Ilmansuojelutavoi.eet saavute.u? Mitä nyt? ISY 40 v seminaari 15.4.2016 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö
Paljon on saatu aikaan 600 500 400 300 200 100 0 600 500 400 300 200 100 0 Main pollutants (kt) 1980-2014 SOx (kt) 1980-2014 NOx NMVOC SOx NH3
Ilmansuojelu ennen ilmansuojelulakia 1920: Naapuruussuhdelaki. Kipinät, savu, löyhkät jne. 1940: TyöterveysQede käynnistyy. Tietoisuus ulkoilman riskeistä herää 1960: Kaukolämmitys laajenee Helsingissä 1964: Kaupunkien huono ilman laatu noteerataan, TTLn tutkimukset 1965: Terveydenhoitolaki. Ilmansuojelun ja meluntorjunnan neuvo.elukunta (ISMET) 1969: TTLn seurantaverkko 1973: ISMETin mieqntö, luonnos ilmansuojelulaista 1976: ISY perustetaan 1979: ECEn kaukokulkeutumissopimus 1982: Ilmansuojelulaki ja asetus 1983: Ympäristöministeriö perustetaan
Ilmansuojelulaki puree nousukausi huumaa 1983: Ilmansuojelun neuvo.elukunta (ISNEK) 1984: VnP ilmanlaadusta ja laskeumasta 1985: Kaukokulkeutumissopimuksen rikkipöytäkirja (Helsinki) 1985: Wienin yleissopimus otsonikerroksen suojelemiseksi 1985-89: HAPRO 1985-86: Rikkitoimikunta I (-50 %) 1987: VnPt rikkipäästäjen vähentämiseksi 1988: Typpipöytäkirja (Sofia) 1989: Lyijyllisen bensiinin kielto (katalysaa.orit)
Rikkipöytäkirjat 1985 ja 1994 kansallisesf rikkitoimikunnat happamoituminen 1999/2001 ja 2012 päästökatot vaikutusperusteisesf 600 500 SOx (kt) 1980-2014 400 300 200 100 0 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste
Typet, rikit, CO2t lama kurilaa, mula EU tuo toivoa 1990: Typenoksiditoimikunta (-30 %) 1990-96: SILMU, ilmakehämuutoksen tutkimusohjelma 1990-93: Rikkitoimikunta II 1991-94: Hiilidioksiditoimikunta, CO2-päästöjen vähentäminen 1993-1998: SIHTI tutkimusohjelma 1992: YKn ilmastosopimus Riossa 1994: Rikkipöytäkirja II (Oslo), -50 % ja kriibset kuormitukset 1994: Ammoniumtyppi selvitys 1995: YS:n aluekeskukset ja SYKE muodostebin 1995: Suomi EUn jäseneksi, virkamiehen työ muu.uu
Typpipöytäkirja 1988 typenoksiditoimikunta happamoituminen, rehevöityminen 1999/2001 ja 2012 päästökatot vaikutusperusteisesf 350 300 250 200 150 100 50 0 NOx 1980-2014 Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste
CO2, hiukkaset, BAT nousussa samoin talous 1996: Ympäristöterveysohjelma 1996: IPPC-direkQivi hyväksybin (ja BAT-työ alkaa 1997) 1997: Kioton pöytäkirja 1997: Eduskunta edellyb, e.ä pienhiukkasten lähteitä, pitoisuu.a ja hai.oja selvitetään ja ryhdytään vähentämistoimiin 1998: Tutkimusohjelmia: Ympäristöklusteri, SYTTY ja Figare 1998: Raskasmetalli ja POP pöytäkirjat 1998: EUn kh-kaasujen taakanjako ja päästöt 1990-tasolle 1999: Göteborgin pöytäkirja eli päästökatot rikille, typelle, VOCille ja NH3lle (happamoituminen, rehevöityminen ja otsoni) 1999: Suomi EU:n puheenjohtajamaa
Hiukkasohjearvojen kehitys 1966 Hiukkaset (TSP) 500 ug/m3, 2 h keskiarvo (ISMET suositus) 150 ug/m3, vrk keskiarvo 1973 Hiukkaset (TSP) 500 ug/m3, 0,5 h keskiarvo (lääkintöhallitus) 150 ug/m3, vrk keskiarvo 60 ug/m3, vuosi ka 1984 Hiukkaset (TSP) 150 ug/m3, 2 kk vrk ka 97. %piste (VnP) 60 ug/m3, kk h-arvojen 99. %piste 1996 Hiukkaset (TSP) 120 ug/m3, vuoden vrk 98. %piste (VnP) 50 ug/m3, vuosi ka 1996 Hiukkaset (PM10) 70 ug/m3, kk 2.suurin vrk arvo (VnP) 2001 Hiukkaset (PM10) 50 ug/m3, vuoden 36.suurin tunq ka 40 ug/m3, vuosika (asetus) 2011 Hiukkaset (PM10) 50 ug/m3, 24 h, 35 ylitystä/a 40 ug/m3, vuosi 2011 Pienhiukkaset (PM2,5) 25 ug/m3, vuosi
Hiukkaspäästöjen vähentäminen omista lähtökohdista 2012 päästökatot PM2,5 ParFcle emissions (kt) 2000-2014 BC PM2.5 PM10 TSP 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Pienhiukkaspäästöjen kehitys lähteiläin 60 PM2.5 2000-2014 50 40 30 20 10 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Energy Transport Industry Product use Agriculture Waste
EUn vaikutus alkaa näkyä 2000: Uusi ympäristönsuojelulaki (yht lupa ja ymp lupavirastot) 2001: Suomen ympäristöpoliqikka maailman parasta toisen kerran 2001: Ilman laadun raja-arvot 2001: VOC-velvoi.eet ylitetään 2001: Päästöka.odirekQivi: velvoi.eet vuodesta 2010 2002: Ilmansuojeluohjelma 2010 2002: LCP suuret pol.olaitokset päästörajat 2003: riki.ömiin pol.oaineisiin (liikenne?) siirtyminen 2009 2010: TeollisuuspäästödirekQivi 2014: Uusi ympäristönsuojelulaki, BATin merkitys kasvaa
Viel But sivileävgnificant air quality problems remain in Vthe EU (2010) 15.4.2016 PM10 NO2 See also EEA Reports Ozone Eutrophication 13 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö
Total modelled PM2.5 concentrafons FRES + EMEP FRES SRMs: Finnish primary PM2.5 (near-ground emissions with 1 km and high-stack with 10 km resolution) EMEP SRMs: Long-range transport and secondary PM from Finnish S and N emissions (~28 km resolution) 15.4.2016 µg/m 3 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö
Pienhiukkasten merkitys huomataan 1994 WHO toteaa, e.ei ole kynnysarvoa pienhiukkasille, potku hiukkastutkimuksille 1997 eduskunta edellyb, e.ä pienhiukkasten lähteitä, pitoisuu.a ja hai.oja selvitetään ja ryhdytään vähentämistoimiin 2002-2005 FINE Pienhiukkasohjelma Paljon tutkimusta, mm. Pilb (THL, Helsingin kaupunki, IL) 2015 ValQontalouden tarkastus Pienhiukkasten terveys- ja kustannusvaikutusten huomioono.aminen strategioiden valmistelussa 2016 Ilmansaasteiden terveysvaikutukset -raporb
PäästökaLodirekFiviehdotus (NEC II) Terveyshai.ojen vähentäminen kustannustehokkaasq (-52 %) Ase.aa päästökatot SO2, NOx, PM2,5, VOC, NH3 ja CH4 -päästöille (joitain joustoja) Päästökatot vuosille 2020 ja 2030, välitarkistus 2025 Kaikille päästöille seuranta- ja raportoinqvelvoi.eita Kansallisen ilmansuojeluohjelman laaqmisvelvoite Vuosi.aiset päästöjen raportoinq- ja ennustevelvoi.eet Päästöjen vaikutusten seuranta ekosysteemeihin Suomelle muiden vähennykset tärkeitä, esim. pienhiukkasista noin puolet kaukokulkeutuu Neuvo.elut trilogivaiheessa, vaikeimmat ongelmat auki
15.4.2016 Po Post 2020: PersisFng problems even a\er fu Post 2020: Persisting problems even after full implementation n svyut 2020: PersisFng problems even a\er Vuofull EU limit implementafon values WHO guidelines 17 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö
Post 2020: Persisting problems even after full implementation
PäästökaLodirekFivin vähennysvelvoileet Päästöjen vähentäminen (EU/FI) prosen.eina vuoden 2005 päästöistä vuonna 2030 ja eteenpäin: komission ehdotus 2013/ neuvoston yleisnäkemys 2015 Päästö Vähennys % SO2 NOx NMVOC NH3 PM2,5 CH4 EU: Komission/EP ehdotus 2013 81 69 50 27 51 33 EU: neuvoston yleisnäkemys 2015 78 62 39 18 45 Suomi 2013 30 51 46 20 39 15 Suomi 2015 34 47 48 20 34
Peruslinjan mukaiset päästökehitykset Uuden opqmoinnin mukainen taso 15.4.2016 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 20 20
Puun pienpolton herkkyystarkastelu 2/2 2010 taso Others(incl. peat extracqon) Road dust DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Solvent use Gasoline evaporaqon Waste management DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Kasvu jatkuu Others(incl. peat extracqon) Road dust DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon Solvent use Gasoline evaporaqon Waste management DomesQc combusqon Non-road mobile Road traffic Industrial processes Energy ProducQon 15.4.2016 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö
NH3 päästökehitys kun maatalouden päästöjä vähennetään lannan varastoinfja levitysvaiheessa NEC-ehdotuksen mukainen päästövähennys Arvioitu kehitys ammoniakkipäästöissä vuoteen 2020 ja 2030 kun maatalouden ammoniakkipäästöjä vähennetään lietesäiliöt ka.amalla ja levi.ämällä lanta sijoi.amalla tai multaamalla pintaan levite.y lanta maahan 4 tunnin sisään levityksestä. 15.4.2016 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö
Historiallinen Pariisin sopimus oikeudellisesq sitova valqosopimus yhteisiä tavoi.eita velvoi.eita kaikille maille Ka.ava voimaantulo vähintään 55 maata ja 55 % päästöistä Koskee 2020 jälkeistä aikaa 15.4.2016 Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 23
Jatkoaskeleita YK:n ilmastosopimus: Korkean tason allekirjoitusseremonia, New York, 22.4.2016 Neuvo.elut toimeenpanosta alkavat, Bonn, toukokuu 2016 COP-22 Marrakeshissä, Marokossa, marraskuu 2016 EU: Eurooppa-neuvosto (2014): vähintään 40% 1990 tasolta 2030 mennessä EU päästökauppa (EU ETS): -43 % vuoden 2005 tasolta 2030 mennessä Sektorit ETS:n ulkopuolella: -30 % vuoden 2005 tasolta 2030 mennessä Lainsäädäntöehdotukset EU ETS (2015), Sektorit ETS:n ulkopuolella (kesäheinäkuu 2016) Suomi: Ilmastolaki (tuli voimaan kesäkuussa 2015): vähintään -80 % 1990 tasolta 2050 mennessä Hallitusohjelma (toukokuu 2015)
Ilmastosopimus on Suomelle mahdollisuus Ennuste.avampi suunta, tasaisempi peliken.ä Kasvavat puhtaan teknologian markkinat sekä uudet liiketoimintamahdollisuudet Pienemmät globaalit päästöt => pienemmät suorat ja epäsuorat ilmastovaikutukset ja sopeutumiskustannukset AW Energyn WaveRoller laitos veden alla Kuvat: AW-Energy, UPM Sirpa Salo-Asikainen Ympärisöministeriö 25
Tulevaisuus Pienhiukkaset ilman laatu ja ilmastomuutos Vaikutusten arvioinq strategioissa, ohjelmissa, hankkeissa, säädöksissä Kulu.ajien voima?
KIITOS! Sirpa.salo-asikainen@ymparisto.fi www.ymparisto.fi