Korkeasaaren eläintarha Ympäristöraportti 2011 Ympäristöjohtaminen Ympäristöasiat otetaan huomioon käytännön johtamistyössä kussakin yksikössä. Yksiköiden esimiehet vastaavat kukin omasta erikoisalastaan (ympäristönhuolto, kiinteistöhuolto, eläintenhoito, asiakaspalvelu ja hallinto). Korkeasaaren eläintarhassa ei ole laadittu vuosittain erillistä ympäristöohjelmaa. Korkeasaaressa on nimetty yksi ekotukihenkilö. Omaan ydintoimintaan liittyvät merkittävät ympäristönsuojelun tavoitteet Ympäristönsuojelun tavoitteet on kirjattu visioomme: Korkeasaaren eläintarha on ympäristönsuojelustaan tunnettu, aktiivinen ja elämyksellinen luontokeskus. Korkeasaaren toiminta perustuu seuraaviin arvoihin: luonnon monimuotoisuuden suojelu ympäristötietoisuus, elämyksellisyys asiakaslähtöisyys eläinten ja henkilöstön hyvinvointi Monimuotoisuuden suojelu Lajeja valittaessa pyritään valitsemaan uhanalaisia kantakirjalajeja. Myös lajin edustavuus oman uhanalaisen elinympäristönsä kannalta (ns. lippulaivalajit) ja lajin opetukselliset erityispiirteet otetaan valinnassa huomioon. Tilaisuuden tullen Korkeasaari osallistuu uhanalaisten eläinkantojen vahvistamiseen niiden luontaisilla elinalueilla: vuonna 2011 Korkeasaaresta lähti metsäpeuroja Moskovaan tukemaan Venäjän uhanalaista metsäpeurakantaa. Vuonna 2011 Korkeasaaressa syntyi kolmisenkymmentä uhanalaisten lajien jälkeläistä. Korkeasaaren intendentti ja kuraattorit osallistuvat EAZAn lajikomiteoiden työhön pitämällä kantakirjoja, toimimalla puheenjohtajina ja tekemällä Euroopan laajuisia monitorointeja ja hoito-ohjeita niistä lajeista, joissa Korkeasaarella on erityisosaamista. Korkeasaari osallistuu myös uhanalaisten lajien kansainväliseen tutkimukseen. 1
Korkeasaaren eläintarha osallistuu uhanalaisten eläinten suojelutoimintaan keräämällä varoja eläinten luontaisen elinympäristön suojeluun. Tällainen on muun muassa ALTA-ohjelma, jossa kerätään varoja Amurin isojen kissapetojen suojeluun Venäjän ja Kiinan raja-alueilla (salametsästyksen vastustaminen ja ympäristökasvatus). Suojeluohjelmia toteutetaan myös yhteistyössä Maailman luonnonsuojeluliiton (IUCN) ja Euroopan eläintarhaliiton (EAZA) kanssa: vuonna 2010 maailman sammakkoeläinten suojelua on tuettu Amphibian Ark -ohjelman kautta ja vuonna 2011 kampanjoitiin ihmisapinoiden ja gibbonien puolesta (APE-kampanja). Korkeasaaressa toimii luonnonvaraisten eläinten hoitola, jossa kuntoutetaan luonnosta löydettyjä loukkaantuneita eläimiä. Eläimet pyritään palauttamaan takaisin luontoon niiden kuntouduttua. Vuoden 2011 aikana hoitoon tuoduista noin 800 eläimestä palautettiin luontoon 38 prosenttia. Valtaosa hoidettavista eläimistä oli lintuja. Yleisimmät lajit olivat orava, siili ja lokkilintu. Potilaat 2011 250 200 Lukumäärä/kk 2011 150 100 muu pel.laitos/vpk löytäjä 50 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Elokuusta lähtien toiminta supistettu remontin takia Ympäristötietoisuus Eräs Korkeasaaren perustehtävistä on ympäristökasvatus. Kerromme asiakkaille luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelusta. Kaikki Korkeasaaressa järjestettävät yleisötapahtumat liittyvät aihepiiriltään ja viesteiltään luonnon ja ympäristön suojeluun. Vuonna 2011 21. kerran järjestetty Kissojen yö -tapahtuma keräsi perinteisesti varoja ALTA-hankkeelle sekä levitti tietoisuutta Amurin kissapetojen suojelusta. Vuonna 2
2011 Korkeasaaren ja Korkeasaaren ystävät ry:n AMUR-keräys tuotti 45 000 euroa. Varainkeruuta harjoitetaan lippailla, arpajaisilla, keräystileille tulevilla lahjoituksilla, (puhelin, internet) ja vapaaehtoisilla avustuksilla lipun oston yhteydessä (Lippupalvelu). Pääsiäissaari-tapahtuman ja huhtikuussa järjestetyn koululaiskonferenssin teemana olivat vuonna 2011 eläinten käyttäytyminen ja kädelliset (suuret apinat), joka oli EAZA:n vuoden teema. Pääsiäissaari-tapahtumassa muun muassa Korkeasaaren teatterin SimpanssiSpektaakkeli otti kantaa kädellisten suojeluun. APE-hankkeeseen kerättiin ja lahjoitettiin kampanjan haastesumma 3333 euroa yhdessä Korkeasaaren ystävät ry:n kanssa. Myös kansainväliset jäänveisto- ja hiekanveistokilpailujen teemat liittyvät luonnonsuojeluun. Jäätä veistettiin The Future of Seas ja Animal Behavior -teemoilla, hiekkaa puolestaan Behaving Like Apes -teeman mukaisesti. Ravintolapalveluiden tuottaja huolehtii omalta osaltaan toiminnan vastuullisuudesta. Korkeasaaren ravintolat panostavat voimakkaasti luomuruokaan ja Reilun kaupan tuotteisiin. Ruokatuotteissa pyritään mahdollisimman korkeaan kotimaisuus-asteeseen. Kalavaihtoehdoissa käytetään MSC-sertifioitua kalaa ja WWF:n listan kalalajeja. Ravintoloille on myönnetty pohjoismainen ympäristömerkki ja ne ovat mukana Portaat luomuun -ohjelmassa. Korkeasaaressa myydään vain Reilun kaupan kahvia ja teetä. Kaikki kertakäyttöastiat ovat biohajoavia ja ne lajitellaan biojätteeksi. Ravintolapalveluiden tuottajan, Vihreä Agentti Oy:n laatu- ja ympäristötoiminta Korkeasaaressa on ISO-9001 ja ISO-14001 järjestelmien mukaista ja sertifioitu. Korkeasaaressa toimii luontokoulu 3.-6.-luokkalaisille helsinkiläisille koululaisille. Vuosittain luontokoulussa käy noin 50 luokkaa. Luontokoulun opetusteemoja ovat eläinten talvehtiminen, uhanalaisten lajien suojelu ja eläinten käyttäytyminen. Luontokoulun tarkoitus on vahvistaa lasten suhdetta luontoon ja aktivoida heitä osallistumaan monimuotoisuuden säilyttämiseen. Eväsroskien lajitteluun kiinnitetään myös huomiota. 3
Yläkouluikäisille koululaisille järjestetään syksyisin oma teemaviikko. Syksyllä on myös kouluille ilmainen Koulujen Korkeasaaripäivä, jossa on tarjolla ohjattua ja omatoimista opettavaista ohjelmaa. Kesäisin Korkeasaaressa järjestetään lapsille yhteensä neljä kesäleiriä, joiden aikana muun muassa leikitään, ulkoillaan ja tutkitaan Korkeasaaren eläimistöä ja siinä sivussa opitaan eläimistä ja luonnonsuojelusta. Esikouluikäisille pidetään kaksi teemaviikkoa vuodessa, jolloin tarinoiden ja leikkien kautta tutustutaan eläimiin ja opitaan arvostamaan niitä osana luontoa. Asiakaslähtöisyys Vuonna 2011 valmistuneessa yleissuunnitelmassa ympäristönsuojeluun liittyviä tavoitteita ovat muun muassa Itämeren suojelun nostaminen Korkeasaaren toiminnan keskiöön. Korkeasaaren Itämerestä (huom. työnimi) syntyy yhteistoiminnan mahdollistava alusta niille tahoille, jotka työskentelevät Itämeren suojelukysymyksien parissa. Tämä toteutetaan useiden toimijoiden yhteistyönä kaudella 2012 2020. Päämääränä on tarjota Korkeasaaren puitteissa alusta Itämeren luonto- ja kulttuuriympäristön esittelyyn suurelle yleisölle. Itämeren suojelussa on mukana laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteisö, joilla ei ole yhteistä foorumia esitellä Itämerta luonto- ja kulttuuriympäristönä ja tuoda esiin suojelutyötä ja sen keinoja. Eläinten ja henkilöstön hyvinvointi Vuonna 2011 valmistui uusi visenttitarha (n. 2 M ), joka mahdollistaa tämän uhanalaisen lajin tehokkaamman tarhaamisen. Aloitettiin myös Palosaaren entisen karanteenirakennuksen perusparannustyöt(n.1,8m ). Rakennus tulee palvelemaan luonnonvaraisten eläinten hoitopaikkana. Se avataan uudelleen kesällä 2012. Työntekijöiden hyvinvointia ja viihtyvyyttä parannettiin muun muassa kunnostamalla henkilöstön sosiaalitilojen saunat ja hankkimalla muun muassa karhukahvion keittiöön ja saliin jäähdytyslaitteet. Vuonna 2011 valmistui myös Korkeasaaren toisen toimistotilan (Huvila) peruskorjaus, jossa kiinnitettiin erikseen huomiota energiatehokkuuteen ja hengitysilman laatuun. Työympäristön terveellisyyttä seurattiin tekemällä sisäilmatutkimuksia useissa toimisto- ja tuotantotiloissa kuten luontokoulu ja rehukeittiö. 4
Energiankulutukseen ja ilmastoasioihin liittyvät tavoitteet Korkeasaaren eläintarhassa seurataan pääsääntöisesti kulutuksia kiinteistökohtaisesti. Eri kiinteistöjen vesi-, sähkö- ja lämpökulutukset ovat lämmitettyyn kuutiotilavuuteen suhteutettuna olleet laskujuhdanteiset edellisiin vuosiin verraten. Sekä vanhojen rakennuksien perusparannus että uusien tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa on perusedellytyksenä ollut energiataloudellisuus. Luonnonvaraisten eläinten hoitolan peruskorjaus aloitettiin vuonna 2011 ja se valmistuu keväällä 2012. Rakennuksen tulevat seinä- ja kattorakenteet nykyisten normien mukaisten eristevahvuuksin ja nykyaikainen kiinteistötekniikka tulevat huomattavasti pienentämään energian kulutuksia aikaisempaan verraten. Korkeasaaren eläintarha rakennutti hulevesien imeytysalueen varikkoalueen ja kuningasmerikotkahäkin ympäristötöiden yhteydessä. Vuonna 2011 valmistuneen Visenttitarhan suunnittelussa ja toteutuksessa pyrittiin hillitsemään hulevesien virtauksia. Sadevesien virtauksia hillitään myös viherkatoilla. Uuden visenttitallin katto on toteutettu maksaruohomatoilla. Myös peruskorjattavaan luonnonvaraisten eläinten hoitolaan tulee viherkatto. Jätehuolto ja jätteen synnyn ehkäisy Korkeasaaressa lajitellut jätejakeet ovat: energiajäte, kaatopaikkajäte, kartonki, paperi, biojäte (ruokajäte), lanta ja puutarhajäte, metallijäte, puujäte, rakennussekajäte, ongelmajäte. Jätemäärien vaihtelevat vuosittain kävijämäärien mukaan. Korkeasaarella on sopimus kahden ympäristöalan yrityksen kanssa, jotka toimittavat jätteet mahdollisuuksien mukaan uudelleenkäsiteltäviksi ja hyötykäyttöön. Hankinnat Korkeasaaren eläintarha noudattaa hankinnoissaan Helsingin kaupungin hankintaohjeita. Kalustohankinnoissa käytämme Helsingin kaupungin kilpailuttamia toimittajia. Palveluntuottajilta edellytämme ympäristöohjelmaa ja sertifiointeja. Kuljetukset ja liikkuminen Korkeasaaren eläintarhan henkilökunnalle on hankittu vuonna 2011 polkupyöriä, joilla liikutaan saaressa. Hankintaretket Korkeasaaren ulkopuolelle pyritään tekemään suunnitellusti ja keskittäen välttäen turhaa ajamista. Lanta kuljetetaan Ämmässuon 5
kaatopaikalle kompostoitavaksi yhdistelmäajoneuvolla, jolloin ajokerrat on saatu supistettua neljään/tyhjennyskerta. Polttoaineen kulutusta seurataan ja vuosittain Korkeasaaressa kuluu n. 4500 litraa kevytpolttoöljyä ja 5000 litraa bensiiniä. Korkeasaareen pääsee julkisilla kulkuneuvoilla ympäri vuoden. Vuonna 2011 Bussi 11 ajoi pääasiassa kerran tunnissa saaren aukioloaikoina. Kesällä bussin lisäksi toimii vesiliikenne Kauppatorilta ja Hakaniemestä. Ympäristöriskit Korkeasaaren merkittävimmät ympäristöriskit liittyvät ilmastonmuutokseen. Eläinten tarha-alueilla maaperä on virtsan ja lannan vuoksi typpipitoista. Rankkasateet huuhtelevat maasta ravinteita mereen johtuen Korkeasaaren pinnanmuodosta. Korkeasaareen on tehty hulevesien imeytysalue kuningas -merikotkatarhan alapuolelle. Hulevesien imeytystä lisätään uusien rakennushankkeiden yhteydessä. Vuonna 2011 valmistunutta yleissuunnitelmaa laadittaessa teetettiin hulevesiselvitys, jonka perusteella hulevesien imeytysalueet jatkossa rakennetaan. Suunnitteilla on myös kosteikkoalue, jonka tarkoituksena on puhdistaa hulevesiä kasvillisuuden avulla. 6