Erityinen kuntajakoselvitys 2014 Tiivistelmä Vaasan seudun elinvoimastrategiasta 2015 2020 (Vaasan seudun kunnat ja VASEK) Tiivistelmä perustuu valmisteilla olevaan strategiaan, joka valmistuu alkuvuonna 2015 Suupohjan rannikkoseudun (Sydösterbotten) elinvoimatavoitteet (Suupohjan rannikkoseudun kunnat)
SISÄLLYSLUETTELO 1 VAASAN SEUDUN ELINVOIMASTRATEGIAN TAUSTA JA TAVOITTEET... 3 2 SUUPOHJAN RANNIKKOSEUDUN ELINVOIMATAVOITTEET... 3 3 VAASAN SEUDUN JA SUUPOHJAN RANNIKKOSEUDUN NYKYTILANNE... 3 3.1 Elinvoimaa kuvaavat indikaattorit... 3 3.2 Väestökehitys Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla... 4 3.3 Työpaikkakehitys Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla... 5 3.4 T&K-panostukset Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla... 7 3.5 Vaasan seudun ja Suupohjan rannikkoseudun tärkeimmät elinkeinot... 8 3.6 Infrastruktuuri ja logistiikka Vaasan seudulla... 8 3.7 Infrastruktuuri ja logistiikka Suupohjan rannikkoseudulla... 11 3.8 Maankäyttö Vaasan seudulla... 12 3.9 Maankäyttö Suupohjan rannikkoseudulla... 12 3.10 Koulutus ja tutkimus Vaasan seudulla... 12 3.11 Koulutus ja tutkimus Suupohjan rannikkoseudulla... 13 3.12 Elinkeino- ja aluekehitystoiminta Vaasan seudulla... 13 3.13 Elinkeino- ja aluekehitystoiminta Suupohjan rannikkoseudulla... 14 4 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET VAASAN SEUDULLA... 14 4.1 Vaasan seudun elinvoimastrategian visio 2020... 14 4.2 Seudun kestävän kilpailukyvyn vahvistaminen... 14 4.2.1 Energiakeskittymän kehittäminen, Kasvusopimus ja INKA... 15 4.2.2 Vaasan seudun innovaatiojärjestelmä... 15 4.3 Osaava työvoima... 16 4.4 Uusien yritysten ja investointien houkutteleminen seudulle... 16 4.5 Olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuudet ja niiden tukeminen... 16 5 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET SUUPOHJAN RANNIKKOSEUDULLA... 16 5.1 Energia... 17 5.2 Yrittäjyys... 17 5.3 Uudistumiskyky... 17 5.4 Vetovoima... 17 5.5 Yhteenveto... 17 2
1 VAASAN SEUDUN ELINVOIMASTRATEGIAN TAUSTA JA TAVOITTEET Elinvoimastrategian tavoitteena on vahvistaa seudun kilpailukykyä ja elinvoimaa. Strategiassa määritellään alueen kehittämisen painopisteet ja tarvittavat toimenpiteet. Vaasan, Mustasaaren, Vöyrin, Laihian, Maalahden, Korsnäsin ja Isonkyrön kunnanjohtajat päättivät 12/2013 yhteisen elinvoimastrategian laatimisesta Vaasan seudulle. Työ aloitettiin 01/2014. Elinvoimastrategian työryhmään kuuluvat Vaasan kaupungin kaupunkikehitys ja kaavoitus, kuntien kunnanjohtajat tai kehitysjohtajat ja VASEK. Ohjausryhmänä toimii kunnanjohtajien kokous 1. Kuntien valtuustot/hallitukset toimivat päättävänä elimenä. Työryhmä raportoi säännöllisesti ohjausryhmälle työn etenemisestä. Prosessin aikana on järjestetty kaksi seminaaria/workshopia Vaasassa 30.1.2014 ja 4.9.2014, joihin on osallistunut laajasti eri sidosryhmien edustajia. Lisäksi marraskuussa 2014 on järjestetty yhteisiä tilaisuuksia seudun nuorisovaltuutetuille sekä korkeakoulujen opiskelijayhdistyksille. Kuntien avainkumppaneita ovat elinkeinoelämän lisäksi korkeakoulut, 2. asteen oppilaitokset, kehitysyhtiöt, kauppakamari, yrittäjät ja heidän edunvalvontaorganisaationsa. Elinvoimastrategiatyössä on huomioitu mm. seuraavat Pohjanmaan ja Vaasan seudun muut strategiat ja toimenpideohjelmat; Pohjanmaan maakuntastrategia 2014 2017, Vaasan seudun rakennemallityö 2040, Vaasan kaupunkiseudun kasvusopimus Energiasta kasvun eväät sekä Vaasan seudun innovaatiokeskittymän INKA Kestävät energiaratkaisut. Tämä tiivistelmä perustuu valmisteilla olevaan strategiaan, joka valmistuu alkuvuonna 2015 2 SUUPOHJAN RANNIKKOSEUDUN ELINVOIMATAVOITTEET Suupohjan rannikkoseudun tiedot perustuvat Suupohjan rannikkoseudun seutustrategia 2009 2017 tietoihin sekä Kristiinankaupungin elinkeinokeskuksen, Närpiön Dynamo Yritystalon ja Kaskisten kaupungin välisiin keskusteluihin. Suupohjan rannikkoseudun tiedot toimitettiin pyynnöstä ja tarkoitus on liittää ne Vaasan seudun elinvoimastrategiaan 2015 2020. Aika- ja henkilöresurssit täydentävän elinvoimastrategian laadintaan ovat olleet hyvin rajoitetut eikä työtä voida pitää täydellisenä. 3 VAASAN SEUDUN JA SUUPOHJAN RANNIKKOSEUDUN NYKYTILANNE 3.1 Elinvoimaa kuvaavat indikaattorit Porin kaupungin kehittämispäällikkönä toimivan ja muuttoliiketutkimuksiin erikoistuneen Timo Aron mukaan alueiden menestyminen, elinvoima, vetovoima ja houkuttelevuus perustuvat usean tekijän yhteisvaikutukseen: työpaikkakehitykseen, koulutustarjontaan, saavutettavuuteen, sijaintiedun hyödyntämiseen, yritysten uusiutumiseen ja yritysdynamiikkaan, taloudelliseen liikkumavaraan, osaavaan työvoimaan, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopotentiaaliin, imagoon ja mainekuvaan sekä tulevaisuuden potentiaaliin. Tutkimuksessaan Vertailuanalyysi suurten kaupunkiseutujen (13 kpl) elinvoimasta vuosina 2000 2012 Aro tarkasteli Suomen suurten kaupunkiseutujen elinvoimaa vuosina 2000 2012 monipuolisella mittaristolla. Tarkastelu osoitti, että Vaasan seutukunta on toiseksi kilpailukykyisin Helsingin seutukunnan jälkeen. Vaasan seutukunta on myös onnistunut merkittävästi kohentamaan asemaansa 2000-luvun alkuun verrattuna. 1 Ei virallinen päätöselin, kokoontuminen perustuu kuntien väliseen sopimukseen. Vaasan seudun ja Suupohjan rannikkoseudun 10 kunnanjohtajaa kokoontuvat säännöllisesti keskustellakseen seudun ajankohtaisista asioista sekä edistääkseen yhteistyötä. 3
Kuva 1. Elinvoiman mittarit (Timo Aro 2014). 3.2 Väestökehitys Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla Vaasan seudun väestö kasvoi 7 234 asukkaalla vuosina 2000 2013. Seutu kasvaa 7. nopeimmin Suomen 36 kaupunkiseudun joukossa (2005 2013). Seutu on 11. suurin noin 113 700 asukkaallaan (ennakkoväestö 10/2014). Seudun väestönkasvu on kiihtynyt merkittävästi 2000-luvun alkuvuosista. Väestökehitys on hyvin erilainen seudun eri kunnissa. Vuosina 2000 2013 koko seudun väestönkasvu keskittyi Vaasaan (+4 857), Mustasaareen (+2 632) ja Laihialle (+558). Seudun muut kunnat: Korsnäs (-48), Maalahti (-81), Vöyri (-331) ja Isokyrö (-353). Suupohjan rannikkoseudun väestö väheni 1 925 asukkaalla vuosina 2000 2013. Kristiinankaupungin väestö väheni 1 251 asukkaalla, Närpiön 521 asukkaalla ja Kaskisten 153 asukkaalla. Kuva 2. Väestömuutos Vaasan seudun ja Suupohjan rannikkoseudun kunnissa 31.12.1999 31.12.2013. 4
Kuvat 3-4. Väestökehitys, muuttoliike ja luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla 2000 2013. Vaasan seudun väestönkasvu perustuu erityisesti maahanmuuttoon ja syntyvyyteen, jotka molemmat ovat kasvaneet tuntuvasti 2000-luvun alkuvuosiin verrattuna. Maassamuutossa seudulla on parantamisen varaa, vaikka siinäkin on tapahtunut merkittävä muutos parempaan. Viime vuosien väestönkasvu (noin +842 asukasta/vuosi 2007 2013) jakautuu seuraavasti: maahanmuutto, +523 asukasta vuodessa maassamuutto, -2 asukasta vuodessa luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet), +321 asukasta vuodessa Suupohjan rannikkoseudun väestö väheni keskimäärin 108 asukkaalla vuodessa vuosina 2007 2013. Maahanmuutossa Suupohjan rannikkoseutu saa kuitenkin merkittävää muuttovoittoa. Vuosien 2007 2013 väestökehitys näyttää seuraavalta: maahanmuutto, +154 asukasta vuodessa maassamuutto, -167 asukasta vuodessa luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet), -95 asukasta vuodessa 3.3 Työpaikkakehitys Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla Vaasan seudun työpaikkakehitys on ollut hyvin suotuisa 2000-luvulla. Työpaikkojen määrä kasvoi 6 192:lla vuosina 2000 2012. Vaasan osuus kasvusta oli lähes 90 % (+5 536). Vaasan lisäksi merkittävää kasvua oli Mustasaaressa (+774). Seudulla oli 51 831 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa ja Vaasan osuus niistä oli 73 % (38 054 työpaikkaa). Suupohjan rannikkoseudulla työpaikkojen määrä väheni yhteensä 732:lla vuosina 2000 2012. Merkittävimmät syyt tähän ovat Metsä-Botnian tehtaan sulkeminen Kaskisissa, Estrella ja Lindell Componentsin sulkemiset Dagsmarkin kylässä Kristiinankaupungissa sekä aluesairaalan lakkauttaminen. Seudulla oli yhteensä 7 556 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa. Kuvat 5-6. Työpaikat Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla 31.12.1999 31.12.2012. 5
Vaasan seudun työpaikkakehityksen toimialoittainen tarkastelu osoittaa, että työpaikkojen määrän kasvu oli suurin terveys- ja sosiaalipalveluissa (+1 299) vuosina 2007 2012. Kasvu oli toiseksi suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (+574 työpaikkaa). Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni eniten (-650). Syy siihen on vuoden 2009 laskusuhdanne, jolloin teollisuustyöpaikkojen määrä väheni merkittävästi. Sen jälkeen teollisuustyöpaikoissa on taas ollut pientä kasvua. Koko 2000-luvulla kasvua on edelleen yli 1 000 työpaikkaa. Työpaikkojen määrä väheni merkittävästi myös alkutuotannossa (-359) sekä kuljetuksessa ja varastoinnissa (-258). Usean toimialan osalta löytyy vertailukelpoista tietoa vasta vuodesta 2007 lähtien. Syy on Tilastokeskuksen toimialaluokituksen muutos. Kuvat 7-8. Vaasan seudun työpaikat toimialoittain 31.12.2012 ja työpaikkojen määrän muutos 2007 2012. Suupohjan rannikkoseudun työpaikkojen toimialoittainen tarkastelu osoittaa, että työpaikkojen määrän kasvu oli suurin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (+89) sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa (+89), rakentamisessa (+38), muussa palvelutoiminnassa (+38), majoitus- ja ravitsemistoiminnassa (+14), tukku- ja vähittäiskaupassa (+6) sekä muilla, ei-luokitelluilla ja tuntemattomilla toimialoilla (+6) vuosina 2007 2012. Teollisuustyöpaikkojen määrä väheni eniten (-534). Työpaikkojen määrä väheni merkittävästi myös alkutuotannossa (-201), kuljetuksessa ja varastoinnissa (- 110) sekä toimialalla julkinen hallinto ja maanpuolustus sekä pakollinen sosiaalivakuutus (-60). 6
Kuvat 9-10. Suupohjan rannikkoseudun työpaikat toimialoittain 31.12.2012 ja työpaikkojen määrän muutos 2007 2012. 3.4 T&K-panostukset Vaasan seudulla ja Suupohjan rannikkoseudulla Vaasan seutukunnan kaikki T&K-panostukset olivat yli 196,3 milj. vuonna 2013 (6. eniten seutukunnista). Yritysten osuus panostuksista on 164 milj. (84 %). Yritysten panostukset kasvoivat 101,4 milj. (162 %) vuosina 2005 2013. Kasvu on maan toiseksi suurin ja vain Helsingin seutukunta on Vaasaa edellä. Vaasan seutukunnan osuus koko Pohjanmaan T&K-panostuksista on noin 92 %, eli hyvin merkittävä. Vaasan seutukunnassa julkisen sektorin T&Kpanostukset kasvoivat myös vuosina 2005 2013 (+19,1 milj. / 147 %). Korkeakoulut vastaavat miltei kaikista julkisen sektorin panostuksista Vaasan seutukunnassa. Kasvusta huolimatta seutukunnan julkisen sektorin T&K-panostukset ovat kuitenkin edelleen verrattain pienet (32,2 milj. / 9. suurimmat). Eräillä muilla vastaavankokoisilla seuduilla julkisen sektorin T&K-panostukset ovat huomattavasti suuremmat: Joensuu 64,2 milj., Kuopio 90,3 milj. ja Jyväskylä 123 milj.. Vaasan seutukunta on väestöltään 11. suurin seutukunta. Suupohjan rannikkoseudun T&K-tilastossa näkyy selvästi kehitys- ja tutkimusinstituutioiden puute seudulla. Martens trädgårdsstiftelse (puutarhasäätiö) on panostanut jonkun verran T&K-toimintaan 2000-luvulla. Koulutuspuolella ei ole T&K-toimintaa seudulla, sillä kolmannen asteen koulutusta ei löydy. Vuoden 2008 jälkeen ei ole käytetty tilastointikelpoista T&K-rahaa seudulla. Tästä huolimatta eri yrityksissä panostetaan tuotekehitykseen, joka vastaa T&K-toimintaa. 7
Kuvat 11-12. T&K-panostukset Vaasan seutukunnassa ja Suupohjan rannikkoseudulla 2005 2013. 3.5 Vaasan seudun ja Suupohjan rannikkoseudun tärkeimmät elinkeinot Vaasan seudun energiakeskittymä Vaasan seudun energiakeskittymä on Pohjoismaiden suurin. Se työllistää noin 10 000 henkilöä. Keskittymässä on 140 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on noin 4,4 miljardia euroa (2013). Liikevaihdosta noin 80 % tulee viennistä. Vuosina 2000 2011 keskittymän suurimpiin toimialoihin, eli koneiden ja laitteiden sekä elektroniikka- ja sähkölaitteiden valmistukseen, syntyi lähes 2 000 uutta työpaikkaa. Energia- ja ympäristöteknologioista on muodostumassa Suomen viennin uusi veturi. Vaasan seudulta löytyy monipuolista osaamista ja vahvoja resursseja vastaamaan alan haasteisiin. Energiakeskittymän merkitys koko Suomen vientitulojen kannalta on jo nyt hyvin merkittävä. Keskittymän osuus maan energiateknologiaviennistä on 30 % ja osuus maan teknologiaviennistä 12 %. Vaasan seudun osuus koko maan väestöstä on vain 2 %. Suupohjan rannikkoseudun tärkeimmät elinkeinot Suupohjan rannikkoseudun tärkein elinkeino on alkutuotanto ja sen erityselinkeinot, kuten esim. vihannesten ja perunan viljely, lasinalaisviljely sekä turkistarhaus. Teollisuus, logistiikka ja kauppa ovat muita tärkeitä elinkeinoja. Myös julkisen sektorin työpaikat ovat merkittäviä. Työpaikkakehitys on myönteinen metallialalla, logistiikassa ja viljelyssä. 3.6 Infrastruktuuri ja logistiikka Vaasan seudulla Vaasan seudulla edistetään logistiikkakokonaisuuden kehitystä, joka luo vahvan logistisen toimintaympäristön seudun elinkeinoelämälle. Se tukee jo olemassa olevien toimintojen kilpailukykyä ja antaa edellytykset toiminnan kehittämiselle ja kasvulle. Se lisää myös merkittävästi seudun houkuttelevuutta uusille etabloinneille. Vaasan kaupunki on yhdessä Uumajan kanssa jo varhaisessa vaiheessa huomioinut tiukentuneet päästövaatimukset ja menestyksekkäästi satsannut infrastruktuuriin, joka tukee ympäristöystävällisiä kuljetusketjuja. Lisäksi tavoitteena on luoda kansainvälisten tavaravirtojen solmukohta, joka luo lisäarvoa myös logistiikkatoimijoille siten, että alan osaamistaso, kilpailukyky ja työllistävyys kehittyvät. Oleellista on kehittää logistiikkaa kokonaisuutena ja kaikki kuljetusmuodot huomioiden: monipuolinen elinkeinoelämä ja teollisuus, jonka kasvu edellyttää monipuolisia multimodaalisia logistiikkapalveluita/-tuotteita. Alla on esimerkkejä logistiikan kehitysprojekteista: Vaasan seudun logistiikka-alue NLC Vaasa Vaasan seudun logistiikka-alueen kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 400 hehtaaria ja se tulee jakautumaan logistiikkayrityspuistoon, raideterminaalialueeseen sekä valmistavan teollisuuden alueisiin. Alueen tieyhteyksissä on huomioitu raskaan liikenteen vaatimukset ja muun muassa niiden laajat kääntösäteet. Tonttien koot ovat periaatteessa vapaasti muokattavissa yritysten tarpeiden mukaan. Infrastruktuurin rakentamisessa on varauduttu siihen, että tontit ovat suuria, noin 1,5 5,5 hehtaaria. 8
Logistiikka-alueelle keskittyy lyhyellä aikavälillä seudun maaliikennelogistiikka. Ohjaamalla toiminnot Vaasan kaupunkialueen eteläpuolelle tavaraliikennettä pystytään merkittävästi järkeistämään (suurin osa tavaraliikenteestä etelään/etelästä, Vaskiluotoon menevä liikenne kaupungin läpi) ja samalla luodaan edellytykset lentokentän ja raiteen luontevalle hyödyntämiselle. Logistiikka-alueen itäosaan on suunnittelussa varattu alue raideterminaalitoiminnoille. Suunnittelulla on varauduttu raideliikenteen merkityksen kasvuun yritysten tavarakuljetuksissa, ja alueelle on mahdollista sijoittaa rekka-juna -kombiterminaalin ohella mm. projekteja ja bulkkitavarakuljetuksia palvelevia raideterminaalitoimintoja. Myös satamaa tukevat toiminnot, kuten varastointi- ja konttialueet, ovat mahdollisia. Raideterminaalialue toteutetaan yritysten tarpeiden mukaan vähintään 5 10 vuotta kestävän ajanjakson aikana. Logistiikka-aluetta kehittämällä luodaan vetovoimainen alue tuotannollisen teollisuuden etabloinneille. Logistiikka-alue kuuluu yhdessä Vaasan Sataman kanssa kuljetuskäytävään Nordic Logistic Corridor, jonka tarkoituksena on parantaa sekä tavaroiden että matkustajien itä-länsi-suuntaisia kuljetusyhteyksiä. Vaasan ja Mustasaaren omistama yhtiö KovaLogin Oy/NLC Vaasa, joka perustettiin 2012, on toteuttanut logistiikkaalueen ensimmäisen vaiheen. Se hoitaa myös tonttien vuokrauksen. Oy Vaasa Parks Ab hoitaa alueen tonttimarkkinointia sekä neuvotteluja logistiikkayritysten kanssa. VASEK on osallistunut alueen markkinointiin ja konseptin suunnitteluun. Vaasa Airport Logistics Center Lentokentän läheisyyteen suunniteltu lentologistiikkakeskus tulee toteuduttuaan palvelemaan laajasti koko Länsi- Suomen aluetta sekä erityisesti muun muassa Vaasa Airport Park -yrityspuistossa toimivien että koko seudun energiateknologiayritysten kiireisimpiä kuljetuksia. Vaasa Airport Logistics Centerissa on suunniteltu usean käyttäjän terminaali, joka sopii erityisesti logistiikka-integraattoreille ja 3PL-palveluille. Vaasan kaupunki on yhdessä Finavian kanssa perustanut yhtiön Cargo Apron Vaasa vuonna 2008, jonka tehtävänä on toteuttaa alueelle lentologistiikkakeskus ja rakentaa sekä ylläpitää sitä. Kuva 13. A) Vaasa Airport Park Logistics Center, B) Vaasan seudun logistiikka-alue ja C) Vaasan satama Erikoiskuljetusten reitit Sähköistetty rautatie ------ Suunnitellut uudet tieyhteydet (HUOM! Sepänkylän ohitustie on avattu liikenteelle.) 9
Vaasan satama Satamaliikenne kehittyy myös Uumajan yhteyksien, ja sitä kautta Merenkurkun liikenteen, kehittymisen myötä. Seudun yritysten materiaalivirtojen keskittäminen alueelle lisää tarvetta varastointi- ja tavarankäsittelytoiminnoille, jotka on syytä huomioida sataman ja logistiikka-alueen suunnittelussa. Vaasan satama toimii Pohjanmaan ainoa matkustajasatama. Satama kuuluu kuljetuskäytävään The Nordic Logistic Corridor, joka kulkee itä-länsi-suuntaisesti Suomesta Norjaan. Asiakkaiden tarpeita Vaasan satamaan on hankittu Ro-Ro- ramppi, enemmän nostureita ja varastotiloja. Myös rautatiehen panostetaan logistiikan parantamiseksi. Tavoitteena on olla Pohjanmaan energia-alan ykkössatama. Lisäksi matkustajaliikenne on edelleen tärkeä ja painopiste on uusien palvelujen ja tavaroiden konseptoinnissa. Kuvat 14-16. Vaasan sataman tavaraliikenne vuonna 2013 ja kehityskohteet vuonna 2010 sekä toteutetut toimenpiteet vuoteen 2013 mennessä (Lähde: VASEKin logistiikka-esitys). Kvarken Ports / Merenkurkun Satamat Oy / Kvarkenhamnar Ab Itämeren meriliikenteessä on käynnissä nopea murroskausi. Suomen lainsäädännön mukaan Suomen satamat tulee yhtiöittää vuodesta 2015 lähtien. Vaasa ja Uumaja ovat perustaneet yhteisen satamayhtiön Kvarken Ports, joka aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta. Uusi satamayhtiö tuo synergiaetuja, kuten yhteinen johto ja operatiivisia etuja toiminnassa ja investoinneissa. Kyseessä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun satama yhtiöitetään kahden kaupungin omistamaan ja kahden valtion alueella toimivaan satamayhtiöön. Vaasan kaupunki ja Uumajan kunnan omistama Umeå Kommunföretag omistavat kumpikin 50 % yhtiöstä, jonka kotipaikka on Uumaja. Yhtiö keskittyy vakiintuneiden satamatoimintojen sekä täydentävien palvelujen tarjoamiseen. Vaasasta poiketen Uumajan satama on vilkas metsäteollisuuden vientisatama, jolla on myös viikoittainen konttiliikenneyhteys Keski-Eurooppaan. Yhtiöittämisen myötä Merenkurkun Satamat Oy:llä tulee olla TEN-T status, jonka myötä syntyy suurempia mahdollisuuksia eri EU-tukien saamiselle. Kvarken Portsin lisäksi löytyy vain yksi toinen satamayhtiö maailmassa, jolla on toimintaa maarajojen ylitse Malmön ja Kööpenhaminan satamayhtiö. NLC Ferry Vaasan ja Uumajan välinen matka on lyhin meritie Suomen ja Ruotsin välillä. Maiden välinen liikenne on päivittäistä ympäri vuoden. Varustamo NLC Ferry Ab Oy, josta Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta kumpikin omistaa yhtä suuren osan, liikennöi Vaasan ja Uumajan väliä M/S Wasa Express aluksella. Varustamon markkinointinimi on Wasaline. Wasaline hoitaa sekä rahti- että matkustajaliikennettä (esim. matkailu, työ, opiskelu) huvi- ja kokousliikennettä. Laivareitti on tärkeä viennin kannalta, sillä Uumajasta on mahdollista esimerkiksi viedä rahtia kiskoitse Keski- 10
Eurooppaan. Göteborgin ja Mo i Ranan satamat puolestaan tarjoavat idästä saapuneille tuotteille että suomalaistuotteille suoran valtameriyhteyden. Kuva 17. M/S Wasa Expressin kuljetukset vuonna 2013 (Lähde: VASEKin logistiikka-esitys). The Midway Alignment of the Bothnian Corridor The Midway Alignment of the Bothnian Corridor hankkeen tavoitteena on parantaa Botnian käytävän kuljetusreittejä ja tukea olemassa olevaa multimodaalista TEN-T verkostoa, jossa useiden kuljetusmuotojen (meri, maantie, rautatie) synergia on jo arkipäivää. Paremmat yhteydet luovat myös edellytykset taloudelliselle kasvulle ja seutujen väliselle yhteistyölle. Toisin sanoen Midway Alignment luo Botnian käytävän läpi kulkeville matkustajille ja rahtitavaroille turvallisen, ympäristöystävällisen ja taloudellisesti kestävän kuljetusreitin. Reitti yhdistää kolme strategisesti tärkeää eurooppalaista valtaväylää E12, E4 ja E8 sekä Botniabanan-ydinraideverkon. Vaasan ja Uumajan välille suunnitellaan uutta laivaa, jonka on määrä toimia merenkulkuinnovaatioiden näyteikkunana. Laiva on osa The Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanketta, joka tulee parantamaan Merenkurkun kuljetusreittiä siten, että se täyttää kansalliset ja kansainväliset vaatimukset, jotka on asetettu sekä ympäristön että talouden kannalta kestävälle kuljetusjärjestelmälle. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä multimodaalisuuden kasvattamiselle ja varmistaa liikenteen turvallisuus ja jatkuvuus. Hankkeessa on mukana 18 partneria. Uumajalla ja Vaasalla on päävastuu. Uudessa laivassa otetaan huomioon Merenkurkun jääolot, alueen matalat vedet ja herkkä luonto. Laiva käyttää todennäköisesti polttoaineena nesteytettyä maakaasua (LNG). Paikalliset alan yritykset voivat olla mukana tuotekehityspanoksella. Ne voivat sitten käyttää alusta näyteikkunana tuotteilleen. Midway Alignment hankkeelle on vuonna 2013 myönnetty 6,1 miljoonaa euroa EU-tukea. Saadulla rahoituksella tehdään esiselvitykset ja suunnitellaan tuleva alus. Uuden aluksen alkusuunnittelun toteuttaa tehdyn kilpailutuksen pohjalta Wärtsilä EU:n myöntämää rahaa on lisäksi tarkoitus käyttää koko kuljetuskäytävän kehittämiseen, satamien kohentamiseen sekä Suomen että Ruotsin puolella. Hankkeen ensimmäisen vaiheen rinnalla on valmisteltava varsinaisen alusinvestoinnin toteutus kansallisella ja kansainvälisellä tasolla jatkohankkeella, jonka tavoite on varmistaa uuden aluksen ja liikenteen jatkuvuus pitkälle tulevaisuuteen Vaasa Uumaja -reitille. Vaasan lentokenttä Vaasan lentokenttä on yksi Suomen viidestä vilkkaimmin liikennöidystä lentokentästä. Vaasasta on erinomaiset yhteydet, mm. suorat lennot Helsinkiin ja Tukholmaan sekä noin 120 lomalentoa vuosittain. Vuonna 2013 matkustajien määrä oli noin 320 000. 3.7 Infrastruktuuri ja logistiikka Suupohjan rannikkoseudulla Suupohjan rannikkoseudun logistiikka on riippuvainen vähintään kolmesta tärkeästä tekijästä. Ensimmäisen muodostavat Kaskisten ja Kristiinankaupungin satamat sekä Pohjolan Voima Oy:n omistama syväsatama (satamaan johtavan väylän syvyys on 12 m). Toinen on toimiva raideyhteys Kaskisiin. Logistiikkakeskukset ja liikenneterminaalit, jotka ovat riippuvaisia raskaasta liikenteestä, vaativat pitkälle kehittyneen ja hyvin ylläpidetyn tieverkon. Panostuksilla valtateihin 8 ja 67 tulee olla korkea prioriteetti. Sama koskee myös seudun muita liikenneväyliä. Seudun yhteisten voimien avulla tehdään ponnistuksia, jotta rautatien ylläpito jatkuisi. Tämä tarkoittaa myös panostuksia markkinointiin sekä sisäisesti että ulkoisesti elinkeinoelämälle. Satamien kapasiteettia ja toimintaa on sopeuduttava seudun ja kuntien vaatimuksiin. Tärkeää on myös se, että ne ovat edistyksellisiä koskien teknisiä ratkaisuja ja kehitysprosesseja. Raskaalla liikenteellä tulee olla pääsy pienimuotoisiin logistiikan solmukohtiin. Tämän 11
tarkoituksena on vastata seudun logistiikkapalvelutarpeeseen. Joukkoliikenteen ylläpito pohjois-eteläsuunnassa ja idän suunnassa on tärkeää työssäkäyntialuetta ajatellen. North East Cargo Link projektin puitteissa on selvitetty mahdollisuudet Kaskisten ja Ruotsin väliselle laivareitille. Tavaravirtoja on myös selvitetty. Tulosta on analysoitava ja jatkotoimenpiteet toteutettava. 3.8 Maankäyttö Vaasan seudulla Vaasan seudulle on vuosina 2013 2014 laadittu rakennemalli kuntien yhteistyönä. Mukana olivat Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa ja Vöyri. Rakennemallilla pyrittiin toteuttamaan seudun MAL-yhteistyötä (MAL = Maankäyttö, Asuminen ja Liikenne). Vaasan seudun rakennemalli on maankäytön pitkän tähtäimen strateginen suunnitelma vuoteen 2040. Sen tavoitteena on ollut yhteisen näkemyksen löytäminen kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen päälinjoista. Työ liittyy kiinteästi seudun energiaosaamisesta, merellisyydestä ja kulttuurista kumpuavaan elinvoimaan. Rakennemallityö on viety läpi seudun kuntien kesken tiiviinä yhteistyönä ja vuorovaikutteisesti eri sidosryhmiä kuunnellen. Maankäytön rakennemalli on luotu vaihtoehtoisten rakennemallien ja niihin liittyvien vaikutustarkastelujen kautta. Prosessin tuloksena on muodostettu Aurinkomalli 2040. Sillä tavoitellaan +30 000 50 000 uutta asukasta ja +15 000 25 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2040 mennessä. Mallissa painottuu Vaasan seudun johtava asema Suomen kansainvälisenä energiaosaamisen alueena. Vaasan seutu profiloituu merellisenä kaupunkiseutuna, jossa panostetaan virkistykseen, laadukkaaseen asumiseen ja matkailun kehittymiseen. Tärkeää on seudun identiteetin ja erityispiirteiden vahvistaminen, mikä lisää seudun vetovoimaisuutta. Aurinkomalli 2040 edistää eheytyvää ja toimivaa alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä kilpailukykyyn ja imagoon liittyvien tavoitteiden toteutumista. Rakennemallin toteutuminen edellyttää konkreettisia, kuntien yhteisiä toimenpiteitä, organisoitumista ja resurssointia. Rakennemallityön päätöksenteko on kesken. 3.9 Maankäyttö Suupohjan rannikkoseudulla Suupohjan rannikkoseudun kaupunkien kaavoituksessa ja esim. yleiskaavojen laadinnassa on parhain mahdollisin tavoin huomioitava eri elinkeinojen tarpeet. Kaavoituksessa on myös tärkeää huomioida luonnonvarojen saatavuus, sillä niitä käytetään eri toimintoihin. Merkittävät luontoarvot on myös huomioitava. 3.10 Koulutus ja tutkimus Vaasan seudulla Vaasassa on kuusi korkeakouluyksikköä ja kolme ammatillista oppilaitosta. Oppilaitokset ja niiden tutkimusyksiköt tekevät yhteistyötä yli kieli-, tutkimusala- ja organisaatiorajojen. Myös yhteistoiminta elinkeinoelämän kanssa on aktiivista esim. harjoittelupaikkojen kautta. Kansainvälisestä opiskelijavaihdosta ja työharjoittelusta ulkomailla on tullut yhä suositumpaa. Vaasan korkeakoulukonsortio on korkeakoulu- ja yliopistoyksiköiden yhteistyöverkosto, joka koostuu neljästä yliopistoyksiköstä (Vaasan yliopisto, Åbo Akademi, Hanken Svenska handelshögskolan ja Helsingin yliopisto) ja kahdesta ammattikorkeakoulusta (Vaasan ammattikorkeakoulu ja yrkeshögskolan NOVIA), jotka tarjoavat koulutusta tekniikan, kaupan, kielten, kasvatustieteiden, median ja viestinnän sekä hyvinvointipalveluiden aloilla. Koulutusta on tarjolla suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Tutkimuskeskus Technobothnia on kumppaneiden yhteinen tutkimus- ja oppimislaboratorio, jossa sovelletaan teoriassa opittuja menetelmiä valvotussa, teollisuutta vastaavassa ympäristössä. Em. oppilaitosten yhteistyöhön perustuu myös Vaasan Energiainstituutin (VEI) toiminta. Se on Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan, teknillisen tiedekunnan ja Levón-instituutin yhdessä Vaasan ammattikorkeakoulun ja Yrkeshögskolan Novian kanssa perustama energia-alan osaamista yhdistävä yhteistyöorganisaatio. VEI tuottaa energia-alan uusinta tutkimustietoa teollisuuden hyödynnettäväksi, mutta toiminnassa korostuu myös läheinen yhteistyö julkisen sektorin kanssa. Energy Lab Smart Energy -laboratorio on vaasalaisten korkeakoulujen ja alueen teollisuusyritysten yhteisiin tarpeisiin toteutettava laboratoriokokonaisuus, jonka päätarkoitus on vahvistaa energiakeskittymän asemaa maailmalla ja luoda lisää tutkimusyhteistyötä yritysten ja korkeakoulujen välille. Laboratorion uskotaan vaikuttavan positiivisesti koko seudun vetovoimaisuuteen. Sen vaikutus tulee erityisesti näkymään yritysten sekä yliopiston ja korkeakoulujen arjessa. Ensi vaiheessa rakennetaan polttomoottoritutkimukseen erikoistunut Energy Lab, joka on Vaasan yliopiston ja Wärtsilän yhteinen hanke. Myöhemmin kokonaisuus täydentyy bio-, geo- ja uusiutuvan energian, älykkäiden sähköverkkojen ja sähkönjakelun sekä laitteiden välisen kommunikaation tutkimiseen erikoistuneilla yksiköillä. 12
3.11 Koulutus ja tutkimus Suupohjan rannikkoseudulla Suupohjan rannikkoseudulla toisen asteen koulutuspaikkojen tarjonta on kohtalaisen hyvä. Jatkuva panostus toisen asteen koulutuksen ja sen kehittämiseen paikallisen elinkeinoelämän tarpeisiin on priorisoitava. Toisen asteen koulutuksessa tulee olla joustavuutta, jotta voidaan yksinkertaisesti ja vaivatta toimittaa elinkeinoelämälle tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä. Suupohjan rannikkoseutu kokee puutteita koskien kolmannen asteen tutkimus- ja koulutuslaitosten tarjontaa ja verkostoja. Tulevaisuudessa kolmannen asteen koulutuksen tulisi saada parempaa näkyvyyttä ja fyysistä läsnäoloa seudulla. Puute korkeakoulutuksen tarjonnasta edistää poismuuttoa ja heikentää yritysten kehitysmahdollisuuksia sekä osaavan työvoiman saatavuutta. 3.12 Elinkeino- ja aluekehitystoiminta Vaasan seudulla Vaasan seudulla toimii tällä hetkellä lukuisia organisaatioita elinkeino- ja aluekehitystoiminnassa. Taustalla tässä on mm. kielisyyt, koska esimerkiksi oppilaitoskentässä ja myös yrittäjien omien organisaatioiden puitteissa on rinnakkaisia toimijoita. Valtakunnallisesti tarkastellen yrityspalveluiden organisointi perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaan Yritys-Suomi toimintamalliin (www.yrityssuomi.fi). Tavoitteena on linkittää valtakunnalliset neuvontapalvelut ja paikalliset tahot yhtenäiseen kokonaisuuteen koko maan alueella. Valtakunnallisesti on koottu paljon yleispätevää ohjeistusta ja palveluja kolmikieliseen portaaliin 24/7 -periaatteella, lisäksi on valtakunnallinen kolmikielinen puhelinneuvontapalvelu arkisin. Koko maa on katettu 68:lla seutukohtaisella sopimuksella, jonka puitteissa on organisoitu paikalliset palvelut ja liitetty ne osaksi valtakunnallista alustaa. Vaasan seudun Yritys-Suomi yhteistyötä koordinoi VASEK ja alueellisessa yhteistyössä on mukana peräti 17 sopimuskumppania. Vaasan seudun seudullinen yrityspalvelu palvelee asiakkaitaan mm. laaja-alaisen yleisneuvonnan, yrityksen perustamisen, yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen, osaavan työvoiman, rahoituksen, omistajanvaihdoksen sekä yrityksen sijoittumisen kysymyksissä. Alla on kuvattu lyhyesti ne elinkeinopalveluja tarjoavat organisaatiot, jotka kytkeytyvät suoraan kuntien toimintaan omistuksen tai rahoituksen kautta. Vaasanseudun Kehitys Oy (VASEK) VASEK on Vaasan seudun kuntien omistama seudullinen kehitys- ja elinkeinoyhtiö. VASEKin ydintehtävät ovat seudullisen elinkeinoneuvonnan koordinointi ja toimialakohtaisten sekä yritysten koko elinkaaren kattavien yrityspalvelujen tuottaminen, seudulliset elinkeinoihin ja yrittämiseen liittyvät ohjelmat ja kehityshankkeet sekä seudun markkinointi ja seutuviestinnän koordinointi ja toteutus. Yhtiö toimii tiiviissä yhteistyössä yritysten ja yrittäjien, koulutus- ja tutkimussektorin toimijoiden sekä kuntien ja muiden tahojen kanssa. VASEK kokoaa eri toimijoita yhteiseen keskusteluun ja toimintaan seudun kilpailukyvyn edistämiseksi kaikilla yhtiön toiminnan vastuualueilla. VASEKin yhteydessä toimiva Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia (aputoiminimi) antaa kattavat neuvontapalvelut liiketoiminnan perustamisvaiheessa. Vuositasolla myötävaikutetaan noin 170-200 uuden yrityksen perustamiseen ja VASEKin muissa yrityspalveluissa, kehityshankkeissa ja seutuviestinnän toimenpiteissä on asiakkaana vuosittain noin 1.500 eri yritystä. Teknologiakeskus Oy Merinova Ab Teknologiakeskus Merinova suunnittelee ja toteuttaa erityisesti energiateknologia-alaan liittyviä alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä kehittämishankkeita yhdessä muiden toimijoiden kanssa sekä tarjoaa myös muita kehittämispalveluja yrityksille ja julkisille toimijoille. Merinova vastaa INKA-ohjelman Kestävät energiaratkaisut -teeman valtakunnallisesta ohjelmajohdosta. Viexpo Viexpo on osuuskuntapohjalla toimiva yritys, joka tarjoaa pienille ja keskisuurille yrityksille kansainvälistymistä edistäviä palveluja. Viexpon missiona on luoda hyvinvointia ja työpaikkoja Suomeen tukemalla pk-yritysten kansainvälistymistä palveluin ja neuvoin. Viexpon perustehtävä on neuvoa ja palvella kaikkien toimialojen yrityksiä vientiin ja kansainvälistymiseen liittyvissä kysymyksissä. Yrityskohtaiset palvelut koostuvat mm. markkinaselvityksistä ja kielipalveluista. Viexpo toimii ainutlaatuisella tavalla myös Pohjanmaan ELY-keskuksen kansainvälistymisyksikkönä. Palosaaren Yrityskeskus Oy 13
Vaasan kaupungin kokonaan omistama Palosaaren Yrityskeskus Oy (PYK) vuokraa toimitiloja yritysten tarpeisiin. Perusajatuksena on palvella elinkeinoelämää, tehtävänään pääosin vanhojen teollisuus- yms. kiinteistöjen uusiokäyttö yritysten toimitiloina. Oy Vaasa Parks Ab Oy Vaasa Parks Ab on pääasiassa Vaasan kaupungin alueella toimiva toimitilapalveluyritys, joka tuottaa ratkaisuja yritysten toimitilatarpeisiin sekä kehittää ja markkinoi yrityspuistoja ja toimitiloja tavoitteenaan uusien yritysten ja työpaikkojen saaminen Vaasaan. Vaasassa on kolme elinvoimaista yrityspuistoa, joita Oy Vaasa Parks Ab markkinoi, Vaasa Airport Park, Vaasa Science Park ja Strömberg Park. Oy Vaasa Parks Ab auttaa myös yritystonttien etsimisessä tai toimitilojen rakentamisessa. Lisäksi Oy Vaasa Parks Ab hoitaa logistiikka-alueen tonttimarkkinointia sekä neuvotteluja logistiikkayritysten kanssa yhteistyössä VASEK Oy:n kanssa. Vaasan seudun Matkailu Oy Vaasan seudun Matkailu Oy aloitti toimintansa 2014 ja sen omistajakunnat ovat Vaasa, Mustasaari, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Närpiö ja Vöyri. Yhtiö vastaa muun muassa viestinnästä ja yhteismarkkinoinnista, matkailuneuvonnasta sekä matkailumyynnistä ja tuotekehityksestä. Matkailu Oy:n ja VASEKin kesken on sovittu työnjaosta mm. yrityskehityksessä ja seutuviestinnässä. 3.13 Elinkeino- ja aluekehitystoiminta Suupohjan rannikkoseudulla Elinkeinoyhtiöt Kristiinankaupungin elinkeinokeskus Kristiinankaupungissa ja Yritystalo Dynamo Närpiössä vastaavat yritysneuvonnasta ja tietyiltä osin elinkeinoelämän kehityksestä kulloisessakin kaupungissa. Kaskisissa kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus vastaavat elinkeinoelämän kehityksestä. Eri verkostojen ja yhteistyösopimusten kautta ylläpidetään toimintoja yhdessä muiden kehitysyhtiöiden, koulutusinstituutioiden ja yhteisöjen sekä toimijoiden kanssa. Kaupunkien jäsenyydet organisaatioissa ja yhtiöissä edistävät elinkeinoelämän kehitystä ja toimivien verkostojen sekä palvelumuotojen ylläpitoa. Seudun matkailulla on eri aluejärjestöjä. Närpiö kuuluu Vaasan seudun Matkailu Oy:hyn. Kaskinen ja Kristiinankaupunki eivät kuulu aluejärjestöihin ja vastaavat oman matkailun markkinoinnista sekä siihen liittyvistä palveluista. Läheistä yhteistyötä harjoitetaan Etelä-Pohjanmaan Matkailu Oy:n kanssa mm. yhteisissä markkinointitilaisuuksissa, kuten messut ja myyntipäivät. Kaskisissa panostuksia on toteutettu menestyksekkään matkailuprojektin buss på dig kautta. Kristiinankaupungissa profilointi Cittaslow kaupunkina on antanut positiivista näkyvyyttä myös kansainvälisesti. Museoviraston mukaan Kristiinankaupunki on parhaiten säilynyt suurvalta-ajan puutalokaupunki. Innolink Research Oy:n vuonna 2010 toteuttaman Suupohjan Rannikkoseudun (Sydösterbotten) imago- ja muuttajatutkimuksen 2 mukaan Kristiinankaupunki oli spontaanisti tunnetuin yhdessä Vaasan ja Kauhajoen kanssa. 4 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET VAASAN SEUDULLA 4.1 Vaasan seudun elinvoimastrategian visio 2020 Vaasan seudun elinvoimastrategian visio on työn alla. 4.2 Seudun kestävän kilpailukyvyn vahvistaminen Kestävän kilpailukyvyn vahvistamiseksi on panostettava energiakeskittymän ja muiden lupaavien kasvualojen kehitykseen. Toimintaympäristön muutoksia on seurattava tarkkaan sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Seutu tarvitsee entistä parempaa koulutustarpeiden ennakointia varsinkin elinkeinoelämää varten. Korkeakoulujen, 2 Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat tulomuuttajat, pidempään seudulla asuneet asukkaat sekä alueelta pois muuttaneet. 14
muiden oppilaitosten ja elinkeinoelämän yhteistyö on avainasemassa osaavan työvoiman varmistamisessa. Seudun houkuttelevuuden parantaminen asuin-, työskentely- ja opiskelupaikkana vaatii panostuksia. 4.2.1 Energiakeskittymän kehittäminen, Kasvusopimus ja INKA Valtion ja Vaasan seudun välisen kasvusopimuksen 2013 2015 tavoitteena on tukea kansallista ja Vaasan seudun tavoitetta luoda Euroopan johtava energiateknologiakeskittymä Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Tämä saavutetaan vahvistamalla Vaasan seudun elinvoimaisuutta ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä yhdyskuntarakenteen kestävää kehitystä ja sosiaalista eheyttä. Kasvusopimuksella edistetään mm. Vaasan seudun kehitystä energiateknologiaan erikoistuneena innovaatiokeskittymänä, osaavan työvoiman saantia sekä koulutuksen, kansainvälisten yhteyksien ja infrastruktuurin kehitystä. Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi 2013 Vaasan INKA -kaupungiksi teemalla Kestävät energiaratkaisut. Innovatiiviset kaupungit -ohjelman (INKA) tavoitteena on vahvistaa kansainvälisesti vetovoimaisten innovaatio-keskittymien syntymistä Suomeen. Kestävät energiaratkaisut keskittyy kestävän ja uusiutuvan energian ja sitä tukevan säätövoiman, älykkäiden sähköverkkojen ja energiatehokkuuden teemoihin. Keskittymä tukee suomalaisten kärkiyritysten muodostamia globaaleja verkostoja. Kärkiyritysten strategiana on globaali läsnäolo ja teknologiajohtajuus, joka edellyttää teollisuuden tutkimusvolyymin kasvattamista yhteisillä tutkimusalustoilla. Lisäksi tulee kehittää uusia innovatiivisia tuotteita, palveluita ja toimintatapoja. Erityisesti julkisten toimijoiden sitouttaminen innovaatioiden pilotointiin nousee keskeiseen rooliin. Kestävät energiaratkaisut -innovaatiokeskittymän toiminnan tavoitteena on mm. energiateknologian viennin lisäys, Suomessa tehtävien kestävien ja uusiutuvien energiantuotannon investointien teknologian kotimaisuusaste (tuuli-, aurinko-, aalto-, jätteenpoltto-, bio-, vesi-, geoja säätövoimalaitokset) ja EU:n 20/20/20 tavoitteiden toteutuminen. Suomen energiateknologian innovaatiokeskittymää lähtee Vaasan seudun johdolla toteuttamaan INKA-ohjelman puitteissa ensisijaisesti Porin ja Lappeenrannan kaupunkiseudut. Jokaisella toimijalla on merkittävä rooli kokonaisuudessa. Teemat on valittu liiketoimintapotentiaalin perusteella - valituilla kasvualueilla on mahdollisuus satojen miljoonien eurojen liikevaihdon kasvuun Vaasan seudulla, globaalisti on kyse miljardeista. 4.2.2 Vaasan seudun innovaatiojärjestelmä Innovaatioympäristöjen analysointiin ja kehittämiseen kansainvälisesti erikoistunut Hubconcepts Oy on Tekesin, Vaasan kaupungin ja VASEKin toimeksiannosta arvioinut Vaasan innovaatiokeskittymän nykytilaa ja näkymiä tulevaisuuteen. Tavoitteena oli selvittää miten kilpailukykyinen seutumme innovaatiokeskittymä on verrattuna samantyyppisiin kansallisiin ja kansainvälisiin keskittymiin sekä nostaa esiin alueelliset kehittämistarpeet. Työ toteutettiin kesä-lokakuussa osana kansallista INKA (Innovatiiviset Kaupungit) ohjelmaa ja Vaasan seudun Elinvoimastrategian valmistelua vuosille 2015-2020. Hubconcepts Oy:n profilointityökaluilla analysoitiin ja arvioitiin Vaasan alueen kyvykkyyttä profiloitua yhdeksi maamme vetovoimaisimmista innovaatiokeskittymistä ja tunnistettiin ne keskeisimmät elementit, joiden varaan alueen tuleva innovaatiotoiminnan kehityspolku voidaan rakentaa. Arvioinnit ja määrittelyt toteutettiin mittavan seudullisen ja maakunnallisen kirjallisen aineiston ja tilastojen pohjalta sekä haastattelemalla Vaasan elinkeino- ja innovaatiotoiminnassa mukana olevien avainyritysten, korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, julkisten organisaatioiden, kehitysyhtiöiden sekä Vaasan kaupungin ja seudun kuntien edustajia. Haastatteluja toteutettiin lähes 50. Vaasassa innovaatiotoiminta on nostettu alueellisen kehityksen ytimeen, mikä on tuonut alueen päättäjät yhteen päättämään linjauksista ja panostuskohteista. Maakunnalliset, Vaasan seutua koskevat ja toimialakohtaiset strategiat ja ohjelmat tukevat toisiaan ja ohjaavat tavoitteellisesti seudullista kehitystä valittuun suuntaan. Avoin tiedonjakamisen kulttuuri on mahdollistanut yhteiset prosessit ja tuloksellisen yhteistyön. Alueen vahvat, toimialan johtavat yritykset ovat sitoutuneet innovaatioyhteistyöhön ja osallistuvat laajamittaiseen yhteistyöhön. Osaajia on mukana koulutuskokonaisuuksien suunnittelussa, Vaasan innovaatio-alustojen suunnittelussa ja toteuttamisessa (Merenkurkun uusi alus, Sundomin energiaverkot, Wasa Station ja Palosaaren energialaboratoriot) ja uuden yritystoiminnan kehitystyössä. 15
Työssä on tunnistettu Vaasan alueen vahvuuksia ja haasteita toimia maailman johtavien tutkimusryhmien ja T&Kintensiivisten yritysten toimintaympäristönä. Hankkeen tuloksina esitettiin priorisoituja innovaatiotoiminnan kehityskohteita ja mekanismeja niiden käytännön toteuttamiseen. 4.3 Osaava työvoima Seudun osaavan työvoiman saanti turvataan kehittämällä koulutusta kaikilla koulutusasteilla. Yritykset ja korkeakoulut pohtivat yhdessä, mikä on korkeakoulujen tila ja kuinka niitä voitaisiin kehittää elinkeinoelämän tarpeiden kannalta. Seudun etuja ovat lyhyet työmatkat, viihtyisä asuinympäristö, monipuoliset asuinmahdollisuudet, kattavat palvelut sekä laaja-alainen kulttuuritarjonta. Osaavan työvoiman turvaaminen edellyttää vahvaa tulomuuttoa sekä kotimaasta että ulkomailta. Tämän aikaansaamiseksi on panostettava osaltaan vahvaan seutuviestintään, jotta alueen imago vahvistuu menestyvänä seutuna. 4.4 Uusien yritysten ja investointien houkutteleminen seudulle Vaasanseudun Kehitys Oy VASEK vastaa Invest In -sijoittautumispalveluista sekä kansainvälistymispalveluista. VASEK tekee vientipainotteisista yhteistyötä mm. Viexpon kanssa ja antaa etabloitumispalveluita ulkomailta ja kotimaasta tuleville yrityksille ja investoijille yhteistyössä Invest In Finlandin kanssa. Tässä työssä VASEKin yhteistyökumppaneita ovat kaupunkien ja kuntien ohella muun muassa Viexpo, Pohjanmaan kauppakamari, Pohjanmaan ELY-keskus ja Teknologiakeskus Merinova. Seudun kuntien yritystontteja koskeva informaatio on linkitetty VASEKin yritystontti- ja toimitila -sivulle, toimitilojen osalta toimitaan laajassa yhteistyössä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa. 4.5 Olemassa olevien yritysten kasvumahdollisuudet ja niiden tukeminen Vaasan seudulla toimii yhteensä noin 7.000 yritystä. Alueen kehityksen kannalta avainasemassa on näiden yritysten kasvu ja myös viennin lisääminen entisestään. Tarjolla on laajalti erilaisia yritysten kehittämispalveluja eri tilanteisiin ja toimialakohtaisesti, vrt. seudullisten Yritys-Suomi kumppaneiden mahdollisuudet. Investointien ja tuotekehityksen rahoitus on vallitsevassa taloustilanteessa kuitenkin haasteellista. Tätä hankaloittaa myös se seikka, että alueen hyvän menestyksen johdosta tarjolla on muuhun maahan nähden kohtuullisen heikosti tai matalilla tukiprosenteilla yritysten investointi- ja kehittämistukia. Yritysten kasvua ja kehittymistä tukevia välineitä on lisäksi hyvin paljon ja oikean ratkaisun löytymiseksi tarvitaan välittäjäorganisaatioita neuvomaan yrityksiä. Tilanne on siinä suhteessa hyvä, keskeiset toimijat hakevat yhteistyössä kussakin tapauksessa yrityksen kannalta parhaan ratkaisun toiminnan kehittämiseksi ja toimenpiteiden rahoittamiseksi. Kasvuyrityskategoriaan kuuluville on myös tarjolla mm. Tekesin kansalliset rahoitusmahdollisuudet ja toimenpiteitä on seudulla käynnissä myös paikallisen pääomasijoitustoiminnan edistämiseksi start up-yritysten ja kasvuyritysten vauhdittamiseksi. Yritysten kansainvälistymisvalmiuksien kehittäminen Vaasan seudun yritystoiminnan vientiosuus on valtakunnan huippua. Vienti rakentuu kuitenkin paljolti suuryritysten toimitusketjujen varaan ja monilla pk-yrityksillä ei ole omia lopputuotteita vientimarkkinoilla. Viennissä on siten vielä paljon kasvumahdollisuuksia, kun huomioidaan eri alojen alihankinta-/sopimusvalmistus ja palveluvienti. Viennin edistämisessä kansallisena alustana toimii Team Finland yhteistyömalli, jota puolestaan toteuttavat Yritys- Suomi/Seudulliset Yrityspalvelut osapuolet Vaasan seudulla. Keskeinen viennin edistämisen osa-alue on energia/cleantech globaalilla tasolla, tämä sisältää sekä lopputuotteet, kokonaisratkaisut, alihankinnan/komponentit ja erilaiset konsultointi/palvelutuotteet. Vaasan seudun osalta keskeinen markkina-alue viennissä on Pohjoismaat, erityisesti Norja on tällä hetkellä vahva kohdemarkkina. Vientivalmiuksia parannetaan monin tavoin mm. EnergyVaasa brändin puitteissa ja toteuttamalla viennin edistämishankkeita ja yrityskohtaisia toimenpiteitä. 5 STRATEGISET PAINOPISTEET JA TAVOITTEET SUUPOHJAN RANNIKKOSEUDULLA Suupohjan rannikkoseutu on aktiivinen seutu, jossa on elämänlaatua, yrittäjyyttä ja monikulttuurillista dynamiikkaa. Strategiset kehitysalueet ovat yrittäjyys, uudistumiskyky ja seudun vetovoima. 16
5.1 Energia Suupohjan rannikkoseudun yksi painopistealue on panostus bioenergiasektoriin. Hyödyntämättömien raaka-aineiden saatavuus on hyvä seudulla. Luonnollisia käyttäjiä ovat kaukolämpökeskukset, kiinteistöt ja kasvihuonealan lämpökeskukset. Tehostettu toiminta vaatii lisää yrittäjiä ja toimijoita bioenergiasektorilla. Suupohjan rannikkoseudulla fokusoidaan infrastruktuuripanostuksiin, jotka mahdollistavat biopolttoaineen tuonnin, varastoinnin ja jakelun. Tulevat panostukset vihreään teknologiaan (Green-Tec) liittyviin toimintoihin ja niiden kehitykseen vaativat yhteistyökumppaneita, kuten korkeakouluja, energiainstituutteja, tutkimusyksikköjä ja yrittäjiä. On luotava hyvät edellytykset eri projekteille ja toimijoille bioenergiapanostusten läpiviemisessä. Suupohjan rannikkoseudun tuulivoimaa on kehitettävä merkittäväksi sähköenergian toimittajaksi. Tuulivoima tulee luomaan työpaikkoja, joissa on tarve erityyppiselle osaamiselle. Tuulivoimapuistojen etabloinnit ja niiden toiminta tuo positiivisia sivuvaikutuksia seudun muille elinkeinoille. Kristiinankaupungissa otettiin marraskuussa 2014 käyttöön Fingrid Oyj:n uusi 400 kilovoltin sähköasema varmistamaan Suupohjan alueen sähkönjakelua. 5.2 Yrittäjyys Yrittäjyyden kehitys tarkoittaa kohdistettua toimintaa ja kehitysprosesseja energiasektorilla. Jatkuva panostus elintarvikesektoriin koskien sekä viljelyä että jalostusta on tärkeää tulevalle elinvoimaiselle elinkeinoelämälle. Panostuksilla parannettuun osaamis- ja tietotarjontaan seudulla luodaan hyvät toimintaedellytykset puu- ja metallisektorin toiminnoille. Logistiikkapanostukset satamiin ja rauta- sekä maanteihin, tulee asettaa fokukseen seudulla. 5.3 Uudistumiskyky Muutetut ja laajennetut resurssit osaamista luovissa toiminnoissa on edellytys paremmin toimivalle innovaatio- ja uudistumistyölle. Sopeutettujen ja monipuolisten tutkimus-, tieto-, ja kehitysverkostojen saatavuus on priorisoitava jatkuvassa tietoisessa panostuksessa elinkeinokehitykseen. 5.4 Vetovoima Positiivisten elinympäristöjen luonti, joissa on saatavilla työpaikkoja, hyvää yhteiskunnallista palvelua ja infrastruktuuria, ovat tärkeitä seudun vetovoimalle. Vetovoiman tekijöitä myös ovat luonnonläheisyys, viihtyisät asuinympäristöt sekä hyvin toimivat ja organisoidut paikalliset yhteisöt, joissa on laaja tarjonta koulutus-, terveys- ja sosiaalipalveluita. 5.5 Yhteenveto Seudulliset edellytykset toteuttaa Suupohjan rannikkoseudun visio ovat hyvät. Yksi edellytys on riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit. Kun ne ovat saatavilla, voidaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa toteuttaa projekteja ja aktiviteetteja, jotka edistävät seudun positiivista kehitystä, jolloin vision sisältö toteutuu. 17