Työterveyshuollon tehtävät sisäilmasto-ongelmien selvittelyprosessissa Kirsi Karvala Tiimipäällikkö, LT, työterveyshuollon erikoislääkäri
Miksi sisäilmasto-ongelmat ovat usein niin hankalia ratkaista? oireet monimuotoisia ja epämääräisiä sisäilmasto-ongelmiin liittyy pelkoa sairastumisesta monimuotoiset ongelmat ovat teknisesti vaikeita tutkia epävarmuustekijät: epäsuorat mittausmenetelmät, terveysperusteisten raja-arvojen vähyys, annosvastesuhteesta ei tietoa tiedon ja osaamisen puute rahan puute vastuiden epämääräisyys
Toimintamalli sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi (Viite: Opas "Sisäilman hyväksi, Toimintamalli vaikeiden sisäilmaongelmien ratkaisuun". Lahtinen, Lappalainen, Reijula 2006) 14.5.2014 Kirsi Karvala
Sisäilmasto-ongelmat MITÄ TIEDETÄÄN TERVEYSVAIKUTUKSISTA?
Sisäilmasto-ongelmiin liittyviä oireita
Mitkä tekijät vaikuttavat oireiluun? - usein kyse monen tekijän yhteisvaikutuksesta Työpaikan sisäilmastoon liittyvät tekijät puutteellinen ilmanvaihto pölyisyys, lika (siivous) kosteus- ja mikrobivauriot (home) lämpötila: liian kylmä / kuuma, veto rakennus- ja sisustusmateriaalien kemialliset päästöt kuidut ym. Yksilölliset tekijät. Ihmisten välillä on suuria eroja. muut sairaudet atopia muu herkkyys Työyhteisöön liittyvät tekijät työstressi, tyytymättömyys työhön, esimiestuen puute hyvä prosessin hallinta ja viestintä lisäävät luottamusta
Sisäilmasto-ongelmien mahdollisia aiheuttajia ja niiden (terveys)vaikutuksia ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmien puutteellinen tekniikka kunnossapidon laiminlyönti väsymys, keskittymisvaikeudet veto, kylmyys haitat työskentelylle mineraalivillakuidut, teolliset kuidut lähteenä voivat olla akustiikkalevyt, ilmastointikanavien eristeet silmien, ylähengitysteiden ja ihon ärsytysoireilua VOC-yhdisteet, haihtuvat orgaaniset yhdisteet; formaldehydi; ammoniakki ym. lähteinä rakennus- ja sisustusmateriaalit, liimat, maalit silmien ja hengitysteiden ärsytysoireet
ihmisen toimintaan liittyvät epäpuhtaudet tupakansavu eläin- (erit. kissa, hevonen) ja kasviallergeenit herkät yksilöt voivat oireilla tilojen väärä käyttötapa melu stressi, keskittymiskyvyn puute puutteellinen valaistus voi haitata työntekoa puutteellinen siivous pölyisyys voi ärsyttää etenkin astmaatikon hengitysteitä
Kosteus/homeympäristön terveysvaikutukset WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould (2009) Ryhmätason tutkimukset ovat osoittaneet, että rakennusten kosteus- ja homevaurioilla on ajallinen yhteys astman pahenemiseen uusien astmojen syntyyn hengitystieinfektioihin ohimenevään hengitystieoireiluun Muista terveysvaikutuksista ei ole näyttöä (ns. hometalosairautta ei ole olemassa) Terveyshaitan aiheuttajaa (yksittäistä tekijää) ei tunneta Terveysperusteisia raja-arvoja yksittäisille tekijöille ei ole Kosteus ja homekasvu tulisi aina ehkäistä
Toksiineista lukuisat mikrobit (homesienet ja bakteerit) tuottavat elinkaarensa aikana monia aineenvaihduntatuotteita, joista osa on sopivissa olosuhteissa toksisia (myrkyllisiä) toksiineja epäillään yhdeksi terveyshaitan aiheuttajaksi kosteus- ja homevaurioissa yhteyttä terveyshaittoihin ihmisellä todellisissa olosuhteissa ei ole osoitettu toksiinien tai toksisuuden mittaamista ei suositella hyvää käytäntöön soveltuvaa mittausmenetelmää ja tulkintatapaa ei tällä hetkellä ole
Eritasoisia terveyshaittoja sisäilmasta Ohimenevät oireet ja vaivat Erilaiset sisäilmatekijät: lämpötila, kuiva ilma, huono ilmanvaihto, kosteus Sairastuvuus kosteuden, homeiden hengitystievaikutukset, lähinnä astma, on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa Muita (yleisoireet, syöpä, neurologia, reuma, sikiö) ei osoitettu Epämääräinen, biolääketieteellisesti selittämätön oireilu johtaa joskus voimakkaisiin muutoksiin käyttäytymisessä
Sisäilma ja oireilu Sisäilman huono laatu Altistunut immunologia sairaudet psyykkinen rakenne Oireilu! Sosiaaliset tekijät esim. työyhteisön tuki, työilmapiiri Huoli, pelko Välttäminen, varominen
Oireilun pitkittyminen yliherkistyminen pitkittyvät oireet Oireet yleensä menevät ohi, kun altistuminen päättyy Osalla oireilu pitkittyy Syyt tunnetaan huonosti ohimenevät oireet
Sisäilmasto-ongelmat TYÖTERVEYSHUOLLON SELVITYKSET
Työterveyshuollon rooli ja tehtävät sisäilmasto-ongelmissa Rooli asiantuntija terveysasioissa katalysaattori (aloite, tunnistus/käynnistys) työnantajalla on vastuu työturvallisuudesta, ja että tehdään tarvittavat selvitykset ja korjaustoimenpiteet tiedottaja osana asiakasyrityksen tiedotusta terveyteen liittyvistä asioista Tehtävät vaaran tunnistaminen ja sen terveydellisen merkityksen arviointi työpaikkaselvitys sisäilmastokysely toimenpide-ehdotusten tekeminen oireilevan työntekijän työssä selviytymisen seuranta ja edistäminen terveystarkastukset todeta työperäiset sairaudet toimia sisäilmatyöryhmän jäsenenä ohjaus ja neuvonta
Suunnattu työpaikkaselvitys yhteistyössä työsuojeluhenkilöstön (esimiehen), kiinteistön huollosta vastaavan kanssa onko kyseessä sisäilmasto-ongelma? onko kyseessä kosteus-mikrobivaurio vai muu sisäilmaongelma? näkyvät kosteusvauriot, hajut, siivouksen taso, huonekasvit, ilmanvaihdon tila terveydellisen merkityksen arviointi ehdotus jatkotoimenpiteistä ilmeisten (kosteus)vaurioiden korjaus sisäilmastokysely työpaikan rakennustekniset tutkimukset ilmastoinnin ja lämpöolosuhteiden tarkastus valaistusolosuhteiden tarkistus meluntorjunta?
Sisäilmastokysely www.ttl.fi/sisailmastokysely Työterveyshuollon työkalu sisäongelman laadun ja laajuuden selvittämiseksi Sopii käytettäväksi silloin, kun epäillään henkilöstön oireiden ja koettujen haittojen johtuvan sisäilmasta, jolloin tarkkaa syytä ei yleensä tiedetä Kyselyn tulos kertoo, onko ryhmätason sisäilmasto-ongelmaa olemassa. Se voi antaa viitteitä ongelman aiheuttajasta Erityisen hyvin kysely toimii muutoksen mittarina korjaustoimenpiteiden jälkeen toistettu kysely kertoo korjausten osuvuudesta ja riittävyydestä seurantakysely tehdään mielellään samana vuodenaikana, aikaisintaan 6 kk kuluttua korjaustoimenpiteistä
Sisäilmastokyselyn käyttö Sisäilmastokyselyä voidaan käyttää vain toimistotyyppisissä työpaikoissa, joissa ei esiinny mainittavia tuotannosta johtuvia ilman epäpuhtauksia (mm. pölyjä ja käryjä), ja terveydenhuollon työpaikoissa Tilastollisten harhojen välttäminen: Ryhmäkoko >20 liian pieni ryhmäkoko yksittäisellä vastauksella voi olla liian suuri vaikutus tuloksiin (esim. muutaman allergikon oireet voivat tulla korostuneesti esiin) Riittävän suuri vastausprosentti (tavoite > 80 %). Jos alle tämän vain oireilevat vastaavat?
Kosteus-mikrobivaurion tunnistaminen kosteus-mikrobivaurioiden tunnistaminen perustuu ensisijaisesti rakennustekniseen arviointiin vaurio voi olla näkymättömissä lattia-, katto- tai seinärakenteissa asiantuntija tunnistaa riskirakenteet ja osaa etsiä vauriota oikeista paikoista mitä mittauksia (mikrobit, VOC-määritykset, kuidut ym.) tilataan, on työnantajan (asiantuntijan) vastuulla mittausten tekijöiltä tulisi saada lausunto tulosten merkityksestä
Terveydellisen merkityksen arviointi ja toimenpidesuositukset Kosteus- ja homevauriot Edellyttää että käytössä on sisäilmastoasiantuntijan tekemä rakennustekninen selvitys, jonka perusteella voidaan arvioida: a. Onko rakennuksessa kosteus- ja homevaurio ja b. Onko siitä ilmayhteys työtilaan Jos kyseessä haitallinen altistuminen, voidaan edellyttää terveysperusteisesti toimenpiteitä vaurioiden korjaamiseksi Muut ongelmat (ilmanvaihdon ongelmat, kuidut, lämpöolot ym.) Eivät aiheuta sairastumisen vaaraa (ei vaaralähtöinen) Arvioidaan tilojen käytettävyyttä työn sujumisen näkökulmasta Vaikutetaan työn sujumiseen ja työntekijöiden työja toimintakykyyn ja hyvinvointiin
Miten mikrobialtisteen merkitystä arvioidaan (Kosteusvauriotyöryhmän muistio STM 2009): Huomioidaan: vaurion laajuus ja ilmayhteys työtiloihin mikrobikasvuston määrä ja laatu (indikaattorimikrobit) muu sisäilmaongelma, joka pahentaa tilannetta (ilmanvahto, pölyisyys, kuidut) Haitallinen altistuminen epätodennäköinen Haitallinen altistuminen mahdollista Haitallinen altistuminen todennäköistä Ei kosteusvauriota Ei riskirakenteita Tilat eivät voimakkaasti alipaineisia Ei vuotoilmareittejä esim. läpivientien tai kuilujen kautta sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin. Kosteusjälkiä (ei mikrobikasvua) Riskirakenteita, korjattu kosteusvaurio Tilat ajoittain voimakkaasti alipaineisia ja/tai mahdollisia vuotoilmareittejä sisäympäristön epätavanomaisiin mikrobilähteisiin Näkyvät vauriot sisäpinnalla Mikrobikasvua materiaaleissa tai ympäröivissä rakenteissa Tilat voimakkaasti alipaineisia ja/tai ilmayhteys vaurioituneesta tilasta tai rakenteesta työskentelytilaan.
Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Tth:n tehtävä on antaa tietoa ja neuvontaa sisäympäristön merkityksestä työn sujumiselle, työja toimintakyvylle ja terveydelle Huolestuneisuuden hoito silloin kun terveyshaittaa osoittavaa olosuhdetta ei ole todettu Osallistuminen sisäilmastoryhmän toimintaan Osallistuminen info- ja palautetilaisuuksiin Vaikuttaa osaltaan siihen, että riittävästä viestinnästä huolehditaan
Terveystarkastukset ja työperäisten sairauksien toteaminen Voimakkaasti oireilevat työntekijät tulee ohjata työterveyshuoltoon Useimmissa tapauksissa terveystarkastukseksi riittää sisäilmastokysely ja työpaikalla yleisesti annettu neuvonta ja ohjaus Sisäilmastokyselyn perusteella tth voi kutsua voimakkaasti oireilevat terveystarkastukseen Hallitsemattomasti järjestetyt terveystarkastukset voivat vain lisätä huolestuneisuutta Rutiininomaisesti kaikille työntekijöille toteutetut IgGja IgE-tutkimukset eivät ole missään tilanteessa perusteltuja (vaikka paine niiden tekemiseen voi olla suuri)
Terveystarkastuksen sisältö Tietojen anto ja ohjaus yksilötasolla Mahdollisen työperäisen astman selvittäminen Annetaan asiallista tietoa työntekijälle oireista, ammattitaudeista ja niiden tutkimisesta jne.
Oireilevien tutkiminen työterveyshuollossa valtaosa hoituu työterveyshuollossa oireiden yhteys työhön (helpottaako töistä poissa ollessa?) löytyykö oireille muu kuin työperäinen selitys? home-igg-vasta-ainemäärityksistä ei hyötyä home-ige-vasta-aineet: ei yleensä hyödytä ammattiastmaepäily PEF-työpaikkaseuranta, astman perustutkimukset lähete työlääketieteen pkl:lle (tai paikallisesti sovitun toimintamallin mukaan) poikkeavia löydöksiä, joiden takia erikoissairaanhoidon tutkimukset tarpeen (harvoin) diagnosoidaan ja hoidetaan astma ja muut sairaudet, mm. allergiat, infektiot, nenän sivuonteloiden pitkäaikaiset tulehdukset
Tutkimukset, kun työpaikalla kosteusvaurio Kosteus- ja homevaurioihin liittyy lähes poikkeuksetta muita sisäilmaongelmia (ilmanvaihdon puutteet, pölyt ym.). Myös nämä voivat aiheuttaa oireita, joita on lähes mahdotonta erottaa kosteusvaurio-oireista. Hyvät työkalut kosteusvauriosairauksien diagnostiikkaan puuttuvat. home-igg-vasta-ainemäärityksistä ei hyötyä home-ige-vasta-aineet: ei yleensä hyödytä ammattiastmaepäily PEF-työpaikkaseuranta, astman perustutkimukset lähete työlääketieteen pkl:lle (tai paikallisesti sovitun toimintamallin mukaan) Erikoissairaanhoidon tutkimukset tarpeen, jos epäillään muuta sairautta (poikkeavia löydöksiä tms.)
Oireilevien tukeminen työterveyshuollossa Työjärjestelyt parempi vaihtoehto kuin sairauslomat neuvottelu työpaikan, työntekijän ja tth:n kesken Onko mahdollisuuksia työpisteen vaihtoon, etätyöhön tms. Sairausloman pitkittyminen voi johtaa työhönpaluun vaikeutumiseen (huom. Kelan sairauspäivärahan perusteena sairaus, ei työpaikan ongelma) Kannustetaan mahdollisimman normaaliin elämään, koska välttämiskäyttäytyminen rajoittaa elämää ja voi pahentaa oirekuvaa ehdollistumismekanismien kautta Vahvistetaan oireiden hallinnan tunnetta: tieto muuttaa huolia ja vähentää niitä Ylläpidetään positiivista suhtautumista tulevaisuuteen
Ns. perusteltu ammattitautiepäily ensin perustutkimukset työterveyshuollossa ns. perusteltuun ammattitautiepäilyyn tarvitaan: 1) altistuminen poikkeavalle mikrobikasvulle Selvitykset tehty! pääsääntöisesti muut sisäilmaongelmat voivat aiheuttaa ärsytysoireita, mutta ei uusia tauteja, esim. - poikkeavat VOC-pitoisuudet - mineraalikuidut 2) sairaus, jonka oireet liittyvät työhön: - helpottavat vapaalla - pahenevat työssä astma harvoin alveoliitti oireet ilman sairautta tai vahvaa epäilyä sairaudesta ei ole perusteltu ammattitautiepäily työnantajan vakuutusyhtiö vastaa tutkimuskuluista (E-lausunto)
Ammattitauti Erillinen lainsäädäntö ja korvauskäytäntö Tutkimukset tehdään tämänhetkisten lääketieteellisten tutkimuskeinojen mukaisesti Astma, joka on alkanut kosteus- ja homevauriotyöpaikassa, voidaan joissakin tapauksissa osoittaa ammattiastmaksi Harvoin muut sisäilmaan liittyvät sairaudet ammattitauteja Oireet eivät ole ammattitautina korvattavia Vaikuttaa siihen, mikä taho maksaa sairauden tutkimisesta ja hoitamisesta aiheutuvat kulut Sairaus hoidetaan aivan samoin riippumatta siitä, onko kyseessä ammattitauti vai ei Myöskään työjärjestelyjen tarve ei riipu siitä, onko kyseessä ammattitauti vai ei
Lisätietoa sisäilmasto-ongelmista Kosteusvauriot työpaikoilla. Kosteusvauriotyöryhmän muistio. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:18. (Tulostettavissa: www.stm.fi/julkaisut/tyosuojelu/-/lista/2009) Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti http://web.eduskunta.fi/dman/document.phx?documentid=er28612160849 612&cmd=download Toimiston sisäilmaston tutkiminen, Työterveyslaitos 2011 Työterveyslaitos: Sisäilma ja sisäympäristö www.ttl.fi/sisaymparisto 31
Lahtinen ym: Selätä sisäilmastokiista TTL, 2010
Kiitos! kirsi.karvala@ttl.fi