kartoitus ja arviointi(chemsea)

Samankaltaiset tiedostot
Kemiallisten taisteluaineiden ja niiden hajoamistuotteiden analysointi CHEMSEA-projektissa

CHEMSEA tausta ja saavutukset. CHEMSEA-päivä Arandalla Raisa Turja,

Combine 3/2012 ( ) Maiju Lehtiniemi ja Pekka Kotilainen SYKE Merikeskus

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

BONUS+ BEAST. Kari K. Lehtonen. Merentutkimuslaitos

KANSAINVÄLINEN SUOJELUPOLITIIKKA JA HAASTEET. Nina Tynkkynen Tampereen yliopisto

Kemialliset taisteluaineet

Ammusten turvallinen käsittely Itämerellä

Itämeren lohenkalastuksen säätelyohjelman sosio-ekonomisia vaikutuksia

ELINKAARIPALVELUIDEN TULEVAISUUS. Espoo, Vesa Marttinen

EU-hankkeita Baltic SCOPE Baltic LINes Plan4Blue. Riku Varjopuro

Ice navigation training in Rauma, Finland as a basis for ensuring safe and sustainable shipping in changing arctic environment

Kokemuksia muiden kuin puupellettien poltosta

Watersketch projektin yleisesittely. Seppo Hellsten

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Katsaus Ruotsin merialuesuunnitteluun (Lähde: Joacim Johannesson & Thomas Johansson, Swedish Agency for Marine and Water Management)

Kemialliset aseet ja verifikaatioanalytiikka

HELCOMin uudet tavoitteet toteutumismahdollisuudet meillä ja muualla

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

MERIALUESUUNNITTELU SUOMESSA HAVSPLANERING I FINLAND MSP IN FINLAND. Pekka Salminen Coordinator of the Finnish Maritime Spatial Planning

Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi

FP: RP 1/6 CB379 St Olav Waterway / St Olav Waterway

Kansalaishavainnointi osana Itämeren tilan seurantaa

Uudenmaan liiton kansainvälinen toiminta. Jaakko Mikkola, Kuntaliitto, Helsinki

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

KYMENLAAKSO- FINLAND S LOGISTICS CENTRE- REGION OF OPPORTUNITIES Kai Holmberg, NELI-North European Logistics Institute RIGA

Diaari Luokka AP RP 3 CB41 HealthAccess / Access to Distant Markets in Health and Wellness Nähtävänäolo Tallinn Science Park Tehnopol

Itämeri -seminaari

Itämeren suojelusopimus eli Helsingin sopimus

MERENKULKUALAN KOULUTUS- JA TUTKIMUSKESKUS Meriliikenteen kehitys Itämerellä

MERIPELASTUSTOIMEN KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ. Meripelastuskeskus Turku Varapäällikkö Ilkka Sahla

Merikotka - ympäristöhankkeet. Helsinki, Hill & Knowlton Sakari Kuikka, Fisheries and Environmental Management Group (FEM),

Haitallisten aineiden pitoisuudet vuosina Suomen merialueilla

LÄÄKEAINEET YMPÄRISTÖSSÄ

Kielitaito ja talous. Roope Uusitalo

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

EnviSuM. EU:n Itämeristrategian sidosryhmätilaisuus Helsinki Sari Repka

Räjähteiden ja taistelukaasujen tunnistaminen ammuksen ulkopuolelta neutronitykin avulla

Järvien kunnostuksen hyvät käytännöt, LakeAdmin-hanke loppusuoralla Regional administration of lake restoration initiatives LakeAdmin project

Energia ja Itämeri haasteet ja mahdollisuudet. Nina Tynkkynen

MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS Kaavoituksen ajankohtaispäivä V-S ELY-keskus


Merikuljetusten uudet tuulet Itäisellä Suomenlahdella - öljykuljetukset vahvassa nousussa

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Lentotuhkan hyödyntämisen mahdollisuudet metsäteollisuuden jätevesien käsittelyssä

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Sininen kasvu Meren hyvä tila

Pekka Salminen, merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattori MERIALUESUUNNITTELUN PROSESSI JA VUOROVAIKUTUS

BONUS-ohjelma sinisen kasvun edistäjänä Itämerellä

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Miten tästä eteenpäin?

European Certificate for Quality in Internationalisation. Mafi Saarilammi Korkeakoulujen arviointineuvosto

C.A.S.H.-hanke. Connecting Authorities for Safer Heavy Goods Traffic in the Baltic Sea Region ( )

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

SUOMEN ITÄMERI-POLITIIKAN PUITTEET

DECIPHER Development & Export of Cultural Initiatives for the Promotion & Harmonisation of Employer-led Resources

Vesiviljelystä menestyvä elinkeino Saaristomerelle utopiaako?

Karelia ENI CBC-ohjelma/ PÄÄTÖSLUETTELO 1 Pohjois-Pohjanmaan liitto

Vaikutusperustaiset menetelmät haitallisten aineiden seurannassa. Matti Leppänen Suomen ympäristökeskus Haitallisten aineiden päivä, YM, 12.3.

Olli Rönkä Aluesuunnittelija Lapin liitto. Merialuesuunnittelun tilannekatsaus

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

Faculty of Agriculture and Forestry. Forestry

Liite 4 Virtausten tarkkailu

Itämeren suojelu ja merkitys

Stormwater filtration unit

VESINÄYTTEENOTON KRIITTISET KOHDAT; KOKEMUKSIA VELVOITETARKKAILUISTA

LÄHTÖKOHTIA STRATEGIAN VALMISTELULLE

Työelämäyhteistyö MARIHE-maisteriohjelmassa. Jussi Kivistö & Laura Viitanen Higher Education Group (HEG) Johtamiskorkeakoulu, TaY

Direktiivejä, toimenpideohjelmia ja teemavuosia mutta mistä otetaan puuttuvat tonnit?

VESIENSUOJELUTOIMIEN KUSTANNUSTEN JA HYÖTYJEN ARVIOINTI. Marjukka Porvari John Nurmisen Säätiö Itämerihaaste Photo: Jukka Nurminen

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Öljyntorjunta avomerellä

Itämeri-tietopaketti Mitat ominaispiirteet alueet

OPEN DAYS 2014 LOCAL EVENTS COUNTRY LEAFLET SUOMI

Satelliittikuvat osana öljypäästövalvontaa

Rakentamisen näkymät EU-alueella ja Suomessa

Selkämeren taustakuormituksen mallintaminen VELHOn pilottihankkeena

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.


Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan

Uudentyyppiset lähestymistavat huumeidenkäytön seurannassa Alkoholi- ja huumetutkijain seuran kevätseminaariin

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

Lohen elämänkierto. Kutu yleensä kerran elämässä: Useita kertoja kutemaan selviytyy vähäisenkin kalastuksen tilanteessa vain 5-20% lohista

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Transport climate policy choices in the Helsinki Metropolitan Area 2025

Hulevedet ja biohiilen merkitys

The BaltCICA Project Climate Change: Impacts, Costs and Adaptation in the Baltic Sea Region

Literature Review for the Indicative Ballast Water Analysis Methods

IP/05/1470. Brysselissä 24. marraskuuta 2005

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI

Itämeri silakkameri? Ominaispiirteet, ympäristömuutokset ja ylikalastus - vaikutus kalakantoihin? Meremme tähden tapahtuma, Rauma

Perämeri LIFEn jälkeen tapahtunutta

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

Continuous environmental monitoring for the automation of water balance management at mines

ITÄMEREN SUOLAPULSSIT: SIUNAUS VAI KIROUS? SUSANNA HIETANEN AKATEMIATUTKIJA

Building Information Model (BIM) promoting safety in the construction site process. SafetyBIM research project 10/2007 2/2009. (TurvaBIM in Finnish)

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

Transkriptio:

Kemiallisten taisteluaineiden kartoitus ja arviointi(chemsea) Raisa Turja Suomen ympäristokeskus, Merikeskus MUTKU-päivät Tampere 21.3.2013 Sisältö Kemialliset taisteluaineet Itämeressä CHEMSEA-projekti Kartoitus Bornholm Gotlanti Kemiallinen analytiikka Dumpatut taisteluaineet Sinappikaasu Näytteet Simpukoiden häkityskoe Turskanäytteet Biologiset vaikutukset Mitä biomarkkerit ovat? Alustavia tuloksia Yhteenveto

Kemialliset taisteluaineet Itämeressä Itämereen on toisen maailmansodan jälkeen upotettu arviolta 50 000 tonnia kemiallisia aseita. Tärkeimmät upotusalueet Bornholmin ja Gotlannin syvänteissä(syvyys noin 100m). Upotukset vuosina 1947-1948 Ammuksia, tynnyreitä ja laatikoita heiteltiin yli laidan jo ennen varsinaiselle upotusalueelle saapumista. Epävirallisten tietojen mukaan upotuksia tehtiin myösgdanskinsyvänteeseen. Vuosina1985-1992 kalastajientrooleihinon tarttunut ammuksia 342 kertaa. Upotusalueet 4

Projektit MERCW (MODELING OF ECOLOGICAL RISKS RELATED TO SEA-DUMPED CHEMICAL WEAPONS) 2006 2008 EU FP6 project (FINLAND, BELGIUM, GERMANY, RUSSIA, DENMARK) Analyses for Nord Stream (2008 2012) CHEMSEA (CHEMICAL MUNITIONS SEARCH AND ASSESSMENT) EU Baltic Sea Region Programme (2011 2014) (POLAND, FINLAND, GERMANY, LITHUANIA, SWEDEN) http://www.chemsea.eu/ HELCOM Environmental Ministries Maritime Authorities IMO Fishermen Baltic Sea Strategy NGOs WP2 Communication WP 6 Guidelines WP1 Coordination WP3 Analysis WP4 Detection WP5 Eco-Risk

CHEMSEA monitieteistä tutkimusta Ammusten etsintä Simpukoiden häkitys Kalastus Biomarkkerit Sedimenttinäytteet Kemialliset analyysit Hankepartnerit 1. Institute of Oceanology of the Polish Academy of Sciences (IOPAS) 2. Polish Naval Academy (PNA) 3. Military University of Technology (MUT) 4. Swedish Defence Research Agency(FOI) 5. Swedish Maritime Administration(SMA) 6. Finnish Institute for Verification of the Chemical Weapons Convention(VERIFIN) 7. Finnish Environment Institute (SYKE) 8. Thünen Institute of Fisheries Ecology (TI/FI) 9. Alfred Wegener Institute for Polar and Marine Research(AWI) 10. European CBRNE Center 11. Lithuanian Environmental Protection Agency(LEPA)

Upotusalueiden kartoitus M/V Baltica, SMA Ammusten etsintä Kaikuluotaus (multibeam, viistokaiku) Magnetometri ROV Gotlannin syvänne

Gotlannin syvänne 39254 objektia!!! Gotlannin syvänne 17266 objektia!!!

Gotlannin syvänne 33hylkyä!!! Tärkeimmät taistelukemikaalit Toisen maailmansodan aikana Saksassa valmistettiin 65000 tonnia kemiallisia taisteluaineita Kemikaali Määrä(tonneja) Mustard gas 25000 Arsenic oil 7500 Chloroacetophenone 7100 Clark I 1500 Clark II 100 Adamsite 3900 Phosgene 5900 Nitrogen mustard 2000 Tabun 12000 Lewisite Ei tiedossa Bornholmin syvänteeseen eniten upotetut Mustard gas(h) 7 000 tons Clark I (DA) ~1 000 tons Adamsite(DM) 1 500 tons As Triphenylarsine ~100 tons α-chloroacetophenone(cn) 500 tons

Bornholm löydetyt taisteluaineet Zone of reported CW incidents Primary dumpsite Christiansø Sedimentistä löydetty taisteluaineiden hajoamistuotteita Sinappikaasua ei ole löydetty?! Gas pipeline Bornholm Nexø Danish EEZ border Secondary dumpsite Adamsite (as 2O) Clark I (as 3O) PDCA (as 10O/10S) Lewisite II (as 9O/9S) Sampling point Wreck 0 10 20 km Sinappikaasun hajoaminen Lumpof mustard gas Sanderson & Fauser, DMU-75-00061B, University of Aarhus, 2008. Cl - S + H 2 O Cl H 2 O Oxidation etc.

Sinappikaasua? Kaikuluotausdata Kiinnostavimpien objektien valinta. Objektien kuvaus ROV:lla. Näytteet kemiallisia analyyseja varten. Ei sinappikaasua! ~100 meter range ~125 meter range

Simpukoiden häkityskoe Primary dumping site Secondary dumping site - Touko-elokuu 2012 - Alku- ja lopputilanne simpukat - Häkitys: 3 asemaa, 2 syvyyttä (35m ja 65m) - 400 simpukkaa/häkki - POCIS - Lämpötila, suola- ja happipitoisuus Kaikuluotaukset + magnetometriset kartoitukset Näytteet: sedimentti + pohjanläheinen vesi Simpukkahäkit Simpukoiden keräyspaikka Simpukoiden häkityskoe O D A S O D A S 300 kg 300 kg -Simpukoiden kuolleisuus kaikissa häkeissä oli pieni. -Happitilanne ok myös 65m syvyydessä (6.3-4.9 ml/l). -Näytteet kemiallisiin analyyseihin sekä biomarkkerianalyyseihin.

Itämeren turska Turskanäytteet Tärkeimmätkalastuksettammikuussa2011 ja2012; lisäksi näytteitä toukokuussa 2012 ja elokuussa 2013. Bornholm, Gdansk, Gotlanti ja referenssialue. Näytteet: veri, munuainen, maksa, lihas, sappi ja virtsa. Tutkitaan koko, ikä, sukupuoli, sairaudet, loiset sekä useitabiologisiamuutoksia(biomarkkerit) yhteensä30 erilaista parametria jokaisesta kalasta! Myxozoa Nematoda Mitä biomarkkerit ovat? Aikaiset vasteet stressitilanteessa Ekologinen tärkeys Aika

Kuinka CWA:t voivat aiheuttaa vasteita eliöissä? Stress responses detected in the laboratory Blue mussel samples Fish samples (Baltic cod) Bioavailable CWAs in biota CWAs in water CWAs in sediment Biomarkkerituloksia Simpukat Turskat ngth^2 *100 mg dw/shell len 20 15 10 5 0 Simpukoiden kuntoindeksi start end wreck 2359 TR4 35m 35m 35m wreck 2359 TR4 65m 65m 65m turskista % analysoiduista 40 30 20 10 0 Yksilöt joissa havaittiin entsyymimuutoksia B13 B15 B09 mj/mg ww/h 50 40 30 20 10 0 Day0 End ETS aktiivisuus simpukoissa Wreck 2359 TR-4 35m 35m 35m Wreck 2359 TR-4 65m 65m 65m LMS Cod

Lopuksi Kemialliset analyysit sedimenteistä, kaloista ja simpukoista kevään ja kesän 2013 aikana. Loput biomarkkerianalyysit, lisäksi tehdään altistuskoe laboratoriossa. Taisteluaineiden hajoaminen sedimenteissä ja vedessä, metabolia ja biologiset vasteet eliöissä. Yhtenevä ohjeistus (viranomaistoiminta) & lisää tietoa Kalastajille ja toiminta tilanteessa, jossa taisteluaineita sisältävä ammus on tarttunut trooliin tai on päätynyt alukselle. Ei todennäköistä Suomessa! Kemiallisia taisteluaineita ajautuu rannalle. Merenpohjanrakentaminen. Seuranta! Upotusalueet vain noin 100m syviä, olosuhteet voivat muuttua nopeasti jos uusi suolavesipulssi hapettaa syvänteet. Thank you raisa.turja@ymparisto.fi To change to to "View" and click "Header and footer"