TURUN KAUPUNKISEUDUN PYÖRÄILYN PÄÄVERKON JA LAATUKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Varsinais-Suomen liitto Egentliga Finlands förbund Regional Council of Southwest Finland TURUN KAUPUNKISEUDUN PYÖRÄILYN PÄÄVERKON JA LAATUKÄYTÄVIEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013

Turun kaupunkiseudun pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelma 2013 ISBN 978-952-5599-87-9 Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) 20101 Turku (02) 2100 900 www.varsinais-suomi.fi

Esipuhe Pyöräilyn edistäminen on yksi kestävän liikennepolitiikan kulmakivistä ja pyöräilyn suosion kasvattaminen on tavoitteena myös Turun seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisessä. Nyt käsillä olevan pyöräilyn pääverkon ja laatukäytävien kehittämissuunnitelman laatiminen on yksi Turun seudun rakennemallityön pohjalta kuntien ja valtion välille laaditun MAL sopimuksen toimenpiteistä. Samalla suunnitelma ja sen toteuttaminen ovat osa Turun kaupunkiseudun jatkuvaa liikennejärjestelmätyötä. Pyöräily on terveellinen ja ympäristöystävällinen, niin liikkujalle kuin yhteiskunnalle edullinen kulkutapa. Pyöräily ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä, ilmansaasteita tai melua. Kun kaupunkirakenne on sellainen, että mahdollisimman moni matka on henkilöauton sijaan mahdollista tehdä kävellen ja pyöräillen, vie liikkuminen vähemmän tilaa ja aiheuttaa vähemmän kustannuksia. Mitä suurempi osa matkoista tehdään pyörällä, sitä vähemmän on autoliikenteen ruuhkia ja sitä sujuvampaa liikenne on. Asukkaille itselleen liikunta ja sen terveyshyödyt ovat keskeinen motiivi arkimatkojen tekemiseen pyörällä. Samalla arkiliikunnan lisääntyminen auttaa kuntia terveydenhoitokulujen kasvun hillitsemisessä. Suuri osa nykyisistä automatkoista on lyhyitä ja soveltuu kuljettavaksi pyörällä, jos pyöräilyolosuhteet ovat houkuttelevia. Jotta arkimatkojen kulkeminen pyörällä olisi suosittua, pyöräilyn pitää olla vaivatonta, sujuvaa ja turvallista. Laadukas, kattava ja kaupunkiseudun eri osat hyvin yhdistävä pyöräilyn pääverkko tekee pyöräilystä todellisen kulkutapavaihtoehdon ja on keskeinen edellytys pyöräilymäärien lisäämiselle. Suunnitelmassa on määritelty nykyinen ja tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko ja sen osana pikapyöräteinä sekä viihtyisinä reitteinä kehitettävät yhteydet, asetettu pääverkolle laatutasotavoitteet sekä laadittu pääverkon kehittämisohjelma. Lisäksi työn osana on laadittu ideatasoiset suunnitelmat Kaarinan suunnan esimerkkireittien pienistä ja isommista parantamistarpeista. Suunnitelman laatimista on ohjannut työryhmä, jonka työskentelyyn ovat osallistuneet Juha Mäki, Varsinais Suomen ELY keskus (puheenjohtaja) Laura Leppänen, Varsinais Suomen liitto Janne Virtanen, Varsinais Suomen liitto Jaana Mäkinen, Turrun kaupunki Jyrki Lappi, Kaarinan kaupunki Risto Saari, Kaarinan kaupunki Henna Paajanen, Liedon kunta Vesa Matti Eura, Raision kaupunki Mika Hirvi, Naantalin kaupunki Konsulttina työstä vastasi Linea Konsultit Oy, jossa projektipäällikkönä ja pääsuunnittelijana toimi Sakari Somerpalo. Suunnittelutyöhön osallistuivat myös Jaana Martikainen ja Mikko Seila. 2

Sisällysluettelo 1. Pääpyöräilyverkko...4 1.1 Pääpyöräilyverkon muodostamisen periaatteet... 4 1.2 Tavoiteverkko... 6 1.3 Pikapyörätiet ja viihtyisät reitit... 8 2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet... 12 2.1 Väylätyyppi, poikkileikkaus, kulkutapojen erottelu ja liittymäratkaisut... 12 2.2 Yleisiä laatutasotavoitteita... 15 2.3. Talvihoito ja muu kunnossapito... 18 3. Toimenpideohjelma... 22 3.1 Nykyisen infrastruktuurin parantaminen... 22 3.2 Puuttuvien väylien ja yhteyksien rakentaminen... 24 3.3 Opastus, viitoitus ja reittien merkitseminen... 26 3.4 Kunnossapidon kehittäminen... 27 4. Esimerkkireittien parantamissuunnitelmat... 28 4.1 Parantamissuunnitelmien kohteet ja toimenpiteiden jaottelu... 28 4.2 Uudenmaantien reitti Turku Kaarina Piikkiö (pikapyörätie)... 29 4.3 Haritun reitti Turku Harittu Kaarina... 30 4.4 Piikkiön taajamatie... 31 4.5 Jatkotoimenpiteet... 31 Liitteet 1. Karttalehdet tavoitteellisesta pyöräilyn pääverkosta 2. Pääverkon väylähankkeet ja tienylityksen turvaamistarpeet 3. Esimerkkireittien suunnitelmakartat 4. Esimerkkireittien toimenpide ja kustannustaulukot Valokuvat: Sakari Somerpalo/Linea Konsultit Oy Taustakartat: GT kartta Karttakeskus, L4356 3

1. Pääpyöräilyverkko 1.1 Pääpyöräilyverkon muodostamisen periaatteet Toimivan pyöräilyverkon suunnittelu lähtee periaatteesta, että kaikkien kaupunkiseudun paikkojen, joissa ihmiset asuvat tai osallistuvat muihin aktiviteetteihin, tulee olla saavutettavissa polkupyörällä. Siten pyöräilyverkko ulottuu kaikille kaduille. Kaikilla kaduilla ei kuitenkaan tarvita pyöräteitä. Tonttikaduilla ja hiljaisilla kokoojakaduilla pyöräily on sujuvinta ajoradalla. Turvallisuus varmistetaan autoliikenteen alhaisilla nopeusrajoituksilla ja tarvittavilla hidasteilla. Toinen pyöräilyverkon periaate on verkon jäsentäminen eri hierarkiatason väyliin sitä käyttävän pyöräliikenteen luonteen ja pyöräilijäryhmien ominaisuuksien mukaan. Eri tason väylillä painottuvat osin erilaiset matkatarpeet ja laatutekijät. - Alimman tason lähiverkko palvelee lyhyitä matkoja lähiympäristössä. Koska lähiympäristön reittien käyttäjäkunnasta merkittävä osa on lapsia, lähiverkon suunnittelussa liikenneturvallisuusvaatimukset ovat korkeat ja pyöräliikenteen nopeustasotavoite voi olla alhainen. Lähiverkko koostuu rauhallisista tonttikaduista, asuntoalueiden sisäisistä pyöräteistä, puistokäytävistä ja lasten osalta myös jalkakäytävistä ja se suunnitellaan asema tai rakennuskaavassa. - Alueverkko yhdistää alueen sisällä olevia toimintoja kuten asuntokortteleita, kouluja ja kauppoja sekä johtaa liikennettä pääverkolle. Yleis tai osayleiskaavatasolla suunniteltavan alueverkon tulisi muodostaa yhtenäinen verkko, joka voi koostua pyöräteiden lisäksi rauhallisista katuosuuksista, puistokäytävistä ja ulkoilureiteistä. Alueverkko voi osin olla päällekkäinen pääverkon kanssa. - Kaupunkiseudun pääverkko palvelee kaupungin ja kaupunkiseudun osia ja yhdistää kaupunkiseudun suurimmat asuin ja työpaikka alueet, palvelukeskittymät ja taajamakeskukset Turun keskustaan ja toisiinsa. Keskeisellä tiheään rakennetulla kaupunkialueella pääverkko on tiheämpi ja palvelee myös keskustan kaupunginosien välistä liikennettä. Saariston suunnalla (Parainen, Rymättylä, Kustavintie) pääreitit palvelevat myös vapaa ajan asutusta ja Saariston Rengastien pyörämatkailua. Pääverkon tulee olla yhtenäinen, standardiltaan sujuvaksi suunniteltu sekä hyvin opastettu ja hahmottuva, jolloin se pystyy tarjoamaan houkuttelevan palvelutason myös nopealle ja pitkämatkaiselle liikenteelle. Pääverkko koostuu pääosin ajoratoihin liittyvistä ja erillään niistä kulkevista pyöräteistä, mutta voi sisältää myös ulkoilutie ja puistokäytäväosuuksia sekä pitkämatkaiseen pyöräilyyn soveltuvia hiljaisia katuja ja teitä. Pääverkko määritellään yleiskaava tai seututasolla. Kaupunkiseudun ydinalueella pyöräilyn pääverkon tulee olla suhteellisen tiheä, koska suurten matkavirtojen lähtö ja määräpaikkoja on paljon. Turun kaupunkiseudun väestön ja työpaikkojen sijoittuminen on esitetty kuvassa 1. Yhtenäinen tiheämmin rakennettu alue ulottuu Naantalista Kaarinaan rajautuen pohjoisessa Kehätiehen ja etelässä Hirvensalon pohjoisosiin. Turun, Raision, Kaarinan ja Naantalin keskusta alueiden lisäksi seudun suurimpia asuinalueita ovat edullisella 3 6 kilometrin pyöräilyetäisyydellä Turun keskustasta sijaitsevat isot lähiöt Varissuo (n. 9000 asukasta), Runosmäki (8000), Koivula Harittu (5500), Pansio Perno (5000), Lauste (3500), Halinen (3500) ja Uittamo (3000). Ydinalueen ulkopuolella on tavoitteena, että pääverkko yhdistää seudun suurimmat taajamat ydinalueelle ja lähitaajamiin. Suurimmat, vähintään noin 1000 asukkaan taajamat ydinalueen ulkopuolella on listattu taulukkoon 1. Sitä pienempiä taajamia ovat mm. Paattinen (n. 600 asukasta), Mietoinen (400), Nauvo (300) ja Askainen (300). 4

Kuva 1. Väestön ja työpaikkojen sijoittuminen sekä nykyiset jalankulku ja pyörätiet Taulukko 1. Ydinalueen (kaupunkivyöhyke Naantali Raisio Turku Kaarina) ulkopuolisten suurimpien taajamien karkeat asukasmäärät Taajama Asukasmäärä Parainen 8500 Paimio 8000 Lieto 8000 Piikkiö 5500 Masku 4500 Mynämäki 3500 Jäkärlä 3000 Moisio/Yli Maaria 3000 Aura 2500 Nousiainen 2500 Rusko 2000 Ilmarinen 1500 Liedon asema 1000 Lemu 1000 Vahto 1000 Merimasku (Särkänsalmi) 1000 Rymättylä 1000 Tarvasjoki 1000 5

1.2 Tavoiteverkko Turun seudun tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko on esitetty kokonaisuudessaan kuvassa 3 ja keskeisen alueen osalta tarkemmin kuvassa 4. Liitteessä 1 pääverkko on kuvattu osa alueittain suuremmassa mittakaavassa. Liitekuvissa on esitetty nykyisten ja rakennettavien pääpyöräilyväylien lisäksi myös olemassa olevat alueelliseen ja paikalliseen pyöräilyn verkkoon kuuluvat pyörätiet. Seudun reuna alueilla tavoiteverkko yhdistää kaikki noin 20 kilometrin säteellä Turusta sijaitsevat vähintään tuhannen asukkaan taajamat Turkuun ja lähitaajamiin. Paraisten ja Rymättylän suunnilla väylät ulottuvat kauemmas palvellen samalla pyörämatkailun ja vapaa ajan asutuksen tarpeita. Seudun ydinalueilla pääväylästö muodostaa yhtenäisen verkon, joka yhdistää suurimmat kaupunginosat ja kuntakeskukset toisiinsa ja Turun keskustaan. Turun keskustan tuntumassa taajaan rakennetulla alueella, jossa matkojen lähtö ja määräpaikkoja on tiheämmässä, myös verkon silmäkoko on tiheämpi. Tärkeimpiin työmatkaliikenteen pääsuuntiin johtavat luvussa 1.3 tarkemmin kuvatut säteittäiset pikapyörätieyhteydet. Suurin osa pääverkosta sijoittuu pääkatujen ja teiden varsille sekä ratakäytäviin, mikä tekee verkosta helpommin hahmottuvan. Perusverkon lisäksi tärkeimpiin säteittäisiin ja poikittaisiin pääsuuntiin on suunniteltu pääkatujen ulkopuolella houkuttelevassa kaupunki tai luonnonympäristössä kulkevat viihtyisät pääreitit siellä, missä ympäristön olosuhteet luovat siihen edellytykset. Viihtyisiä reittejä on kuvattu tarkemmin luvussa 1.3. Kuva 2. Pyöräilyn pääreittiä Haritun kautta Kaarinaan (Turku, Luolavuori) 6

Kuva 3. Turun seudun tavoitteellinen pyöräilyn pääverkko Kuva 4. Tavoitteellinen pyöräilyn pääverkkokeskeisellä alueella (hankenumerot viittaavat liitteeseen 2) 7

Uusien pääverkon pyöräteiden rakentamistarpeet kohdistuvat lähinnä Turun keskustaan, pikapyöräteiden ja viihtyisien reittien varsille (ks. luku 1.3) sekä seudun reuna alueille. Uusien väylien rakentamisen ohella pyöräilyn turvallisuutta, sujuvuutta ja reittien hahmotettavuutta tulee parantaa myös nykyisillä väylillä luvussa 2 kuvattujen laatutasotavoitteiden mukaisesti. Lisäksi pääverkon opastusta on tärkeää parantaa. Ensimmäisen vaiheen toimenpiteenä tulee laatia opastussuunnitelma, jossa mietitään sekä pääverkon viitoituksen periaatteet ja kohteet että tärkeimpien pääreittien (pikapyörätiet, viihtyisät reitit, mahdolliset muut pääreitit) merkinnän ja opastuksen periaatteet. Tämän työn yhteydessä laadittiin ongelmakartoitus ja toimenpide ehdotukset lyhyen ja pitemmän tähtäimen parantamistarpeista kolmella esimerkkikohteeksi valitulle erityyppiselle pääreittijaksolle: pikapyörätielle Turku Kaarina Piikkiö, pääpyöräilyreitille Turku Harittu Kaarina sekä pääverkkoon kuuluvalle taajamatiejaksolle Piikkiössä. Toimenpide ehdotukset on esitetty luvussa 4. 1.3 Pikapyörätiet ja viihtyisät reitit Pikapyörätiet Osa kaupunkiseudun pääverkosta kehitetään tärkeimpiä työmatkaliikenteen pääsuuntia palveleviksi nopean pyöräilyn reiteiksi, pikapyöräteiksi. Kaikkien pääverkon osien kehittämisessä on tavoitteena turvallisuuden ohella pyöräilyn sujuvuus, mutta pikapyöräteiden liikennejärjestelyissä ja kunnossapidon tasossa sujuvuus ja nopeus korostuvat erityisesti. Tämä edellyttää, että reitit ovat suoria ja niillä on mahdollisimman vähän tasoeroja, pysähdyksiä ja konfliktipisteitä muun liikenteen kanssa. Lisäksi jalankulku ja pyöräily tulee selkeästi erottaa toisistaan siellä, missä jalankulkijamäärät ovat suuria. Luontevimmin pikapyörätien edellytykset on mahdollista toteuttaa ratojen ja pääteiden varsilla, missä maasto on tasaista, sivukatujen risteämisiä on vähän eikä reitti kulje vilkkaiden jalankulun alueiden läpi. Pikapyörätietä on esitetty toteutettavaksi tavoiteverkkokuvien 3 ja 4 mukaisesti kuuteen Turun keskustasta säteittäisesti lähtevään pääsuuntaan: 1. Uudenmaantien pikapyörätie Kupittaa Kaarina( Piikkiö) 2. Radanvarren pikapyörätie Kupittaa Varissuo Littoinen 3. Hämeentien pikapyörätie Kupittaa Lieto 4. Tampereen valtatien/moisiontien pikapyörätie Raunistula lentoasema Yli Maaria 5. Raumantien pikapyörätie Pitkämäki Raisio Masku Nousiainen 6. Naantalin pikapyörätie Tavara asema Artukainen Raisionlahti Naantali Uudenmaantien, Hämeentien ja Tampereen valtatien/moisiontien reitit ovat jo olemassa. Pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta reittien suurimpia ongelmia ovat ajosuuntien ja kulkutapojen erottelu (erotteluperiaate vaihtelee ja keskiviiva, ajosuuntanuolet ym. selkeät ajoratamerkinnät puuttuvat), alikulkukohdat (jyrkät mäet, huonot näkemät), osin kapeat väyläjaksot, eräiden tasoliittymien konfliktipisteet ja liikennevaloviiveet sekä hankalat ajoreitit joissakin eritasoliittymissä. Olosuhteita voidaan parantaa nopeasti pienillä, helposti toteutettavilla toimenpiteillä, kuten ajoratamaalauksilla, liikennemerkeillä, päällystekorjauksilla ja kunnossapidon tasoa nostamalla. Suurempia rakentamistoimia vaativat alikulkujen parantaminen ja niihin johtavien mäkien ohittaminen, liittymien sujuvammat pyörätiejärjestelyt ja uudet alikulut sekä pyöräteiden leventäminen. Parantamistarpeita on myös linja autopysäkkien kohdalla: sujuva ja turvallinen järjestely edellyttää, että odotustila ja pysäkkikatos sijaitsevat ajoradan ja pyörätien välissä. 8

Kuva 5. Uudenmaantien pikapyörätiereitin alkupäätä Kupittaalla Kuva 6. Pikapyörätiereittien hahmotettavuutta, liikenteen ohjausta ja tienylitysten turvallisuutta on tarpeen parantaa nopeasti ajoratamaalauksilla ym. pienillä toimilla (Hämeentie) 9

Radanvarsireitti Varissuon suuntaan, Raumantien suuntainen pyörätieyhteys sekä Naantalin suunnan reitti vaativat paikoin uusien pyörätieosuuksien ja alikulkujen rakentamista. Raumantien väylä välillä Pitkämäki Härkämäki on parhaillaan suunnitteilla. Raision ja Nousiaisten välillä pyörätieyhteyksiä uusitaan ja rakennetaan tulevan moottoritiehankkeen yhteydessä. Varissuon suunnalla tarvitaan jatkosuunnittelua radanvarsireitin tarkemman linjauksen ja järjestelyjen selvittämiseksi. Jatkosuunnittelua tarvitaan myös Naantalin reitillä sekä Tavara aseman ja Jyrkkälän välisen rataa seuraavan osuuden yksityiskohtien selvittämiseksi että Jyrkkälän ja Raisionlahden välisen suoran ja sujuvan yhteyden löytämiseksi. Uusien pikapyörätiejaksojen suunnittelussa on tärkeää huolehtia riittävän tasokkaista, luvun 2 laatutavoitteiden mukaisista ratkaisuista. Lisäksi näillä reiteillä tarvitaan paikoin erityisen hyvää opastusta (viitoitus, yhtenäinen ajoratamerkintä) reitin hahmottamiseksi. Viitoituksen ohella pikapyörätiet ja muutkin pääreitit tulisi merkitä yhtenäisillä tunnuksilla, esimerkiksi värillisellä keski tai reunaviivalla tai muulla ajoratamerkinnällä ja vastaavalla väritunnuksella viitoituksessa. Viihtyisät reitit Pääosin kadun ja tienvarsilla kulkevaa pääverkkoa täydentämään on suunniteltu erityisiä viihtyisiä reittejä, jotka nimensä mukaisesti kulkevat erityisen miellyttävässä tai sellaiseksi kehitettävissä olevassa pyöräilyympäristössä. Ne tarjoavat vaihtoehdon tavallisille vilkkaan pääkadun varrella kulkeville pääväylille ja sijoittuvat pääosin joko puistoihin ja viheralueille, esikaupunkialueiden pientalomiljööseen tai keskustojen jalankulku ja pyöräilypainotteisille pääakseleille. Tavoitteena on, että matka viihtyisää reittiä pitkin tarjoaa erityisen miellyttävän pyöräilykokemuksen ja sitä kautta lisää pyöräilyn houkuttelevuutta. Viihtyisillä reiteillä väylästandardi (päällyste, geometria, kulkutapojen erottelu) voi paikasta ja ympäristöstä riippuen olla alempi kuin muulla pääverkolla. Monin paikoin, erityisesti keskustaosuuksilla ja suosituilla ulkoilureiteillä, jalankulun tarpeet tulee ottaa ensisijaisesti huomioon. Kuva 7. Aurajokirannan pyöräilijävirtaa 10

Viihtyisiä reittejä on esitetty opastettavaksi ja rakennettavaksi erityisesti suuntiin, joilla pyöräilypotentiaali on suuri tai jotka ovat hyötypyöräilyn ohella suosittuja vapaa ajan pyöräilyn reittejä: 1. Eteläinen jokivarsireitti Lauttaranta Teatterisilta Ylioppilaskylä Halinen Vanhalinna Loukinainen 2. Pohjoinen jokivarsireitti satama Teatterisilta Lonttinen radanvarsi Kärsämäki 3. Turun keskusakseli Mäntymäki Teatterisilta rautatieasema Kähäri (matkalla mm. kaupunginsairaala, palloiluhalli, Urheilupuisto, Samppalinna, teatteri, keskusta, rautatieasema, Logomo) 4. Pohjoinen kehäreitti Ruissalo Pitkämäki Kähäri Raunistula Koroinen Halinen Kohmo 5. Varissuon reitti Nummenmäki Hannunniittu Kohmo/Varissuo 6. Turun Rantareitti Majakkaranta Uittamo Katariina Pyhän Katariinantie 7. Kaarinan rantareitti keskusta Tuorla Raadelma 8. Raision keskusakseli Petäsmäki Kerttula koulukeskus Ihala 9. Raisionlahden reitti Raisio Nuorikkala Naantali Osa reiteistä on jo olemassa ja niiden käytännön toteutus edellyttää ennen muuta reittien selkeää opastusta ja viitoittamista maastoon. Osa reiteistä vaatii puuttuvien osuuksien rakentamista toimivan reittikokonaisuuden luomiseksi. Osa rakentamiskohteista on samalla koko pääverkon näkökulmasta keskeisiä, pyörämatkoja huomattavasti lyhentäviä yhteyksiä, kuten Hirvensalon jalankulku ja pyöräilysilta Majakkarannasta Lauttarantaan, Toijalan radan alikulku Raunistulassa, yhteys Iso Heikkilästä Pitkämäkeen sekä Aurajoen silta Halisten ja Kohmon välillä. Kuva 8. Pihakatu tai muu shared space ratkaisu on usein kapeaa pyörätietä joustavampi järjestely vähäliikenteisillä kaduilla 11

2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet 2.1 Väylätyyppi, poikkileikkaus, kulkutapojen erottelu ja liittymäratkaisut Laatutasotavoitteiden tarkoitus on ohjata uusien tai uusittavien väylien suunnittelua nykyistä korkeatasoisempaan suuntaan. Jatkossa keskeisille reiteille, kuten pikapyöräteille, on tarpeen muodostaa myös erillisiä parantamishankkeita laatutason nostamista varten. Kaupunkiseutu muodostuu kaupunkirakenteeltaan ja liikenneympäristöltään hyvin eriluonteisista alueista. Myös pyöräliikenteen ratkaisut eroavat toisistaan erilaisilla alueilla. Kun Turun ruutukaava alueella toimivin ratkaisu voi olla yksisuuntainen pyöräkaista ajoradan laidassa tai kadun rauhoittaminen hidaskaduksi, esikaupunkialueella ja aluekeskuksissa kaivataan usein riittävän leveää kevyen liikenteen väylää, jolla kävely ja pyöräily on erotettu toisistaan. Taajamien välillä taas voi riittää kapeampi väylä ilman erottelua. Laatutasotavoitteet määriteltiin erikseen kuuteen erilaiseen ympäristöön: 1. Turun ruutukaava alue 2. Aluekeskukset, tiiviit asuinalueet 3. Moottoritie ja ratakäytävät 4. Pientaloalueet, muut väljät taajama alueet 5. Puistoalueet ja rannat 6. Taajamien välialueet Laatutasotavoitteet on esitetty taulukossa 2. Pikapyöräteillä tavoitteet ovat tasokkaammat kuin tavanomaisella pääverkolla. Viihtyisille reiteille ei asetettu omia laatutasotavoitteita, vaan niillä sovelletaan tavanomaisen verkon laatutasoa; suurelta osin puisto ja ranta alueilla kulkevien väylien laatutasoa. Laadittuja periaatetasoisia laatutasotavoitteita tulee tarkentaa suunnitteluohjeiden tasolle Liikenneviraston ja Kuntaliiton suunnitteluohjeen vuonna 2013 käynnissä olevassa päivityksessä sekä mahdollisia kuntien omia suunnitteluohjeita laadittaessa. Kuva 9. Alikulkukohtiin tiivistyy usein monia ongelmia: turhat korkeuserot pääsuunnalla, vaarallisen huonot näkemät sekä puutteelliset merkinnät kulkutapojen erottelusta, ajosuunnista ja väistämisvelvollisuuksista 12

Taulukko 2. Pääpyöräilyverkon laatutasotavoitteet eri ympäristöissä Väylätyyppi / poikkileikkaus Turun ruutukaava alue Seutureitit 2,0 3,0 m), ajosuunnat erotettu keski - 2 suuntainen pyörätie (pp osan leveys viivalla, jk ja pp eroteltu vähintään materiaalierolla - 1 suuntainen pyörätie kadun molemmin puolin (1,5 2,0 m), liittymässä ja suojateiden yhteydessä lasku ajoradalle pyöräkaistaksi, erotettu jk:stä vähintään materiaalierolla - Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla, alhainen nopeusrajoitus / paikkaan sopiva hidaskaturatkaisu - 2 suuntaisen pyörätien jatke korotettuna - 1 suuntainen pyörätie lasketaan ennen liittymää ajoradalle pyöräkaistaksi (Pikapyörätiet) - 2 suuntainen pyörätie (2,5 3,5 m), ajosuunnat erotettu katkoviivalla, selvästi erotettuna tai eri tasossa suhteessa ajorataan ja jalkakäytävään - Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla, alhainen nopeusrajoitus / paikkaan sopiva hidaskaturatkaisu Aluekeskukset, tiiviit asuinalueet Seutureitit jk ja pp eroteltu (pp min 2,0 m) - Pääsääntöisesti jk+pp väylä (4,0 > m), - Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla, alhainen nopeusrajoitus / paikkaan sopiva hidaskaturatkaisu - Pyörätien jatke korotettuna Pikapyörätiet - 2 suuntainen pyörätie (2,5 3,5 m), ajosuunnat eroteltu katkoviivalla, eroteltu jalkakäytävästä vähintään materiaali/värierolla - Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla, alhainen nopeusrajoitus / paikkaan sopiva hidaskaturatkaisu Moottoritie ja ratakäytävät Pika - Pääsääntöisesti jk+pp väylä (3,5 4,5 pyörä tiet joita paljon (pp min. 2,0 m), yhdiste m), jk ja pp eroteltu mikäli jalankulkityllä väylällä ajosuunnat eroteltu katkoviivalla. Mopoilun salliminen lisää leveystarvetta. Liittymä vilkkaan pääkadun tai tien kanssa - 2 suuntaisen pyörätien jatke ajoradan tasossa - 1 suuntainen pyörätie lasketaan ennen liittymää ajoradalle pyöräkaistaksi ja maalataan erottuvalla värillä liittymän yli, tarvittaessa (valoliittymissä) toteutetaan pyörätaskut - Pyritään käyttämään hyväksi laadukkaita eritasoratkaisuja tai pyöräilyn vihreää aaltoa - Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa, maalattuna erottuvalla värillä - Yleensä tasoliittymä, pyörätien jatke ajoradan tasossa - Tavoitteena laadukkaat eritasoratkaisut - Tasoliittymässa pyörätien jatke ajoradan tasossa, maalattuna erottuvalla värillä - Pääsääntöisesti laadukas eritasoratkaisu - Mahdollisissa tasoliittymissä jk+pp tien jatke ajoradan tasossa, jos jk ja pp eroteltu, pyörätien jatke maalattuna erottuvalla värillä Liittymä vähäliikenteisen sivukadun tai tien kanssa - Pyörätien jatke korotettuna, maalattuna erottuvalla värillä - Pyörätien jatke korotettuna, maalattuna erottuvalla värillä - Tasoliittymissä jk+pptien jatke korotettuna, jos jk ja pp eroteltu, pyörätien jatke maalattuna erottuvalla värillä 13

Pientaloalueet, muut väljät taajama alueet Seutureitit / m), ei erottelua (ellei jalankulkijoita - Pääsääntöisesti jk+pp väylä (3,5 4,5 Pika ole paljon), yhdistetyllä väylällä ajosuunnat eroteltu katkoviivalla pyörä tiet - Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla ja alhainen nopeusrajoitus Puistoalueet ja rannat Seutureitit / Pikapyörätiet - Päällystetty tai sorapintainen jk+ppväylä (3,0 4,0 m), jk ja pp eroteltu mikäli jalankulkijoita on paljon (min. leveys tällöin 3,5 m) - Vähäliikenteisellä kadulla pyöräily ajoradalla, alhainen nopeusrajoitus / paikkaan sopiva hidaskaturatkaisu - Pikapyöräteillä voidaan harkita kävelystä erillistä 2 suuntaista pyörätietä (2,5 3,5 m) Taajamien välialueet Seutureitit / m), ei erottelua, yhdistetyllä väylällä - Pääsääntöisesti jk+pp väylä (3,0 4,0 Pika ajosuunnat eroteltu katkoviivalla. pyörä tiet Mopoilun salliminen lisää leveystarvetta. - Tasoliittymissä jk+pptien jatke ajoradan tasossa, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu - Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu - Tasoliittymissä pyörätien jatke ajoradan tasossa, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu - Tasoliittymissä jk+pptien jatke korotettuna, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu - Tasoliittymissä pyörätien jatke korotettuna, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu - Tasoliittymissä pyörätien jatke korotettuna, pikapyöräteillä maalattuna erottuvalla värillä, jos jk ja pp eroteltu Kuva 10. Tontti ja sivukatujen liittymissä reunakiven paikka on pyörätien sijasta ajoradan reunassa (Piikkiö) 14

2.2 Yleisiä laatutasotavoitteita Ympäristökohtaisten tavoitteiden lisäksi pääreiteille on määritelty yleisiä laatutasotavoitteita, jotka tulee ottaa huomioon kaikissa verkon rakentamis ja parantamishankkeissa. Liittymät 1. Pyörätien geometria sivukatujen tasoliittymissä suunnitellaan pyöräilyn kannalta sujuvaksi siten, että linjaus kulkee hyvissä ajoin kohti pyörätien jatketta. Huono geometria vie usein pyöräilijän huomion muun liikenteen seuraamisesta pyörätiehen. 2. Pyörätien jatkeen korotus ja maalaus erottuvalla värillä liittymän kohdalla toteutetaan taulukon mukaisesti. 3. Pääpyöräilyverkolla olevissa tasoliittymissä pyörätien kohdalle ei asenneta reunakiveä tai reunakivi upotetaan ajoradan tasoon tai keskustaolosuhteissa se toteutetaan riittävästi viistottuna. Myöskään korotettua keskisaareketta ei toteuteta pyörien käyttämälle väylänosalle. Reunakivet ja korotettu keskisaareke toteutetaan ainoastaan jalkakäytävän jatkeelle, ei pyörätien jatkeen kohdalle. Näkövammaisten ohjaamiseen käytetään opaslaattoja suojatie ja esteettömyysohjeistusten mukaisesti. 4. Keskusta alueiden jalankulkija ja pyöräilijämääriltään vilkkaissa risteyksissä tienylitystä odottavat jalankulkijat ja pyöräilijät tukkivat usein risteävän ajosuunnan pyörätien. Jalkakäytävälle ja pyörätielle voidaan merkitä tyhjänä pidettävä risteysalue (ts. alue, jolle ei tule pysähtyä odottamaan tienylitystä) esimerkiksi päällystemateriaalilla, joka poikkeaa sekä pyörätien että jalkakäytävän päällysteestä. Liikennevaloliittymissä voidaan ajoradan lisäksi myös pyörätien kohdalla käyttää pysähtymisviivaa pysähtymiskohdan osoittamiseen. 5. Pääpyörätieverkolla varmistetaan riittävät näkymät pyöräteiden liittymissä, erityisesti alikulkukohdissa. Mikäli riittäviä näkemiä ei voida toteuttaa, tulee liittymien turvallisuus varmistaa liittymäjärjestelyillä (esim. pyörien kiertoliittymä), osoittamalla väistämisvelvollisuus (kärkikolmio ja väistämisviiva) tai pakollinen pysähtyminen (STOP merkki ja pysähtymisviiva). 6. Pikapyöräteillä pääsuunnan pyörätielle osoitetaan etuajo oikeus suhteessa risteävään katuverkkoon ja tarvittavissa kohdissa (esim. alikulut) myös risteäviin pyöräteihin. Moottoriajoneuvoille väistämisvelvollisuus esitetään kärkikolmiolla ja tarvittaessa sitä tehostetaan väistämisvelvollisuutta osoittavalla ennakkomerkinnällä (ajorataan maalattu maalattu iso kolmio). Jos risteäville pyöräteille osoitetaan väistämisvelvollisuus, se merkitään sekä kärkikolmiolla (tai STOP merkillä) että päällysteeseen maalatulla pienistä kolmioista koostuvalla väistämisviivalla (tai STOP merkin yhteydessä pysähtymisviivalla). 7. Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi kärkikolmion ja STOP merkin alla lisätään kaikkiin pääpyörätieverkon sivukatujen liittymiin sekä myös alue ja lähiverkon vaarallisiin liittymiin. Kiertoliittymissä lisäkilpi lisätään aina tulosuuntiin kärkikolmion alle. Lisäksi lisäkilpi ja kärkikolmio lisätään loivasti kaartuvien kiertoliittymien poistumissuuntiin, jotta kääntyvä autoilija muistaisi väistämisvelvollisuutensa. 8. Valo ohjatuissa liittymissä mahdollinen jalankulkuvalojen painonappi tulee sijoittaa myös pyörätien tai yhdistetyllä väylällä pyörien kulkusuunnan puolelle, jotta napin käyttö on sujuvaa. Painonapin sijasta on suositeltavaa käyttää automaattista jalankulkuvihreää tai pyöräilmaisimia. 15

Ajoratamerkinnät ja liikennemerkit 1. Erotelluilla jalankulku ja pyöräteillä jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden erottelu merkitään liikennemerkin lisäksi aina joko yhtenäisellä keskiviivalla, materiaalierolla tai rakenteellisesti. 2. Pääverkkoon kuuluvilla yhdistetyillä jalankulku ja pyöräteillä sekä erillisillä pyöräteillä ajosuunnat erotetaan toisistaan katkoviivalla (viiva 1 m, väli 3 m). Keskikatkoviiva voidaan maalata myös erotelluilla väylillä pyörätien keskelle erottamaan kulkusuunnat toisistaan. 3. Pääverkon liittymien ja risteyskohtien yhteyteen, jalankulku ja pyöräteiden alkuun maalataan erottelua tai yhdistelyä selventävät jalankulkija ja pyöräilijämerkinnät ja tarvittaessa ajokaistanuolet. Erotelluilla väylillä jalankulkijan ja pyöräilijän kuvat toistetaan myös suojateiden ja jk+ppväyläliittymien jälkeen sekä linjaosuuksilla tarpeen mukaan. Mopille sallituilla pyöräteillä tulisi harkita myös MOPO tekstin maalaamista pyöränkuvan yhteyteen. 4. Alikuluissa, tiukoissa mutkissa, mäkikohdissa, huonon näkemän omaavissa jalankulku ja pyöräteiden liittymissä ym. erityiskohteissa käytetään ajosuuntien erottamiseen tiheämpää katkoviivaa (ohjausviivaa), jossa viivan pituus on 1 m ja väli 1 m. Ohjausviivan lisäksi pyöräliikenteen ohjaamiseen käytetään ajokaistanuolia ja jalankulkijan ja pyöräilijän kuvia, väistämis ja pysähtymisviivoja ao. liikennemerkkien yhteydessä sekä varoitusmerkkejä (esim. vaarallinen risteys, jyrkkä mäki jne.) Ennen vaikeita paikkoja pyöräilijän huomiota voidaan herättää ja nopeutta hidastaa heräteraidoilla. 5. Pääverkon erotelluilla jalankulku ja pyöräteillä ja erillisillä pyöräteillä pyörätietä risteävä suojatie voidaan merkitä myös pyörätielle. Suojatiemerkintä ohjaa jalankulkijoita odottamaan kadunylitystä jalkakäytävän puolella ja pyöräilijää väistämään katua ylittävää jalankulkijaa. Suojatiemerkintä voidaan toteuttaa esimerkiksi materiaalierolla. Normaali ajoradalla käytetty suojatien kestomerkintä on liukas eikä sen käyttö pyörätiellä ole suositeltavaa. 6. Erikseen sovittavat pääreitit merkitään väritunnuksilla sekä ajorataan (värillinen päällyste, tietyn värinen keskiviiva tai reunaviiva, toistuva tunnusmerkki) että opasteisiin (tunnuksella, eri värisiä viittoja ei nykyohjeiden mukaan saa käyttää). Kuva 11. Jalankulun ja pyöräilyn sekä pyörätien ajosuuntien selkeä erottelu (Baana, Helsinki) 16

Kuva 12. Hollantilaisia pyörätiejärjestelyjä (Amsterdam) Linja autopysäkkien kohdat 1. Pyörätiet (sekä erillinen että jk+pp tie) linjataan kulkemaan ensisijaisesti bussikatoksen takaa. Jos se ei ole mahdollista, bussista astuville ja siihen nouseville matkustajille toteutetaan materiaalierolla erotettu odotustila pyörätien ja ajoradan väliin. 2. Pääverkolla linja autopysäkkien kohdille tehdään pyöräilijä ja jalankulkijamerkinnät Kuntaliiton ohjeen (Liikennemerkkien käyttö kaduilla, 2012) mukaisesti. Vaikeimmissa paikoissa pyöräilijän nopeutta voidaan hidastaa päällysteeseen tehdyillä heräteraidoilla tai materiaalierolla. Kuva 14. Pyörätien linjaus pysäkkikatoksen takaa (Helsinki) Kuva 13. Jalkakäytävän ja pyörätien tiemerkinnät linja auton pysäkin kohdalla (Kuntaliitto 2012) 17

2.3. Talvihoito ja muu kunnossapito Pääpyöräilyreittien hoitotason tulee kannustaa ympärivuotiseen pyöräilyyn ja tarjota kilpailukykyinen kulkutapavaihtoehto talvellakin. Sen edellytyksenä ovat laadultaan riittävät, mutta kuitenkin realistiset talvihoidon laatuvaatimukset sekä pyöräilyn tarpeista lähtevä väylien hoitoluokitus. Pyöräilijän on lähtiessään voitava luottaa siihen, että tärkeimmät työ, koulu ja vapaa ajan matkojen reitit ovat koko matkaltaan ajokunnossa. Pääreiteillä hyvän hoitotason tulee jatkua hallinnollisista (kuntarajat, kunnan/valtion väylä) ja urakkasopimuksiin liittyvistä rajoista riippumatta. Talvihoidon laatuvaatimukset Pääpyöräilyreittien tavoitteelliset talvihoidon laatuvaatimukset on esitetty taulukossa 3. Taulukkoon 4 on kuvattu kuntien ja ELY keskuksen nykyiset kevyen liikenteen väylien talvihoidon laatuvaatimukset eri hoitoluokan väylillä. Tavoitetaso ja sen kuvaus perustuu pitkälti maanteiden kevyen liikenteen väylien hoitovaatimuksiin. Tärkeimmillä jalankulun ja pyöräilyn väylillä, esimerkiksi keskusta alueilla, voidaan soveltaa vielä tiukempia vaatimuksia. Jatkossa tavoitteellinen vaatimustaso tulee jalkauttaa väylänpitäjien talvihoidon ohjeistukseen ja hankintoihin. Yhtenäinen laatu tulisi varmistaa yli urakka alueiden rajojen. Koska kunnan rajan ylittävän tai koko pyöräreittiä koskevan urakka alueen toteuttaminen on kuitenkin lähtökohtaisesti haasteellista, helpompi ratkaisu on yhtenäisten vaatimusten vieminen jokaisen ylläpitäjän ohjeisiin ja hankinta asiakirjoihin. Taulukko 3: Ehdotus pääpyöräreittien talvihoidon tavoitteelliseksi vaatimustasoksi Pikapyörätiet ja kaupunkiseudun vilkkaimmat Muut kaupunkiseudun pääreitit pääreitit Koskee ajanjaksoa Arkisin kello 06 22 Arkisin kello 07 22 Lumen auraus Lumen poisto päivällä 3 h kuluessa, aamulla kello 6.30 mennessä. Maksimilumensyvyys 3 cm Lumen poisto päivällä 4 h kuluessa, aamulla kello 7.30 mennessä. Maksimilumensyvyys 4 cm Liukkaudentorjunta Polanne Ajoradan vieressä olevat pyörätiet Hiekoitus päivällä 2 h kuluessa liukkauden alkamisesta, aamulla 6.30 mennessä. Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla. Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna. Ajoradalta pyörätielle aurattu lumi poistetaan samalla, kun ajorata aurataan. Hiekoitus päivällä 3 h kuluessa liukkauden alkamisesta, aamulla 7.30 mennessä. Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla. Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna. Ajoradalta pyörätielle aurattu lumi poistetaan samalla tai heti sen jälkeen, kun ajorata aurataan. - Viikonloppuisin talvihoidon laadun tulee myös olla hyvällä tasolla, mutta toimenpiteet eivät ole aivan yhtä kiireisiä kuin arkisin. Sopivat vaatimusten ajankohdat voivat olla lauantaisin kello 9 20 ja sunnuntaisin 10 20. - Keskeinen vaatimus on ajoradan vierialueen pyöräteiden aurauksen ajoitus samanaikaiseksi ajoradan aurauksen kanssa. Nykyisin ajoratojen lumen auraaminen pyörätielle voi estää pääpyöräreitin käytön käytännössä kokonaan, jolloin kulkijat ovat pakotettuja siirtymään ajoradalle. Lumen poistoon heti aurauksen yhteydessä voidaan tarvittaessa käyttää lumilinkoja niin, ettei pyörätielle jää lumikasoja tai muuta ylimääräistä lunta. 18

Taulukko 4. Yhteenveto kuntien ja ELY keskuksen kevyen liikenteen väylien nykyisistä talvihoidon laatuvaatimuksista Lumen poisto Liukkauden torjunta Polanteen ja sohjon poisto ELY keskus K1 koskee aikaa klo 06 22 K2 koskee aikaväliä klo 07 22 Turku I kplk II kplk - Hoidetaan ennen liikenteen alkua klo 06 mennessä - Päätien viereisten väylien auraus heti päätien jälkeen - Max. irtolumen syvyys sateen aikana 3 cm - Toimenpideaika lumenpoistoon 3 h - Klo 22 06 lumen syvyys ei saa olla yli 8 cm - Hoidetaan ennen liikenteen alkua klo 07 mennessä - Päätien viereisten väylien auraus heti päätien jälkeen - Max. irtolumen syvyys sateen aikana 4 cm - Toimenpideaika lumenpoistoon 4 h - Klo 22 07 lumen syvyys ei saa olla yli 8 cm - Hoitotoimenpiteet aloitetaan riittävän ajoissa, jotta alue on kunnossa ennen liikenteen huipputunteja - Jatkuvan lumisateen aikana pidetään liikennöitävässä kunnossa - Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja - Maksimilumisyvyys sateen aikana 4 cm - Lumisateen jatkuessa pitkään aurataan myös lumisateen aikana - Kevyen liikenteen väylät pyritään auraamaan ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja - Maksimilumisyvyys sateen aikana 6 cm - Riittävä kitka turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn - Toimenpideaika liukkaudentorjuntaan 2 h - Riittävä kitka turvalliseen kävelyyn ja pyöräilyyn - Toimenpideaika liukkaudentorjuntaan 3 h - Liukkauden torjunta aloitetaan riittävän ajoissa, jotta väylä on kunnossa ennen liikenteen huipputunteja - Väylät käsitellään koko pituudeltaan ja tarvittaessa käsittelyä täydennetään - Liukkauden torjunta aloitetaan tärkeimpien paikkojen osalta riittävän ajoissa, jotta väylä on kunnossa ennen liikenteen huipputunteja - Muu osa väylistä käsitellään mahdollisimman pian tämän jälkeen ja täydennetään tarvittaessa - Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla - Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna - Yli 2 cm syviä jyrkkiä tai muuten haittaavia epätasaisuuksia ei saa olla - Pehmenevä polanne pidetään enintään 2 cm paksuna - Sateen aikana väylällä saa olla sohjoa enintään 3 cm. Välittömästi sohjon poiston jälkeen väylällä ei sallita sohjoa. - Kevyen liikenteen väylän sohjon poisto pyritään tekemään ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja - Sohjo on aina säätilan pakastuessa pyrittävä poistamaan mahdollisimman pian ja tarkasti. Jäätynyttä sohjoa ei sallita. - Sateen aikana väylällä saa olla sohjoa enintään 3 cm. Välittömästi sohjon poiston jälkeen väylällä ei sallita sohjoa. - Kevyen liikenteen väylän sohjon poisto pyritään tekemään ennen vastaavan kunnossapitoluokan ajoratoja - Sohjo on aina säätilan pakastuessa pyrittävä poistamaan mahdollisimman pian ja tarkasti. Jäätynyttä sohjoa ei sallita. 19

Kaarina I kplk ajoradat, keskustan jk:t ja keskustaan johtavat jk+pppääreitit II kplk ajoradat, ao. katujen jalkakäytävät ja jk+pp väylät IIi kplk ajoradat, ao. katujen jk:t, jk+pp väylät ja puistokäytävät Naantali Pääkatujen viereiset jk+ppväylät Kokoojakatujen viereiset ja erilliset jk+ppväylät Asuntokatujen viereiset kevyen liikenteen väylät Lieto Jk+pp väylät Raisio Keskustan alue sekä keskeiset koulu ja työmatkareitit Muut jk+ppväylät - Auraus aloitetaan, kun lumipeitteen vahvuus on vähintään 3 cm - Aurauksen toimenpideaika 6 h tarpeen syntymisestä - Auraus aloitetaan, kun lumipeitteen vahvuus on vähintään 3 cm - Aurauksen toimenpideaika 9 h tarpeen syntymisestä - Auraus aloitetaan, kun lumipeitteen vahvuus on vähintään 3 cm - Aurauksen toimenpideaika 12 h tarpeen syntymisestä - Lumen poisto aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 3 cm - Lumen poisto aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 8 cm - Lumen poisto aloitetaan, kun lunta on kertynyt enintään 15 cm - Auraus aloitetaan kun lunta on satanut n. 3 cm - Lumi poistetaan 3 h kuluessa sateen loppumisesta - Liukkauden torjunnan toimenpideaika 6 h tarpeen syntymisestä - Liukkauden torjunnan toimenpideaika 9 h tarpeen syntymisestä - Liukkauden torjunnan toimenpideaika 12 h tarpeen syntymisestä - Liukkaudentorjunta käynnistetään heti kelin niin vaatiessa - Hiekoitetaan - Vaikeissa olosuhteissa liukkaudentorjunta myös asuntokaduilla - Toimenpideaika 3½ tuntia (aurauksen jälkeen) - Aurauskynnys 3 4 cm - Liukkaudentorjunta on tehty koulu ja työmatkaliikenteen alkuun mennessä - Aurauskynnys 5 6 cm - Liukkaudentorjuntaa jatketaan keskeisten väylien jälkeen - Toimenpidekynnys 1 3 cm - Toimenpiteet suoritettu 1 vrk:n kuluessa käynnistämisestä - Toimenpidekynnys 3 5 cm - Toimenpiteet suoritettu 2 3 vrk:n kuluessa käynnistämisestä Talvihoitoluokitus Kevyen liikenteen väylien ja pyöräilyreittien talvihoitoluokituksen tulee ensisijaisesti perustua kävelyn ja pyöräilyn tarpeista lähteviin yhtenäisiin reitteihin, ei pelkästään viereisen kadun hoitoluokkaan. Erityisesti keskustoihin johtavat pääreitit sekä tärkeimmät työ ja koulumatkayhteydet tulee sijoittaa ensimmäiseen hoitoluokkaan. Kuntien ja taajamien sisäisten reittien ohella tässä työssä määritellyt kaupunkiseudun pääreitit on tarpeen nostaa ensimmäiseen kunnossapitoluokkaan siltä osin, kun ne eivät vielä siellä ole. Tällä hetkellä kuntien ja ELY keskuksen hoitoluokitus on seuraava: - Turussa kevyen liikenteen väylien hoitoluokitus perustuu viereisen kadun hoitoluokkaan. Jatkossa urakointimallin muuttuessa pyritään reittikohtaisiin hoitoluokkiin. - Kaarinassa ensimmäiseen hoitoluokkaan kuuluvat keskustan jalkakäytävät ja keskustaan johtavat kevyen liikenteen pääreitit. 20

- Raisiossa ensimmäisessä hoitoluokassa ovat keskustan alue sekä keskeiset koulu ja työmatkareitit. - Naantalissa kevyen liikenteen väylien hoitoluokitus noudattaa viereisen kadun hoitoluokitusta. - Liedossa kevyen liikenteen väyliä ei ole jaettu eri hoitoluokkiin. - ELY keskus on luokitellut ensimmäiseen hoitoluokkaan keskeiset työmatkaliikenteen käyttämät, ympäristökunnista Turkuun johtavat ja Kehätien varren väylät (kuva 15). Kuva 15. ELY keskuksen maanteiden ensimmäisen hoitoluokan väylät sekä Turun ydinalueella työssä käyvien asuinpaikkojen jakautuminen (lähde: Turun tiepiirin tärkeimmät työmatkaliikenteen yhteydet, vilkkaimmat bussireitit sekä kevyen liikenteen väylien jako hoito ja ylläpitoluokkiin, 2009) Muu kunnossapito Muita tärkeitä kunnossapidon vaatimuksia ovat tehokas hiekanpoisto keväisin sekä päällystevaurioiden nopea korjaus, erityisesti vaaratilanteita aiheuttavien pitkittäissuuntaisten vaurioiden korjaus. Vaurioiden nopeaan havainnointiin voisi hyvänä apuna toimia koko seudun kattava karttapohjainen internet palvelu, jonne liikkujat voisivat jättää palautteensa ongelmista ja niiden tarkasta sijainnista hallintorajoista välittämättä. Turun kaupungin teknisellä sektorilla tällainen järjestelmä on jo käytössä (www.turku.fi/paikalla). 21

3. Toimenpideohjelma 3.1 Nykyisen infrastruktuurin parantaminen Pyöräilyolosuhteiden laatutason parantaminen on yksi tärkeimmistä edellytyksistä pyöräilyn kulkutapaosuuden lisäämiseksi. Olemassa olevien pyöräteiden sujuvuutta, turvallisuutta ja viihtyisyyttä on tarpeen parantaa. Puuttuvien pyöräteiden rakentamisen ohella kuntien ja ELY keskuksen toteuttamisohjelmiin tulee sisällyttää nykyisten pyöräteiden parantamishankkeita. Kunnossapito ja maalausurakoiden yhteydessä koko pääverkolla voidaan laajasti toteuttaa pieniä, reittien turvallisuutta ja hahmotettavuutta nopeasti parantavia toimenpiteitä, kuten - näkö ja kulkuesteenä olevien pensaiden ja puunoksien raivauksia - ajoratamaalauksia (keskiviivat, jk ja pp merkinnät, ajosuuntanuolet, väistämis ja pysähtymisviivat, puuttuvat suojatiemerkinnät, värilliset pyörätien jatkeet liittymissä ym.) - liikennemerkkejä sekä ajoradoille että pyöräteille (jk+pp lisäkilvet kärkikolmioon, STOP merkit, varoitusmerkit ym.) - päällysteen paikkauksia ja uudelleen päällystämisiä - reunakivien madalluksia. Laatutason nostamiseksi on tarpeen laatia reitti tai aluekohtaisia parantamissuunnitelmia, joiden toimenpiteet voidaan vaiheistaa kahteen tai kolmeen ryhmään. Helpoimmin toteutettavia toimenpiteitä ovat em. ajoratamaalaukset, liikennemerkit ja päällysteen korjaukset. Nopeasti toteutettavissa olevia pieniä investointeja ovat mm. - suojateiden korotukset - suojatiesaarekkeet - muut pienet liittymien parantamistoimet - autoliikenteen rauhoittamistoimet - pyörätien siirrot pysäkkikatosten taakse - pyörätien pienet uudelleenlinjaukset alikulkujen päissä. Kolmannen toimenpideryhmän muodostavat suuremmat, joko reittikohtaisen hankkeen osana tai erikseen toteutettavat investoinnit joita ovat mm. - pitemmän pyörätie/kevyen liikenteen väyläjakson leventäminen - kadun ja katuympäristön laajempi saneeraus (esim. jalankulkupainotteinen kauppakatu) - alikulun sekä reittiä lyhentävän tai sujuvoittavan oikaisun rakentaminen (pääverkon alikulku ja oikaisutarpeet ovat mukana luvun 3.2 ja liitteen 2 uusien väylähankkeiden listalla). Investointikohteiden suunnittelussa on muistettava ottaa huomioon myös kunnossapidon tarpeet. On tärkeää, että toteutettavat pyöräilyratkaisut mahdollistavat myös niiden laadukkaan talvihoidon ja muun kunnossapidon. Luvussa 4 on esitetty ongelmakartoitukset ja toimenpide ehdotukset kolmelta esimerkkikohteeksi valitulta erityyppiseltä pääreittijaksolta: Uudenmaantien pikapyörätieltä Turku Kaarina Piikkiö, pääpyöräilyreitiltä Turku Harittu Kaarina sekä pääverkkoon kuuluvalta taajamatiejaksolta Piikkiössä. Kärkitoimenpiteet Toteuttamiseen tähtäävän suunnitelman laatiminen luvussa 4 ja liitteessä 3 kuvatun Uudenmaantien pikapyörätien parantamissuunnitelman pohjalta: toimenpiteiden aikataulutus ja kokoaminen toteuttamishankkeiksi, isompien toimenpiteiden edellyttämä jatkosuunnittelu sekä toteutuksen yhteensovitus Runkobussilinjaston kehittämisohjelmassa vuosille 2012 2020 ja Varsinais Suomen 22

ELY keskuksen joukkoliikenteen tarveselvityksessä samalle tie ja katujaksolle esitettyjen linjaautopysäkkien parantamistoimien sekä Turun seudun turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelmassa esitettyjen turvallisuustoimien kanssa Vastaavan suunnitelman laatiminen luvussa 4 ja liitteessä 3 kuvatun Turku Harittu Kaarina pääpyöräilyreitin parantamissuunnitelman pohjalta tai esitettyjen toimenpiteiden sisällyttäminen kuntien ja ELY keskuksen toteuttamisohjelmiin Reittikohtaisten ongelmakartoitusten ja toimenpideselvitysten laatiminen Hämeentien (Kupittaa Lieto) ja Tampereen valtatien/moisiontien (Raunistula lentoasema Yli Maaria) pikapyöräteiksi kehitettäviltä reiteiltä sekä muilta keskeisiltä olemassa olevilta pyöräilyn pääreiteiltä, esimerkiksi Satakunnantien/Raisiontien reitiltä Turku Raisio Naantali sekä Turun suurimpiin lähiöihin johtavilta pääreiteiltä Keskustojen ja taajamateiden pyöräilyolosuhteiden kartoitukset ja suunnitelmien laatiminen pienistä, tehokkaista pyöräilyn ja jalankulun turvallisuutta, sujuvuutta ja esteettömyyttä lisäävistä toimenpiteistä. Ensisijaisia kohteita ovat seudun suurimmat kuntakeskukset: Raisio, Kaarina, Naantali, Parainen, Paimio, Lieto, Masku ja Mynämäki Kuva 16. Kapea, jalkakäytävästä erotettu pyörätie on heikko ratkaisu sekä pyöräilijöille että jalankulkijoille 23

3.2 Puuttuvien väylien ja yhteyksien rakentaminen Turun seudun pyörätieverkon isoimmat täydentämistarpeet kohdistuvat Turun ydinkeskustaan, keskustaaluetta ympäröiviin poikittaisyhteyksiin mukaan lukien jalankulku ja pyörämatkoja merkittävästi lyhentävät silta, alikulku ja lauttayhteydet sekä ydinkaupunkiseudun ulkopuolisiin taajamien välisiin yhteyksiin. Lisäksi esitettyjen pikapyöräteiden toteuttamien Turusta Naantalin, Raision ja Varissuon suuntiin edellyttää uusien pyörätiejaksojen rakentamista. Turun keskustan pyöräilyolosuhteilla on suuri vaikutus pyöräilyn asemaan ja suosioon Turussa ja laajemminkin kaupunkiseudulla. Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätökset keskustan pyörätieverkon toteuttamisjärjestyksestä jo vuonna 2001, mutta suunnitelman toteuttaminen on yhä kesken. Pääverkon osalta keskustan puuttuvat pyörätiejaksot on esitetty myös tämän suunnitelman kartoilla ja hankelistalla. Puuttuvien pyöräteiden rakentamisen lisäksi keskustan tontti ja kokoojakatujen todellisia ajonopeuksia on tarpeen alentaa 30 km/h ja 40 km/h tasoon niin, että ajoradalla voi turvallisesti pyöräillä. Turun keskustaa ympäröivällä esikaupunkialueella ja lähiökehällä on puuttuvia pyöräteitä sekä silta ja alikulkutarpeita, jotka toteutuessaan lyhentävät pääverkon pyörämatkoja huomattavasti. Merkittävimpiä matkaa lyhentäviä hankkeita ovat Hirvensalon jalankulku ja pyöräilysilta Majakkarannasta Lauttarantaan, pyörätieyhteys Huhkolasta Kaarinan suuntaan, puistoreitti Varissuolta Hannunniitun suuntaan, viihtyisä rantareitti Majakkarannasta Katariinan kautta Pyhän Katariinantielle sekä keskustan pohjoisen kehäyhteyden puuttuvat jaksot: radan ylitys Iso Heikkilästä Pitkämäkeen, rautatien alikulku Raunistulasta Koroisille ja Aurajoen jalankulku ja pyöräilysilta Halisista Kuralaan. Ydinkaupunkisedun ulkopuolella pyöräilyn pääverkko on tarpeen täydentää Turusta kehyskuntien keskuksiin ulottuvilla ja lähekkäisiä taajamia yhdistävillä pyöräteillä mm. yhteysväleillä Naantali Särkänsalmi, Masku Nousiainen, Littoinen Piikkiö, Piikkiö Paimio, Petäsmäki Piuha, Humikkala Rusko, Lieto Vanha Tampereentie ja Yli Maaria Jäkärlä. Pitempiä, samalla pyörämatkailua palvelevia hankkeita ovat pyörätieyhteydet Rymättylään sekä Kustavintien vartta pitkin Lemuun saakka. Uusilla maankäyttöalueilla jalankulun ja pyöräilyn sujuvat pää ja alueverkon yhteydet tulee suunnitella ja osoittaa kaavakartoilla jo yleis ja osayleiskaavatasolla. Asemakaavatason suunnittelussa on tärkeää suunnitella toimivat ja turvalliset järjestelyt riittävän yksityiskohtaisesti jalankulun ja pyöräilyn tarpeista lähtien ja varata kaavaan niiden edellyttämät tilat. Ja ennen kaikkea on tärkeää rakentaa suunnitelmien mukaiset jalankulun ja pyöräilyn yhteydet valmiiksi alueiden muun infrastruktuurin toteuttamisen yhteydessä. Kärkitoimenpiteet Kävelyn ja pyöräilyn pääreitistöjen suunnitteleminen kaikissa seudun yleis ja osayleiskaavatöissä sekä reittien osoittaminen kaavakartoilla Esisuunnitelmien laatiminen radanvarren pikapyörätien Kupittaa Varissuo Littoinen sekä Naantalin pikapyörätien Tavara asema Artukainen Raisionlahti Naantali toteuttamisvaihtoehdoista ja ratkaisuista Raumantien pikapyörätien Pitkämäki Raisio Masku Nousiainen jo suunniteltujen osien (Pitkämäki Härkämäki kevyen liikenteen yhteys sekä valtatien 8 moottoritiehanke Raisio Masku) laatutason tarkistaminen sekä esisuunnitelma pikapyörätieyhteyden reittivaihtoehdoista ja toimenpidetarpeista välillä Huhkola Raision keskusta Kerttula) 24

Turun keskustan pyöräilyverkon sekä pääreittien että ja keskustan paikallisen verkon puuttuvien yhteyksien rakentaminen sekä tontti ja kokoojakatujen ajonopeuksien lasku siten, että ajoradalla voi turvallisesti pyöräillä Pääverkon ja viihtyisien reittien puuttuvien osuuksien, matkaa lyhentävien siltojen ja rataalikulkujen sekä turvallisuutta parantavien alikulkujen tai muiden tienylitysten turvaamistoimenpiteiden rakentaminen. Kohteet on esitetty tavoiteverkkokartoilla ja liitteen 3 taulukossa. Niitä ei ole tämän työn yhteydessä priorisoitu, vaan ne on esitetty vastuutahoittain. Turun hankkeista on esitetty kaupungin Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2010) mukainen kiireellisyysluokka ja maantienvarsien hankkeista Varsinais Suomen ELY keskuksen ylläpitämien jalankulku ja pyöräteiden sekä alikulkujen tarvekorien mukaiset priorisointi indeksit. Kuva 17. Jalankulku ja pyöräilysilta Hirvensalon vanhalle siltapaikalle toisi saaren pohjoispään asuinalueet puolitoista kilometriä lähemmäs keskustaa 25

3.3 Opastus, viitoitus ja reittien merkitseminen Tavoitteena on, että seudun pääpyöräilyverkko muodostaa loogisen ja hyvin hahmottuvan kokonaisuuden, jota viitoitus ja muu opastus tukee. Pääväylille on jo nykyisin toteutettu viitoitusta laajasti. Viitoituksessa on kuitenkin paljon puutteita: puuttuvia viittoja, epäjatkuvuuskohtia sekä pääreittien hahmotettavuutta vaikeuttavaa epäyhtenäisyyttä viitoituskohteista. Opastuksen kehittäminen edellyttää ensimmäisessä vaiheessa opastussuunnitelman laatimista ja sen pohjaksi tarvittaessa olemassa olevan opastuksen kartoitusta. Viitoituksen ohella suunnitelmassa on tarpeen miettiä muuta opastusta, kuten opaskarttoja keskeisiin paikkoihin. Osana opastussuunnitelmaa tulee suunnitella tapa, jolla pikapyörätiet ja muut keskeiset reitit merkitään. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi viittoihin ja opaskarttoihin merkittävät ja ajorataan maalattavat reittitunnukset tai tunnusvärit, jota voidaan käyttää pyöräteillä esimerkiksi väylän keskiviivassa tai maalaamalla reitille yhtenäinen reunaviiva. Kärkitoimenpiteet Turun kaupunkiseudun pyöräilyn opastussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen, tarvittaessa nykyisen viitoituksen kartoitus suunnitelman lähtötiedoiksi Reittikohtaisten tunnusten, merkintöjen ja opastuksen suunnittelu pikapyöräteille ja muille tärkeimmille pääreiteille (osana opastussuunnitelmaa). Kuva 18. Jalankulku ja pyöräilyväylien nykyistä viitoitusta 26