META-arviointitutkimus 000- luvun kuntaliitosdokumenteista Opittavaa kuntaliitosprosesseista Arto Koski, Anni Kyösti & Jaana Halonen 19.11.013 Tulee viikon sisällä www.kunnat.net/kirjakauppa
Tutkimuksen tehtävät 1. Kuntaliitosdokumenttien analysoiminen 5. Jatkotutkimusteemojen nimeäminen. Kuntaliitosdokumenttien yhteistarkastelu ja kokonaisuuden hahmottaminen 3. Heikkojen, kiinnostavien, lupaavien ja hyvien käytäntöjen tunnistaminen 4. Kehittämiskohteiden tunnistaminen
Tutkimuksessa käytetyt kuntaliitosdokumentit 3. Esiselvitykset 4. Kuntajakoselvitykset. Kuntajakolait Arvioinnit 5. Yhdistymissopimukset (v. 000-013) 1. Kuntaliitostutkimukset 6. Reaaliaikaiset arvioinnit TULOKSET (sisällöt, hyvät käytännöt ja kehittämiskohteet)
Hallitusohjelmien välille tarvitaan siltaa Toimintaa voi kehittää ilman kuntaliitostakin Kaksikielisyys tulisi kääntää voimavaraksi Demokratia ja sen vaje muuttavat muotoaan Palvelujen järjestämistavat eriytyvät, moninaisuus säilyy Valtion linjauksiin kaivataan yhteneväisyyttä Liitokseen valmistuvia kuntia joudutaan paimentamaan Kunnat ovat erilaisia ja niiden ongelmat vaihtelevat 8. Ohjauksen koordinoinnista 7. Strategisesta kehittämisestä 6. Muutosten kirjavuudesta Luottamus on merkittävä pääoma Yleistä optimikokoa ei voi määritellä 1. Kuntien erilaisuudesta ARTTU-tutkimusohjelman tuloksia 5. Prosessin merkityksestä Henkilöstö on keskeinen voimavara Kunnan koko ja palveluyksikön koko ovat eri asioita. Kehityksen eriytymisestä 3. Perustelujen puutteista 4. Todentamisen vaikeuksista Onko kehittämispotentiaalia ja saadaanko se käyttöön Kuntien eriytyvä kehitys jatkuu Alussa fuusiokustannuksia, hyödyt pitkällä aikavälillä Samanlaisissa kunnissa on erilaisia kehityskulkuja Uudistuksen nettohyödyt pitäisi kyetä perustelemaan Perustelut tehdään pienillä asioilla Perusteluissa tulevaisuus jätetään vähälle huomiolle Näkyvien säästöjen tuottaminen on vaikeaa Lähde: Pentti Meklin & Marianne Pekola-Sjöblom (toim.) (01). Parasta Artun mitalla II. Acta 4.
Kuntaliitosten ketjuuntumisen hyötyjä (Case Kuopio) 1. Pienempi kunta saa tuotua omat tavoitteensa yleensä hyvin esille kahden kunnan liitosprosessissa.. Kahden kunnan välille on yleensä helpompi löytää keskinäinen yhteisymmärrys kuin monen kunnan välille. 3. Muutosten johtaminen on suhteellisen helppoa, koska muutokset ovat pieniä. 4. Edellisistä liitoksista voidaan ottaa oppia ja kehittää liitosprosessin selvittämistä, valmistelua ja toteutusta. 5. Kunnilla on mahdollisuus tehdä toteutetun kuntaliitoksen jälkeen tilannearvio ennen kuin ne päättävät lähteä mukaan uuteen kuntaliitosprosessiin.
Kuntaliitokset kuntatyyppien mukaan vuosina 000-013. n= -13 n=85 kuntien lkm:n väheneminen -50-40 -30-0 -10 Kuntatyyppi vuonna 1999 kuntaliitosten lkm 10 0 30 40 50-1 Maakuntakeskukset (19) 1-31 Maakuntakeskusten seinänaapurit (85) 10-1 Seutukuntakeskukset (56) 38-47 Seutukuntakeskusten seinänaapurit (131) 7-6 Pitkien etäisyyksien/ saariston kunnat (41) 1-46 Muut kunnat (104) 8-50 -40-30 -0-10 0 0 10 0 30 40 50
Kuntaliitoskuntien kokonaispinta-alat (- merialueet) 30 lkm n=85 30 lkm 0 6% 6% 0 17 0% 15 18% 14 10 8 9% 8 10 0 1 Alle 400 400-799 800-1199 100-1599 1600-0 km 1 = 1600-000 = yli 000 Pinta-ala = maapinta-ala + sisävedet
Savonlinna Oulu Kuntaliitoksia ketjuttaneet kunnat 000-luvulla n=18 kuntaa, 41 kuntaliitosta 3 5 Lohja Lappeenranta Vöyri Ylöjärvi Sastamala 3 Akaa Rauma Kangasala Pöytyä Loimaa 3 Seinäjoki KUOPIO 3 # 3 Joensuu 3 Raahe Jämsä Mikkeli 3 3 vuosi 001 00 003 004 005 006 007 008 009 010 011 01 013 n Osoittaa kuntaliitokseen osallistuvien kuntien lukumäärän # Kuopion ja Maaningan kuntaliitos toteutuu 1.1.015
Valtion yhdistymisavustukset vuosina 000ö013 10,0 9,7 9,7 10,0 M M 9,0 8,43 8,43 8,43 8,43 9,0 8,0 8,00 7,56 7,56 8,0 7,08 7,08 7,08 7,08 7,0 6,73 7,0 6,00 6,0 5,76 5,76 6,0 5,37 5,40 5,40 5,0 4,0 3,0 4,5 3,5 4,5 3,5 3,60 3,60 4,48 4,48,80,80 3,0 3,0 4,50 4,50 3,00 3,00 5,0 4,0 3,0,0,00,00,00,00,0 1,0 1,0 0,0 0,0 000-01 -0-03 -04-05 -06-07 -08-09 -10-11 -1-13 -14-15 vuosi Neljän kunnan liitos (yht. 7 000 as.), suurimmassa kunnassa 1 000 ja kolmessa muussa 5 000 asukasta Kolmen kunnan liitos (yht. 1 000 as.), suurimmassa kunnassa 7 000 ja kahdessa muussa 500 asukasta Kahden kunnan liitos (yht. 7 000 as.), suuremmassa 4 500 ja pienemmässä 500 asukasta
Kuntajakoselvitykset vuosina 000-013 lkm 30 7 lkm 30 0 1 0 15 13 10 9 6 6 7 11 7 10 5 3 4 7 4 6 7 8 10 0 000-003 Vuosilta 000-003 ei eriteltyjä tietoja 004 005 006 Selvitykset, joissa ratkaisuksi tuli kuntaliitos. Yhteensä 85 kpl (5 %). 007 0 0 008 009 010 011 01 013 vuosi Selvitykset, joissa Selvityksiä ratkaisuksi tuli kunta- käynnissä liitoksen kariutuminen. 3.10.013 Yhteensä 80 kpl (48 %).
Kunnan sisäiset ja ulkoiset paineet lähteä kuntajakoselvitykseen Kunnan sisäiset paineet Kunnan heikkenevä talous Palvelujen järjestämisen vaikeudet Väestön kasvun tai taantuman hallinta Kunnan sisäinen poliittinen paine Tiedotusvälineiden vaikutus (+/-) Elinkeinoelämän vaikutus (+/-) Naapurikunnan suunnasta tuleva paine Valtiovallan suunnasta tuleva paine Kunnan ulkoiset paineet
Kuntaliitosten valmistelua ja toteutusta selittävä ketju 7. Erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisesta huolimatta yhdistymissopimukseen jää helposti ristiriitaisuuksia Yhdistymissopimukset 8. Kuntaliitoksen valmistelu ja toteutus ratkaisevat huomattavan osan kuntaliitoksen vaikutuksista Reaaliaikaiset arvioinnit 6. Kuntaliitosprosessissa näkyy ajan, paikan ja muutoksen vaikutus Kuntajakoselvitykset 9. Kuntaliitoksen valmistelua ja toteutusta voidaan parantaa reaaliaikaisella arvioinnilla Reaaliaikaiset arvioinnit
Kuntaliitosprosessi Kuntajakolaki ja muut lait Tunnusteluvaihe Tutkimustieto Arviointitieto Toteutusvaihe Sisäiset ja ulkoiset paineet Selvitystieto -Faktatiedot -Ennakointitiedot -Tiedot prosessista Valmisteluvaihe Päätöksenteko Päätöksentekovaihe TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kuntajakolaki ja muut lait Selvitysvaihe Yhdistymissopimus Aika Paikka Muutos Tunnusteluvaihe Esiselvitysvaihe Sisäiset ja ulkoiset paineet Kariutuminen
Päättäjien olettamus automaattivaikutuksista kuntaliitosprosessissa Toteutusvaihe: automaattivaikutuksia korostavat enemmistönä ja toteutuksen merkitystä korostavat vähemmistönä Valmisteluvaihe: kyllä-ihmiset ja selvittäjät enemmistönä Päätöksentekovaihe: kyllä-ihmiset ja osa selvittäjistä enemmistönä Selvitysvaihe: selvittäjät ja kyllä-ihmiset enemmistönä Ehdottomasti EI (n. 1/3) EHKÄ, Selvitetään ensin (n. 1/3) Ehdottomasti KYLLÄ (n. 1/3) Korostavat kielteisiä automaattivaikutuksia Korostavat toteutuksen merkitystä Korostavat myönteisiä automaattivaikutuksia
MUUTOS Ajan, paikan ja muutoksen näkymät tulevissa kuntaliitosprosesseissa Reaaliaikainen arviointi tekee mahdolliseksi aikaisempaa suuremmat muutokset Kuntarakennelain tavoittelemissa isoissa monikuntaliitoksissa muutokset suurenevat Lisääntyvät talouspaineet pakottavat tekemään suurempia muutoksia Tulevat kuntajakoselvitykset koskevat entistä vaikeampia selvitysalueita AIKA 00-luvun palveluhaasteiden vuoksi aika uhkaa käydä vähiin, koska kuntaliitokset vaativat oman toteutusaikansa Talouden kriisikuntien lisääntyminen vaikeuttaa liitoskumppaneiden löytymistä Toimintaympäristön ennakointi monimutkaistuu ja hankaloittaa kuntien linjauksia Pinta-alaltaan pienten kuntien alueilla tulee olemaan eniten kuntaliitosmahdollisuuksia Kuntakokojen suurentuminen haastaa tulevat kuntajakoselvitykset PAIKKA