Demarinaisten. Perheiden parhaaksi. -ohjelma

Demarinaisten Perheiden parhaaksi -ohjelma

Julkaisija Sosialidemokraattiset Naiset Saariniemenkatu 6 00530 Helsinki p. (09) 478988 www.demarinaiset.fi Hyväksytty Demarinaisten liittokokouksessa 2009 Painopaikka: Foxoffset Oy Painosmäärä: 2000 kpl Taitto: Anneli Velho

Sisältö Stop tuloerojen kasvulle...6 Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen...7 Työssä jaksaminen...8 Irti rajoittavista mielikuvista...9 Vanhemmuutta tuettava...10 Sijaisvanhemmuus...12 Lapsia ei tehdä, lapsia saadaan...13 Ennen lapsen tuloa...14 Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen...15 Kun on ongelmia...17 Jokainen tarvitsee kodin...19 Pidämme pienten puolta...20 Turvallisesti elämään...21 Vuosien karttuessa...23 Arvostettu vanhuus...24 Maahanmuuttajat keskuudessamme...26 Työelämä ja koulutus...27 Kulttuurit kohtaavat...27

4

Sata vuotta sitten työläisäideille koottiin kasvatusohjeita, joissa kehotettiin muun muassa seuraavasti: leiki lastesi kanssa, mene lapsinesi vapaaseen luontoon, ole lastesi parissa, sano lapsellesi hyvää yötä, lue lapsillesi. Ohjeet ovat yhä tarpeellisia muistutuksia nykykasvattajille. Työ- ja perhepolitiikka on kokonaisuus, jonka ydintä ovat tasa-arvoinen palkkaus, oikeudenmukainen verotus, kannustava ja toimiva sosiaaliturva, hyvät julkiset palvelut sekä toimiva työn ja perhe-elämän yhteensovitus. Naisilla ja miehillä on varallisuudesta riippumatta oikeus lapsiin ja työntekoon. Yhteiskunnassa vallitseva sukupuolten välinen eriarvoisuus on muutettavissa. Perhepolitiikan pitää olla pitkäjänteistä, jotta aikuiset voivat rauhallisin mielin suunnitella tulevaisuuttaan. Vastuu ja välittäminen heijastuvat arjen turvallisuuteen. Inhimillisen elämän perustana ovat välittäminen ja huolenpito. Myönteiset tunnesuhteet perheenjäsenten välillä ovat voima ja yhteisen kasvun lähde. Parhaimmillaan perheessä opitaan ottamaan muita huomioon ja elämään yhdessä. Perheen yksittäisten jäsenten hyvinvointi vaikuttaa perheen kokonaisuuteen, ja päinvastoin: perhe on myös yksilön hyvinvoinnin lähde. Tunne kuulumisesta johonkin yhteisöön, johonkin paikkaan, jossa tulee hyväksytyksi sellaisenaan, on lapselle ja aikuiselle ensiarvoisen tärkeää. Sitoutuminen elämänkumppaniin on arkipäivän ihmissuhteiden solidaarisuutta. Sitoutuminen kumppaniin edellyttää sellaista 5 parisuhdetta, jossa toista ei alisteta eikä itse joudu alistetuksi. Jokainen kaipaa läheisyyttä, tunnustusta ja arvostusta ihmissuhteissa.

Stop tuloerojen kasvulle Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Suomessa on noin 1,1 miljoonaa lasta, perheitä on hieman alle 600 000. Suurin osa lapsistamme voi tänään hyvin. Kuitenkin ne, jotka voivat huonosti, ovat yhä heikommassa tilanteessa. Työttömyys ja köyhyys yhdistettyinä heikentyneisiin palveluihin ja tukitoimenpiteisiin sysää lapsiperheet ahtaalle. Kaikkia ongelmia ei voi ratkaista yksin politiikan keinoin. Lapsen oikeudet ovat meidän aikuisten velvollisuuksia. Yhteiskunnan tulee aina turvata sellaiset peruspalvelut ja tulonsiirrot, jotka tukevat perheiden kasvatustehtävää. Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun puolivälistä alkaen ja vain muutamana vuotena 2000-luvun alkupuolella on kasvu hidastunut. Lapsiperheiden köyhyys on liki kolminkertaistunut 1990-luvun alun laman jälkeen. 100 000 lasta kasvaa toimeentulotukea saaneissa perheissä. Noin puolet toimeentulotukea saavista lapsiperheistä on yksinhuoltajia. 6 Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Lapsilisien merkittävää korottamista ja välitöntä sitomista indeksiin. Tavoitteena on kaikista lapsista maksettava samansuuruinen lapsilisä, joka tasoltaan vastaisi esimerkiksi nykyistä kolmannen lapsen lapsilisää. Lapsilisät irrotetaan toimeentulotuesta. Lapsilisä maksettaisiin aina 18 vuoden täyttämiseen saakka ottaen huomioon vaikutukset opintotukeen ja työttömyysturvaan. Lapsen huoltajan suostumuksella 17-vuotiaan lapsen lapsilisä maksettaisiin opintotukena lapselle itselleen. Opintotuen ja lapsilisän taso tulee sovitella järkeväksi kokonaisuudeksi.

Tasa-arvoa työn ja perheen yhteensovittamiseen Työttömyys ja työttömyyden uhka on monen perheen arkea. Samaan aikaan keskustelu naisten asemasta työelämässä ja lasten kotihoidosta voimistuvat. On taas kerran väläytetty mahdollisuutta, että siirryttäisiin yksilökohtaisesta verotuksesta yhteisverotukseen. Puolisoiden yhteisverotus hyödyttäisi ennen kaikkea suurituloisia yhden tulonsaajan perheitä. Yksinhuoltajat ovat tässä veromallissa varmoja häviäjiä, sillä muutos ei koske yksihuoltajia ja yksineläjiä. Yhteisverotus lisäisi naisten jäämistä kotiin ja siten riippuvuutta puolisosta. Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku Pitkäjänteinen perhepolitiikka vahvistaa naisten tasa-arvoista asemaa työmarkkinoilla. Molemmilla vanhemmilla on oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Todellinen työ- ja perhe-elämän tasa-arvo edellyttää lisätoimia. Työnjako kotona heijastuu työmarkkinoille ja päinvastoin: kahtiajakautuneet työmarkkinat heijastavat sukupuolijakoa asenteissa ja palkkarakenteissa. Nykyisellään naiset pitävät 95 % perhevapaista. Perhevapaiden kustannukset koituvat naisten työnantajille. Perhevapaisiin liittyvät ongelmat tulee ratkaista yhdistämällä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaajärjestelmä uudeksi vanhempainvapaaksi. Tämä koostuisi kolmesta kuuden kuukauden jaksosta, joista yksi olisi äidille, yksi isälle, ja yksi olisi jaettavissa vanhempien sopimalla tavalla. Tällaisen mallin käyttöönotto olisi Tasa-arvokehitykselle perhekohtaisen verotuksen toteuttaminen olisi vakava takaisku. 7

vahva viesti paitsi työmarkkinoille, myös tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta. Erityisesti naisvaltaisten palvelualojen ja pienyrittäjien perhevapaista aiheutuviin kustannuksiin on kehitettävä ratkaisuja. Äitiyslomasta koituu kuluja työnantajalle. Lisäkustannukset syntyvät mm. sairauspoissaoloista ennen äitiyslomaa, vuosilomapalkasta ja sijaiskustannuksista. Perhevapaiden aiheuttamat lisäkustannukset saavat monet työnantajat karttamaan perhevapaille alttiiden työntekijöiden palkkaamista. Perhevapaista aiheutuvat kustannukset katetaankin oikeudenmukaisemmin Ruotsin mallin mukaisesti laajalla veropohjalla. Ehdotuksia Vanhempainvapaajärjestelmä uudistetaan tasaisemmin jaettavaksi ja rahoitetaan laajalla veropohjalla. Naisyrittäjälainajärjestelmää kehitetään ja siihen varataan riittävästi määrärahoja. Naisten uusyrittäjyyttä tulee kehittää hoito- ja hoiva- sekä muilla työllistävillä aloilla. Työuran jatkuminen lasten hoitamiseen käytettyjen vuosien jälkeen turvataan. Rakennetyöttömyyden kohteeksi joutuneille turvataan oikeus uuden ammatin opiskeluun ja taloudelliseen tukeen, jotta opiskelijan/perheen toimeentulo on turvattu opiskeluaikana. Ammattiyhdistys- ja työnantajaliikkeiden kanssa on neuvoteltava ratkaisu vapaan saamiseksi omien, apua tarvitsevien vanhempien hoitamiseen samoin kuin sairastuneiden lasten hoitamiseksi. Palkatonta hoitovapaata tulee saada tarvittaessa 2-3 kuukautta ikääntyneiden vanhempien hoitamiseksi ja asioiden järjestämiseksi. Työttömyyden aikana tulee olla mahdollisuus opiskella ja kehittää työmarkkinakelpoisuuttaan. Työssä jaksaminen Työn ja perheen yhteensovittamisessa huolestuttaa myös nuorten perheiden jaksaminen. Elämän ruuhkavuodet, perheen perustaminen, työuralla eteneminen, sairastavat lapset, taloudelliset paineet ja kotitöiden kasautuminen kuluttavat 8 nuorten naisten jaksamista. Tasa-arvoisesti jaetut vanhempainvapaat ja laadukas päivähoito mahdollistavat molempien vanhempien joustavan työnteon. Vuorotteluvapaajärjestelmä mahdollistaa hengähdystauon ja myös työllistää sijaisen. Työelämän hektisyys ja tehtäviin nähden alimitoitettu henkilökunta kiristää työyhteisön ihmissuhteita. Pienten lasten vanhemmilla on oikeus olla perhevapailla kohtaamatta syrjintää. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen tarvitaan aikaa silloin kuin lapsi on pieni, mutta myös silloin kun läheinen on iäkäs tai jatkuvan avun tarpeessa. Työllistymismahdollisuuksien lisäksi nyt on kiinnitettävä huomiota työolosuhteisiin ja työntekijöiden perhevapaiden joustavuuden kehittämiseen.

Irti rajoittavista mielikuvista Feminismin lähtökohtana on, että naisten ja miesten toiminta ei suurimmaksi osin ole erilaista biologisista syistä, vaan se riippuu valtarakenteista, jotka määrittävät stereotyyppiset sukupuoliroolit. Nämä puolestaan määrittävät naisille ja miehille sopivaksi nähdyn käyttäytymisen ja heidän toimintamahdollisuutensa. Tavoitteena on vapautua näistä sukupuoleen liitettyjen merkitysten kahleista. Sukupuolistereotypioiden kimppuun on käytävä päivähoidosta ja esiopetuksesta lähtien. Tyttöjä ja poikia on kannustettava ennakkoluulottomasti laajentamaan kiinnostuksen kohteitaan ja painotuksiaan perinteisten sukupuoliroolien ulkopuolelle niin peleissä ja leikeissä kuin aine- ja ammattivalinnoissakin. Perinteisistä malleista irrottautuminen lisää yksilön valinnanmahdollisuuksia. Naiskuva vaalii ikuista nuoruutta. Tosielämässä vanheneminen merkitsee kypsyyttä, suurempaa vapautuneisuutta yhteiskunnallisiin tehtäviin ja työtehtäviin lisääntyvää viisautta. 9

Vanhemmuutta tuettava 10 Suomessa on noin 1,1 miljoonaa 0-17 -vuotiasta lasta, perheitä on hieman alle 600 000. Perhekäsitys on nykyisin aiempaa moniulotteisempi, vaikka valtaosa (71.4 %) perheistä onkin ydinperheitä eli äidin, isän ja lapsen/lasten muodostamia. Yksinhuoltajaperheitä on 20 prosenttia ja uusioperheitä 8.6 prosenttia kaikista perheistä. Kaikki suomalaiset eivät osaa kohdata luontevasti ihmisyyden monimuotoisuutta eikä lapsiperheiden erilaisuutta. Tämän joutuvat kohtaamaan sekä samaa sukupuolta olevien parien, että maahanmuuttajien ja esimerkiksi eri tavoin vammaistenkin vanhempien lapset. Ihmisyyteen kuuluvasta moninaisuudesta ja erilaisuudesta täytyy puhua entistä enemmän ja asiatietoon pohjautuen. Perheet eivät muodostu välttämättä heteroseksuaalisen parisuh- Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Perheille on tarjottava joustavampia ja monimuotoisempia palveluja. Lapsen oikeus hoitopaikkaan ei saa riippua vanhemman elämäntilanteesta. Perheneuvolan ja -terapian palveluita sekä avohuollon tukitoimenpiteitä tulee lisätä. Vammaisille on turvattava yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet vapaasti ja vastuullisesti päättää lastensa lukumäärästä ja syntymäajoista. Vanhemman vammaisuus ei saa muodostua esteeksi huoltajuuskysymyksessä, mikäli muita syitä huoltajuuden epäämiseen ei ole. Vammaisten lasten perheiden palvelujen tulee olla riittäviä ja monipuolisia.

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Myös kansainvälinen adoptio tulisi sallia homoja lesbopareille, koska hakijoiden sopivuus vanhemmiksi arvioidaan huolellisesti adoptioprosessin aikana. Adoptiovanhemmilla on oltava oikeus taloudellisesti tuettuun äitiys- vanhempain- sekä isyyslomaan, kuten ns. perinteisin tavoin lapsen saavilla pariskunnilla on. Päätös arvioitavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa. Pakolliseen adoptioneuvontaan on päästävä puolen vuoden sisällä riippumatta kotikunnasta. teen ympärille. Sateenkaariperheiksi kutsutaan esimerkiksi naisparin tai miesparin perheitä, ei-heteroseksuaalisten yksinhuoltajien perheitä sekä perheitä, joissa on enemmän kuin kaksi vanhempaa. Sateenkaariperheet ovat yhtä monenlaisia kuin lapsiperheet muutenkin. Naisparien yhteiset lapset ovat saaneet alkunsa usein koti-inseminaatiolla tai lapsettomuusklinikalla. Lapset ovat vanhempiensa yhdessä toivomia. Lain edessä vain heidän synnyttäjänsä tunnustetaan vanhemmaksi. Toinen äiti on virallisesti lapselle ventovieras, joka ei ole oikeutettu myöskään äitiys-, isyyseikä vanhempainvapaaseen. Lapsen biologisen vanhemman kuollessa on rekisteröidyllä puolisolla mahdollisuus adoptoida kuolleen puolisonsa lapsi. Tällöin on huolehdittava, ettei lapselta katkea juridinen side biologisiin isovanhempiinsa. Perheen sisäinen adoptio rekisteröidyssä parisuhteessa tulee vihdoin mahdolliseksi tänä vuonna. Yksinhuoltaja on usein nainen. Perheistä viidennes on yksinhuoltajaperheitä. Yksinään lapsiaan kasvattavalle vanhemmalle kunnalliset palvelut, erityisesti päivähoito, ovat tärkeitä, koska yksinhuoltajat ovat Yksinään lapsiaan kasvattavalle vanhemmalle kunnalliset palvelut, erityisesti päivähoito, ovat tärkeitä, koska yksinhuoltajat ovat usein matalapalkkaalojen pätkätyöläisiä. 11

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Lastensuojelua tulee kehittää niin, että laitossijoitusten rinnalla tuetaan nykyistä tuntuvammin sijaisperheitä heidän tärkeässä kasvatustehtävässään silloin kuin biologinen perhe on ajautunut kriisiin. Sijaisvanhemmasta päätettäessä tulee nykyistä enemmän pyrkiä kartoittamaan lapsen lähipiiriä sopivan henkilön löytämiseksi. Lastensuojelun palvelujärjestelmää kunnissa täytyy laajentaa. Avun on alettava jo neuvolatasolta, missä esimerkiksi neuvoloiden kotikäyntejä on lisättävä. Ehkäisevän lastensuojelun ja lapsiin kohdistuvan terveydenhuollon asemaa on vahvistettava. Käytännössä tämä tarkoittaa myös kouluterveydenhuollosta, opiskelijaterveydenhuollosta ja nuorisotyöstä huolehtimista. 12 usein matalapalkka-alojen pätkätyöläisiä. Työelämän joustot ja aamuja iltapäiväkerhot merkitsevät yksinhuoltajalle paljon. Lähtökohtien tasoittaminen palveluin ja tulonsiirroin auttaa erityisesti vaikeassa asemassa olevia perheitä. Mahdollisimman varhaisella ennaltaehkäisyllä huolehditaan koko perheen hyvinvoinnista. Jos lapsi sijoitetaan avohuollon tukitoimenpiteenä, huoltaja menettää sijoittamisen ajalta asumistuen, elatusavun ja lapsilisän vaikka lapsen on tarkoitus tulla takaisin kotiin. On luotava siirtymäaikakriteerit, joiden aikana tarjotaan perheen eheytymistä edistävää taloudellista tukea. Erityisesti yksinhuoltajille talouden romahdus on riski. Sijaisvanhemmuus Lapsen tai nuoren kotona asuminen ei välttämättä suju tai kotiolot eivät ole heille turvallisia. Huostaanotetut lapset ja nuoret ovat laajin perhehoitoon sijoitettu ryhmä. Perhehoidolla tarkoitetaan lapsen hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen oman kotinsa ulkopuolella, yksityiskodissa. Tällä hetkellä on noin 13 000 sijoitettua lasta, joista n. 6 000 on sijoitettuna perhehoitoon. Sijaisvanhemmaksi voidaan hyväksyä henkilö, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on tehtävään sopiva. Yhdessä kodissa saa olla enintään neljä sijoitettua lasta. Usein perheessä on lisäksi biologisia lapsia ja vanhemmat ja perheet saattavat toimia tukivanhempina ja tukiperheinä. Sijaisvanhemmat eivät ole lapsen juridisia huoltajia. Perhehoitolapsella on oikeus tavata alkuperäisvanhempiaan, ja mikäli heidän olosuhteensa ja edellytyksensä lapsen hoitoon ja kasvatukseen paranevat, heillä on oikeus pyytää lasta takaisin hoitoonsa. Tällöin otetaan kuitenkin huomioon myös lapsen ja sijaisperheen välille muodostuneet tunnesiteet ja lapsen oma mielipide. Perhehoitolapset kasvavat usein aikuisiksi sijaisperheissään.

Lapsia ei tehdä, l apsia saad aan Jokaisella lapsella on oikeus syntyä toivottuna, odotettuna ja terveeseen elämään. Lasten saaminen on monille ihmisille tärkeä osa elämää. Hyvä perhepolitiikka tukee vanhempia ja mahdollistaa lapsille hyvän lapsuuden. Suurin osa lapsista syntyy biologisten vanhempiensa muodostamaan perheeseen, mutta perhemuodot ovat jatkuvasti moninaistuneet. Tämä tulee ottaa huomioon mm. neuvoloissa. Noin joka viides hedelmällisessä iässä oleva pari kohtaa lapsettomuutta. Lapsettomuutta voidaan kuitenkin hoitaa erinomaisin tuloksin. Noin 80 % hedelmöityshoitoon tulevista lapsettomista saa käytettävissä olevien hoitojen avulla toivomansa lapsen. Lapsettomuushoitojen tulee olla kaikkien ulottuvilla varallisuudesta riippumatta. Yhä useamman suomalaisen perheen ratkaisu lapsiluvun lisäämiseksi on lapsen adoptio joko kotimaasta tai ulkomailta. Monet perheet turvautuvat ulkomaiseen adoptioon, koska kotimaassa odotusajat ovat pitkät. Suurin osa lapsista syntyy biologisten vanhempiensa muodostamaan perheeseen, mutta perhemuodot ovat jatkuvasti moninaistuneet. 13

Ehdotuksia Päätös arviotavan adoptiokelpoisuudesta ja siihen liittyvä valitusoikeus tulee olla yhtenevä koko Suomessa. Taataan hedelmöityshoidot myös vähävaraisille. Naisilla tulee olla oikeus hedelmöityshoitoihin perhesuhteista riippumatta. Vanhempainrahaa tulee maksaa yhtä kauan riippumatta siitä, onko lapsi syntynyt biologisista vanhemmista vai adoptoitu tai siitä, kuinka vanhana lapsi on adoptoitu. Myös samaa sukupuolta olevilla henkilöillä tulee olla oikeus myös kansainväliseen adoptioon. Mahdollisuuksia kansainväliseen adoptioon on lisättävä mm. lisäämällä resursseja adoptiojärjestöille ja ottolapsineuvontaan. Huostaanotetun lapsen adoptiota on suosittava nykyistä enemmän. Perhehoitajien hoitopalkkiota on nostettava ja työehtoja parannettava. 14 Lapsen elämän kannalta hyvinvoinnin rakentuminen alkaa jo ajasta ennen syntymää. Ennen lapsen tuloa Lapsen elämän kannalta hyvinvoinnin rakentuminen alkaa jo ajasta ennen syntymää. Pikkulasten hyvinvoinnin perustana pidettyä neuvolajärjestelmää on kehitettävä, ja vanhemmille annettava tarpeellinen tuki, jotta he kykenevät kantamaan vastuun lapsistaan. Neuvoloiden tulee olla perhettä suunnitteleville ja lasta Ehdotuksia Äitiysneuvoloiden ja äitiyspakkausten käsitteestä luovutaan ja painotetaan tasavertaista vanhemmuutta. Isiä ei saa jättää neuvoloissa ulkopuolisiksi. Äitiysvalmennuksessa tulisi keskustella hyvän äitiyden tai hyvän isyyden sijaan hyvästä vanhemmuudesta. odottaville kutsuvia matalan kynnyksen paikkoja. Neuvoloissa on annettava tasapuolisesti tukea vanhemmuuteen. Ehkäisy on raskauden ehkäisyn lisäksi terveyden edistämistä ja sukupuolitautien ennaltaehkäisyä. Ehkäisymenetelmää valittaessa tärkein tavoite on ehkäisymuodon sopivuus käyttäjälle sekä hyvä seksuaaliterveys. Koska ehkäisy ei ole Kelan tulkinnan mukaan terveydenhoitoa, naiset maksavat ehkäisyn itse omasta pussistaan. Erityisesti nuorilla ei välttämättä ole ehkäisyyn riittävästi rahaa. Alle 25-vuotiaille tulisikin tarjota mahdollisuus maksuttomiin ja helposti saataviin ehkäisyvälineisiin. Myös koulussa tapahtuva valistus on sukupuolitautien ja nuorena tapahtuvien raskauksien ehkäisyä. Nuorille suunnattua ohjausta ja neuvontaa tulee olla saatavilla perus- ja toiseen asteen oppilaitoksissa. Ehdotuksia Alle 25-vuotiaille tulee tarjota mahdollisuus maksuttomiin ehkäisyvälineisiin.

Jaettu vanhemmuus myös eron jälkeen Etävanhempi on lapsen virallinen huoltaja, jonka luona lapsi ei pääsääntöisesti asu. Määritelmällisesti lapsi voi eron jälkeen asua vain toisen vanhemman luona. Esimerkiksi lapsilisät maksetaan vain sille vanhemmalle, jonka luona lapset virallisesti ovat kirjoilla. Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla. Etävanhemmalla ei ole oikeutta normaaleihin lapsiperhetukiin, joita ovat esimerkiksi perheellisen asumistuki, elatusapu tai -tuki, lapsilisät, maksuhuojennukset ja ulosoton perhesuojarajat. Myös tiedonsaanti lapseen liittyvistä asioista voi vaikeutua sillä vanhemmalla, joka ei ole lähivanhempi. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. Vanhempia tulee tukea, että he yhteistyössä ja sovussa huolehtivat lastensa kasvatuksesta. Lasten hyvinvointia on lisättävä ja asioita tulee katsoa lasten näkökulmasta. Suomessa valtaosa erolapsista jää asumaan äidin kanssa. Jos molemmat vanhemmat ovat halunneet lapset luokseen asumaan, lähihuoltajaksi on määrätty isä puolessa niistä tapauksista. Vuoroasuminen, jolloin lapset asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona, kuitenkin yleistyy jatkuvasti. Vuoroasumiseen liittyvää lainsäädäntöä on oikeudenmukaistettava asumiseen, lapsilisiin ja esimerkiksi koulukuljetuksiin ja terveydenhoitoon liittyvissä asioissa. Lapsella on oikeus molempiin vanhempiinsa ja molemmilla vanhemmilla on oikeus vanhemmuuteen myös erotilanteessa. 15

Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Yhteishuoltajuuden vahvistaminen ja tukeminen ovat ennaltaehkäisevää toimintaa. Erotilanteessa on huolehdittava myös lapsen oikeudesta isovanhempiinsa. Etävanhemman luona tapaamista ja yhdessä olemista vaikeuttaa monilla asumisen laatu. Etävanhempien asunnot ovat usein pieniä ja tilaa oleskeluun sekä viihtymiseen ei ole. Asumiseen liittyvät tuet maksetaan sille vanhemmalle, jonka luona lapsi/lapset pääsääntöisesti asuvat. Tuen saajana on yleensä äiti, vaikka jälkikasvu hoidettaisiin yhteishuoltajuudella. Vanhemmuutta tukevan asuntopolitiikan on otettava huomioon koko perheen elämäntilanne. Esimerkiksi asumistuki erillään asuville vanhemmille määräytyisi kummallekin vanhemmalle lapsiluvun mukaan. Näin taattaisiin taloudellinen mahdollisuus laadukkaaseen asumiseen riittävän kokoisessa asunnossa, mikä mahdollistaisi lasten tapaamiset ja oleskelun tasa-arvoisesti molempien huoltajien luona. Ehdotuksia Asumistuki määräytyy kummallekin huoltajalle lapsiluvun mukaan. Lähi- ja etävanhemmuuden sijaan on pyrittävä jaettuun vanhemmuuteen. Elatusapu- ja tukijärjestelmää kehitetään joustavammaksi. Vanhemman elatuskyvyn ja lapsen elatuksen tarpeen lisäksi otetaan huomioon se, kuinka paljon lapsi viettää aikaa kummankin vanhemman kanssa. Tavoitteeksi otetaan myös lapsilisän jakaminen molemmille vanhemmille. 16

Ehdotuksia Riittävät resurssit ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön sekä riittävät tuki- ja hoitopalvelut. Suomeen tulee luoda kattava päihdeäitien hoitojärjestelmä. Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektin luomia hyviä hoitomalleja tulee hyödyntää. Päihdehoidon avo- ja laitospaikkojen riittävyys tulee turvata koko maassa. Äideillä tulee olla mahdollisuus päästä hoitoon jonottamatta asuinpaikasta ja varallisuudesta riippumatta. Kaikilla lapsilla on oikeus turvalliseen lapsuuteen. Neuvolassa asioi vuosittain vajaa 60 000 äitiä ja palveluja käyttävät lähes kaikki lasta odottavat perheet. Siksi neuvolapalveluissa on hyvät mahdollisuudet puuttua ja antaa tukea esimerkiksi perheen mielenterveysja päihdeongelmiin. Neuvoloihin täytyy taata riittävät resurssit, jotta työntekijöillä olisi mahdollisuus huomata äidin päihdeongelma ja ohjata hänet tarvittavaan hoitoon. Lapsiin ja naisiin kohdistuva väkivalta on yksi maailman laajimmista ja vaikeimmista ongelmista. Suomessa kuolee vuosittain yli 20 naista puolisonsa, miesystävänsä tai entisen puolisonsa surmaamina. Parisuhdeväkivallan kohteena on useimmiten nainen, vaikka mieskin Kun on ongelmia Väkivalta on rikos myös perheen sisällä. 17

voi joutua parisuhteessa väkivallan kohteeksi. Perhe- tai parisuhdeväkivalta on moniulotteista: fyysistä, seksuaalista, henkistä, taloudellista tai uskonnollista. Väkivallan tekijä voi olla mies tai nainen tai molemmat, ja väkivalta saattaa kohdistua puolisoon tai lapseen. Kyse on kuitenkin samasta asiasta: väkivallasta, joka on rikos, myös perheen sisällä. Maahanmuuttajanaiset ovat usein lähisuhdeväkivallan uhreja. He eivät välttämättä osaa hakea apua väkivaltaisessa suhteessa ja heillä saattaa olla puutteellinen tai olematon suomen kielen taito. Lisäksi he eivät välttämättä tiedä, että pari- ja lähisuhdeväkivalta (perheväkivalta) on Suomessa rangaistava rikos. Ehdotuksia Turvakotipaikkojen määrä Suomessa on saatettava EU:n asiantuntijaryhmän suosituksen tasolle, mikä tarkoittaa yhtä paikkaa 10 000 asukasta kohden. On huolehdittava, että sekä väkivallan uhreille että tekijöille järjestetään kriisiapua, neuvontaa ja ohjausta jokaisessa kunnassa. Perhe- ja parisuhdeväkivallan ennalta ehkäisevää työtä on johdettava valtakunnallisesti, keskitetysti ja hyvin resurssein. Raiskausta rikoksena ei saa väheksyä. Raiskauksen uhrin syyllistämistä ei tule hyväksyä. 18

Jokainen tarvitsee kodin Jokaisella ihmisellä on oikeus asuntoon ja hyvään asumisympäristöön. Yhdyskuntasuunnittelussa on otettava lasten ja perheiden näkökulma huomioon. Sosiaalinen vuorovaikutus rakentuu pienen lapsen lähiympäristössä, siksi palvelut, lähiliikunta- ja kokoontumispaikat ovat tärkeitä. Ne mahdollistavat vanhempien verkottumisen ja lasten ystävyyssuhteiden kehittymisen varhaisessa vaiheessa. Suomessa on asunnottomia noin 10 000. Heistä valtaosa sinnittelee pääkaupunkiseudulla. Uutena riskiryhmänä ovat maahanmuuttajataustaiset. Köyhyys on kohtuullisen asumisen ensimmäinen este. Yhteisöllisyydestä syrjäytyminen johtaa usein kodittomuuteen. Asuntopolitiikan on oltava väline myös syrjäytymisen ehkäisyssä ja erityisryhmien asumisen parantamisessa. Syrjäytymisen syinä on päihteiden väärinkäyttöä, rikollisuutta, työttömyyttä, avioeroja, mielenterveyden ongelmia ja hoitamattomia sairauksia. Ongelma ei siten ratkea pelkästään asuntojen rakentamisella, sillä monet ovat moniongelmaisia ja he tarvitsevat asunnon lisäksi muutakin tukea elämäänsä. Ehdotuksia Kohtuuhintaisia asuntoja pienille perheille. Tuetaan vuokra-asumista. Kohtuuhintaista kunnallista vuokra-asuntotuotantoa on lisättävä. Tutkitaan mahdollisuuksia kotien saneeraamiseksi useammalle sukupolvelle. Lasten ehdoilla suunniteltu ympäristö on turvallinen kaikille. 19

Pidämme pienten puolta Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkinaasemaan. 20 Vanhemmilla tulee olla aito mahdollisuus valita kotivanhemmuuden tai työssä kävijän vanhemmuuden välillä. Laadukas ja maksuton päivähoito mahdollistaa aidon valinnanmahdollisuuden. Päivähoito on tasa-arvokysymys myös lapsille. Suomalaisen yhteiskunnan kansainvälisessä vertailussa pitkälle edennyt tasa-arvo on mahdollista siksi, että työ ja perhe on ollut mahdollista sovittaa yhteen ja naisten ansiotyöhön osallistumista on haluttu tukea ja kannustaa. Suomi oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa lasten päivähoito turvattiin lailla subjektiiviseksi oikeudeksi. Päivähoidossa olevien lasten osuus on kuitenkin Suomessa kaikkein pienin muihin Pohjoismaihin verrattuna. Meillä on haluttu antaa vanhemmille valinnanmahdollisuus myös hoitaa lapset itse kotona kotihoidon tuella. Tätä mahdollisuutta myös käytetään: Ruotsissa 1-2-vuotiaista päivähoidossa on 65%, Tanskassa 78% - ja Suomessa 36%. Kotihoidontuki on kansainvälisesti erittäin harvinainen etuus. Lasten hoitomuodoista keskusteltaessa on hyvä muistaa, että mahdollisuutta kotihoidontukeen käyttää yleensä nainen - reilut 80 prosenttia äideistä välittömästi vanhempainvapaan jälkeen. Pitkät hoitovapaat heijastuvat väistämättä naisten työmarkkina-asemaan. Mikäli työelämästä ollaan sivussa vuosikausia, jää työura lyhyeksi ja urakehitys helposti miehistä jälkeen. Tämä säteilee myös sosiaaliturvan tasoon aina eläkkeelle asti ja korostaa taloudellista riippuvaisuutta puolisosta. Päivähoidon on oltava laadukasta ja maksutonta siinä missä peruskoulunkin. Päivähoito ei ole parkkipaikka lapselle, vaan turvallinen yhteisö, jonne lapsi menee mielellään ja jonne vanhemmat vievät lapsensa rauhallisin mielin. Päivähoitoon tarvitaan lisäresursseja.

Henkilöstömitoitus tehdään tänään seuraamalla käyttö- ja täyttöastetta sekä taloutta; näitä mittareita arvokkaampaa olisi kehittää laatumittareita. Päivähoidon tulisi olla lapsen elämässä parasta ennaltaehkäisyä mahdollisten ongelmien syntymiselle. Tilanteessa kuin tilanteessa varhaiskasvatuksen laatu ja lasten turvallisuus on taattava. Turvallisesti elämään Suomalainen peruskoulu tuottaa hyviä oppimistuloksia. Peruskoulun ideana on tasa-arvoisten mahdollisuuksien antaminen mahdollisimman monelle. Yksi erityispiirre suomalaisessa koulussa on, ettei siellä viihdytä. Tällä voi olla vaikutusta siihen, että osa lapsista ei saavuta opetussuunnitelmien mukaisia tavoitteita. Koululaitosta on edelleen kehitettävä pedagogisesti siihen suuntaan, että koulunkäynti koetaan mielekkääksi. Ensimmäisestä luokasta lähtien on tavoitteena oltava nollatoleranssi koulukiusaamisessa. Kaikille oppilaille on taattava oman kehitystason mukaiset oppimisen edel- Ehdotuksia Päivähoitopaikkojen lapsiryhmien kokoa on pienennettävä. Alle kolmevuotiaille on taattava maksimissaan kuuden lapsen ryhmät. Vakituisten varahenkilöiden lisääminen päivähoitoon auttaa henkilöstöä jaksamaan työssään nopeasti muuttuvissa tilanteissa, kuten silloin, kun osapäivähoidossa oleva lapsi siirtyy kokopäiväpaikalle, työyhteisön jäsen on tilapäisesti koulutuksessa tai sairauslomalla. Pitkän tähtäimen tavoitteena maksuton päivähoito kohdennettu tulonsiirto työssäkäyville lapsiperheille. Päivähoidon suosiminen on paitsi tasa-arvoteko, myös taloudellisesti järkevää. Koulutettuja ja osaavia naisia tarvitaan työmarkkinoille. lytykset. Tämä merkitsee toisaalta nopeammin oppivien tukemista turhautumisen ehkäisemiseksi, että hitaammin edistyvien tukea oppimistavoitteisiin pääsemiseksi. Kun ensimmäisestä luokasta lähtien huolehditaan lapsista riittävän hyvin, on myöhempinä vuosina vähemmän ongelmia. Kouluterveydenhoito on avainasemassa lasten ja nuorten tukemisessa. Läheskään kaikissa kunnissa ei ole tarpeellista määrä kouluterveydenhoitajia, lääkäreitä tai kuraattoreita. Moniammatillinen yhteistyö koulun, sosiaali- ja terveystoimen, nuoriso- ja vapaa-aikatoimen välillä on kehittämisen arvoista. Monimuotoisuuden kunnioittaminen on osa kasvatus- ja opetusjärjestelmää. Sen tulisi selkeästi kuulua myös ammatilliseen koulutukseen ja työpaikkakoulutukseen. Monikulttuurisuus täytyy ottaa koulutuksessa huomioon. Myös romanilapsilla on tasa-vertainen oikeus kouluun ja päivähoitoon. Liian moni romaninuori joutuu jättämään koulun kesken, kun valmiuksia kouluun ei ole saatu päivähoidossa eikä esiopetuksessa. 21

Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa, että oppimistulokset ovat yhtäläiset sosiaalisista taustoista, maantieteellisestä sijainnista tai sukupuolesta riippumatta. 22 Aika lapsuuden ja varsinaisen nuoruuden välillä on haastava kehitysvaihe. Syrjäytymisvaarassa olevat on tunnistettava ja erilaisin tavoin tuettava heitä niin peruskoulun kuin jatko-opintojenkin onnistumisessa. Uudenlaiset työtavat, kuten etsivä nuorisotyö, antavat tähän hyvät mahdollisuudet. Yhteiskuntatakuu demarien pitkäaikainen tavoite on edelleen ajankohtainen. Jokaiselle nuorella on taattava mielekäs opiskelu-, työtai harjoittelupaikka. Nuorille on taattava mahdollisuus itsenäistymiseen. Tämä tarkoittaa edullisten vuokra-asuntojen riittävää tarjontaa ja elämis- ja opintokustannukset kattavaa opintotukea. Edelleen opintoihin suuntautumista säätelee enemmän vanhempien sosioekonominen asema kuin nuoren kyvyt. Tässä suhteessa tasavertaisuuteen on vielä matkaa. Sosiaalisten verkostojen ja yhteisöjen merkitys lasten ja nuorten kehitykselle ja hyvinvoinnille on olennainen. Kohtuuhintaiset harrastusmahdollisuudet ovat erityisen tärkeitä. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista ei saa kunnissa säästää. Erilaisten lapsi- ja nuorisojärjestöjen arvokasta toimintaa on tuettava. Ehdotuksia Koulutuksellinen tasa-arvo tarkoittaa, että oppimistulokset ovat yhtäläiset sosiaalisista taustoista, maantieteellisestä sijainnista tai sukupuolesta riippumatta. Yhteiskunnalliset erot heijastuvat kouluihin. Siksi yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvuun, kuten tuloeroihin ja alueiden eriytymiseen, tulee puuttua. Kouluterveydenhoito on merkittävä ennaltaehkäisijä. Toisen asteen kouluterveydenhoito- ja kuraattoripalveluja on kehitettävä.

Ehdotuksia Työntekijöiden määrä ei ole tänään riittävä inhimilliseen ja arvostavaan hoitoon. Valtion tehtävä on antaa rahat hoivavelvoitteiden toteuttamiseksi sekä valvoa kuntien vanhushoivan toteutumista. Palveluiden lähtökohdaksi on otettava asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja kunnioittava kohtelu, sekä saumaton yhteistyö omaisten ja läheisten kanssa. Palvelutalojen maksutasoa on alennettava ja eläkkeiden tasoa kohennettava. Vanhusten palveluilla rahastaminen on kiellettävä. Yksin asuville huonokuntoisille ihmisille on heidän niin halutessaan tarjottava mahdollisuus seurusteluun ja ulkoiluun. Kaikissa julkisissa kulkuneuvoissa on otettava käyttöön 50 prosentin eläkeläisalennus. Vuosien karttuessa Ihmiset ovat terveempiä ja tulevat toimeen paremmin kuin aikaisemmat ikäpolvet. Liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, ruokavalio muuttunut kevyempään suuntaan ja elintaso on noussut. Yksin asuvien ja yksinäisten ihmisten määrä on kuitenkin lisääntynyt. Yksinäisyys masentaa monia. Lääkkeiden yhteisvaikutukset tai lisääntynyt alkoholin käyttö saattavat vaikeuttaa elämää. Eläkejärjestöjen kerhot tarjoavat tärkeää sosiaalista toimintaa, ne edistävät liikuntaa ja samalla auttavat kunnon ylläpitämistä. Vanhusten palvelu- ja päiväkeskuksissa on myös avointa päivätoimintaa. Toimintakyvyn alenemisen tai sairauksien takia vaativinta hoitoa tarvitsevat vanhukset asuvat laitoshoidossa. On tärkeää, että iäkkäät avioparit sijoitetaan samaan hoitopaikkaan. 23

Arvostettu vanhuus Kuntien kirjavat käytännöt ovat kansalaisten tasaarvon ja oikeusturvan kannalta yksiselitteisesti väärin. 24 Omaishoidolla tarkoitetaan tilannetta, jossa ihminen alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa ja hoidettavan omainen tai muu hänelle läheinen henkilö on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla. Omaishoidon tulee olla mahdollisuus mutta ei pakko. Jokaiselle tulee olla olemassa hoitopaikka myös kodin ulkopuolella. Mahdollisuudet toimia omaishoitajina vaihtelevat kunnittain sen suhteen minkälaista apua ja taloudellista tukea tarjotaan. Kuntien kirjavat käytännöt ovat kansalaisten tasaarvon ja oikeusturvan kannalta yksiselitteisesti väärin. Kunnat eivät aina järjestä hoidettaville hyviä hoitopaikkoja tai sijaista kotiin omaishoitajien vapaiden ajaksi. Ympärivuorokautisesta hoidosta vastaavat omaiset, jotka usein ovat itsekin iäkkäitä, palavat loppuun nopeasti ilman vapaapäiviä ja omaa lomaa ja on siten todennäköistä, että yhden huollettavan sijaan avuntarvitsijoita on kaksi. Vastuu ja välittäminen pitää olla inhimillisesti mahdollista.

Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Omaishoidon järjestämiseen tarvitaan joka kuntaan vanhustyöhön erikoistunut sosiaalityöntekijä tai palveluneuvoja, joka auttaa omaishoitajaa hakemaan hoidettavalle lain mukaan kuuluvia tukia ja palveluja. Palvelujen ja tuen tulee ulottua koko perheeseen, ei vain omaishoidettavaan. Omaishoitajille on taattava mahdollisuus lakisääteisen 3vrk/ kk vapaan pitämiseen. Kunnan tulisi järjestää riittävän tasokkaat tilapäishoitopaikat, jonne hoidettavan saa tarvittaessa heti esimerkiksi omaishoitajan sairastuttua tai kiireellisen asian hoitamisen ajaksi. Kodissa omaishoidon puitteet on muutettava apuvälinein ja tilaratkaisuin helpottamaan hoitotyötä. Kunnan tulee avustaa omaishoitoperhettä tilojen suunnittelussa ja valtion pitää varata rahaa korjaustöiden tukemiseen. Käytännöistä yhdenmukaisempia: omaishoitajien hoitopalkkio siirretään Kelan kautta maksettavaksi verottomaksi etuudeksi kuten hoidettavan hoitotuki. Korvauskriteerit täytyy saada valtakunnallisesti yhdenvertaisiksi asuinpaikasta riippumatta. Hoitoon käytetty aika lasketaan työllisyysajaksi työttömyysturvaa määriteltäessä. Omaishoidon tulee olla mahdollisuus mutta ei pakko. Jokaiselle tulee olla olemassa hoitopaikka myös kodin ulkopuolella. 25

Maahanmuuttajat keskuudessamme On huomioitava, että perhekäsitykset eroavat eri kulttuureissa. 26 Maahanmuuttajalla on oikeus hyvään ja ihmisarvoiseen elämään. Hyvään elämään kuuluu läheisiä ihmisiä, mielekästä tekemistä, kuten työ ja harrastukset, riittävä toimeentulo ja kokemus omasta merkityksellisyydestä. Hyvä kotoutuminen Suomeen mahdollistaa paremmin näiden tavoitteiden toteutumisen. Myös maahanmuuttajilla on oikeus perheeseen. Suomen oleskelulupapolitiikka on edelleen tiukkaa, ja on kestämätöntä, että perheenyhdistäminen koskee vain aviopuolisoja ja perheen alaikäisiä biologisia lapsia. On huomioitava, että perhekäsitykset eroavat eri kulttuureissa. Lainsäädäntömme perustuu suomalaiseen perhenor- miin. Viranomaisilla on kuitenkin oltava mahdollisuus tehdä humanitäärisin perustein poikkeuksia normiin. Kotouttamisen tavoitteena on luoda maahanmuuttajalle edellytykset ottaa vastuu omasta elämästään ja perheestään. Kotouttaminen on lakisääteistä ja se tehdään yhteistyössä kuntien ja työvoimaviranomaisten kanssa. Nykyinen lainsäädäntö luo hyvät puitteet maahanmuuttajien kotouttamiselle ja heidän asemansa vakiinnuttamiselle. Kotouttamistoimet kohdentuvat kuitenkin nykylaissa vain murto-osalle maahanmuuttajista. Viranomaisten tehtävänä on luoda sellaiset toimintatavat, jotka varmistavat yhdenvertaisuuden edis-

tämisen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. Joskus käytännöt säädösten toteuttamisessa voivat vaihdella suuresti kunnittain asettaen maahanmuuttajat asuinpaikkansa perusteella eriarvoiseen asemaan. Keskeisintä kotouttamisessa on suomen kielen oppiminen ja yhteiskuntamme pelisääntöjen omaksuminen. Suomenkielen taitovaatimukset on arvioitava uudelleen vastaamaan arjessa ja työssä riittävää kielitaitoa. Päivähoidon ja koulun merkitys lapsen suomenkielen oppimiselle on tärkeä. Lapset oppivat kieltä myös päiväkodin arjen touhuissa ja leikkiessään kavereidensa kanssa. On ymmärrettävä kielenoppimisen tärkeys: pelkkä sujuva arkitai puhekieli ei riitä. Tavoitteena tulee olla lapsen kulttuuri-identiteetin tukeminen ja tasapainoisen kehityksen edistäminen. Työelämä ja koulutus Työttömyys maahanmuuttajien keskuudessa on suurta. Maahanmuuttajien työnsaanti- ja koulutusmahdollisuuksia on parannettava. Koulutus ja työmarkkinat on saatava kohtaamaan toisensa. Monet maahanmuuttajat ovat kotimaissaan hankkineet itselleen ammattitaidon, jota Suomi ei kykene riittävästi hyödyntämään. Tämä ammattitaito on saatava työmarkkinoittemme käyttöön. Kulttuurit kohtaavat Maahanmuuttajalle on annettava mahdollisuus oman etnisen taustansa kulttuurin ja kielen vaalimiseen sekä monikulttuurisuuden ylläpitämiseen yhdessä suomalaisten kanssa. Sosiaalisten suhteiden vaaliminen eri etnisten ryhmien välillä on arvo sinänsä. Maahanmuuttajien aseman vahvistaminen rikastuttaa maatamme. Monikulttuurisuuden hyväksyminen auttaa meitä ymmärtämään menneisyyttämme ja oppimaan tulevaisuutta. Maahanmuuttajalla on samat oikeudet ja velvollisuudet kuin meillä suomalaisilla. Siksi mahdollisista maahanmuuttoon liittyvistä ongelmista on voitava keskustella. Maahanmuuttajia tulee monesta erilaisesta kulttuurista. Tällöin on luonnollista, että välillä kulttuurit voivat yhteentörmätä. On myös huomioitava, että maahanmuuttajien ja heikosti toimeentulevien suomalaisten välille kehkeytyvään jännitteeseen on mahdollista puuttua yleistä eriarvoistumista estämällä. On vaarana, että patriarkaalisesta Viranomaisten tehtävänä on luoda sellaiset toimintatavat, jotka varmistavat yhdenvertaisuuden edistämisen asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. 27

kulttuurista tulevien perheiden naiset ovat kotiin jäädessään syrjäytymisvaarassa. Ongelmallista on, että maahanmuuttajat keskittyvät usein tietyille asuinalueille. Mikäli alueella on keskittynyt runsaasti samasta kulttuurista tulijoita, voi olla, ettei heillä ole niin suurta tarvetta sopeutua nopeasti suomalaiseen kulttuuriin. Vuorovaikutus kantaväestön ja maahanmuuttajien kanssa lisää kokemusten vaihtoa ja voi helpottaa sopeutumista. Siksi erityisesti naisten suomen kielitaidon ja työllisyyden vahvistaminen on tärkeää. 28 Sosialidemokraattiset Naiset vaativat Työnjakoa kuntien ja valtion välillä on selkeytettävä. Kotouttamispalveluiden koordinointia varten on perustettava aluekoordinaattoreita ja toimivia palvelupisteitä. Kaikkialle Suomeen on saatava seudullinen maahanmuuttoja kotouttamisohjelma. Maahanmuuttajien erityispalvelut on määriteltävä selkeästi. Peruskoulujen valmistava opetus on tehtävä lakisääteiseksi. Mahdollisuus kielen oppimiseen tulee antaa heti maahanmuuton jälkeen. Kielitaitovaatimusten riittävyyttä tulee uudelleen arvioida arjen ja työssä selviytymisen näkökulmasta. Riittävät resurssit kotouttamiseen ja kouluttamiseen, myös virkamiehille. Ulkomaalaislain perheen yhdistämislain tiukennus tulee estää. Maahanmuuttajien oikeutta perhe-elämään ei saa tarpeettomasti rajoittaa.

on poliittinen aikakauslehti, naistenlehti ja naisasialehti. on nykyaikaa. Pidämme hauskaa, nauramme itsellemme ja tiukkapipotosikoille. Emme kaihda vaikeitakaan aiheita. TosiMiehetkin lukevat ta. Dooriksen tilauskortti Kyllä kiitos! Tilaan oman Dooriksen itselleni. Tilaan Dooriksen lahjaksi. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaushinta: 20 euroa/vuosi. TILAUKSEN POSTIMAKSU MAKSETTU TILAAJA OSOITE POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA SÄHKÖPOSTI Haluan kuulua valiojoukkoon ja liityn samalla Demarinaisten kannattavaksi jäseneksi ilman eri maksua. Lahjatilauksen vastaanottaja ja toimitusosoite, mikäli eri kuin tilauksen maksajalla: NIMI OSOITE Haluan lisätietoja Demarinaisten toiminnasta SDP / Demarinaiset Tunnus 5002381 Info 13041 00003 VASTAUSLÄHETYS POSTINUMERO JA -TOIMIPAIKKA Tarjous on voimassa 10.12.2010 saakka. Sosialidemokraattiset Naiset, Saariniemenkatu 6, 00530 Helsinki

Sosialidemokraattiset Naiset. Hyvinvoinnille välttämätön. www.demarinaiset.fi