SUOMEN BIG BROTHER -OHJELMAN INTERAKTIIVISTEN PALVELUIDEN ROOLI

SUOMEN BIG BROTHER -OHJELMAN INTERAKTIIVISTEN PALVELUIDEN ROOLI Venla Männistö Opinnäytetyö, syksy 2005 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

TIIVISTELMÄ Venla Männistö. Suomen Big Brother -ohjelman interaktiivisten palveluiden rooli. Turku, syksy 2005, 39 s. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, Viestinnän koulutusohjelma, medianomi (AMK). Opinnäytetyössäni selvitän, mikä oli syksyllä 2005 toteutetun Suomen Big Brother -ohjelman interaktiivisten palveluiden rooli koko tuotannossa. Käsittelen tutkimuksessani uuteen mediaan kuuluvia käsitteitä ja niiden merkityksiä. Selvitän myös interaktiivisen television kehitystä ja tulevaisuudennäkymiä. Kirjallisten lähteiden lisäksi haastattelin MTV Interactiven tuottajaa ja interaktiivisen tiimin vetäjää Marika Vepsäläistä. Koska työskentelin Suomen Big Brotherin interaktiivisia sisältöjä tuottaneessa tiimissä, käsittelen aihetta myös käytännön kokemuksieni kautta. Pohdin televisiotuotannon rinnalla työskentelyä ja ohjelmassa mukana olleiden eri medioiden hyviä ja huonoja puolia. Käytin tutkimuksessani apuna myös Big Brotherista aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia. Interaktiiviset palvelut ovat viime vuosien aikana lisääntyneet ja niiden käyttö on yleistynyt. Big Brother -ohjelman vuorovaikutteiset palvelut ovat onnistuneet aktivoimaan innokkaimmat televisionkatsojat toimimaan. Interaktiivisista lisäarvopalveluista on tullut suosittuja etenkin nuorten keskuudessa. Vuorovaikutteiset palvelut välittivät Big Brotherissa tuoreimman tiedon talon tapahtumista, mutta kokonaisvaltaisimman kuvan kilpailusta saivat ne käyttäjät, jotka seurasivat sekä televisio-ohjelmaa että interaktiivisia palveluita. Katsojat vaikuttivat äänestämällä kilpailun kulkuun, ja keskustelupalsta mahdollisti keskustelun ohjelman tapahtumista. Interaktiivisuus on kiistatta yksi syy Big Brother -formaatin menestykseen, ilman sitä ei ohjelman toteuttaminen olisi mielekästä. Avainsanat: interaktiivinen televisio; uusimedia; monimedia; todellisuustelevisio Säilytyspaikka: DIAK/Turun yksikön kirjasto

ABSTRACT Männistö, Venla Inkeri, The Role of the Interactive Services in the Big Brother Finland, Turku, Autumn 2005, Language: Finnish, 39 p. Diaconia Polytechnic, Turku unit, Degree Programme in Communication and Media Arts. The aim of the study is to discuss the role of the interactive services in the Finnish Big Brother produced in autumn 2005. The main terms of new media and the meanings of these terms are examined as well. The study also looks into the development and the future prospects of interactive television. The method includes studying literature and also interviewing Marika Vepsäläinen, the producer of MTV interactive who was also the leader of the interactive team. Previously made studies about Big Brother are also used as source material in this research. Because I worked as a member of the team, I am also using my practical experiences in this work. I discuss working in television production and I compare the good and bad sides of different media that were used in the Finnish Big Brother. Interactive television and the use of these services have increased over the past few years. Interactive services have succeeded to activate the passive television viewers. These services are popular especially among young people. The main target of Finland s Big Brother used the website and all the other interactive services excellently. Interactive services gave the most recent information about the events in the house, but the viewers who watched the Big Brother television program and also used the interactive services were given a more comprehensive picture of the contest. Viewers could take part in the events by voting and writing on the webpages with other viewers. Interaction is unquestionably one of the biggest reasons for the success of the Big Brother format. Without the interactive services it would not be sensible to produce the Big Brother program. Keywords: Interactive television; new media; multimedia; reality television Deposited in the library of the Diaconia Polytechnic, Turku unit.

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO......5 2 INTERAKTIIVISUUS JA UUSI MEDIA......7 3 INTERAKTIIVINEN TELEVISIO......9 3.1 Cross-media.....10 3.2 Historia......11 3.3 Interaktiivinen televisio Suomessa....13 3.4 Tekniikka......1 4 4 MENESTYSFORMAATTI BIG BROTHER......15 4.1 Ohjelman idea...... 15 4.2 Suomen Big Brother...........17 5 BIG BROTHER -OHJELMAN INTERAKTIIVISET PALVELUT......18 5.1 Verkkosivut......18 5.2 Muut palvelut.........19 6 YLEISÖTUTKIMUS ENGLANNISSA......20 7 SUOMEN INTERAKTIIVINEN BIG BROTHER -TIIMI.....22 8 KÄSIKIRJOITTAJANA KATSOJA......25 8.1 Interaktiiviset palvelut vastaan televisio...26 8.2 Interaktiivisuuden kritiikkiä.......28 9 INTERAKTIIVISUUDEN TULEVAISUUS...30 10 YHTEENVETO......32 LÄHTEET....36

1 JOHDANTO Interaktiivisuus on uuden median tärkeimpiä ominaisuuksia. Vastaanottajan mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa lähettäjään tulee pysyväksi piirteeksi myös niissä medioissa, joissa tätä mahdollisuutta ei aiemmin ole ollut. Interaktiivisuus herätti 1990-luvulla paljon keskustelua. Vuorovaikutteisuutta on ollut joukkoviestinnässä jo pitkään muun muassa mielipidekirjoitusten ja katsojapalautteen muodossa, mutta Internetin ja matkapuhelinten myötä vuorovaikutteisuus on saanut uusia muotoja. Teknologian kehitys on johtanut eri medioiden yhdistymiseen ja monimedian syntymiseen. Epäilijät ovat arvelleet, että passiiviset televisionkatsojat eivät innostu ohjelmien lisäarvopalveluista. Televisionkatsojalle kaukosäätimen käytössä on riittävästi interaktiivisuutta. Positiivisen uteliaasti lähettäjän ja vastaanottajan väliseen vuorovaikutukseen suhtautuvat uskovat sen sijaan interaktiivisuuden muuttavan televisionkatselun luonnetta lopullisesti. Todellisuustelevision myötä katsojat ovat löytäneet interaktiiviset palvelut. Tosi-tv on saanut ihmiset äänestämään idoleita ja pudottamaan katsojia ärsyttäviä kilpailijoita pois ruudusta.

6 Käsittelen työssäni interaktiivisuuden roolia tv-ohjelman yhteydessä. Big Brother on todellisuustelevisioformaatti, jonka suosio ja aitouden tunne perustuvat pitkälti interaktiivisuuteen. Hyödyntämällä eri medioiden vahvuuksia, Big Brother -formaatti on crossmedian uranuurtajia. Televisio-ohjelman seuraamisen lisäksi Big Brotherin katsojilla on mahdollisuus vaikuttaa kilpailun kulkuun muun muassa äänestämällä ohjelman verkkosivuilla suosikkikilpailijaa ja ehdottamalla talon kilpailijoille erilaisia tehtäviä.syksyllä 2005 tämä huiman menestyksen saavuttanut ohjelma toteutettiin Suomessa. Muiden maiden tapaan myös Suomessa panostettiin televisiotuotannon lisäksi interaktiivisiin palveluihin. Pisimmillään kolme kuukautta Espoon Kivenlahdessa viettäneiden kilpailijoiden elämää seurattiin Subtv:n televisio-ohjelmien lisäksi tekstikanavalta, Big Brotherin verkkosivuilta ja matkapuhelimista. Työssäni tarkastelen Suomen Big Brotherin interaktiivisten palveluiden roolia ja käyttötarkoitusta tuottajan näkökulmasta. Mitä interaktiiviset palvelut tarjoavat katsojille, mikä rooli Big Brotherin verkkosivuilla ja muilla palveluilla on tvohjelman rinnalla ja mikä on interaktiivisuuden tulevaisuus? Koska kansainvälisesti menestyneestä Big Brother -formaatista on tehty lukuisia tutkimuksia, käytän myös muiden maiden kokemuksia esimerkkeinä. Työskentelin itse Suomen Big Brotherin interaktiivisista palveluista vastaavassa tiimissä. Selvitän työssäni siksi myös, miten Suomessa toteutettavan Big Brotherin interaktiivisista sisällöistä vastaava tiimi käytännössä työskenteli ja millaisia palveluita ohjelman katsojille tarjottiin. Opinnäytetyöni tuoteosa koostuu interaktiivisessa tiimissä toimittamistani jutuista.

7 2 INTERAKTIIVISUUS JA UUSI MEDIA Sana interaction tarkoittaa vuorovaikutusta eli yhden tai useamman käyttäjän ja ohjelman tai laitteen välistä kanssakäymistä (Hintikka 1996, 219). Interaktiivisuus on laaja käsite sillä voidaan tarkoittaa joko median käyttäjien sosiaalista vuorovaikutusta, teknistä vuorovaikutusta käyttäjien ja koneiden välillä tai kulttuurista vuorovaikutusta tekstien ja käyttäjien välillä. (Förnäs 1999, 37 38.) Tukholman yliopiston media- ja viestintätutkimuksen professorin Johan Fornäsin (1999, 37) mielestä jokainen media on jossain määrin teknisesti ja kulttuurisesti interaktiivinen ja kutsuu käyttäjäänsä vuorovaikutteiseen toimintaan. Förnäsin määrittelemä interaktiivisuus koostuu joukosta valintoja, jotka koskevat kulutustavaroita, kanavia, ohjelmia, lajityyppejä, tekstejä, aikoja, paikkoja ja vastaanoton tapoja. Förnäs korostaa, että raja vuorovaikutteisen ja vuorovaikutuksettoman median käytön välillä on epämääräinen. Professorin mukaan mitä tahansa mediaa voidaan käyttää tai olla käyttämättä vuorovaikutteisesti. ( Förnäs 1999, 37 38.) Perinteiseksi katsotusta joukkoviestinnästä eroava niin sanottu uusi media on synnyttänyt uusia ilmiöitä kuten virtuaali-identiteetit, virtuaaliyhteisöt ja navigoinnin. Kari A. Hintikan (1996, 3) mukaan uuden median keskeisiä ominaispiirteitä ovat muun muassa: digitaalisuus, reaaliaikaisuus, kaksisuuntaisuus, vuorovaikutteisuus ja henkilökohtaisuus.

8 Uusi media ei ole vain väline vaan se on ympäristö, jossa liikutaan ja vietetään aikaa. Termi vuorovaikutteinen televisio esiintyy usein uudesta mediasta puhuttaessa. Vuorovaikutus on joko vaatimus tai seuraus useimmissa uuden median muissa ominaispiirteissä. Vuorovaikutteinen tuote joustaa ja muuntuu käyttäjän mukaan eikä päinvastoin. Aidon vuorovaikutuksen lopputulos ei ole ennalta määrätty vaan se syntyy teoksen ja käyttäjän yhteistyön tuloksena. (Hintikka 1996, 3 9.) Leif Åbergin (2000, 158 160) mukaan tulevaisuudessa joukkoviestinnän vastaanottaja ei ole pelkkä passiivinen kohde, objekti, vaan aktiivinen toimija, subjekti. Åbergin mielestä uteliaisuus, eskapismi ja elämysten saaminen ovat uuden median käytön syitä ja perusteita. Verkon piilevä voima on siinä, että se kehittyessään vapauttaa yksilön viestinnän ajan ja paikan rajoista. (Åberg 2000, 158 160.)

9 3 INTERAKTIIVINEN TELEVISIO Interaktiivisella televisiolla tarkoitetaan katsojalle suunnattua mahdollisuutta vaikuttaa katsomansa ohjelman sisältöön tai laatuun. Käsitettä on kuitenkin syytä selvittää tarkemmin, koska tämän määritelmän mukaan jo pelkkä kaukosäätimen käyttö on interaktiivista television katsomista. (Jääskeläinen 1997, 25.) Perinteisestä televisionkatselusta interaktiivinen televisio eroaa kahdella tavalla. Ensinnäkin interaktiivisessa televisiossa katsoja voi osallistua tv-ohjelmaan lähettämällä omia toiveitaan lähetysyksikköön ja vaikuttamalla näin ohjelman kulkuun. Katsoja saa valtaa vaikuttaa siihen, mitä ohjelmassa tapahtuu. Interaktiivisen television toinen keskeinen ero perinteiseen analogiseen televisioon verrattuna on katsojalle avautuva valinnanmahdollisuus. Interaktiivisuus mahdollistaa katsojalle enemmän valinnanvapautta ajan, paikan ja palveluiden suhteen. Suosikki -ohjelman tapahtumia voi lukea bussissa matkapuhelimesta ja illalla keskustella sarjan juonenkäänteistä ohjelman verkkosivuilla. (Jääskeläinen 1997, 29.) Interaktiivisuus saa katsojan tuntemaan olevansa osa tv-kokemusta. Valinnan ja vaikuttamisen mahdollisuus tekee katsojasta tavallaan myös ohjelman käsikirjoittajan. (Jones 2001). Interaktiivinen televisio perustuu voimakkaasti nyt-hetken korostamiseen. Napin painallus kytkee käyttäjän kaukaiseen verkko-osoitteeseen ja jokainen klikkaus aiheuttaa välittömän tapahtuman. Interaktiivisessa mediassa käyttäjä ikään kuin luo teoksen valinnoillaan. Vuorovaikutteisessa ympäristössä teoksen kokijasta tulee osallistuja. (Hintikka 1996, 197 201.)

10 Alma Median verkkosivujen mukaan interaktiivisessa palvelussa katsoja antaa sisältöjen kulkuun vaikuttavia komentoja tai ohjeita. Interaktiivisuus eli vuorovaikutteisuus ei välttämättä vaadi kaksisuuntaisuutta käytettävältä välineeltä, vaan sitä on myös esimerkiksi teksti-tv-sisältöjen selaaminen. Toisaalta varsinaisesti aktiiviseksi käyttö muuttuu, kun palvelun kautta pääsee vaikuttamaan esimerkiksi äänestämällä muiden mukana. (Alma Media 2005.) Tyypillisiä interaktiivisen television palveluita ovat esimerkiksi kilpailuissa äänestämiset, mielipiteiden lähettäminen ohjelmiin, mobiilipalvelut ja tv-chat. Verkkosivuilla interaktiivisuus tarkoittaa esimerkiksi käyttäjien mahdollisuutta keskustella tv-ohjelmasta, tutustua sarjan hahmojen taustoihin tai vaikuttaa äänestämällä ohjelman kulkuun. Interaktiivisissa palveluissa Internetin wwwsivut ovat keskeisessä roolissa. Laajakaistan hankkineiden kotitalouksien kasvaessa verkon merkitys korostuu. Www-sivut ovat esimerkiksi tv-ohjelmille kätevä tapa tarjota ohjelmaan liittyviä lisäarvopalveluita. 3.1 Cross-media Kehittynyt viestintätekniikka on mahdollistanut useita mediamuotoja yhdistelevän cross-media -tuotannon. Cross-medialla tarkoitetaan saman viestinnällisen sisällön tai samaan tarkoitukseen tähtäävän sisällön jakamista eri medioihin. Televisio, lehdet, internet ja muut mahdolliset kanavat tukevat yhteistä viestiä. Cross-median tavoitteena on, että käyttäjä voi ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta saada haluamansa sisällön tai palvelun. Perimmäinen ajatus cross-mediassa on, että vasta kaikkien tarjolla olevien välineiden käytöstä syntyy kokonaisvaltainen elämys. (Kaukomies 2002, 35 39.)

11 Vuonna 1993 TV2:n lastenohjelmien tuottama Galilei ja kadonneet lelut oli Pohjoismaiden ensimmäinen televisio-ohjelma, jossa suoran lähetyksen juontajana oli virtuaalinen hahmo. Lapset soittivat ohjelmaan ja auttoivat näin Galileita lelujen pelastamisessa. Toinen esimerkki ensimmäisistä onnistuneista cross-media -tuotannoista on Ylen TV2-kanavalla 1999 alkanut viihdeohjelma Videotreffit. Televisiolähetysten lisäksi Videotreffeissä hyödynnettiin tekstiviestejä, radiota, kiertueita ja www-palvelua. Ohjelman formaattia myytiin myöhemmin myös ulkomaille. (Kaukomies 2002, 35 39.) Suomessa toteutetuista cross-media -tuotannoista tunnetuimpia ovat niin sanotut tv-vetoiset viihteelliset konseptit, kuten Far Out, Videotreffit, Maailman ympäri ja Suuri seikkailu. Cross-mediassa ohjelmiin liittyvät www-palvelut tarjoavat lisätietoa ohjelmista tai linkkejä ohjelmassa käsiteltyihin aiheisiin. Erilaiset mobiilisovellukset ja www-palvelut ovat cross-mediassa osa ohjelmakonseptia. (Kaukomies 2002, 35 39.) Big Brother -formaatti on hyvä esimerkki onnistuneesta cross-media -tuotannosta. Se on ensimmäisiä ohjelmia, jossa on jo suunnitteluvaiheessa otettu huomioon koko paketti: internet, matkapuhelimet ja vuorovaikutteinen kaapelitelevisio. (Kaukomies 2002, 35 39.) 3.2 Historia Interaktiivisesta televisiosta eli ITV:stä on haaveiltu jo television alkuajoista lähtien. Esimerkiksi 1920-luvulla televisiota kehittäneet tiedemiehet tekivät kokeiluja interaktiivisuuden aikaansaamiseksi käyttäen muun muassa yksisuuntaista videoliikennettä ja kaksisuuntaista ääniliikennettä. Interaktiivisuuden moderni aika alkoi 1946, kun amerikkalainen puhelinyhtiö AT&T esitteli New Yorkin maailmannäyttelyssä kuvapuhelimen. 1970-luvulla amerikkalaisen tieteen suurrahoittaja National Science Foundation alkoi tukea interaktiivisia kokeiluja muun muassa opetustoiminnassa, yhteiskunnallisissa palveluissa ja työpaikkakoulutuksessa. (Jääskeläinen 1997, 21.)

12 Internetin edelläkävijäksi kutsutun Videotex-nimisen konseptin ympärillä koettiin 1980-luvulla oma ITV -huuma. Videotex oli teksti-tv:n kaltainen järjestelmä, johon joissain tapauksissa kuului puhelimen välityksellä toimiva paluukanava katsojalta tv-yhtiöön päin. Järjestelmän tavoitteena oli tuoda nykyisen interaktiivisen television tapaan useita eri palveluita tv-yhtiöltä katsojan kotiin. Suurelle yleisölle järjestelmä merkitsi lähinnä sähköistä telepäätepalvelua, joka tuli tutuksi nimillä datavisio, telekuva ja teledata. Amerikkalaiset lehtitalot innostuivat tästä Ranskan, Kanadan ja Englannin lehtitalojen saamasta suosiosta ja ryhtyivät rakentamaan Amerikkaan vastaavia järjestelmiä. Videotex huuma maksoi epäonnistumisineen mukana olleille yrityksille miljoonia ja johti pienempien osapuolten konkursseihin. Videotex kokeilu osoitti, että uusien markkinoiden synnyttäminen on vaikeaa. (Jääskeläinen 1997, 22 25.) 1990-luvulla interaktiiviseen televisioon liittyvä huuma käynnistyi jälleen. Jääskeläisen mukaan eniten julkisuutta saanut hanke oli Time Warnerin Full Service Network kokeilu Orlandossa Floridassa. Tavoitteena oli käynnistää 4000 kotitalouden ITV-kokeilu, jossa taloudet olisi varustettu huippukalliilla kotipäätteillä. Full Service Networkissä sisältönä olisi ollut palveluita reaaliaikaisesta Video-On-Demand-palveluista videopeleihin ja mahdollisuuteen tehdä kotiostoksia. (Jääskeläinen 1997, 22 25.) Tekniset vaikeudet lykkäsivät kokeiluja ja johtivat siihen, että kohu hankkeen ympärillä vaimeni. Sen sijaan paremmin onnistui Bell Atlantic -puhelinyhtiön ASDL-teknologiaan (Asymmetric Digital Subscriber Loop) perustuva Pohjois- Virginiassa toteutettu kokeilu. Kokeilussa mukana olleet kotitaloudet maksoivat ohjelmista videokasettivuokraan verrattavan hinnan. Joka kuukausi oli tarjolla elokuvia, lastenohjelmia, tv-sarjoja ja muuta ohjelmistoa. Puhelinyhtiön edustajan mukaan kotitaloudet innostuivat ja käyttivät interaktiivisia palveluita. (Jääskeläinen 1997, 22 25.)

13 Suuressa osassa Eurooppaa jo vuosia käytössä ollut tekstitelevisio on hyväesimerkki onnistuneesta interaktiivisuudesta. Tekstitelevisio kehitettiin 1970-luvun lopulla Englannissa. Suomessa teksti-tv otettiin käyttöön vammaisten vuonna 1981. Alun perin tekstitelevision odotettiin palvelevan erityisesti huonokuuloisia katsojia. Vähitellen keksittiin kuitenkin ohjelmien tekstityksen lisäksi paljon muita tietoja antavia palveluita, kuten illan ohjelmatiedot, säätila, ruokaohjeita ja juna-aikatauluja. Mahdollisuus jättää sivuille ilmoituksia ja selailla palveluita kaukosäätimellä ovat yksinkertainen esimerkki interaktiivisesta tv:stä. (Ilmoinen 1996, 151.) 3.3 Interaktiivinen televisio Suomessa Suomessa Yleisradio on ollut interaktiivisen television kehityksessä aktiivisesti mukana. TV1:n vuonna 1993 aloittama Keisarinpeukalo oli keskusteluohjelma, jonka tavoitteena oli olla ensimmäinen näköpuhelinohjelma. Ohjelman vuorovaikutus jäi kuitenkin siihen, että katsojat ilmaisivat mielipiteensä ja ottivat studiokeskusteluun kantaa soittamalla ruudussa näkyviin kyllä- ja einumeroihin. (Huusko & Kangaspunta 2001.) TV2:n vuonna 1993 aloittama Hugo-peli onnistui interaktiivisuudessa Keisarinpeukaloa paremmin. Hugossa kilpailijat osallistuivat peliin kotipuhelimen näppäimillä. (Frantic Media Oy 2002.) Kolmoskanavan eli nykyisen MTV3:n ensimmäisiä interaktiivisia ohjelmia oli Ruutuässä. Tässä puhelinvisailussa katsojat soittivat suoraan lähetykseen ja yrittivät arvata, mitä ruudussa näkyvä kuva esittää. Palkinnot määräytyivät sen perusteella, kuinka nopeasti arvasi oikein. Ruutuässä oli jatkoa MTV:n aiemmalle Ruutuysille. (Ruhanen 2005.)

14 3.4 Tekniikka Interaktiivinen televisio sisältää lähetysyksikön, siirtotien, paluukanavan sekä kotipäätteen ja sen käyttöliittymän. Palvelin on tv-yhtiön hallinnoimien tietokoneiden muodostama kokonaisuus, johon interaktiiviset tv-ohjelmat ja muut palvelut on tallennettu. Siirtotiellä taas tarkoitetaan sitä radiotietä tai johdinta, mitä pitkin interaktiiviset sovellukset lähetetään vastaanottajalle. (Jääskeläinen 1997, 29 44.) Interaktiivisten palvelujen käyttämiseksi katsoja tarvitsee paluukanavan. Paluukanavana voi käyttää digitaalisen vastaanottimen merkistä ja kuluttajan valinnasta riippuen kiinteää puhelinverkkoa, tietoliikenneverkkoa tai kaapeliverkkoa. Paluukanava on avoin Internet, joten kuluttaja voi valita käyttämänsä Internet-palveluntarjoajan. Useimmiten paluulinjana toimii tavallinen puhelinlinja, johon vastaanottimen sisäinen puhelinmodeemi kytketään. (Digitv.fi 2005.)

15 4 MENESTYSFORMAATTI BIG BROTHER Hollantilainen tosi-tv-formaatti Big Brother on ollut katsojamenestys ympäri maailmaa. Kansainvälinen multimediailmiö sai alkunsa 16. syyskuuta 1999, kun ensimmäinen Big Brother jakso esitettiin Hollannissa kaupallisella Chanel Veronicalla. Parhaimmillaan Big Brotheria seurasi Chanel Veronicalta yli kuusi miljoonaa katsojaa. (Jones & Mathijs 2004, 212 231). Ohjelmaa on esitetty jo muun muassa Englannissa, Etelä-Afrikassa, Ruotsissa, Australiassa ja Romaniassa. (Endemol 2005.) Big Brotheria ovat seuranneet innokkaimmin nuoret noin 15 34-vuotiaat katsojat. Ohjelman startti-illat sekä kilpailijoiden häätöpäivät ovat olleet maailmalla suuria yleisötapahtumia. Sarjassa mukana olleista kilpailijoista osa on jäänyt julkisuuteen vielä ohjelman loputtua. (Almamedia 2004.) 4.1 Ohjelman idea Big Brotherissa kymmenkunta tarkasti valittua kilpailijaa suljetaan taloon, josta on mahdotonta luoda kontakteja ulkomaailmaan. Kilpailijoihin asennettavat mikrofonit ja talossa olevat lukuisat kamerat täyttävät katsojien tirkistelynhalun tehokkaasti. Ruokatarvikkeita ja erilaisia virikkeitä on mahdollisuus voittaa menestymällä kilpailuissa. (Metronome Film & Television 2005.)

16 Kilpailijoiden ainoa kontakti talon ulkopuolelle on Big Brother -ääni, joka kutsuu kilpailijoita päiväkirjahuoneeseen, antaa tehtäviä ja ilmoittaa talon asukkaille kilpailun kulkuun liittyvistä asioista, kuten asukkaiden häädöistä. Kerran viikossa kisaajat valitsevat keskuudestaan kaksi henkilöä äänestykseen. Lopullisen valinnan tekevät katsojat äänestämällä, kumpi kahdesta eniten ääniä saaneesta kilpailijoista joutuu jättämään Big Brotherin. Viimeisenä taloon jäänyt voittaa ohjelman ja saa palkinnoksi suuren summan rahaa. (Metronome Film & Television 2005.) Big Brother -formaatti koostuu neljästä elementistä: 1) Ympäristö, jossa kilpailijat asuvat, on pelkistetty ja keinotekoinen. 2) Katsojien valta päättää äänestämällä, kuka kilpailijoista häädetään seuraavaksi talosta pois. 3) Tuotantotiimin kilpailijoille laatimat viikoittaiset tehtävät, joissa onnistuminen palkitaan erilaisilla virikkeillä ja muun muassa ruokatarvikkeilla. 4) Päiväkirjahuone, jossa kilpailijat kertovat kameralle tunteistaan, ajatuksistaan ja nimeävät kaksi kilpailijaa ehdolle talosta pois häädettäväksi. (Endemol 2005.) Big Brother on yhdistelmä dokumenttia, visailuohjelmaa ja saippuaoopperaa (Jones & Mathijs 2004, 212 231). Dramatiikkaa ohjelmaan syntyy erilaisten ihmisten kohtaamisista ja viikoittaisten tehtävien suorittamisesta. Katsojille mielenkiintoista on myös seurata, miten kilpailijat käyttäytyvät unohtaessaan taloon kätketyt kamerat. (Almamedia 2004.) Ohjelman keinotekoinen ympäristö ja tarkasti valitut kilpailijat ovat yksi selitys formaatin menestykselle. Näkyvästi keinotekoinen ympäristö palvelee hyvin kilpailijoiden ja katsojien vuorovaikutusta. (Jones & Mathijs 2004, 212 231.)

17 4.2 Suomen Big Brother Big Brother -formaatin suomalaisversio nähtiin Subtv:llä syksyllä 2005. Suomalaisversion tuotti Metronome Film & Television. Subtv:n ohjelmapäällikön Maaretta Tukiaisen (henkilökohtainen tiedonanto 21.6 2005) mukaan kyseessä on kanavan oma iso puheenaiheohjelma, jolla on mahdollisuus saada kanavalle lisää katsojia ja nousta pysyvästi isojen kanavien. Tämän Suomen suurimman reality-tuotannon ensimmäistä jaksoa seurasi 360 000 katsojaa, ja Subtv sai tällä luvulla uuden katsojaennätyksen. Suomen Big Brotheriin valittiin tuhansien hakemusten joukosta 50 ehdokasta, jotka pääsivät karsintoihin. Tarkan ja pitkän valintaprosessin jälkeen valikoitui 12 erilaista persoonaa, jotka viettivät talossa pisimmillään kolme kuukautta. Ohjelman voittaja sai 50 000 euron rahapalkinnon. Suomen Big Brother -talo sijaitsee Espoon Kivenlahdessa varastohallin sisällä. Pinta-ala, jolla ohjelma toteutettiin, oli noin 400 neliötä. Talon tapahtumia taltioivat noin 30 kameraa ja kilpailijoissa kiinni olevat mikrofonit. (Jokinen 2005.) Subtv:llä Big Brotheria esitettiin kolmessa eri ohjelmassa. Maanantaista lauantaihin kello 22.00 esitettävässä tunnin mittaisessa reality-ohjelmassa näytettiin kooste edellisen päivän tapahtumista. Samalta kanavalta nähtiin jokaisena arkipäivänä kello 19.00 kontrollihuoneesta kuvattu suoralähetys Big Brother Extra. BB Extra on interaktiivinen ohjelma, johon katsojat voivat osallistua kyselyiden ja äänestysten kautta. Reality-ohjelmien ja Extran lisäksi Subtv:llä esitettiin joka sunnuntai kello 21.00 suorana talk show. Tässä ohjelmassa ilmoitettiin joka toinen sunnuntai, ketkä kaksi kilpailijaa joutuvat yleisöäänestykseen. Seuraavan sunnuntain lähetyksessä kerrottiin äänestyksen tulokset, ja pois äänestettyä kilpailijaa haastateltiin suorassa lähetyksessä studioyleisön edessä. (Almamedia 2004.)

18 5 BIG BROTHER -OHJELMAN INTERAKTIIVISET PALVELUT Big Brother -ohjelman interaktiiviset palvelut muodostavat monipuolisen kokonaisuuden. Verkkosivujen lisäksi Suomen Big Brotherin tapahtumia oli mahdollista seurata tekstikanavalta ja matkapuhelimista. Www-sivuilla kaikki muu materiaali paitsi videoklippien katselu oli käyttäjille ilmaista. Videoiden ja suoran kuvamateriaalin katselun lisäksi myös matkapuhelinpalvelut olivat maksullisia. 5.1 Verkkosivut Suomen Big Brotherin verkkosivujen graafinen ilme oli hyvin samankaltainen muissa maissa toteutettujen sivujen kanssa. Interaktiivisten palveluiden tuottajan Marika Vepsäläisen (henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005) mukaan palvelujen skaala vaihtelee maasta maahan paikallisten markkinoiden mukaan, mutta peruspalvelut ovat samankaltaiset kaikkialla. Verkkosivujen pääsisältönä toimivat tunnin välein päivitetyt uutiset. Tuoreimpien uutisten lisäksi sivuille arkistoituivat kaikki koko tuotannon aikana kirjoitetut jutut. Sivun yläreunassa olevista kilpailijaesittelyistä löytyivät kaikki kyseisestä henkilöä käsittelevät jutut. 200 400 sanan pituisten uutisten lisäksi sivuilla julkaistiin sunnuntaisin niin sanottuja best of -juttuja, joissa kirjoitettiin äänestysehdokkaiden huippuhetkistä kilpailussa. Sivut sisälsivät juttujen lisäksi kuvaukset kilpailijoiden viikkotehtävistä, kilpailijoiden kirjoittamia päiväkirjamerkintöjä ja televisiojaksojen ohjelmatietoja.

19 Big Brotherin verkkosivujen kuvagalleria koostui aihepiireittäin nimetyistä kansioista. Mahdollisimman viihteellisiä ja informatiivisia kuvia julkaistiin sekä kilpailijoiden omissa kansioissa että yleisissä aiheen mukaan nimetyissä kansioissa, kuten pudotukset ja viikon parhaat. Big Brotherin kaikilla laajakaistaliittymillä toimivan maksullisen netti-tv:n sivuilta talon tapahtumia pystyi seuraamaan vuorokauden ympäri. Netti-tv näytti ohjattua director s cut kuvaa, neljää taloon sijoitettua huonekameraa sekä interaktiivisen tiimin editoimia videoklippejä. Klipit sisälsivät parhaita paloja päivän tapahtumista. Tiimi tuotti yhden päivän aikana 2 4 klippiä. Keskustelupalsta oli yksi verkkosivujen suosituimmista palveluista. Palstalla avattiin satoja uusia keskusteluja päivittäin, ja pisimmissä viestiketjuissa oli niin ikään satoja kommentteja. Sivuilla otettiin kärkkäästi kantaa kilpailijoihin ja tapahtumiin, lähetettiin toiveita ja terveisiä tuotantotiimille ja vaihdettiin mielipiteitä ohjelmasta. Interaktiivisista palveluista vastaavan tiimin lisäksi palstaa valvoivat ja asiattomia viestejä poistivat tehtävään varta vasten palkatut henkilöt. 5.2 Muut palvelut Big Brother WAP -palvelu tarjosi ohjelman verkkosivut taskukoossa. Maksullisen palvelun sisältö oli siis sama kuin Big Brotherin verkkosivuilla. Palvelun pystyi tilaamaan joko koko ohjelman ajaksi tai vuorokaudeksi kerrallaan. Interaktiivinen tiimi tuotti tämän lisäksi erilisiä SMS-uutisia. Näitä 160 merkin viestejä talon tärkeimmistä tapahtumista lähetettiin palvelun maksaneille noin 4 7 yhden viikon aikana. Palvelun pystyi tilaamaan ja halutessaan lopettamaan tekstiviestillä.

20 Tiimin tuottamat uutiset julkaistiin myös Subtv :n tekstikanavalla. Palvelu tarjosi mahdollisuuden lukea talon tapahtumista televisionkatselun yhteydessä. Tekstikanavan sivuilta löytyivät televisio-ohjelman lähetysaikojen lisäksi, äänestysohjeet, esittelyt kilpailijoista ja tuoreimmat uutiset. Tekstikanavan sivuilla oli myös mahdollista osallistua keskusteluun lähettämällä tekstiviestejä. 6. YLEISÖTUTKIMUS ENGLANNISSA Walesin yliopiston viestinnän dosentti Janet Jones (2001) selvitti yleisötutkimuksen avulla, miten suuri merkitys interaktiivisuudella oli Englannin Big Brotherin suosioon vuosina 2000 2001. Jones käytti tutkimuksessaan sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia menetelmiä. Ohjelman katsojat vastasivat Jonesin kysymyksiin Big Brotherin verkkosivuilla olleen linkin kautta. Kysymyksiin kuului sekä avoimia muutaman lauseen vastauksia vaativia että suljettuja rasti ruutuun -kysymyksiä. Jones halusi selvittää, miten Big Brotherin katsojat ja etenkin fanit, kokevat ohjelman seuratessaan tapahtumia eri kanavien ja palveluiden välityksellä. (Jones 2001.) Kysymysten avulla Jones selvitti muun muassa, miten Big Brotherin katsojat pysyvät talon tapahtumista ajan tasalla ja olisiko ohjelma vaikuttanut yhtä todelliselta ilman mahdollisuutta seurata tapahtumia suorana verkkosivuilla. Noin puolet kyselyyn vastanneista turvautui verkkopalveluihin todistaakseen, että televisio-ohjelman tapahtumat olivat todellisia. Verkkoa seuranneet katsojat perustelivat valintaansa muu muassa reaaliaikaisuudella, editoimattomuudella ja sillä, että verkon kautta tapahtumat tuntuivat todellisimmilta. (Jones 2001.)

21 Toisaalta 34 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että Big Brother olisi tuntunut yhtä todelliselta myös ilman suorana lähetettyä kuvamateriaalia verkkosivuilla. Televisio-ohjelman kannattajat perustelivat valintaansa koukkuun jäämisellä, ohjelman viihteellisyydellä ja uteliaisuudella. Mielenkiintoista Jonesin tutkimustuloksissa on se, että verkkokamerat toimivat tapahtumien aitouden todistajina myös niille katsojille, jotka eivät näitä palveluita käyttäneet. Suora materiaali verkossa toimi katsojille todisteena ohjelman ja tapahtumien aitoudesta. (Jones 2001.) Ohjelman tuottajat olivat arvioineet, että noin 20 prosenttia katsojista käyttäisi säännöllisesti myös Big Brotherin verkkopalveluita. Jonesin tutkimuksesta käy kuitenkin ilmi, että jopa 37 prosenttia ohjelman katsojista pysyi tapahtumista selvillä seuraamalla ensisijaisesti verkkosivuja. 41 prosenttia pysyi tapahtumissa ajan tasalla katsomalla televisiolähetyksiä, 19 prosenttia seurasi Big Brotheria digitaalisen E4-kanavan kautta, ja matkapuhelinpalveluiden avulla tapahtumia seurasi 3 prosenttia kyselyyn vastanneista. (Jones 2001.) Jonesin tutkimuksesta selviää, että katsojat arvostivat kilpailijoiden rehellisyyttä. 80 prosenttia kyselyyn vastanneista oli sitä mieltä, että kilpailun voittajan tulisi olla ennen kaikkea aito ja rehellinen. Katsojat arvioivat kilpailijoiden rehellisyyttä ja muodostivat käsityksensä näkemänsä pohjalta. (Jones 2001.) Tuloksia tarkastellessa on hyvä huomioida, että kysely oli Big Brotherin nettisivuilla ja vastaaminen kaikkiin kysymyksiin vei aikaa yhteensä noin 20 minuuttia. Vastauksissa ei näy niiden katsojien mielipidettä, jotka eivät ohjelman verkkosivuja käyttäneet. Jones itse arvelee, että kyselyyn vastasivat ohjelman innokkaimmat ja aktiivisimmat fanit. (Jones 2001.)

22 7 SUOMEN INTERAKTIIVINEN BIG BROTHER-TIIMI Suomen interaktiivisille palveluille löytyy vastineet muun muassa Skandinavian ja Englannin tuotannoista. Palveluiden skaala vaihtelee maittain paikallisten markkinoiden mukaan, mutta peruspalvelut ovat kaikkialla lähes samanlaiset. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Ennen varsinaisen tuotannon alkua Big Brotherin interaktiivisessa tiimissä työt aloitettiin ohjelmien opettelulla. Vajaa viikko ennen ohjelman käynnistymistä töitä tehtiin dummy production -merkeissä. Talon sisällä oli parin päivän ajan ihmisiä tuotannon harjoittelua varten. Dummy productiossa tuotettiin yksi televisio-ohjelma, ja interaktiivinen tiimi tuotti sisältöä harjoittelua varten rakennetuille sivuille. Tiiminvetäjä opasti työskentelyä henkilökohtaisesti näiden päivien aikana. Webtiimissä oli yhteensä kuusi henkilöä, töitä tehtiin kahden hengen pareissa. Tiimissä työskenneltiin sekä aamu- että iltavuoroissa. Neljän päivän työn jälkeen oli aina kaksi päivää vapaata. Vaikka interaktiiviset palvelut ovat oma kokonaisuutensa, työskenteli tiimi yhteistyössä muun tuotannon kanssa. Osallistuimme yhteisiin tuotantopalavereihin, joissa käytiin läpi päivän tapahtumat ja tuotannon suunnitelmat. Tiimin päälähteenä toimi neliruutu, joka välitti taukoamattomana kuvaa Big Brother -talosta. Tavoite oli, että kaikissa vuoroissa julkaistaan uusi 200 400 sanan pituinen uutisjuttu vähintään puolentoista tunnin välein. Varsinaisen ohjelman tavoin myös verkkosivujen kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset, ja tämä näkyi vahvasti juttujen sisällöissä ja sivustojen yleisilmeessä.

23 Uutisjuttujen lisäksi tehtäviin kuuluivat sivuilla olevien kuvagallerioiden päivittäminen, videoklippien (merkittävistä tapahtumista talossa) editointi ja julkaiseminen sekä SMS-viestien kirjoittaminen. Työnkuvaan sisältyi myös muuta päivitystä ja keskustelupalstojen tarkkailua. Työ oli nopeatempoista, ja tavoite oli, että tapahtumista uutisoidaan verkkosivuilla tuoreeltaan. Nopeasta tahdista huolimatta juttujen tuli olla sisällöltään laadukkaita ja kielellisesti sujuvia. Koska www-sivujen kohderyhmänä olivat nuoret ja nuoret aikuiset, juttujen tuli olla informatiivisuuden lisäksi ennen kaikkea viihdyttäviä. Toimittajan kannalta haastavia tilanteita olivat ne hetket, kun talossa ei tapahtunut mitään uutisoitavan arvoista. Tiimin tavoitteena oli, että uusi juttu julkaistaan sivuilla noin tunnin välein. Kekseliäisyyttä ja luovuutta joutui käyttämään etenkin aamuvuorojen ensimmäisissä jutuissa, jos yön aikana ei ollut tapahtunut mitään ja kaikki kilpailijat nukkuivat myöhään. Arkipäivinä asukkaat herätettiin Big Brotherin kuulutuksella yhdeksän aikaan ja viikonloppuisin kymmeneltä. Verkkosivuilla ollut keskustelupalsta oli ohjelmaa seuraavien aktiivisessa käytössä. Varsinkin digitaaliselta kanavalta ohjelmaa katsovat kommentoivat ja kävivät keskustelua talon tapahtumista. Yksi tiimin tärkeimmistä tehtävistä oli valvoa palstaa ja tarvittaessa poistaa asiattomia viestejä. Eniten keskustelua käytiin kilpailijoista ja talon sisäisistä ihmissuhteista, mutta myös Big Brotherin palveluihin ja tekniikkaan otettiin kärkkäästi kantaa. Verkon käyttäjät olivat tarkkaavaisia, ja yllätyin työssäni siitä, miten nopeasti asioihin ja tapahtumiin reagoitiin. Ohjelman juuri alettua palstalla käytiin kiivasta keskustelua siitä, että verkkosivujen ja päivittäisten lähetysten tapahtumat eivät täsmää.

24 Keskustelupalstoja lukiessa oli mielenkiintoista huomata, miten tosissaan verkkosivujen käyttäjät ja ohjelman katsojat suhtautuvat kilpailijoihin. Katsojaäänestykseen joutuneista kilpailijoista kirjoitetaan tunteikkaasti puolesta ja vastaan. Ohjelmassa mukana olleen 22-vuotiaan Vihdistä kotoisin olevan Pertun suosiosta kertoo se, että miehelle perustettiin Internetiin omat fanisivut ja iltapäivälehdissä kirjoitettiin useaan otteeseen Perttu-huumasta. Kiivainta keskustelua internetissä käytiin kuitenkin niistä kilpailijoista, jotka koettiin ärsyttäviksi ja joiden ei toivottu jatkavan kilpailussa. Sen tympeän selkään puukottaja akkaporukan hajottamiseksi äänestetään Iinaa. (Big Brother keskustelupalsta, 2005.) Palstan käyttäjät kävivät sivuilla suorastaan kampanjaa omien suosikkiensa puolesta. Edellä mainittua yleisön suosikiksi noussutta Perttua olivat verkkosivujen käyttäjät äänestäneet ehdolle Telvis-palkinnon saajaksi. Keskustelupalstalla äänensä saivat kuuluville myös ne, jotka eivät pitäneet negatiivisista kirjoituksista ja kilpailijoiden haukkumisesta. Tästä foorumista on kyllä tullut pahamaineinen teinien (henkisesti) temmellyskenttä, millä ei ole mitään tekemistä keskustelun kanssa. Ei sillä, etteikö kaikilla olisi oikeus omaan mielipiteeseen, mutta rajansa kaikella [ ] Toivon kaikille pelaajille hyvää jatkoa ja reipasta mieltä niin talossa kuin varsinkin sieltä poistuttua [ ] Ohjelmasta keskusteleminen ja kilpailijoiden nimittely ja haukkuminen ovat kaksi eri asiaa. (Big Brother keskustelupalsta, 2005.) Palstaa lukiessa kävi ilmi, että keskustelijoista valtaosa seurasi tapahtumia verkkosivuilta ja käytti maksullista 24/7-palvelua. Toisaalta uusia viestiketjuja aloitettiin aktiivisesti aina Big Brotherin televisio-ohjelman jälkeen, jolloin käyttäjät vaihtoivat ajatuksiaan illan jakson tapahtumista.

25 8 KÄSIKIRJOITTAJANA KATSOJA These lab rats are allowed the free run of the cage, but the cage was under the audience s control. (Jones 2001.) Englannin Big Brotherin tuottajan Peter Bazalgetten mukaan Big Brother on ensimmäinen aidosti demokraattinen mediatuote, koska se antaa katsojalle voiman vaikuttaa ja hallita ohjelmaa ennenkokemattomalla tavalla (Jones & Mathijs 2004, 228 231). Big Brother tarjoaa katsojille mahdollisuuden seurata ohjelmaa mieleisellään tavalla ja haluttuna aikana. Big Brotherin verkkosivuilta yleisö voi katsoa talon tapahtumia 24 tuntia vuorokaudessa reaaliajassa ja editoimattomana. Äänestämällä kuka talosta häädetään seuraavaksi pois ja mitä tehtäviä asukkaat tulevat suorittamaan, katsojalla on merkittävä rooli ohjelman käsikirjoittajana ja tapahtumien tuomarina. Interaktiivisia palveluita käyttämällä passiivisesta katsojasta tulee aktiivinen toimija. (Jones 2001.) Marika Vepsäläinen uskoo, että katsojien mahdollisuus vaikuttaa talon tapahtumiin on yksi formaatin keskeisimmistä piirteistä. Kilpailun voittaa se joka pysyy talossa pisimpään, eli se jota katsojat eivät äänestä talosta ulos. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.)

26 8.1 Interaktiiviset palvelut vastaan televisio Big Brotherissa ajan tasalla olevien interaktiivisten palveluiden rooli on merkittävä, koska televisio-ohjelmassa tapahtumat näytetään päivän viiveellä. Big Brotherissa kaikkein tuoreimmat uutiset välittyvät interaktiivisten palveluiden kautta. On varmasti sopivaa sanoa, että Big Brotherissa interaktiiviset palvelut ovat keskeisemmässä roolissa kuin missään muussa tvformaatissa. Yksi BB:n keskeisiä teemoja on vuorokauden ympäri ulottuva seuranta 24/7. Tämä on mahdollista interaktiivisten palveluiden kautta. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Big Brotherin interaktiivisten palveluiden tiiminvetäjä ja tuottaja Marika Vepsäläinen korostaa, että vaikka webtiimi ei työskentele ympäri vuorokauden, pyritään talon tapahtumia seuraamaan uutisoinnissa läpi vuorokauden. Ensimmäinen aamulla töihin tuleva henkilö käy koneelta läpi yön tapahtumat loggaus-ohjelmasta ja kirjoittaa uutisarvoisista tapahtumista verkkosivuille. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Big Brotherin televisio-ohjelman vahvuudeksi Vepsäläinen mainitsee sen, että se kokoaa päivän oleelliset tapahtumat tiiviiksi katselupaketiksi joka päivä. Tuottaja korostaa, että interaktiivisuuden tärkeydestä huolimatta tv on Big Brotheriin kuuluvista medioista suosituin. Tv:n heikkous on Vepsäläisen mielestä se, että ohjelma näyttää tapahtumat viiveellä. Tuotannollisista syistä johtuen päivittäisissä jaksoissa nähdään aina edellisen päivän tapahtumia. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.)

27 Internetsivujen vahvuus on Vepsäläisen mukaan reaaliaikainen seuranta talon tapahtumista. Tuottaja korostaa, että verkkosivuilla tapahtumiin reagoidaan aina nopeasti. Sivuilla oleva netti-tv -palvelu eli live-kuva talosta ja tapahtumista koostetut videoklipit tukevat uutisointia ja antavat kokonaisvaltaisen kuvan ohjelman kulusta. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Verkkosivujen heikkoudeksi tiiminvetäjä mainitsee mahdolliset tekniset ongelmat. Jos käyttäjiä on samaan aikaan paljon, sivujen latautuminen saattaa hidastua. Internetin heikkoutena tuottaja pitää myös mahdollisia yhteensopivuusongelmia eli tapauksia, joissa käyttäjien nettiselaimet eivät tue palveluntarjoajan sisältöjä. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Netin mukana olo formaatissa vaatii kaikilta erityistä tarkkuutta, myös tv-tuotannon vetäjiltä, koska mahdolliset virheet formaattia seuraavassa tuotannossa voivat paljastua peruuttamattomasti käyttäjille netin kautta. Kun nettiin laittaa jotain keskeistä informaatiota, sitä on vaikea muuttaa ilman kunnon selitystä. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Hyvä esimerkki virheiden ja yllättävien tapahtumien paljastumisesta verkkosivujen kautta ovat, Suomen Big Brotherin tunkeutujat. Ohjelman toisella viikolla taloon tunkeutui yöllä pihan kautta nuorisojoukko. Paikalle hälytettiin välittömästi poliisit, ja ilkivallan tekijät jäivät kiinni. Pääohjaaja päätti, että tapauksesta ei uutisoida netissä, mutta välittömästi tunkeutumisen jälkeen ympärivuorokautisen 24/7 palvelun katsojat ihmettelivät keskustelupalstalla, mitä talossa tapahtuu ja miksi pihalla on ylimääräisiä ihmisiä. Tapauksesta tiedotettiin vielä samana päivänä lehdille, mutta nettikameroiden takia tunkeutumisesta käytiin verkkosivuilla jo ennen tätä kiivasta keskustelua. Mobiilipalvelun vahvuuksista Vepsäläinen (henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005) toteaa, että sisältöä saa käyttöönsä liikkeellä, missä vaan ja milloin vain. Mobiiliuutiset kertovat, mitä talossa tapahtuu juuri nyt. Merkittävistä tapahtumista uutisoidaan aina ensin SMS-viestillä, vasta sen jälkeen tapahtumasta kirjoitetaan uutinen verkkosivuille.

28 Vepsäläisen mukaan haasteellista viesteissä on tehokkaan sisällön tuottaminen 160 merkillä. Oleellinen tieto pitää tiivistää muutamaan lauseeseen mahdollisimman informatiivisesti ja houkuttelevasti. Myös mobiilipalveluissa voi ajoittain ilmetä teknisiä ongelmia. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Tekstitelevisio vahvuutena tuottaja pitää sitä, että se tarjoaa uutissisältöä televisionkatselun yhteydessä. Internetiin verrattuna teksti-tv ei ole visuaalisesti yhtä houkutteleva, mutta toisaalta se mahdollistaa uutisten lukemisen myös niille käyttäjille joilla ei ole tietokonetta ja nettiyhteyttä. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) 8.2 Interaktiivisuuden kritiikkiä Ohjelman alettua Suomessa käytiin kiivasta keskustelua internetin kautta levinneistä kuvista, joissa kilpailijat ovat alasti suihkussa. Jo ensimmäisen televisio-ohjelman jälkeen internetissä levisi kuvasarja, jossa naispuoliset kilpailijat ovat Big Brother -talon suihkussa täysin alastomina. Luultavasti kuvat kaapattiin netti-tv:n lähetyksestä. Nettikameroiden videomateriaalista poimitut still-kuvat herättivät kysymyksen, onko tosi-tv:n tirkistelyssä menty liian pitkälle. Julkisuudessa paheksuttiin suihkussa olevia kameroita ja niiden motiivia. Televisio-ohjelmassa näytettiin myös kuvaa suihkusta ja talossa olevasta saunasta. Ensimmäisillä viikoilla suoraa alastonkuvaa ei juurikaan televisiossa näytetty, mutta ohjelman edetessä kuvamateriaali oli selvästi rohkeampaa. Netin kautta levinneissä kokovartalokuvissa kilpailijat näkyivät kokonaan alasti. Materiaali oli mitä ilmeisimmin peräisin 24/7-palvelun kautta, koska esimerkiksi videoklipeissä suoraa alastonkuvaa ei juurikaan käytetty.

29 Periaatteessa ohjaaja voi niin sanotulla paniikkinappulalla pysäyttää nettiin suorana menevän kuvamateriaalin, jos talossa tapahtuu jotain esitettäväksi sopimatonta. Niin ikään netissä näkyvä director s cut on ohjaajan valitsemaa materiaalia. Tapahtumia voi seurata editoimattomien kameroiden avulla talon makuuhuoneista, pihalta ja olohuoneesta. Suomen Big Brotherissa suihkukuvan ei ole katsottu olevan sopimatonta, sitä on näytetty sekä netissä että televisiossa. Paniikkinappulaa ei käytetä kuin aivan välttämättömissä tapauksissa, joten jos teknisiä ongelmia ei ilmene, käyttäjillä on pääsääntöisesti 24/7-yhteys Big Brother -taloon. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Suihkussa kuvaaminen ei ollut laitonta, koska kilpailijat suostuivat sopimuksella siihen, että heitä kuvattaisiin myös kylpyhuoneessa. Netissä levinneet alastonkuvat osoittavat, että sensurointi ja materiaalin hallinta internetissä on vaikeaa. Tekijänoikeudet pätevät myös verkkosivujen sisältöihin, mutta niiden valvominen ja hallinta on vaikeaa. Alastonkuvista nousseen kohun lisäksi Suomen Big Brother pääsi lööppeihin talossa harrastetun seksin takia. Ohjelman alusta asti yhdessä viihtyneiden kilpailijoiden Hannan ja Timon intiimit hetket peiton alla näytettiin sekä suorana internetissä että seuraavan päivän televisio-ohjelmassa. 30.9 2005 Iltalehden etusivulla uutisoitiin tapahtuneesta otsikolla Seksiä suorassa lähetyksessä. Big Brotherin pariskunta Hanna ja Timo antautuivat kuukauden kuhertelun jälkeen täydelliseen intiimiin kontaktiin televisiokameroiden nähden. Eikä kerta ollut välttämättä edes ensimmäinen [ ] Suoran internetlähetyksen katsojat saattoivat havaita yön tunteina Timon sängyssä kaksikin hahmoa. (Iltalehti 30.9. 2005.)

30 Todellisuustelevisiolla eli tosi-tv:llä on tällä hetkellä vahva asema kaupallisten kanavien ohjelmistoissa. Big Brotherin ja muiden jo pidempään pyörineiden formaattien lisäksi uusia konsepteja ja jatkokausia tuotetaan jatkuvasti. Kuten edellä mainitut esimerkit Suomen Big Brotherin saamasta julkisuudesta osoittavat, tosi-tv ei rajoitu pelkästään tv-ruudulle, vaan myös lehdistö nostaa ohjelmien tapahtumia julkiseen keskusteluun. Mikko Hautakankaan mukaan 1990-luvun loppupuolella kehitetyt ihmislaboratorio-ohjelmat kuten Big Brother ottivat askeleen dokumentaarisuudesta kohti puhtaasti viihteellistä tirkistelyä. (Hautakangas 2005, 151 155). Katsojien mahdollisuus osallistua tällaisiin ohjelmiin antaa viihdearvoa, mutta kärsivätkö samalla journalistinen ote ja sisältö? Vuorovaikutteisuuden avulla katsojilla on mahdollisuus esittää omia mielipiteitään, mutta interaktiivisuus on lisännyt etenkin katsojien tarvetta tirkistellä. 9 INTERAKTIIVISUUDEN TULEVAISUUS Joissain tapauksissa uudet mediat voivat syrjäyttää vanhempia viestintämuotoja, mutta uuden median vanhoja muotoja täydentävä vaikutus on todennäköisempää. Uusi media itsessään uusiutuu ja määrittyy jatkuvasti muuttuvan teknologian ja käyttökulttuurin mukana. (Förnäs 1999, 39 40.) Internetin käyttö on moninkertaistunut hyvin lyhyessä ajassa. Erityisen suosittua verkossa on joukkoviestinten www-sivujen seuraaminen. Suuret mediatalot panostavat entistä enemmän verkkopalveluihin. (Åberg 2000, 157 158). Melkein kaikilla televisio-ohjelmilla on jo omat verkkosivut, jotka mahdollistavat tavalla tai toisella katsojien osallistumisen ohjelmiin.

31 Uuden tekniikan myötä informaation vastaanotto ja käyttö on muuttunut aikaan ja paikkaan sidotusta lähetyksestä jatkuvasti läsnäolevaksi syötöksi ja palautteeksi. Media välineenä on muuttumassa käyttäjälle henkilökohtaisemmaksi. Uusi media mahdollistaa viestinnän käytön ja sisältöjen räätälöimisen omien mieltymysten mukaisesti. Tulevaisuuden ja kehityksen kannalta on oleellista, saavatko käyttäjät niin paljon hyötyä ja lisäarvoa, että uuden median käytöstä muodostuu välttämättömyys. Jos interaktiivisten palveluiden käyttö tuo enemmän etuja suhteessa omaksumiseen vaivalloisuuteen tai kustannuksiin, käyttö yleistyy nuorten lisäksi myös aikuisten keskuuddessa. (Hintikka 1996, 15 17.) Keskustelupalstalta kävi ilmi, että monet Big Brotherin katsojat olivat ihmeissään verkkosivujen ja televisio-ohjelman eriaikaisuudesta. Interaktiivisten palveluiden reaaliaikaisuus sai monet katsojat kritisoimaan televisioversion päivän viivettä. Toisaalta ne katsojat, jotka seuraavat ohjelmaa mieluiten televisiosta eivät pidä siitä, että tapahtumat paljastetaan ennen lähetystä internetissä. Tämä osoittaa mielestäni sen, että interaktiivisuuden omaksuminen ei onnistu hetkessä. Nuorille internetin parissa kasvaneille sopeutuminen uuteen mediaan on luonnollista, ja uudet palvelut kiinnostavat. Mutta kotisohvilta passiivisesti ohjelmia seuraamaan tottuneita katsojia ei ole helppo houkutella aktiivisiksi. Janet Jonesin mukaan interaktiivisen television tulevaisuus on riippuvainen tämän hetken ydinkohderyhmästä eli 15 24 -vuotiaista nuorista. Nuoret käyttävät televisionkatselun sijaan yhä enemmän aikaa pelaamiseen ja tietokoneisiin. (Jones & Mathijs 2004, 212.) Jones uskoo interaktiivisten palveluiden suosion nousuun. Nähtäväksi jää, miten tuotantoyhtiöt pystyvät säilyttämään vuorovaikutteisten ohjelmien kontrollin ja haluavatko katsojat osallistua ohjelmiin luomalla katselusta henkilökohtaisemman kokemuksen. (Jones & Mathijs 2004, 228 231.)

32 10 YHTEENVETO Interaktiivinen tv on vielä isolle osalla katsojista suhteellisen tuntematon käsite. Todellisuustelevisio on kuitenkin onnistunut houkuttelemaan etenkin nuoret ja nuoret aikuiset käyttämään vuorovaikutteisia palveluita. Interaktiiviset palvelut aktivoivat passiivisen televisionkatsojan toimimaan ja vaikuttamaan. Työskennellessäni Suomen Big Brotherin web-tiimissä sain käytännön kokemusta interaktiivisten palveluiden tuottamisesta ja niiden käyttäjistä. Big Brotherin kansainvälisen suosion takia oletin, että ohjelma menestyy hyvin myös Suomessa, mutta tästä huolimatta vuorovaikutteisten palveluiden suosio yllätti. Heti ohjelman alettua verkkosivuilla oli päivittäin kävijöitä noin 50 000. Julkisuudessa on puhuttu paljon todellisuustelevision ylitarjonnasta, siksi pelkäsin, miten Big Brother otetaan vastaan. Oli hienoa huomata, että verkkosivujen sisältö ja muut tuottamamme palvelut houkuttelivat ja palvelivat yleisöä. Interaktiivinen tiimi sai kiitosta sekä käyttäjiltä että Subtv:n henkilökunnalta. Vepsäläisen mukaan palveluiden saattaminen yleisön tietoisuuteen oli haastavaa, koska Big Brother formaatti ja interaktiiviset palvelut yleensä ovat Suomessa vielä suurelle yleisölle tuntemattomia. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.)

33 Tutkiessani interaktiivisten palveluiden roolia koko tuotannossa huomasin, että Internet ja muut palvelut toimivat kattavana kokonaisuutena, joita seuraamalla pysyi televisio-ohjelmaa paremmin ajan tasalla tapahtumista. Mutta interaktiiviset palvelut ja televisioversio Big Brotherista eivät missään nimessä sulje toisiaan pois, vaan ne täydentävät toisiaan. Big Brotherin innokkaimmat seuraajat saivat kokonaisvaltaisen kuvan tapahtumista seuraamalla eri foorumeja. Tuotannon alkaessa televisiopuolen työntekijät suhtautuivat web-tiimiin varauksella. Ristiriitoja aiheutti se, että me kerroimme tapahtumista ennen televisio-ohjelmaa. Oli ymmärrettävää, että ohjaajat halusivat jättää jotain yllätyksiä seuraavan päivän televisio-ohjelmaan, mutta formaatin luonteeseen kuuluu, että verkkosivuilla uutisoidaan asioista tuoreeltaan. Interaktiivisisia sisältöjä tuottavan tiimin sovittaminen tuotantotiimiin kokonaisuutena, jonka jäsenistä suurin osa ei ole ollut tekemisissä interaktiivisen tuotannon kanssa ennen on haasteellista. (Vepsäläinen, henkilökohtainen tiedonanto 22.9.2005.) Tuotannon alun jälkeen yhteistyö alkoi mielestäni sujua hyvin. Televisiotuotannon työntekijät huomasivat, että www-sivut ja muut palvelut tukevat ohjelmaa. Verkkosivuista tuli ohjaajille ja muulle henkilökunnalle tärkeä tiedonlähde, josta pystyi päivittämään talon tapahtumat ennen oman työvuoron aloitusta. Koska yhteistyö televisiotuotannon henkilökunnan kanssa oli ensiarvoisen tärkeää, kysyimme esimerkiksi arkaluontoisten uutisten julkaisemiseen aina vastaavalta ohjaajalta luvan. Erityisen tarkkoja interaktiivisessa tiimissä oltiin niin sanotun päiväkirjahuoneen keskustelujen uutisoimisesta. Suurimmat yllätykset ja käänteet säästimme aina seuraavan päivän televisio-ohjelmaan.