Vaasa Pohjolan energiapääkaupunki

Transkriptio

1 Vaasa Pohjolan energiapääkaupunki

2 Menestyvä Vaasan seutu [ VÄESTÖ, OSTOVOIMA, TYÖLLISYYS ]

3 Vaasan seudulla väestön ja työpaikkojen määrän kasvu on ollut kuudenneksi suurin maan 41 kaupunkiseudun / työssäkäyntialueen joukossa vuodesta 2005 lähtien. Vaasan seutukunta nousi ykkössijalle Suomen seutukuntien kilpailukyvyn tarkastelussa vuodelta Seudun väkiluku on kasvanut yhteensä lähes asukkaalla 2000-luvun aikana. Vaasan kaupunki ja seutu kuuluvat maan elinvoimaisimpiin, kilpailukykyisimpiin ja nopeimmin kasvaviin kaupunkeihin ja kaupunkiseutuihin. Pohjanmaan väkiluvun kasvu (%) oli maakuntien välisessä vertailussa viidenneksi nopeinta vuosina Maakuntien välisessä vertailussa Pohjanmaan väestönkasvu on viidenneksi nopein vuosina Pohjanmaan väkiluku oli vuoden 2014 lopussa. Ennusteen mukaan Pohjanmaan väestönkasvu keskittyy jatkossakin erityisesti Vaasan seudulle.

4 Vaasan seutukunta on ykkönen VAASAN SEUTUKUNTA NOUSI YKKÖSSIJALLE SUOMEN SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYVYN TARKASTELUSSA VUODELTA 2015 Tutkimuksessa tarkasteltiin Suomen seutukuntien kilpailukykyä vuonna 2013 kuuden tekijän muodostaman mittariston avulla (seutukuntia on 70 kpl). Muuttujat olivat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Vaasan seutukunta sijoittui ensimmäiseksi ja sen vahvuuksia ovat innovatiivisuus, työn tuottavuus, työllisyysaste ja koulutustaso.

5 Menestyviä kaupunkiseutuja Uumaja YHTEENSÄ asukasta (2014) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa asukasta seuduilla (2014) * asukasta ( ) (n as. koko alueella) * työpaikkaa (2013) * työpaikkaa ( ) korkeakouluopiskelijaa *Seutujen kasvuluvut (ei koko alueen). Alueen kaupunkiseutujen väkiluku kasvoi yli asukkaalla vuosina ja työpaikkojen määrä lähes :lla vuosina Alueella on noin korkeakouluopiskelijaa. Pietarsaari - Kokkola asukasta (2014) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa Uumaja Pietarsaari Vaasa Vaasan seudun naapuriseudut ovat kaikki hyvin menestyviä ja nopeasti kasvavia kaupunkiseutuja. Ne sijaitsevat kaikki 120 km säteellä Vaasasta. Asukkaita alueella on yhteensä noin Kokkola Vaasa asukasta (2014) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa Seinäjoki asukasta (2014) ( ) työpaikkaa (2013) ( ) korkeakouluopiskelijaa

6 Vaasa kasvaa Vaasassa on asukkaita n , Vaasan seudulla n ja Pohjanmaalla n

7 Energy Vaasa energia-alan moottori POHJOISMAIDEN JOHTAVAN JA SUURIN ENERGIA-ALAN YRITYSKESITTYMÄ, ENERGYVAASA, LÖYTYY VAASAN SEUDULTA. Yli 140 yritystä, joista usea alansa globaali markkinajohtaja Liikevaihto 4,4 miljardia euroa, josta 80% viennistä 30% koko Suomen energiateknologiaviennistä Työntekijöitä

8 Työtä tekeville 2000-luvulla seudun työpaikkojen määrä on kasvanut noin 5 500:lla. Vaasan kaupungissa on seitsemänneksi eniten teollisuuden henkilöstöä. Vaasan teollisuuden henkilöstömäärä on kasvanut ylivoimaisesti eniten (noin ) Suomessa vuodesta Vaasan seudulla työpaikkoja on yhteensä noin ja Vaasassa noin ( ). Vaasan seudulla toimii yhteensä noin yritystä. Vaasan kaupungin työttömyysaste on kolmanneksi alhaisin maan 20 suurimman kaupungin joukossa. Pohjanmaalla työttömyysaste on huonoista ajoista huolimatta säilynyt selvästi koko maata matalammalla tasolla. Vuonna 2014 Pohjanmaan työttömyysaste oli Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan keskimäärin 6,1 % kun työttömyysaste koko maassa oli 8,7%. Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan Pohjanmaan työttömyysaste oli Manner-Suomen alhaisin marraskuussa 2015.

9 Työtä tekeville VAASAN SEUTU ON TYÖPAIKKAMÄÄRÄLTÄÄN MAAN KUUDENNEKSI NOPEIMMIN KASVAVA KAUPUNKISETU / TYÖSSÄKÄYNTIALUE

10 Ostovoima Vaasan kaupungissa valtionveronalainen keskitulo tulonsaajaa kohden on neljänneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasan seudulla vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 157 miljoonalla eurolla (19 %) vuosina Seudun vähittäiskaupan liikevaihto oli yhteensä 983 miljoonaa euroa vuonna 2014.

11 Ostovoima Pohjanmaan asukaskohtainen bruttokansantuote vuonna 2012 oli Tällä lukemalla Pohjanmaa sijoittuu nykyisten maakuntien välisessä vertailussa kolmanneksi. Vaasan seudun asukaskohtainen bruttokansantuote on vielä korkeampi ( vuonna 2013) ja neljänneksi korkein maan 41 työssäkäyntialueen joukossa. Vaasan kaupungissa valtionveronalainen keskitulo tulonsaajaa kohden on neljänneksi korkein 20 suurimman kaupungin joukossa. Vaasassa keskitulo on noussut lähes 40 %:lla viimeisen kymmenen vuoden aikana.

12 Ostovoima vähittäiskauppa Vaasan seudulla vähittäiskaupan liikevaihto kasvoi 157 miljoonalla eurolla (19 %) vuosina Seudun vähittäiskaupan liikevaihto oli yhteensä 983 miljoonaa euroa vuonna Vaasan kaupungissa vähittäiskaupan ostovoimaa on noin 470 milj. ja Vaasan asiointialueella noin 800 milj.. Vähittäiskauppaan ei sisälly autokaupat, huoltamot ja ravintolat. Niiden osalta ostovoimaa on noin 280 milj. Vaasan kaupungissa ja lähes 480 milj. Vaasan asiointialueella.

13 Ostovoima vähittäiskauppa Vaasan kaupunki toimii alueensa pääkeskuksena, mikä näkyy ostovoiman siirtymissä. Vaasassa oli vähittäiskaupan myynti (pl. autokauppa) vuonna 2012 yhteensä 650 milj.. Kun vaasalaisilla oli ostovoimaa noin 470 milj., Vaasaan suuntautuu ostovoimaa lähes 180 milj. oman kaupungin ulkopuolelta. Vaasan kaupungissa vähittäiskaupan ostovoiman arvioidaan* kasvavan noin 750 miljoonaan euroon ja Vaasan asiointialueella noin miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, eli ostovoimaa olisi noin % enemmän kuin vuonna Mikäli mukaan lasketaan myös autokaupat, huoltamot ja ravintolat, ostovoimaa arvioidaan olevan noin miljoona euroa Vaasan kaupungissa ja noin miljoonaa euroa Vaasan asiointialueella vuonna 2030, eli noin 50 % enemmän kuin vuonna *Ostovoiman ennusteen oletuksena on alueen voimakkaan väestönkasvun jatkuminen. Asukkaiden ostovoiman kasvun pohjalta laskettuna Vaasan kaupungissa tarvitaan lisää liiketilaa vuoteen 2030 mennessä noin kerrosneliömetriä ja Vaasan asiointialueella noin kerrosneliömetriä.

14 Vetovoimainen Vaasan seutu [OPISKELU, LIIKENNE, TAPAHTUMAT, MATKAILU, YMPÄRIVUOTISUUS]

15 Opiskelu Vaasa on väkilukuun suhteutettuna Suomen suurin korkeakoulukaupunki Kuusi korkeakouluyksikköä, Yli 30 eri alan tutkintoa suomen, ruotsin ja englannin kielellä Yli korkeakouluopiskelijaa. Ammatillisessa koulutuksessa Vaasassa on noin opiskelijaa. Vaasan seutu on vahvasti kansainvälinen sekä kaksi- ja monikielinen Vaasan seudulla asukkaat edustavat yli 120 eri kansallisuutta. Kansainvälinen ympäristö edistää seudun liiketoimintaa

16 Mittavat panostukset logistiikkaan ja kansainvälisiin liikenneyhteyksiin Vaasaan on lyhyet yhteydet Euroopasta ja maailmalta useiden päivittäisten suorien lentoyhteyksien ansiosta Helsingin ja Tukholman kautta. Vaasan lentokenttä on Suomen 4. vilkkain kansainvälinen kenttä. Junalla saavutaan suoraan keskustaan. NLC Ferry Ab Oy, Wasaline on Vaasan kaupungin ja Uumajan kaupungin omistama varustamo joka liikennöi päivittäin Vaasan ja Uumajan väliä.

17 Vaasa oli Suomen kuudenneksi suosituin kansainvälisten kongressien järjestämispaikka vuonna 2014 Vuonna 2014 Suomessa järjestettiin 708 kansainvälistä kongressia, joista 25 Vaasassa. Kokouspäivien määrä oli Vaasassa vuonna 2015 melkein Suunnitteilla oleva musiikki- ja kongressitalo Wasa Station tulee merkittävästi vahvistamaan Vaasan asemaa menestyvänä kongressi- ja tapahtumakaupunkina.

18 Matkailijoiden määrä kasvaa Vaasan seudulla yöpymisten määrä lokakuuhun 2015 saakka on ollut peräti suurempi kuin vastaavana ajanjaksona vuonna2014. Ulkomaalaisten osuus n hlöä ja ruotsalaisten osuus siitä Merenkurkun saaristo on valittu Unescon maailmanperintöluetteloon Suomen ainoana luonnonperintökohteena.

19 Elinvoimainen toimintaympäristö [KAAVOITUS SEKÄ SUUNNITTEILLA OLEVAT KEHITYSHANKKEET]

20 Työ- ja elinkeinoministeriö valitsi 2013 Vaasan INKA - kaupungiksi teemalla Kestävät energiaratkaisut. Vaasan innovaatiokeskittymän painopisteet:

21 Kaupunki kasvaa Houkutteleva Vaasan seutu onnistuu yhdistämään asumisen, palvelut, kampuksen, matkakeskuksen, matkailijareitit, tapahtumat ja logistiikkakeskuksen luovaksi, toimivaksi ja kehittäväksi kokonaisuudeksi sekä priorisoi asukkaiden hyvinvointia edistävien yhteisten seudullisten panostusten vahvistamista. Vaasan omaleimainen kaupunkikuva muodostuu kaupunkimaisesta, historiallisesta ja kerroksellisesta kaupunkikuvasta sekä merestä ja puistikoista.

22 Keskusta kasvaa - asu hyvin Vaasan n asukasta, reilu asuu keskustassa. Vaasan keskusta-alueella on useita valtakunnallisella tasolla merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Keskustassa luodaan uusia asumisen paikkoja yhteensä 9000 uudelle asukkaalle Keskustan lisäksi uusia asumisen paikkoja on viitoitettu tasaisesti eri kaupunginosiin.

23 Merkittävät työpaikka-alueet Vaasassa on noin työpaikkaa, joista lähes on keskustassa. Keskustan työpaikkarakenne on hyvin monipuolinen ja työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa 2000-luvulla. Työpaikka-alueet ovat keskustan lisäksi sijoittuneet laatukäytävän varrelle, Runsoriin, ABB:n alueelle ja Palosaareen. Lisätietoja Vaasan kaupungin kaavoituskatsauksesta Vaasan merkittävimmät teollisuustyöpaikka-alueet sekä teollisuus-, yritys- ja kaupan alueet, joita kehitetään

24 Infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyviä hankkeita VAASAN SEUDULLA EDISTETÄÄN VAHVASTI LOGISTIIKKAKOKONAISUUDEN KEHITYSTÄ, JOKA LUO VAHVAN LOGISTISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN SEUDUN ELINKEINOELÄMÄLLE. Kvarken Ports Ltd Vaasan kaupunki ja Uumajan kaupunki ovat perustaneet yhteisen uuden satamayhtiön, Merenkurkun Satamat Oy l Kvarken Ports Ltd, joka aloitti toimintansa Tavoitteena on tuottaa tehokkaita, laadukkaita ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja sekä vahvistaa alueen kuljetusreittejä. Kyseessä on toinen kerta maailmassa, kun satama yhtiöitetään kahden kaupungin omistamaksi ja kahdessa maassa toimivaksi satamayritykseksi.

25 Infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyviä hankkeita Midway Alignment of the Bothnian Corridor -hanke Tavoitteena on parantaa kuljetuskäytävän kuljetusreittejä Norjasta, Ruotsin ja Suomen kautta Venäjälle. Vaasan ja Uumajan välille suunnitellaan uutta laivaa, jonka on määrä samanaikaisesti toimia merenkulkuinnovaatioiden alustana. Tavoitteena on myös luoda edellytyksiä multimodaalisuuden kasvattamiselle ja varmistaa liikenteen turvallisuus ja jatkuvuus. Wärtsilä on suunnitellut innovatiivisen ja ympäristöystävällisen lautan. Kuva: Wärtsilä (artistinen luonnos).

26 Infrastruktuuriin ja logistiikkaan liittyviä hankkeita NLC Vaasa on Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rajalle sekä läheisen lentokentän lähelle sijoittuvan Vaasan seudun logistiikka-alue. Sen kokonaispinta-ala tulee olemaan noin 400 hehtaaria ja se tulee jakautumaan logistiikkayrityspuistoon, raideterminaalialueeseen sekä valmistavan teollisuuden alueisiin. Lentokentän, sataman, NLC Vaasan ja Vaasa Airport Logistics Centerin sijainti sekä uuden satamatien yhteystarve

27 Muita kehittämishankkeita EnergyLab Palosaaren tiedepuistokorttelikokonaisuuden 10,5 milj. euron suuruinen ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan korkeakoulujen, energiateknologiayritysten sekä muiden organisaatioiden yhteiseksi tutkimustuotekehitys-, innovaatio- ja koulutusyhteisöksi. Kiinteistöhanke valmistuu kesällä Tutkimus- ja kehitystyötä yrityksissä ja korkeakouluissa tekee yli henkilöä. Tiedepuistokorttelin luonnos.

28 Muita kehittämishankkeita Uusi Hietalahden jalkapallostadion eli Elisa Stadion otetaan käyttöön kesällä vuonna Stadionille tulee yhteensä noin 6000 katsomopaikkaa.

29 Vaasan kaupallinen ydinkeskusta [ASIAKASVIRRAT JA PALVELUVERKOSTO]

30 Vaasan keskusta on Vaasan suurin palvelu- ja työpaikkakeskittymä. Vaasa toimii myös markkina-alueensa pääkeskuksena, mikä näkyy ostovoiman siirtymissä. Kokonaisuudessaan Vaasassa on liiketilaa yhteensä noin kerrosneliömetriä, josta vähittäiskauppaa on noin k-m2. Ydinkeskustassa liikepinta-alaa on noin k- m2. Vanhan linja-autoaseman kortteliin on tulossa noin k-m2 uutta liiketilaa. Vähittäiskaupan myynti on voimakkaassa kasvussa Vaasassa. Suurin myynnin kasvu on tapahtunut päivittäistavarakaupassa, joka on kasvanut 22 %. Vaasan kaupallinen ydinkeskusta on rakenteeltaan tiivis ja siten lähtökohdiltaan hyvin toimiva. Keskustan lisäksi tällä hetkellä Kivihaassa on vähittäiskauppaan liittyvä kaupallinen keskus. Maakunta- ja yleiskaavoissa on Kivihaan lisäksi esitetty Liisalehtoon ja Risööseen uusia kaupallisia alueita, joissa kaupan tilaa tulee olemaan yhteensä n m2.

31