Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma METROPOLIA-ALUE MUUTOKSESSA 14.3.2014 VTT, Tutkija Marja Katisko, Diak
Maahanmuuttajien asunnottomuus kasvanut pääkaupunkiseudulla (ARA:n tilastot; Kostiainen & Laakso 2013) Hki: vuodesta 2005 kasvu ollut 42 %, vieraskielisten määrä kasvanut rajusti (138 %) verrattuna kotimaisia kieliä puhuviin (22 %) Tässä esityksessä tarkastelen vuoden 2013 tutkimusta (Katisko 2013) sekä vuoden 2014 alustavia tutkimustuloksia nuorten maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuudesta
ETHOS (European Typology on Homelessness and Housing Exclusion) typologia: Koti voidaan ymmärtää kunnolliseksi asumukseksi, joka kattaa henkilön ja hänen perheensä asumistarpeet ja jota he hallitsevat (fyysinen alue) Koti mahdollistaa yksityisyyden ja sosiaaliset suhteet (sosiaalinen alue) Kodin hallintaan on yksinomainen ja laillinen oikeus (laillinen sopimukseen perustuva vuokrasuhde), joiden puuttuminen määrittelee asunnottomuutta (legaalinen alue) Tässä tutkimuksessa asunnottomuus määritellään ilman asuntoa elämiseksi tai puutteellisissa asuinolosuhteissa asumiseksi
Muutos määrittelyssä: asunnottomuus on tulos dynaamisesta vuorovaikutuksesta yksilön ominaisuuksien ja rakenteellisten muutosten välillä -> rakenteelliset tekijät luovat asunnottomuuden esiintymiselle olosuhteet Henkilöt jotka ovat haavoittuvaisempia esim. yhteiskunnallisille ja taloudellisille suhdanteille, ovat enemmän vaarassa joutua asunnottomiksi Tarkastelen maahanmuuttajien asunnottomuutta yksilötason näkökulman lisäksi suomalaiseen kotouttamispolitiikkaan ja palvelujärjestelmään liittyvänä ilmiönä Esitys on kuvaileva, vuoden 2013 tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan: Katisko Marja (2013) Maahanmuuttajien asunnottomuus metropolialueella. Teoksessa Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (toim) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 39. Tampere: Juvenes Print. ss. 111-129
Keitä pääkaupunkiseudun ja Lahden asunnottomat maahanmuuttajataustaiset perheet ja yksin elävät henkilöt ovat? Taustatiedot? Mitkä syyt ja olosuhteet ovat vaikuttaneet heidän asunnottomuuteensa? Työntekijöiden näkökulma
Webropolkysely kuntien aikuissosiaalityössä, lastensuojelun sosiaalityössä, asumispalvelujen ja maahanmuuttajapalvelujen työntekijöille sekä eräiden säätiöiden ja järjestöjen työntekijöille Vastauksia 81 kpl: vastaajista 58 % Hki, 22 % Vantaalla, 12 % Espoossa, 7 % Lahdessa Hki: pohjois- ja Itä-Helsingin alueet, Vantaa: Tikkurila-Korso-Koivukylä, Espoo ja Lahti: koko kaupunki Kyselytutkimus suoritettiin: kesä 2013
Kysymys: Kuinka monta asunnotonta perhettä kohtaat työssäsi puolen vuoden aikana? Vastaajia yhteensä 32 työntekijää joilla oli puolen vuoden aikana ollut yhteensä 113 asunnotonta tai puutteellisissa asuinolosuhteissa asuvaa perhettä
Somaliastaustaiset perheet: 32 Virolaistaustaiset perheet: 13 Venäläistaustaiset perheet: 8 Muita: Irak, Turkki, Afganistan Yleisin perhemuoto: yksinhuoltajaperhe, jossa huoltajana äiti
30 25 20 15 10 5 0
45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Omistusasunto Kaupungin vuokra-asunto Yksityinen vuokra-asunto Muu vuokra-asunto, mikä Muu asunto, mikä
40 35 30 25 20 15 10 5 0 Sukulaisten tai ystävien luona Jälleenvuokrausasunnossa Majoituspalveluasunnossa Turvakodissa Muualla, missä
Yhteensä 62 työntekijää: yht. 249 asiakasta
Afrikkalaistaustaisista (yht. 98 henkilöä) suurin ryhmä somalialaiset (48 henkilöä kaikista) Eurooppalaisista (yhteensä 70 henkilöä) suurin ryhmä virolaiset (18 henkilöä) ja venäläiset (17 henkilöä) Aasialaisista (yhteensä 62 henkilöä) suurin ryhmä irakilaiset (19 henkilöä)
20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
Suurimmat etniset ryhmät kärsivät eniten asunnottomuudesta Somalialaisten osuus on sekä perheiden että yksin elävien kohdalla korostunut, irakilaisten osuus yksin elävien kohdalla Erityisesti nuorten (18-29 v.) osuus on huolestuttavan suuri Suurin osa yksin elävistä asunnottomista on miehiä Päihdeongelma ei näyttäydy suurena riskinä, mutta mielenterveysongelmat suuri riski Asunnottomuuden lohkoutuminen: osa ei saa asuntoa ollenkaan
Yksilön ja perheen ongelmat kietoutuvat yhteiskunnalliseen huono-osaisuuteen: Ristiriidat ja ongelmat perheessä ja avio- ja avoliitoissa riski ajautua asunnottomuuteen Yksilö- ja perhetason ongelmat ovat usein yhdistyneenä taloudelliseen ahdinkoon, työttömyyteen ja syrjäytyneisyyteen Tiedon ja kielitaidon puute voivat johtaa asunnottomuuteen KIELTEINEN KEHÄ, olosuhteet ja tekijät jotka ruokkivat toinen toisiaan -> syrjäytyminen, marginaaliin ajautuminen
Maahanmuuttopolitiikka on osa kaupunkipolitiikkaa Asunnottomuutta tarkasteltava yksilötason lisäksi suomalaisen kotouttamispolitiikan, asuntopolitiikan ja palvelujärjestelmän kysymyksenä ja ilmiönä Kotouttamistoimenpiteiden kehittäminen valtakunnalliseksi -> myös maahanmuuttajajärjestöjen ja etnisten ryhmien osuus Sosiaalitoimi ei pysty yksin ratkaisemaan ongelmaa Nuorten maahanmuuttajien asunnottomuus on otettava vakavasti huomioon
Katisko (2015 tulossa) Koti on enemmän kuin katto pään päällä Tutkimus maahanmuuttajataustaisten nuorten asunnottomuudesta. Nuorten kokemukset. (työnimi) Nuorten asunnottomuuden erityispiirteet: -> uusi ilmiö, näkymätön ja vakava ongelma -> kaikille nuorille taattava oikeus onnistuneeseen siirtymään nuoruudesta aikuisuuteen. Lyhytkin asunnottomuus voi olla kohtalokas -> nuori ei päädy asunnottomaksi vain yhden syyn takia. Riskit ovat usein nähtävissä jo ennen asunnottomuuteen ajautumista ja siten asunnottomuus olisi ennaltaehkäistävissä ( monta lähtemistä ) -> asunnottomat nuoret eivät ole karanneet kotoa -> nuoret eivät ole useinkaan taivasalla vaan majoittuvat kavereiden luo, vaihtavat yöpaikkaa usein -> asunnottomuus tarkoittaa nuorelle perheen, sukulaisten, lähiyhteisön menettämistä -> opiskelu tai työssäkäynti ilman vakituista asuntoa on miltei mahdotonta -> koti on enemmän kuin katto pään päällä nuorelle
Yksilö- ja yhteisö taso Palvelujärje stelmän taso Rakenteelli nen taso
VTT, Tutkija Marja Katisko Diakonia-ammattikorkeakoulu Kaupunkitutkimus- ja metropolipolitiikkaohjelma marja.katisko@diak.fi Vuoden 2013 tutkimus luettavissa kokonaisuudessaan: Katisko Marja (2013) Maahanmuuttajien asunnottomuus metropolialueella. Teoksessa Susanna Hyväri & Sakari Kainulainen (toim) Paikka asua ja elää? Näkökulmia asunnottomuuteen ja asumispalveluihin. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 39. Tampere: Juvenes Print. ss. 111-129