Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 35 YMPÄRISTÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen EU:ssa hyväksyttyjen, vuosiin 2020 ja 2050 ulottuvien ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi edellyttävät laajoja toiminnallisia ja myös toimintatapoihin puuttuvia muutoksia. Suomi vaikuttaa EU:n osana riittävän sitovan ja vaikuttavan kansainvälisen ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi ja toimeenpanemiseksi. Tiukoilla ilmastotavoitteilla luodaan uudenlaista kysyntää ja kasvun mahdollisuuksia teknologisille ja muille innovaatioille ja osaamiselle. Suurissa kasvukeskuksissa, erityisesti pääkaupunkiseudulla, asuntojen riittämätön tarjonta nostaa vuokra- ja hintatason korkeaksi. Keskusten asuntokysyntä kasvaa edelleen nopeasti myös jatkossa työpaikkojen keskittyessä voimakkaasti näille seuduille. Asumisen kohtuuhintaisuudella on keskeinen merkitys elinkeinoelämän toimintaedellytysten sekä alueiden ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Valtion sekä kasvukeskusten kaupunkien ja kuntien yhteistyöllä lisätään asuntotonttien ja asuntojen tarjontaa. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen ja heikoimpien ryhmien asuntotilanteen parantaminen ovat valtion tuen suuntaamisen painopisteenä. Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman toimenpiteillä parannetaan ikääntyneiden asumisoloja. Kansallisessa ilmasto- ja energiapolitiikassa on tavoitteena muun muassa eheyttää yhdyskuntarakennetta, vähentää rakennuksista ja asumisesta aiheutuvaa energian käyttöä ja päästöjä sekä lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä. Yhdyskuntarakenteen eheytymistä kaupunkiseuduilla edistetään yhteen sovittamalla maankäyttöä, asumista, palveluja ja liikennettä sekä huomioimalla erityisesti elinympäristön laatu, sosiaaliset vaikutukset ja kustannustehokkuus. Rakennusten tehostetulla energian käytöllä, uusiutuvan energian käyttöönotolla ja energiatehokkaalla rakentamisella tavoitellaan mittavia energiasäästöjä ja edistetään kansallisia ilmastotavoitteita. Rakennusten energiamääräyksiä uusittaessa lähes nollaenergiarakentamisen sisällön määrittäminen ja erilaisten vaikutusten inti edellyttävät laaja-alaista yhteistyötä ja valmistelua. Rakentamisen kokonaislaatu ja turvallisuus korostuvat edelleen rakentamisen ohjauksessa. Laadukkaan elinympäristön tuottamiseen tarvitaan päteviä suunnittelijoita ja ammattitaitoista rakennustyön toteutusta. Rakenteellinen turvallisuus varmistetaan viranomaisten, rakennusalan toimijoiden ja käyttäjien yhteistyöllä. Rakennusten käyttöturvallisuuden ja esteettömyyden merkitystä lisää väestön ikääntyminen. Kosteus- ja hometalkoissa otetaan käyttöön uusia toimintamalleja kosteusvaurioiden vähentämiseksi. Vaarallisten kemikaalien kulkeutumisen ja ympäristökuormituksen vähentäminen edellyttävät valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä. Itämeren sekä sisä- ja pohjavesien tilaan vaikuttaa toiminta valuma-alueilla ja merillä. Meriliikenteen ja erityisesti öljykuljetusten määrän voimakas kasvu Suomenlahdella lisää alusöljy- ja kemikaalionnettomuuksien torjuntavalmiuden tarvetta. Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun ja luonnonvarojen kestävän käytön huomioonottamiseen kaikessa päätöksenteossa tarvitaan hallinnon ja sidosryhmien yhteistyötä ja eri toimijoiden osallistamista. Vesien ja Itämeren hyvä tila edellyttää rehevöitymisen ja haitallisista aineista johtuvien riskien vähentämistä sekä vesiluonnon monimuotoisuuden suojelua kansainvälisten sopimusten ja EU:n tavoitteiden mukaisesti. Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä pyritään saavuttamaan mm. turvaamalla ekosysteemejä, lajeja ja perinnöllistä monimuotoisuutta, vähentämällä luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvia paineita ja tukemalla luonnonvarojen kestävää käyttöä. Ilmastonmuutos ja luonnonvarojen rajallisuus muuttavat tuotanto- ja kulutusrakenteita. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteossa lähtökohtana on, että luonnonvaroja hyödynnetään materiaali- ja energiatehokkaasti ja pyritään materiaalien suljettuun kiertoon, joka vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä eikä vaaranna luonnon ekosysteemipalveluja. Tarvitaan rakenteellisia muutoksia, ohjauskeinoja sekä kokeiluja, joilla edistetään vihreää taloutta. 5.8. 15:44 Sivu 1

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus asettaa pitkän aikavälin (2050) kestävän kehityksen tavoitteet sekä kannustaa eri hallinnonaloja ja hallinnon ulkopuolisia toimijatahoja sitoutumaan toimeenpanoon. Ympäristöministeriön hallinnonalan talousn määrärahoilla ei ida olevan merkittäviä vaikutuksia sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Sukupuolten tasa-arvoa edistetään toimialalla muutoin säädös- ja informaatio-ohjauksen keinoin muun muassa rakennettua ympäristöä koskevassa ohjauksessa ja päätöksenteossa. Hallinnonalan omassa toiminnassa ja johtamisessa korostetaan toimintatapoja, jotka tukevat tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Ympäristöministeriö asettaa seuraavat tavoitteet toimialan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle: Saadaan aikaan riittävän kattava ja oikeudellisesti sitova kansainvälinen sopimus ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tavoitteena rajoittaa globaali lämpötilan keskimääräinen nousu kahteen celsiusasteeseen. Kulutus ja tuotanto on kestävää ja vastuullista siten, että materiaalitehokkuus kasvaa, päästöt vähenevät ja kulutuksen hiilijalanjälki pienenee. Luonnonvarojen käyttö on kestävää ja turvaa ekosysteemipalvelut. Yhdyskuntajätteen määrä kääntyy laskuun, jätteiden kierrätys tehostuu ja kaatopaikoille päätyy enintään 20 % yhdyskuntajätteistä v. 2016. Vaarallisten aineiden ja pienhiukkasten aiheuttamat riskit tunnetaan ja ne eivät aiheuta merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja. Öljy- ja kemikaalivahinkojen torjuntavalmius Suomenlahdella on riittävä. Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön ohjausvälineitä on vahvistettu eliölajien ja luontotyyppien suojelun tehostamiseksi. Itämeren ja sisävesien tilaa heikentävät paineet vähenevät ja vesien tila paranee. Pohjavesien pilaantumisriski pienenee. Helsingin seudulla asuntorakentaminen lisääntyy, mikä lisää seudun asuntotarjontaa parantaen samalla asumisen kohtuuhintaisuuden toteutumisen ja seudun taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Rakennusten energiatehokkuus uudis- ja korjausrakentamisessa paranee ja uusiutuvan energian käyttö kasvaa. Tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy merkittävästi. Rakennetussa ympäristössä varaudutaan ilmaston muuttumiseen. Kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne eheytyy energiatehokkaammaksi, ihmisten hyvinvointi ja arjen sujuvuus paranevat sekä liikennetarve vähenee. Elinympäristöt ja rakennukset ovat turvallisia ja terveellisiä. Hyvin hoidettu kulttuuriympäristö säilyttää ominaispiirteensä, kehittyy hallitusti, lisää viihtyisyyttä ja tuo alueille elinvoimaa. Tuottavuuden parantaminen Julkisen sektorin tuottavuuden lisääminen on osa hallituksen talouspoliittista strategiaa. Valtionhallinnon uudella vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla pyritään säilyttämään toiminnan vaikuttavuus ja palvelukyky voimavarojen vähenemisestä huolimatta. Toimintojen tehokkuuden lisäämiselle aiemmissa tuottavuusohjelmissa asetetut tavoitteet säilyvät taloudelliselta kokonaisvaikutukseltaan ennallaan. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talous esitys 35.10.61 Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus - 5 5.8. 15:44 Sivu 2

varsinainen talous esitys 35.10.63 Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) myöntämisvaltuus 10 10 Hallinnonalan määrärahat vuosina 2012 v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot 76 943 75 571 78 535 2 964 4 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 34 654 34 350 36 561 2 211 6 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 31 106 31 215 30 884-331 -1 21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 815 1 186 1 490 304 26 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) 8 318 6 700 7 600 900 13 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) 2 050 2 120 2 000-120 -6 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu 128 340 127 180 143 539 16 359 13 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) 5 197 5 200 5 200 0 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) 2 440 2 440 2 840 400 16 22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) 14 160 14 460 16 160 1 700 12 52. Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät (siirtomääräraha 3 v) 31 889 27 984 29 705 1 721 6 60. Siirto öljysuojarahastoon (siirtomääräraha 3 v) 3 700 3 000 3 000 0 61. Ympäristönsuojelun edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 750 12 942 13 980 1 038 8 63. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenot (siirtomääräraha 3 v) 50 830 53 830 53 830 0 64. EU:n ympäristörahaston osallistuminen ympäristö- ja luonnonsuojeluhankkeisiin (siirtomääräraha 3 v) 4 000 4 500 3 000-1 500-33 5.8. 15:44 Sivu 3

v. 2012 tilinpäätös 1000 v. varsinainen talous 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 65. Öljyjätemaksulla rahoitettava öljyjätehuolto (siirtomääräraha 3 v) 300 1 000 1 000 0 66. Kansainvälisen yhteistyön jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (siirtomääräraha 2 v) 1 324 1 324 1 324 0 70. Alusinvestoinnit (siirtomääräraha 3 v) 850 500 13 500 13 000 2600 (88.) Osakepääoman korottaminen (siirtomääräraha 3 v) 1 900 0 20. Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen 73 701 58 704 52 476-6 228-11 01. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 600 4 854 5 326 472 10 37. Avustukset kaavoitukseen ja maankäytön ohjaukseen (siirtomääräraha 3 v) 2 000 2 000 800-1 200-60 55. Avustukset korjaustoimintaan (siirtomääräraha 3 v) 56 300 50 500 43 000-7 500-15 (56.) Suhdanneluonteiset avustukset asunto-osake- ja vuokrataloyhtiöiden korjauksiin (määräraha) 9 451 0 60. Siirto valtion asuntorahastoon 0 0 0 64. Avustukset rakennusperinnön hoitoon (siirtomääräraha 3 v) 1 350 1 350 3 350 2 000 148 Yhteensä 278 985 261 455 274 550 13 095 5 Henkilöstön kokonaismäärä 979 997 998 01. Ympäristöhallinnon toimintamenot S e l v i t y s o s a : Tavoitteena on ympäristövastuullinen, osallisuutta tukeva yhteiskunta, monimuotoinen luonto ja hyvinvointia edistävä ympäristö. Ympäristöhallinto toimii kansallisesti ja kansainvälisessä yhteistyössä ympäristövastuullisuuden lisäämiseksi. Ympäristöhallinto tuottaa tietoa ympäristöstä, ympäristön tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen ja kansalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Toimintaa ja voimavaroja suunnataan strategisten linjausten mukaisesti vastaamaan toimintaympäristön tarpeita. Säädösten ja toimenpiteiden vaikutusten intia kehitetään. 5.8. 15:44 Sivu 4

Ympäristöhallinnon virastojen henkilöstövoimavaroja johdetaan ja osaamista kehitetään suunnitelmallisesti tavoitteena säilyttää ympäristöhallinnon palvelukyky ja turvata henkilöstön motivaatio ja kehittymismahdollisuudet. Ministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen tavoitteet ja voimavarat esitetään tässä luvussa. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen toimintatavoitteet ja voimavarat on budjetoitu lukuun 35.20 Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen ja Metsähallituksen luontopalvelujen lukuun 35.10 Ympäristön- ja luonnonsuojelu. Ympäristöministeriö osallistuu valtion aluehallinnon strategiseen ohjaukseen yhteistyössä sitä ohjaavien muiden ministeriöiden kanssa sekä huolehtii virastojen ympäristötehtävien toiminnallisesta ohjauksesta. Aluehallintovirastojen ympäristölupatehtävien tulostavoitteet ja toimintamenot on budjetoitu valtiovarainministeriön pääluokkaan momentille 28.40.01. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimintamenot on budjetoitu työ- ja elinkeinoministeriön pääluokkaan momentille 32.01.02. Ympäristöministeriö asettaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille seuraavat alustavat tulostavoitteet tukemaan pääluokkaperusteluissa esitettyjä toimialan vaikuttavuustavoitteita: Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta. Tehostetaan sen sekä vesilain, jätelain, kemikaalilain ja nitraattiasetuksen toimeenpanon valvontaa ja raportointia. Tuetaan aluehallintovirastoja lupa-asioiden käsittelyssä sekä osallistutaan ympäristölupamääräysten perustana olevien parhaan käyttökelpoisen tekniikan velvoitteiden valmisteluun. Tehdään riskininnin perusteella valvontatarkastuksia, joista valvontasuunnitelmien mukaisten määräaikaistarkastusten osuus on vähintään puolet. Kehitetään alueen jätehuoltoa alueellisen jätesuunnitelman mukaisesti. Tehostetaan toimia jätealan uudistuneen lainsäädännön toimeenpanossa ja sen tavoitteiden toteuttamisessa. Osallistutaan valtioneuvoston ilmasto- ja energiapoliittisessa selonteossa edellytettyjen alueellisten toimenpidestrategioiden valmisteluun ja toimeenpanoon. Toteutetaan valtion tuella kuntien siirtoviemärihankkeita, vesistöjen ja pilaantuneiden alueiden kunnostuksia sekä muita ympäristönsuojeluhankkeita. Kehitetään hankkeiden tilaus-, toteutus- ja hankintatoimintaa liikennevastuualueen kanssa.laaditaan kansallinen pilaantuneiden alueiden kunnostusstrategia. Tehostetaan ympäristövahinkojen torjunnan alueellista suunnittelua Vaikutetaan luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseen erityisesti luontotyyppien ja uhanalaisten lajien suojelun monipuolisella keinovalikoimalla sekä toteuttamalla Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Osallistutaan luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian ja toimintaohjelman toimeenpanoon. Osallistutaan soidensuojeluohjelman valmisteluun. Arvioidaan kaavoihin sisältyvien luonnonsuojeluvarausten merkitys ja toteuttamiskelpoisuus. Osallistutaan Natura 2000 verkostoa koskevan tietokannan päivitykseen. Edistetään luonnonvarojen ekologisesti kestävää käyttöä. Maisema-alueiden päivitysinventointeja jatketaan yhteistyössä maakunnallisten toimijoiden kanssa. Vuoteen 2015 ulottuvia vesienhoitosuunnitelmia toteutetaan. Laaditaan ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi vuoteen 2021 sovittaen ne yhteen merenhoitosuunnitelman ja tulvariskien hallintasuunnitelmien kanssa. Edistetään pohjavesien suojelua yhteistyössä toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Valmistellaan merienhoitosuunnitelman seurantaohjelmaa ja osallistutaan merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman valmisteluun sekä HELCOM:n Itämeren suojeluohjelman toimeenpanoon tavoitteena Itämeren hyvä tila vuoteen 2020. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman maastokartoitukset saatetaan pääosin loppuun. 5.8. 15:44 Sivu 5

Vahvistetaan strategisen alueidenkäytön suunnittelun kannalta merkittävien kaavojen ohjausta yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi, liikennetarpeen vähentämiseksi sekä palvelurakenteen kehittämiseksi. Parannetaan kaupunkiseutukokonaisuuksien suunnittelua ja hillitään kaupunkiseuduilla taajamien lievealueiden haja-rakentamista. Otetaan ohjauksessa huomioon alueiden erityispiirteet, muun muassa väestöään menettävät alueet. Vaikutetaan turvallisuuden ja terveellisyyden huomioon ottamiseen elinympäristössä ja rakentamisen suunnittelussa ja toteutuksessa. Korostetaan kulttuuriympäristöä ihmisten hyvinvoinnin ja alueen vetovoiman kehittämisessä. Korostetaan kaavoituksen ja rakentamisen ohjauksessa ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tuulivoimarakentamista ohjataan ympäristön, kansalaisten ja kokonaistaloudellisuuden kannalta optimaalisille paikoille. Kehitetään alueidenkäytön ja rakentamisen ohjaukseen liittyviä toimintatapoja ja ELY-keskusten toiminnan yhdenmukaisuutta hyödyntämällä nykyistä enemmän jo toimivia parhaita käytäntöjä. Tunnuslukuja Indikaattori 2011 toteutuma 2012 toteuma tavoite tavoite METSO-alueiden suojelu, ha 5 500 7 504 7 000 7 500 Maatalouden typpitase, kg/ha 49 46 46 46 Maatalouden fosforitase, kg/ha 4 4 5 5 Ympäristönsuojelun valvontatarkastukset, kpl 2 150 2 500 2 200 1 800 Valmistuneet siirtoviemärihankkeet, kpl 8 8 6 5 Valtion jätehuoltotyönä toteutetut pilaantuneiden alueiden kunnostukset, kpl 15 15 12 12 Väestötiheydeltään vähintään 20 as/ha alueilla asuvan väestön osuus koko kaupunkiseudun väestöstä, % 63,9 63,9 64,1 64,1 01. Ympäristöministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 36 561 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös korvauksiin, joita suoritetaan Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle seuraavista EU-direktiiveihin perustuvista markkinavalvontatehtävistä: 1) sähkö- ja elektroniikkalaitteissa, pakkauksissa sekä paristoissa ja akuissa käytettävien vaarallisten aineiden käytön rajoittaminen ja pakkausten perusvaatimukset 2) otsonikerrosta heikentäviä aineita sekä fluorattuja kasvihuonekaasuja koskevien Euroopan yhteisöjen asetusten edellyttämä laitteiden huoltajien pätevyyden toteaminen 3) CE-merkityt rakennustuotteet 4) rakennustuotteiden ekosuunnittelu ja energiamerkintä. Lisäksi määrärahaa saa käyttää korvauksiin Motiva Services Oy:lle Euroopan unionin ympäristömerkin myöntämisjärjestelmän mukaisten tehtävien hoidosta. S e l v i t y s o s a : Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) hoitaa ympäristöministeriön toimeksiannosta vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2004) ja akuista ja paristoista annetun valtioneuvoston asetuksen (422/2008) markkinavalvontaa. Direktiivin (2011/65/EU) toimeenpanemiseksi on annettu hallituksen esitys laiksi vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta sähkö- ja elektroniikkalaitteissa. Tukes hoitaa myös otsonikerrosta heikentävistä aineista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2009 ja tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 842/2006 edellyttämät pätevyystodistukset ja niiden rekisteröinnin valtioneuvoston asetuksen (452/2009) mukaisesti. Tukesin tehtäviä esitetään laajennettavaksi vuonna pätevyyden valvontaan valmisteilla olevassa ympäristönsuojelulain muutoksessa. 5.8. 15:44 Sivu 6

Pätevyystodistusten käsittelytuotot tuloutetaan momentille 12.35.99. Markkinavalvonta laajenee vuoden alusta lukien myös pakkauksista ja pakkausjätteistä annetun valtioneuvoston päätöksen (962/1997) valvontaan. Valtioneuvoston päätös uudistetaan jätelain (646/2011) johdosta. EU:n rakennustuoteasetukseen (EU) N:o 305/2011 perustuvaa rakennustuotteiden markkinavalvontaa hoitaa Tukes maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 181 :n nojalla. Uudessa 1.7. voimaan tulleessa rakennustuoteasetuksessa säädetään velvoitteet CE-merkittyjen rakennustuotteiden markkinavalvonnalle. Rakennustuotteiden CE-merkintä on pakollista 1.7. alkaen samalla kun harmonisoitujen tuotestandardien määrä lisääntyy. Näin sekä valvonta- ja neuvontatarve ovat kasvaneet merkittävästi. Lämmityskattiloiden hyötysuhdedirektiivin (92/42/ETY), energiamerkintädirektiivin (2010/30/EU) ja Eco-design direktiivin (2009/125/EY) täytäntöönpanosäädösten asianmukaisen soveltamisen markkinavalvonta perustuu lakiin tuotteiden ekologiselle suunnittelulle ja energiamerkinnälle asetettavista vaatimuksista (1005/2008). EU-ympäristömerkistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (66/2010/EY) 4 artiklan toimeenpanon kansalliseksi toimivaltaiseksi elimeksi on laissa EU-ympäristömerkin myöntämisjärjestelmästä (86/2011) nimetty Motiva Services Oy, jolle korvataan ympäristömerkkiin liittyvistä tehtävistä aiheutuvia menoja. Ympäristöministeriön keskeiset tavoitteet vuodelle : Ympäristön- ja luonnonsuojelu Vaikutetaan YK:n ilmastoneuvotteluissa ja EU:ssa toimenpiteisiin päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Jatketaan kansallisen ilmastopolitiikan toimeenpanoa vuosien 2020 2050 ilmasto- ja energiatavoitteiden täyttämiseksi ja kehitetään kansallista pitkän aikavälin ilmastopolitiikkaa. Valmistellaan jätelain (646/2011) nojalla annettavia asetuksia ja asetusten muutoksia, aloitetaan valtakunnallisen jätesuunnitelman uudistaminen sekä toteutetaan jätteen kierrätystä ja uusiomateriaalien käyttöä edistäviä kehittämis- ja kokeiluhankkeita. Huolehditaan uuden ympäristönsuojelulain toimeenpanosta ja varmistetaan EY:n teollisuuspäästödirektiivin täytäntöönpano osana ympäristölupien päätöksentekoa. Kehitetään vihreää taloutta toimeenpanemalla kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaa, edistämällä resurssitehokkuutta kokeiluhankkeilla sekä imalla eri politiikkatoimien mahdollisuuksia ja vaikuttavuutta. Uudistetaan kansallinen kestävän kehityksen strategia vuoteen 2050 ottaen huomioon Rio+20- huippukokouksen tulokset sekä käynnistetään sen toimeenpano ja seuranta poikkihallinnollisena yhteistyönä. Otetaan käyttöön merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma. Kehitetään meren hyvän tilan indikaattoreita sekä valmistellaan toimenpideohjelmaa. Toimeenpannaan uudistettua EU:n Itämeren alueen strategiaa ja sen toimintaohjelmaa. Toteutetaan ravinteiden kierrätystä sekä Saaristomeren ja Selkämeren tilan parantamista edistävää ohjelmaa. Valmistellaan vesienhoitosuunnitelmia ja toimenpideohjelmia vuoteen 2021. Viimeistellään hallituksen esitykset pohjavesiensuojeluun liittyen ja ohjeistetaan niiden toimeenpano. Haitallisten ja vaarallisten aineiden seurantaa lisätään muuttuneen EU-lainsäädännön toimeenpanemiseksi. Yhteen sovitetaan vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman sekä tulvariskien hallintasuunnitelmien laatimista sekä merien aluesuunnittelua. Valmistellaan toimivuusinnin perusteella luonnonsuojelulain muutokset ja perustettavien luonnonsuojelualueiden säädöksiä. Jatketaan geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavan hyödyn jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan ratifiointia. Parannetaan lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa ja kohdennetaan suojelutoimet uhanalaisimpiin kohteisiin. Saatetaan vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman mukaiset maastokartoitukset pääosin loppuun. Jatketaan luonnonsuojeluohjelman valmistelua valtakunnallisesti arvokkaan suoluonnon turvaamiseksi. Arvioidaan Suomen ekosysteemipalveluiden merkitystä ja taloudellisia arvoja. 5.8. 15:44 Sivu 7

Turvataan luonnonvarojen kestävää käyttöä osallistumalla erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan uudistukseen sekä biotalousstrategian toimeenpanoon. Käynnistetään selvitys maa-aineslain, ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisten lupamenettelyiden välisten suhteiden selkiyttämisestä. Kestävä yhdyskuntakehitys, rakentaminen ja asuminen Alueidenkäytön ohjauksella sekä parantamalla kaupunkiseutujen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja elinkeinojen suunnitteluyhteistyötä vaikutetaan kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennetarpeen vähentämiseen sekä elinympäristön laadun parantamiseen. Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuusinnin pohjalta käynnistetään alueidenkäytön ja rakentamisen ohjausjärjestelmän uudistus- ja kehittämistoimenpiteet. Valtakunnallisen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kestävää kehittämistä ja yhteen sovittamista edistetään laatimalla pitkän aikavälin kehityskuva. Koordinoidaan metropolipolitiikan toteuttamista ja tuetaan sen kärkihankkeiden etenemistä. Edistetään asuinalueiden elinvoimaa ja ehkäistään segregaatiota. Parannetaan valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon edellytyksiä suurilla kaupunkiseuduilla ja erityisesti Helsingin seudulla mm. monipuolistamalla vaihtoehtoja vuokra-asuntotuotannon korkotukirahoituksessa. Edistetään ikääntyneiden asumista, ehkäistään asunnottomuutta ja parannetaan erityistä tukea tarvitsevien ryhmien asuinoloja. Parannetaan uudisrakentamisen sekä olemassa olevan rakennuskannan laatua, sisäilmastoa ja energiatehokkuutta säädös-, informaatio- ja taloudellisella ohjauksella. Tuulivoimarakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja avustamalla sitä ohjaavaa laadukasta kaavoitusta. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden ja merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen säilymistä ja vahvistumista edistetään. Aloitetaan kulttuuriympäristöstrategian toimenpideohjelman toteuttaminen. Kehitetään merialuesuunnittelun ohjauskeinoja sekä varaudutaan merialuesuunnitteludirektiivin toimeenpanoon. Otetaan käyttöön asumisen ja rakentamisen sähköisiä palveluita ja huolehditaan niiden laajasta hyödyntämisestä. Edistetään älykkyyttä rakennetussa ympäristössä ja sen kehittämistyössä. Kehittäminen ja suunnittelu Tuotetaan hallintoa palvelevaa tietoa toiminnan ennakointia, ympäristöpolitiikan ja lainsäädännön valmistelua, kehittämistä ja toimeenpanoa, kansainvälistä yhteistyötä sekä päätöksentekoa ja päätösten vaikutusten intia varten. Vuoden kehittämistoiminnan rahoituskohteita ovat uudistetun ympäristönsuojelulain ja jätelainsäädännön toimeenpano, luonnonvarojen kestävän käytön ja materiaalitehokkuuden edistäminen, vesien- ja merienhoitosuunnitelmien, luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön toimintaohjelman ja METSO-ohjelman toimeenpano, rakennetun ympäristön energiatehokkuus sekä turvallisuus ja terveellisyys, erityisesti kosteus- ja homeohjelma, metropoli- ja asuntopolitiikka, kaupunkiseutujen yhdyskunta- ja palvelurakenne, maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittaminen kaupunkiseuduilla, kulttuuriympäristö sekä korjausrakentaminen. Lisäksi tietopohjaa tarvitaan ympäristönseurannan uudistamisen tueksi sekä ilmastonmuutoksen hillnnästä ja että siihen sopeutumisesta. Työajan jakautuminen tehtäväalueille (htv) Tehtäväalue 2012 toteutuma ennakoitu Ympäristön suojelu 51 52 52 5.8. 15:44 Sivu 8

Tehtäväalue 2012 toteutuma ennakoitu Luontoympäristö 47 49 48 Rakennettu ympäristö 86 86 88 Kansainväliset ja EU-asiat 20 20 20 Viestintä 14 15 15 Johto ja hallinto 60 59 58 Yhteensä 279 281 281 Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2012 toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 36 439 34 850 37 061 Bruttotulot 679 500 500 Nettomenot 35 760 34 350 36 561 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 10 685 siirtynyt seuraavalle vuodelle 9 578 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Aleksanterikatu 7 peruskorjaus; kertaluonteinen siirto momentille 23.01.01-350 Aleksanterikatu 7 toimitiloihin muuttoon liittyvät lisämenot 500 Kertaluonteisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen lisäyksen poisto -750 Kosteus- ja hometalkoot -toimintaohjelma 2009- -900 Kosteus- ja hometalkoot toimintaohjelman jatkaminen 2 000 Rakentamisen energiatehokkuusselvitykset 1 000 Siirto momentilta 35.20.55; Ikääntyneiden asumisen kehittämisen koordinointi 500 TUKESin korvausten lisäys 380 Tuottavuustoimet (-2 htv) -90 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -109 Palkkausten tarkistukset 80 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -50 Yhteensä 2 211 talous 36 561 000 talous 34 350 000 2012 tilinpäätös 34 654 000 04. Suomen ympäristökeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 30 884 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Suomen ympäristökeskus (SYKE) tuottaa tietoa ympäristöstä, sen tilan kehityksestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä, i vaihtoehtoisia kehityssuuntia sekä kehittää ratkaisuja kestävän kehityksen edistämiseksi erityisesti valtioneuvoston, muun julkisen hallinnon ja elinkeinoelämän käyttöön. Tutkimus- ja kehittämistehtävien sekä asiantuntijapalveluiden lisäksi SYKE huolehtii myös useista EY-lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten edellyttämistä raportoinneista sekä hoitaa eräitä ympäristövalvonnan ja muita viranomaistehtäviä. 5.8. 15:44 Sivu 9

SYKE hoitaa myös maa- ja metsätalousministeriön toimialaan kuuluvia vesivarojen käytön ja hoidon tehtäviä. Toimintamäärärahalla palkattua henkilöstöä idaan käytettävän näihin tehtäviin noin 25 henkilötyövuotta ja muulla rahoituksella palkatun henkilöstön työpanoksesta noin 16 henkilötyövuotta. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Suomen ympäristökeskuksen toiminnan vaikuttavuus muodostuu kestävää kehitystä koskevan tietämyksen uudistamisen ja uuden tiedon välittämisen kautta. Tämän tietämyksen ja tiedon käyttäjäkunta on poikkeuksellisen laaja. Valtioneuvoston lisäksi tiedon tärkeimpiä käyttäjiä ovat aluehallinto, kunnat, maakuntien liitot, liike-elämä, tiedotusvälineet, kansalaisjärjestöt sekä yksityiset kansalaiset. Ympäristöpolitiikan toteuttamisen kannalta tärkeimmät vaikuttavuustavoitteet ovat Hallitusohjelman mukaisen lainsäädännön valmistelun ja toimeenpanon tukeminen Vaikuttaminen EU:n ympäristöpoliittisten linjausten valmisteluun ympäristöministeriön kanssa sovitulla tavalla Tietämyksen jakamisen ja hyödyntämisen parantaminen tukemaan paremmin julkista ja yksityistä ympäristöön liittyvää päätöksentekoa Kansantalouden kannalta tärkeimmät vaikuttavuustavoitteet ovat Ympäristön kestävällä tavalla huomioonottavan liiketoiminnan edistäminen, muun muassa resurssitehokkaat liiketoimintamallit tai kestävän rakentamis- tai kaivannaistoiminnan ratkaisut Ympäristötietoon perustuvan liiketoiminnan edistäminen, muun muassa automaattiset ympäristön tilan mittaus- ja tiedon välitysratkaisut Valtionhallinnon uudistusten, erityisesti tutkimuslaitosuudistuksen ja vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman, toimeenpano Toiminnallinen tuloksellisuus Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristöministeriö asettaa Suomen ympäristökeskuksen toiminnalliselle tuloksellisuudelle seuraavat alustavat tulostavoitteet: Ilmastonmuutos; ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät ohjausjärjestelmät ja keinot sekä toimenpiteiden vaikuttavuuden inti ja seuranta Itämeri, vesistöt ja vesivarat; vesistöjen, pohjavesien ja Itämeren tilan seuranta, niiden kestävän käytön edistäminen ja kuormituksen vähentäminen sekä merellä tapahtuvien öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunta Kulutus, tuotanto ja luonnonvarat; materiaalien ja energian käytön tehokkuus,paras käyttökelpoinen tekniikka, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä uudentyyppisten riskien tunnistaminen (kuluttajakemikaalit ja teolliset nanomateriaalit). Ekosysteemipalvelut ja luonnon monimuotoisuus; luonnon monimuotoisuuden tilan seuranta, luonnon kestävä käyttö ja ekosysteemien toimintaan perustuvien palveluiden ylläpito Rakennettu ympäristö ja alueiden käyttö; maankäyttöä, rakennettua ympäristöä ja liikennejärjestelmiä koskevan tiedon tuottaminen sekä käyttötarpeiden yhteensovittamista tukevien ohjauskeinojen, kuten kaavoituksen, kehittäminen SYKE ottaa tutkimustoiminnassaan huomioon myös merkitykseltään kasvamassa olevat ympäristökysymykset ilmastonmuokkauksen ympäristövaikutukset, vihreä talous, arktisen alueen ympäristökysymykset sekä ikääntymisen ja väestörakenteen muutoksen vaikutukset palvelurakenteisiin, asumiseen ja liikkumiseen 5.8. 15:44 Sivu 10

Ympäristön seurantaa uudistetaan ja tehostetaan yhdistämällä eri laitosten tuottamat maastohavainnot kaukokartoituksen ja mallien avulla tuotettuun tietoon. SYKEn ylläpitämiä luonnonvaroja, ympäristön tilaa, päästöjä sekä muita paineita ja riskejä kuvaavia keskeisiä tietovarastoja ja -järjestelmiä ja paikkatietopalveluja kehitetään ja niiden käytettävyyttä parannetaan vastaamaan mm. EU:n direktiivien asettamia vaatimuksia. Kehittämishanke MONITOR 2020 on vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman kärkihankkeita. SYKE osallistuu aktiivisesti Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) kehittämiseen. SYKE valmistautuu ja osallistuu EU:n Horisontti 2020- ohjelman hakuihin pyrkien kasvattamaan Suomeen ohjautuvaa EU:n T&K- rahoitusta. SYKE vahvistaa yhteistyötä yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten kanssa yhteisillä hankkeilla ja resursseilla. Vesitilannepalvelua kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa niin, että se tukee monipuolisesti sekä vesivarojen käyttöä että vesiensuojelua ja varmistaa ajantasaisen sää- ja vesitilannetiedon ja -varoitusten saatavuuden sekä viranomaisille että kansalaisille. Tutkimusalusten Aranda ja Muikku kustannustehokasta ja laajapohjaista hyödyntämistä lisätään yhdessä Ilmatieteen laitoksen ja muiden Itämeritutkimusta ja seurantaa tekevien tahojen kanssa. Korkean mittaustieteellisen tason sopimuslaboratoriona SYKEn laboratoriot kehittävät ympäristömittausten laatua ja luotettavuutta ja osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen metrologiatutkimukseen ja kehitystyöhön. SYKE edistää paikkatiedon ja muun ympäristöä koskevan tiedon yhteiskäyttöä uusien palveluiden avulla. SYKE vastaa INSPIRE-direktiivin toimeenpanosta ympäristöhallinnon vastuulla olevien valtakunnallisten paikkatietoaineistojen osalta. Taloudellisuus Maksuperustelain mukaisen maksullisen toiminnan tuloja idaan kertyvän 4 milj. euroa, josta vientitoiminnan osuudeksi idaan lähes puolet. Muulta valtionhallinnolta idaan saatavan rahoitusta 13,5 milj. euroa, josta ELY-keskuksille kohdentuvasta palvelutoiminnasta noin 1 milj. euroa. Talousn ulkopuolinen rahoitus idaan 7,5 milj. euroksi, josta EU:n osuus on noin puolet. Entistä voimakkaampi kansainvälinen verkostoituminen vahvistaa SYKEn kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Tuottavuus Tuottavuutta parannetaan kehittämällä verkostoyhteistyötä, toimintaprosesseja ja tietojärjestelmiä sekä laajentamalla sähköisiä verkkopalveluja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tuottavuutta nostetaan myös tukitoiminnoissa muun muassa tietopalvelujen uudelleenjärjestelyillä. Merentutkimuksessa yhteistyötä syvennetään erityisesti Ilmatieteen laitoksen kanssa synergia- ja tuottavuushyötyjen saavuttamiseksi. Merentutkimuksen kansallista koordinaatiota ja tutkimusinfrastruktuuria edistetään. Koko ympäristöhallinnon tuottavuutta parannetaan muun muassa kehittämällä ympäristön seurantaa ja tietojärjestelmiä sekä lisäämällä seurantaan perustuvan raportoinnin automatisointia ja tietovarantoihin liittyvää yhteistyötä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) puitteissa tuottavuutta parannetaan muun muassa yhteisillä tutkimusohjelmilla sekä jatkamalla yhteenliittymän yhteisten seurantojen suunnittelua ja toteutusta. Toimitilayhteistyötä jatketaan niillä yliopistopaikkakunnilla, joilla SYKEllä on toimipaikka. Suomen ympäristökeskuksen henkilötyövuosien ja kustannusten itu jakautuminen tehtäväalueittain vuosina 2012 Tehtäväalue 2012 toteutuma kustannukset milj. htv kustannukset milj. htv tavoite kustannukset milj. htv Tutkimus-, kehitys- ja kokeilutoiminta 29,9 303 30,1 301 30,0 300 5.8. 15:44 Sivu 11

2012 toteutuma kustannukset milj. kustannukset milj. tavoite kustannukset milj. Tehtäväalue htv htv htv Asiantuntijapalvelut ja viranomaistoiminta 13,9 120 14,1 119 14,0 118 Ympäristönseuranta ja tietovarannot 11,0 96 11,0 94 10,9 93 Hallinnonalan palvelut 1 2,9 25 2,9 24 2,8 23 Johto, toiminnan kehittäminen, hallinto ja tukitehtävät 2 9,0 122 8,9 120 8,8 118 Yhteensä 66,7 666 67,0 658 66,5 652 Toimintamenorahoitukseen perustuvan henkilötyön määrä 387 381 375 1) Hallinnonalan palvelutehtävät ovat tietojärjestelmäinfrastruktuurin ylläpito, yhteinen viestintä ja koulutuspalvelut 2) Kokonaisuuteen sisältyvät viraston johtaminen, toiminnan kehittäminen, esimiestyö sekä hallinnollinen ja avustava työ SYKEn kokonaishenkilöstömäärän idaan olevan 652 henkilötyövuotta. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 7 henkilötyövuoden vähentyminen tuottavuustoimien vuoksi. Henkilöstövoimavaroja kohdennetaan strategisten tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon tuottavuushankkeiden vaikutukset. Tutkimus- ja asiantuntijatehtävien alueellistamista SYKEn alueellisiin toimipaikkoihin jatketaan. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) 2012 toteutuma varsinainen talous esitys Bruttomenot 54 475 54 900 55 084 Bruttotulot 24 253 23 685 24 200 Nettomenot 30 222 31 215 30 884 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 4 614 siirtynyt seuraavalle vuodelle 5 498 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) 2012 toteutuma varsinainen talous esitys Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatava rahoitus 13 140 12 250 12 500 EU:lta saatava rahoitus 4 962 3 750 4 000 muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 2 412 3 500 3 500 Tuotot yhteensä 20 515 19 500 20 000 Hankkeiden kokonaiskustannukset 39 666 39 000 40 000 Omarahoitusosuus (tuotot - kustannukset) -19 151-19 500-20 000 Omarahoitusosuus, % 52 50 50 Yhteisrahoitteisten hankkeiden kustannusvastaavuus vaihtelee hanketyypeittäin ja määräytyy eri rahoittajatahojen rahoitusehtojen mukaan. 5.8. 15:44 Sivu 12

Määrärahasta on tarkoitus käyttää 2 660 000 euroa ympäristöhallinnon keskitettyjen ICTpalveluiden hoitamiseen. Näitä ovat yhteiset työkaluohjelmistot, tietoliikenneverkot, yhteiset tietojärjestelmä- ja paikkatietopalvelut sekä niihin liittyvät käyttöpalvelut. Vuoden aikana siirtyy osa sopimuksista ja palveluista valtion erityisviraston hoidettavaksi, jolloin rahoitusta ja sen jakaantumista ympäristöhallinnon keskitettyjen palvelujen eri käyttäjäorganisaatioille voidaan joutua tarkistamaan. Toimintamenomomentin suoralla budjettirahoituksella palkatun henkilöstön määrä on yhteensä noin 375 htv. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tuottavuustoimet (-7 htv) -315 Tuottavuusvähennysten siirto TUKESille > palautus SYKElle 45 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -101 Palkkausten tarkistukset 103 Yhteishankintojen lisääminen (HO) -63 Yhteensä -331 talous 30 884 000 talous 31 215 000 2012 tilinpäätös 31 106 000 21. Ympäristöministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 1 490 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää hallinnonalan tuottavuutta edistävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palvelujen hankintaan samoin kuin tuottavuushankkeiden muuhun valmisteluun ja toimeenpanoon. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos 304 Yhteensä 304 talous 1 490 000 talous 1 186 000 2012 tilinpäätös 815 000 29. Ympäristöministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (määräraha) Momentille myönnetään 7 600 000 euroa. talous 7 600 000 talous 6 700 000 2012 tilinpäätös 8 318 467 65. Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 5.8. 15:44 Sivu 13

1) avustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille 2) valistus- ja neuvontatoiminnan tukemiseen valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille 3) saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981) 12 :n mukaisiin avustuksiin saariston ympäristönhoitoa edistäviin hankkeisiin 4) saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa edistävän toiminnan tukemiseen 5) kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistävien valtakunnallisesti merkittävien projektiluonteisten hankkeiden tukemiseen. S e l v i t y s o s a : Määräraha on osittain alueiden kehittämislaissa tarkoitettua alueiden kehittämisen rahoitusta. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Tasomuutos -120 Yhteensä -120 talous 2 000 000 talous 2 120 000 2012 tilinpäätös 2 050 000 10. Ympäristön- ja luonnonsuojelu S e l v i t y s o s a : Lukuun on budjetoitu ympäristön- ja luonnonsuojelua edistävään toimintaan hallinnonalalla ja ympäristötehtäviä aluehallinnossa hoitavissa virastoissa pääosin käytettävät määrärahat. Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelun määrärahoilla on tavoitteena erityisesti parantaa Itämeren, sisävesien ja pohjavesien tilaa, vähentää pilaantuneesta maaperästä aiheutuvia ympäristöriskejä ja ehkäistä öljy- ja kemikaalivahingoista aiheutuvia ympäristövaurioita. Toimenpiteitä Itämeren sekä sisävesien tilan parantamiseksi ja niiden kohdistuvien ympäristöuhkien ehkäisemiseksi ja torjumiseksi rahoitetaan ja toteutetaan eri hallinnonaloilla laaja-alaisena yhteistyönä tavoitteena toimenpiteiden mahdollisimman hyvä vaikuttavuus ja kustannustehokkuus. Itämeren suojelutoimien tehostamisessa keskeisellä sijalla ovat yhteistyö muiden Itämerivaltioiden kanssa sekä merenhoidon, HELCOMin toimintaohjelman ja EU:n Itämeren alueen strategian toimeenpano samoin kuin yhteistyö Pietarin ja muun Luoteis-Venäjän kanssa Itämeren kuormituksen vähentämiseksi. Vuoden HELCOM:n ministerikokouksessa itujen ja sovittujen ravinnekuormitusta koskevien vähentämistavoitteiden ja muiden päätösten toimeenpano käynnistetään. Itämeren ja sisävesien tilan parantamiseksi edistetään tehokkaiden vesien- ja merensuojelutoimenpiteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Erityisesti tehostetaan maatalouden vesiensuojelua ja ravinteiden kierrätystä. Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelussa edistetään uusien vesiensuojelumenetelmien kokeilua sekä valmistellaan valtakunnallisia mitoitus- ja käyttöohjeita. Vedenalaisen luonnon monimuotoisuuden inventointien tietoja käytetään sekä edistämään Itämeren luontotyyppien, lajien ja merialueiden suojelua että tukemaan meren ja sen luonnonvarojen kestävää käyttöä. Jätevesien käsittelyn keskittämistä nykyistä isompiin, tehokkaampiin ja toimintavarmempiin yksiköihin edistetään tukemalla yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesiensuojelua edistäviä siirtoviemärihankkeita. Avustuksilla tuetaan haja-asutuksen jätevesihuoltoa ja pohjavesien suojelusuunnittelua. Vesien kunnostuksella poistetaan järvien sisäistä kuormitusta ja voidaan parantaa niiden tilaa pysyvästi sekä lisätä huomattavasti vesien virkistyskäyttöarvoa. Pilaantuneiden maa-alueiden 5.8. 15:44 Sivu 14

kunnostustarvetta selvitetään järjestelmällisesti. Kiireellisimpiä kohteita myös kunnostetaan valtion jätehuoltotyönä erityisesti terveys- ja pohjavesihaittojen poistamiseksi silloin, kun edellytykset valtion osallistumiselle ovat muuten olemassa. Vihreää taloutta edistetään kehittämis- ja kokeiluhankkein, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennysten edellyttämillä vaikutusinneilla ja selvityksillä sekä ilmastopaneelin toiminnalla. Öljy- ja kemikaalivahinkojen riittävä torjuntavalmius ehkäisee ja vähentää onnettomuuksista aiheutuvia vaurioita. Tavoite on ylläpitää vesi- ja merialueiden viihtyisyyttä ja käyttökelpoisuutta virkistykseen ja taloudelliseen toimintaan. Merikelpoista torjuntakalustoa tarvitaan edelleen riittävän torjuntavalmiuden saavuttamiseksi. Öljyjätemaksuilla tuetaan valtakunnallisesti kattavan öljyjätehuoltojärjestelmän ylläpitoa ja öljyn pilaamien alueiden kunnostusta. Luonnonsuojelu Suomen luonnonsuojelualueverkostoa täydennetään jatkamalla yksityisomistuksessa olevien luonnonsuojeluun varattujen alueiden hankinta- ja korvausneuvotteluja. Soidensuojeluohjelmaa valmistellaan. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelman (METSO) 2008 2020 toteutusta jatketaan yhteistyössä metsäviranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Yksityisomistuksessa olevia metsiä pyritään saamaan suojeluun vapaaehtoiselta pohjalta. Nykyisessä METSO-ohjelmassa tavoitteena on saada suojeluun 96 000 hehtaaria uusia metsäalueita. Vuosina 2005 2012 on toteutettu noin 25 700 hehtaaria. Luonnonsuojelualueilla jatketaan metsien ja soiden ennallistamista, perinnebiotooppien kunnostusta ja hoitoa sekä luontotyyppien inventointia. Natura 2000 -verkoston alueiden suojelutoimien ensisijaisena tavoitteena on parantaa lajien ja luontotyyppien suojelun tasoa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointeja edistetään kustannustehokkaasti. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua jatketaan. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttämiseksi tehostetaan toimia, jotka perustuvat v. 2010 valmistuneeseen eliölajien uhanalaisuusintiin ja v. 2008 valmistuneen luontotyyppien uhanalaisuusinnin pohjalta laadittuun toimintaohjelmaan. Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien toiminnalliset tavoitteet on asetettu momentin 35.10.52 perusteluissa. 20. Ympäristövahinkojen torjunta (määräraha) Momentille myönnetään 5 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) öljy- ja muiden ympäristövahinkojen torjunnan järjestämisestä, alusten torjuntavalmiuden ylläpidosta, torjuntakaluston hankinnoista ja torjuntatoimenpiteistä sekä ympäristövahingon torjuntaan välittömästi liittyvistä tutkimuksista aiheutuviin menoihin 2) ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisestä yhteistyöstä, koulutus- ja kehittämistoiminnasta ja oikeudenkäynneistä aiheutuviin menoihin, öljyntorjuntavarastojen vuokriin ja sivutoimisten varastonhoitajien ja torjuntatöihin osallistuvien palkkioihin 3) menoihin, jotka aiheutuvat toimivaltaiselle viranomaiselle siitä, että laittomasti tehtyjä kansainvälisiä jätesiirtoja joudutaan palauttamaan, eikä kaikkia kustannuksia aina saada heti perityksi aiheuttajalta. Torjuntakaluston hankintamenot budjetoidaan sitoumusperusteisina. Valtuus Vuonna saadaan tehdä 10-vuotisia kokonaispalvelusopimuksia öljyntorjuntapalvelujen ostamisesta enintään 4 000 000 euron kokonaiskustannusten määrästä. S e l v i t y s o s a : Menot, jotka aiheutuvat laittomien kansainvälisten jätesiirtojen palauttamisesta toimivaltaiselle viranomaiselle, peritään takaisin jätteen viejältä ja tuloutetaan momentille 12.35.99. 5.8. 15:44 Sivu 15

Korvaukset öljysuojarahastosta ja vahinkojen aiheuttajilta tuloutetaan momentille 12.35.10. Korotetun öljysuojamaksun perimistä on jatkettu vuosille -2015. Suomen ympäristökeskus sopii öljyntorjuntapalvelujen ostamisesta yhteistyössä Liikenneviraston kanssa osana momentille 31.30.66 vuoden talousssa osoitettua enintään 53 030 000 euron valtuutta liikennepalvelujen ostamisesta. Yhteysalusliikennepalvelujen ostamisella turvataan kokonaispalvelut, joissa palveluntuottajat vastaavat Kotka- Pyhtään ja Hiittisten reiteillä liikennöivien alusten hankinnasta ja ylläpidosta. Alusten tulee soveltua myös öljyntorjuntapalveluihin. Yhteysalusliikennepalvelut öljyntorjuntapalvelut mukaan lukien on kilpailutettu ja alusten suunnittelu ja rakentaminen tapahtuu vuosina 2012-. Sopimuksen mukainen kokonaispalvelu koskee vuosia -2023. Öljyntorjuntapalvelujen ostamisen kustannuksiin haetaan vastaavaa korvausta öljysuojarahastosta. talous 5 200 000 talous 5 200 000 2012 tilinpäätös 5 197 360 21. Eräät luonnonsuojelun menot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 2 840 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) yksityisten luonnonsuojelualueiden ja muiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden sekä maisema-alueiden inventointiin, merkintään ja hoitoon 2) Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (METSO) toimenpiteisiin, jotka koskevat erityisesti viestintää, inventointeja, yhteistyötä ja seurantaa 3) uhanalaisten eliölajien seurantaan, suojeluun ja hoitoon, rauhoitettujen lajien aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen sekä vahingoittuneiden luonnonvaraisten eläinten ja EU:n CITES-asetuksen edellyttämän eläinten hoidon järjestämiseen 4) luonnonsuojelusuunnitteluun, maa-aineslain soveltamiseen sekä pohjavesien suojeluun liittyvään suunnitteluun ja kunnostamiseen 5) enintään 20 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen määräaikaisiin, edellä olevien perustelujen mukaisiin tehtäviin. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n rahastojen tuella toteutettavien hankkeiden omarahoitusosuutta koskevien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahalla inventoidaan ja hoidetaan yksityisiä luonnonsuojelualueita erityisesti siltä osin, kuin hoito ei kuulu Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaan (METSO). Luonnonsuojelulain mukaisten luontotyyppien inventointeja jatketaan. Valmistellaan ja toteutetaan luonnonsuojelulain mukaisia uhanalaisten lajien suojeluohjelmia. Luonnon monimuotoisuutta edistäviä hoitosuunnitelmia ja -toimenpiteitä tehdään arvokkailla perinnebiotoopeilla. Pääasiassa valtakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille laaditaan hoitosuunnitelmia ja niiden inventointitietoja ajantasaistetaan. Luonnonsuojelulain mukaisten maisemanhoitoalueiden valmistelua edistetään. Maa-ainesten kestävään käyttöön ja pohjavesien suojeluun liittyviä hankkeita jatketaan. Maa-ainesten ottoalueiden kunnostusta ennen maa-aineslain voimaantuloa syntyneillä alueilla tehdään mahdollisuuksien mukaan. Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon 400 000 euron lisäys soidensuojeluohjelman valmisteluun liittyviin tehtäviin, kuten alueiden kartoitukseen, viestintään, kuulemistilaisuuksien järjestämiseen sekä ohjelman sosiaalisten vaikutusten intiselvityksiin. talous 2 840 000 talous 2 440 000 2012 tilinpäätös 2 440 000 5.8. 15:44 Sivu 16

22. Eräät ympäristömenot (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 16 160 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) ympäristön kunnostuksen ja hoidon kulutusmenoluonteisiin menoihin, jotka liittyvät toiminnan kehittämiseen ja hankkeiden valmisteluun sekä valtion hankkeista johtuviin tarkkailu- ja muihin velvoitteisiin 2) vesiseurantaverkoston ylläpitämiseen ja kehittämiseen 3) ympäristötehtävien laboratoriopalveluiden ja muiden ostopalvelujen hankintaan 4) ympäristötehtäviin liittyviin yhteisiin kehittämishankkeisiin ja koulutuksen järjestämiseen 5) vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin 6) ravinnekierrätyksen edistämiseen Itämeren kuormituksen vähentämiseksi sekä Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueiden maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen 7) merenhoidon suunnittelun yhteensovittamiseen 8) päästövähennystavoitteisiin ja kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin liittyviin selvityksiin, ilmastopolitiikan kehittämiseen sekä vihreää taloutta edistäviin kehittämis- ja kokeiluhankkeisiin 9) enintään 68 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen kohtien 1 4 tehtäviin, enintään 17 henkilötyövuotta vastaavan määräaikaisen henkilöstön palkkaamiseen kohtien 5 8 tehtäviin. Momentille nettoutetaan työnantajalle maksettavat sairaus- ja äitiyspäivärahat. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) Ympäristönsuojelun menot 5 800 000 Ympäristötehtävien ohjaus ja kehittäminen 3 000 000 Itämeren suojelu 4 840 000 Vihreän talouden kehittäminen ja kokeiluhankkeet 2 520 000 Yhteensä 16 160 000 Määrärahasta 2 800 000 euroa on tarkoitus käyttää ympäristön- ja vesien kunnostushankkeiden valmisteluun ja yhteiseen kehittämistoimintaan, velvoitteiden hoitoon sekä vesiseurantaverkoston ylläpitoon ja hoitoon ja 3 000 000 euroa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten laboratorio- ja muiden ympäristötehtävien ostopalvelujen hankintaan. Itämeren kuormituksen vähentämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi määrärahaa kohdennetaan erityisesti Saaristomeren ja Selkämeren valuma-alueille ravinnekierrätysohjelman kehittämishankkeisiin ja suojelutoimenpiteisiin. Itämeren suojelun määrärahaa käytetään myös vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointeihin, joilla on tavoitteena saada vuoteen 2015 mennessä yleiskuva Suomen merialueella esiintyvien tärkeiden luontotyyppien ja lajien levinneisyydestä niin, että merialueen käyttö ja suojelu voidaan suunnitella ekosysteemilähestymistavan edellyttämällä tavalla. Merenhoidon suunnittelulla toteutetaan osaltaan Suomen Itämeren suojeluohjelmaa ja muita Itämeren suojelun tavoitteita. Määrärahaa käytetään myös vihreää taloutta edistäviin kehitys- ja kokeiluhankkeisiin, kansainvälisten ilmastoneuvottelujen ja päästövähennystavoitteiden vaikutusselvityksiin, ilmastopaneelin toimintaan sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman ja jätteiden kierrätyksen kokeiluhankkeisiin. Määrärahaa on tarkoitus käyttää myös ympäristötehtävien ohjauksen ja hoidon vahvistamiseen sekä ympäristöhallinnon yhteisiin kehittämishankkeisiin. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Itämeri-rahoituksen lisäys 700 5.8. 15:44 Sivu 17