1 LUPAPÄÄTÖS Nro 11/04/1 Dnro Psy-2002-y-165 Annettu julkipanon jälkeen 29.1.2004 ASIA LUVAN HAKIJA Siivilänniemenaavan turvetuotantoalueen ympäristölupa, Simo Vapo Oy PL 318 90101 Oulu
SISÄLLYSLUETTELO 2 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 HAKEMUS... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Ympäristön tila... 5 Alueen hydrologia... 5 Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö... 5 Vesistön tila ja käyttökelpoisuus... 5 Pohjaveden tila... 6 Melutilanne ja liikenne... 7 Muut kuormittavat toiminnat... 7 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia... 7 Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet... 7 Asutus ja muu rakennettu ympäristö... 8 Alueen kalatalous... 8 TOIMINTA... 8 Yleiskuvaus toiminnasta... 8 Tuotteet ja tuotanto...9 Polttoaineet... 9 Liikennejärjestelyt... 9 Työmaan liikennejärjestelyt... 9 Työmaaliikenne... 9 Jälkihoito ja -käyttö...9 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 10 Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä... 11 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN... 11 Päästöt pintavesiin...11 Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet... 11 Rakenteiden ja laitteiden hoito... 11 Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu... 12 Päästöt maaperään ja pohjaveteen... 14 Päästöt ilmaan... 15 Melu ja tärinä... 15 Maisemamuutokset... 15 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 15 Jätteiden määrä ja laatu... 15 Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat... 15 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 15 Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin... 15 Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön... 16 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen... 17 Pölyn vaikutus... 17 Melun vaikutus... 17 TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 17 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 18 Työmaan paloturvallisuus... 18 Muut riskit ja häiriötilanteet... 18 Ympäristövahinkovakuutus... 18 ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET... 18 Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset... 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 19 Hakemuksen täydennykset... 19 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 19 Lausunnot... 19
3 1. Lapin ympäristökeskus... 19 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus... 20 3. Simon kunta... 21 Muistutus... 21 4. Metsähallitus... 21 Hakijan kuuleminen ja vastine... 22 MERKINNÄT... 24 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U... 25 YMPÄRISTÖLUPA... 25 LUPAMÄÄRÄYKSET... 25 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 25 Päästöt vesiin... 25 Päästöt ilmaan ja melu... 26 Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen... 26 Varastointi... 26 Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet... 27 Toiminnan lopettaminen... 27 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 27 Kalatalousvelvoite...27 KORVAUKSET... 28 Korvausmääräys... 28 OHJAUS ENNAKOIMATTOMIEN VAHINKOJEN VARALLE... 28 RATKAISUN PERUSTELUT... 28 Lupaharkinnan perusteet... 28 Luvan myöntämisen edellytykset... 28 Lupamääräysten perustelut... 29 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 29 Tarkkailu- ja raportointimääräys... 30 Kalatalousmääräys... 30 Korvausmääräyksen perustelut... 31 VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 31 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 33 Päätöksen voimassaolo... 33 Lupamääräysten tarkistaminen... 33 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 34 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 34 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 34 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 34 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 34 Ratkaisu... 34 Perustelu... 34 Oikeusohje... 35 MUUTOKSENHAKU... 36
4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Turvetuotantoalue sijaitsee Simon kunnassa 36 km Simon taajamasta koilliseen Kuivasjoen valuma-alueella. HAKEMUS Vapo Oy on hakenut toistaiseksi voimassa olevaa ympäristölupaa turpeen nostoon Siivilänniemen tuotantoalueelta ja vesien johtamiseen vesistöön. Toiminnan aloittamisen jälkeen vuonna 1978 polttoturvetta on tuotettu enimmillään 185,1 ha:n suuruisella alueella. Vuonna 2013 tuotantopintaalan arvioidaan kuitenkin olevan enää 65 70 ha ja tuotanto päättynee viimeistään vuonna 2020. Tuotantoalueen vedet johdetaan vesiensuojelurakenteiden kautta yhtenä uomana jatkuvaan Kuivasojaan ja jokeen ja edelleen Simojokeen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5) c kohdan mukaan ympäristölupavirastossa käsitellään turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupavirastoon 27.12.2002 toimitetussa hakemuksessa on pyydetty ympäristölupaa turvetuotantoon Siivilänniemenaavalla ja vesien johtamiseen vesistöön. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTI- LANNE Toiminnalle ei aiemmin ole haettu lupaa. Lapin ympäristökeskus on 18.2.2002 (Dnro 1301Y0298-133) päättänyt, että Siivilänniemen turvetuotantoa koskeva ympäristölupahakemus on saatettava vireille vuoden 2002 loppuun mennessä. Lapin ympäristökeskuksen mukaan 26.11.1998 vahvistetussa Länsi-Lapin seutukaavassa Siiviläniemenaapa on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi merkinnällä M 4504 eli se on se on pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettu alue. Tällaisia alueita voidaan käyttää pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muut-
5 tamatta myös muihin tarkoituksiin, kuten haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asutukseen sekä jokamiehenoikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Hakija omistaa hankealueen lukuun ottamatta 7,7 ha:n suuruista vuokraaluetta. TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Ympäristön tila Alueen hydrologia Siivilänniemenaapa sijoittuu Simojoen vesistöalueella (64) Kuivasjoen alaosan alueelle (64.061). Tuotantoalueen vedet laskevat Kuivasojassa ja Kuivasjoessa 14,5 km ennen Simojokea. Kuivasjoen alaosan alueen maastosta kangasta on 33 %, turvemaata 46 %, avosoita 14 % ja turvetuotantoalueita 6 % ja vesialueita 2 %. Kuivasjoen koko valuma-alueen (64.06) pinta-ala on 146,81 km 2, josta Siivilänniemen turvetuotantoalueen pinta-ala on 1 %. Lähimmät turvetuotantoalueet, Latva-aapa ja Lyypäkinaapa, sijaitsevat Siivilänniemenaavalta itään ja kaakkoon. Tuotantoalueen ympärille kaivetuissa eristysojissa johdetaan tuotantoalueen ulkopuoliset vedet Siivilänniemenaavan vesienkäsittelyrakenteiden ohi. Kuivasjoen vesistöalueen keskivalumaksi on oletettu Simojoen valumaalueella Ranualla sijaitsevan Kotiojan keskimääräinen kesän keskivaluma 12,32 l/s km 2 ja ylivalumaksi keskiylivaluma 61,1 l/s km 2. Tiedot on saatu Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmästä. Alueen luonnon tila ja rakennettu ympäristö Simojoen vesistöalueella ei ole voimalaitoksia. Hakijan tietojen mukaan Siivilänniemenaavan läheisyydessä ei ole erityiseen käyttöön otettuja maaalueita. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Yleistä Siivilännimenaavan alapuolisen vesistön veden laatua on tarkkailtu Lapin turvetuotannon kuormitus- ja vesistötarkkailussa. Lähimmät tarkkailupisteet Kuivasojassa ovat tuotantoalueen yläpuolella (P2, koordinaatit 7317759-3427383) ja alapuolella (P3, 7317330-3427553). Lisäksi Kuivasjoen suulla sijaitsee tarkkailupiste (Kj, 7308353-3426443) Simojoen veden laatua Alaniemessä ja Tainikoskella on seurattu turvetuotannon yhteistarkkailussa. Lapin ympäristökeskus tarkkailee Simojoen suun ja Simojärven luusuan vedenlaatua.
6 Siivilänniemen turvetuotantoalueen vaikutus alapuolisen vesistön laatuun on vähäinen, mutta ajoittain todettavissa. Minimiravinteena vesistössä on fosfori. Kuivasoja vuosina 1985, 1994 sekä 1999 2002 Siiviläniemenaavan yläpuolisessa Kuivasojassa kokonaisfosforia (n=20) oli 13 26 µg/l ja yleensä (14 näytettä) alle 20 µg/l. Tuotantoalueen alapuolisessa Kuivaojassa (n=24) kokonaisfosforipitoisuus oli korkeimmillaan 45 µg/l, mutta yleensä alle 20 µg/l (19 näytettä). Kokonaistypen määrä tuotantoalueen yläpuolella (n=20) oli 410 1 400 µg/l, mutta yleensä alle 800 µg/l (15 näytettä). Tuotantoalueen alapuolisessa Kuivasojassa (n=24) pitoisuus oli alimmillaan hieman yli 500 µg/l ja enimmillään yli 1 000 µg/l ja yleensä alle 800 µg/l (n=16). Kiintoainepitoisuus yläpuolissa Kuivasojassa (n=20) oli alimmillaan alle 1,5 mg/l ja enimmillään lähes 16 mg/l ja yleensä alle 6 mg/l (15 näytettä). Tuotantoalueen alapuolella (n=24) kiintoainetta oli vedessä alimmillaan alle 2 mg/l ja enimmillään 8 mg/l, usein alle 4 mg/l (10 näytettä) ja useimmiten alle 6 mg/l (16 näytettä). Vuodelta 2001 laaditun tarkkailuraportin yhteenvedossa on todettu: "Kuivasojan veden kiintoainepitoisuus kohosi alavirtaan edetessä, vaikka Siivilänniemenaavalta valunut vesi oli miltei kiintoaineetonta. Orgaanista ainesta suon valumavesissä oli vesistölle epätyypillisen pieninä pitoisuuksina ja ilmeisesti kesä-heinäkuussa suon alapuolella havaitut pitoisuuden alenemat johtuivat juuri suolta tulevista valumavesistä. Vesistön fosforipitoisuus oli tarkkailtujen vesistöjen pienimpiä ja suhteellisen vakaan havaintopaikkojen välillä. Heinäkuussa ammoniumtyppipitoisuus kohosi suon alapuolella ja samalla vesistössä havaittiin happipitoisuuden notkahdus. Elokuussa Siivilänniemenaavan huuhtouma oli vähäistä, mutta luontaista väkevimpien suovesien vaikutus todettavissa tyrehtyneessä vesistössä." Kuivasjoen suu vuosina 1999 2002 Kuivasjoen suulla (n=20) kokonaisfosforin määrä vedessä oli 8 28 µg/l ja yleensä se oli alle 20 µg/l (14 näytettä). Kokonaistyppipitoisuus oli alimmillaan noin 500 µg/l ja enimmillään yli 1 000 µg/l ja useimmiten 600 800 µg/l (11 näytettä). Kiintoainetta vedessä oli alimmillaan alle 1 mg/l ja enimmillään 11 mg/l ja yleensä pitoisuus oli korkeintaan 4 mg/l (13 näytettä). Simojoki Ravinnepitoisuuksien perusteella Simojoen alaosassa vesi on lievästi rehevää. Vuosien 1962 1999 tarkastelun perusteella kiintoaine-, nitraattityppi-, ammoniumtyppi-, ja kokonaisfosforipitoisuus ovat laskeneet, mutta kemiallinen hapenkulutus ja väriluku ovat kasvaneet. Virkistyskäyttöluokituksessa Simojoki kokonaisuudessaan on luokassa "hyvä". Pohjaveden tila Tuotantoalueetta 0,5 km pohjoiseen sijaitseva Onkilamminaho ja 1,4 km etelään sijaitseva Huhtilampi ovat III -luokan pohjavesialueita. Hakijan tietojen mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole kaivoja.
Melutilanne ja liikenne 7 Tuotannon ja liikenteen aiheuttama melu on ajoittain havaittavissa tuotantoalueen läheisyydessä. Melu ei ole jatkuvaa eikä todennäköisesti voimakkaimmillaankaan kantaudu tuotantoalueelta lähimpään asutukseen saakka Tuotantoalueelle liikennöintiin käytettävän 10 km:n pituisen metsäautotien varressa tai tuotantoalueen läheisyydessä ei ole asutusta. Muut kuormittavat toiminnat Kuivasojan valuma-alueella kuormituksen jakautumista eri maankäyttömuotojen ei ole selvitetty. Simojokeen tulevasta fosforikuormituksesta suurin osa on peräisin maa- ja metsätaloudesta. Laskeuma puolestaan aiheuttaa huomattavan osan typpikuormituksesta. Turvetuotannon osuus ihmistoiminnan aiheuttamasta fosforikuormituksesta on 1 % ja typpikuormituksesta 2 %. Ympäristöhallinnon Internet-sivuilta saatavien tietojen mukaan luonnonhuuhtouman osuus Simojokeen tulevasta kokonaisfosforikuormituksesta on 69 % ja kokonaistyppikuormituksesta 76 %. Muun haja- ja pistekuormituksen osuudet jakautuvat seuraavasti: Fosfori Typpi (%) (%) Turvetuotanto 1,2 2,1 Taajamat 4,0 8,0 Haja-asutus 8,0 3,0 Laskeuma 8,0 30,0 Maatalous 35,0 37,0 Metsätalous 44,0 20,0 Alue ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Luonnonsuojelualueet ja muut luontokohteet Siivilänniemenaavalta tulevat vedet johdetaan noin 15 km:n matkan Kuivasojassa ja -joessa jälkeen Natura 2000-verkostoon kuuluvaan Simojokeen (FI 1301613). Hakijan käsityksen mukaan Siivilänniemenaavan vesistövaikutukset eivät kuitenkaan ulotu Simojokeen. Kuivasjärven (FI 130 1611) Natura-alue sijaitsee 3,4 km Siivilänniemenaavalta pohjoiseen. Kuivasjärven alue kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan ja FINIBA alueisiin. Runkauksen luonnonpuisto ja Natura-alue (FI 130 1601) sijaitsee 5,6 km tuotantoalueelta koilliseen. Hakijan tietojen mukaan tuotantoalueen välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä puroja, lähteitä tai muita arvokkaita pienvesiä. Lapin vesi- ja ympäristökeskuksen inventoinneissa Kuivasjärvi on luokiteltu erittäin arvokkaaksi järveksi.
Asutus ja muu rakennettu ympäristö 8 Hakijan tiedossa ei ole erityisiä maankäyttökohteita tuotantoalueen läheisyydessä. Siivilänniemenaavalta lähimpään, Sompujärven ja Alaniemen kylien asutukseen on matkaa 10 km. Alueen kalatalous Kuivasjoen kalastoa ja kalastusta on selvitetty syksyllä 2002 paikallisille maanomistajille ja vesialueenomistajille suunnatussa tiedustelussa. Tiedusteluun vastasi seitsemän tilanomistajaa (33 %). Kalastukseen osallistui kaikkiaan 12 henkilöä. Tiedusteluun vastanneista vain yksi ilmoitti saalistiedot. Saalislajeja olivat hauki ja ahven. Pyydyksinä käytettiin katiskaa, heittovapaa ja mato-onkea. Kolme muuta vastaajaa ilmoitti myös kalastavansa joella. Kalastus painottuu avovesikauteen. Yksi vastaajista ilmoitti kalastavansa Kuivasjoella ympärivuotisesti. Kalastuksessa käytetään lisäksi verkkoa, rysää, koukkua ja pilkkiä. Saaliiksi saadaan myös särkeä ja harjusta. Yksi vastaajista oli ravustanut 16 merralla 6 päivää, ilman saalista. Alaniemen kalastuskunnan mukaan Kuivasjoella käy vuodessa noin 40 kalastajaa, joista osa on vieraspaikkakuntalaisia virkistyskalastajia. Metsähallituksen ja kalastuskunnan mukaan jokeen ei tehdä istutuksia. Metsähallituksen Metsä-Lapin vieheluvalla saa kalastaa Kuivasjoella, mutta tarkempia kalastajamääriä ei ole tiedossa. Lupia myydään vuosittain useita tuhansia. Simojoen lohikanta on kasvanut kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2001 joella kalasti vavoilla noin 2 000 henkilöä. Vapakalastajien kokonaissaalis oli noin 5 845 kg, josta lohen osuus oli 42 %, hauen 39 %, harjuksen 14 % ahvenen 3 % ja taimenen 1 %. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vapo Oy on hakenut ympäristölupaa jatkaa vuonna 1978 Siivilänniemenaavalla aloitettua turvetuotantoa. Yhtiö omistaa tai on vuokrannut toimintaan tarvittavat alueet, joiden tuotantokelpoinen kokonaispinta-ala on enimmillään 185,1 ha. Tuotannosta on poistunut 2 ha ja vuonna 2013 tuotantoalueen pinta-ala on enää 65 70 ha. Tuotanto päättynee vuosina 2016 2020. Tuotantoalueen tukikohdassa sijaitsee työmaarakennus, jossa syntyvät jätevedet johdetaan sakokaivon kautta imeytykseen. Piha-alueella on lisäksi työkoneiden huoltorakennus ja mahdollisesti urakoitsijoiden kevytrakenteisia siirrettäviä taukotupia ja työkaluvarastoja. Vuotuinen toiminta keskittyy touko-syyskuulle, jolloin tuotantoa harjoitetaan sääolojen salliessa keskeytyksettä kaikkina vuorokaudenaikoina. Lisäksi tuotantokenttiä kunnostetaan lähinnä syksyisin. Talven lisäksi turvetta voidaan kuljettaa asiakkaille muinakin vuodenaikoina, ja tarvittaessa turvetta lastataan ja kuljetetaan kaikkina vuorokaudenaikoina.
Tuotteet ja tuotanto 9 Siivilänniemenaavalla tuotetaan jyrsinpolttoturvetta. Turpeen vuotuinen tuotantomäärä on keskimäärin 40 000 m 3. Tuotantomenetelmänä käytetään Haku-menetelmää, jonka päävaiheet ovat turpeen irrottaminen, kuivatus, keräily ja varastointi. Osittain käytetään imuvaunutuotantoa ja myöhemmin kenttien madaltuessa mahdollisesti myös mekaanista vaunua. Turve kuormataan perävaunullisiin rekkoihin pyörä- tai kauhakuormaajalla. Polttoaineet Siivilänniemenaavalla työkoneissa käytetään diesel- tai polttoöljyä, ja niiden voiteluun käytetään moottoriöljyjä ja vaseliineja. Polttoaineen vuotuinen kulutus on 20 800 litraa ja voiteluaineita käytetään noin 160 litraa tuotantokauden aikana. Pumppaamoilla polttoainetta kuluu vuodessa noin 2 000 litraa ja voiteluaineita 16 litraa. Tuotantoalueella on nykyisin yksi 500 litran siirrettävä polttoainesäiliö ja kaksi hakijan omistamaa 1 000 litran polttoainesäiliötä. Niitä säilytetään paloviranomaisten hyväksymissä paikoissa. Liikennejärjestelyt Työmaan liikennejärjestelyt Siivilänniemenaavalta kuljetaan 10 km metsäautotietä Sompukylän koillispuolelle Alaniemen ja Sompujärven väliselle tielle nro 923. Kemiin liikennöidään tietä nro 9262 lounaaseen Keminmaata kohti. Satunnaiset toimitukset Rovaniemelle viedään tien nro 923 kautta Lehmikumpuun ja edelleen tien nro 9261 kautta Ossauskoskelle, jossa käännytään valtatielle nro 4. Työmaaliikenne Touko syyskuussa liikenne keskittyy tuotantoalueelle. Muu liikenne on satunnaista kuten tuotanto- ja kuormauskaluston siirtämistä sekä henkilöautoliikennettä. Siivilänniemenaavalta turve kuljetetaan pääosin talvella, mutta tarvittaessa muulloinkin. Turve toimitetaan Stora Enson Kemin tehtaille tai Rovaniemen Energian käyttöön Rovaniemelle. Vuotuisen tuotannon kuljettamiseen tarvitaan noin 400 täysperävaunukuormaa. Jälkihoito ja -käyttö Siivilänniemenaavalla tuotannosta on poistunut 2 ha ja tuotannosta poistuu yli 100 ha vuoteen 2013 mennessä. Tuotannon on arvioitu päättyvän aikaisintaan vuonna 2016.
10 Tuotannosta poistuvien alueiden, joilta vedet laskevat painovoimaisesti, suopohja siistitään roskista ja jätteistä sekä kantokasat ja koneet poistetaan. Tuotetut turvevarat poistetaan, auma-alueet siistitään ja tasataan siten, että niistä ei aiheudu maisemahaittaa. Turvetuotannon jälkeen todennäköisin maankäyttömuoto näillä alueilla on maapohjasta riippuen peltoenergiakasvien (ruokohelpi) viljely tai metsittäminen. Nämä vaihtoehtoiset käyttömuodot edellyttävät kuivatuksen varmistamista ja maanpinnan muokkausta. Alueet otetaan uuteen käyttöön sopivina kokonaisuuksina. Tuotannosta poistuneita alueita ei pääsääntöisesti eroteta turvetuotannon vesienkäsittelystä, koska niiltä tulevat vedet eivät erityisesti kuormita vesienkäsittelyrakenteita. Tästä poikkeaviin järjestelyihin hakija esittää suunnitelman ennakolta alueelliselle ympäristökeskukselle. Vapo Oy huolehtii tarvittaessa omistuksessaan olevien vesiensuojelurakenteiden kunnossapidosta vielä noin kahden vuoden ajan sen jälkeen, kun asianomaisiin rakenteisiin on lopetettu turvetuotantoon käytetyiltä alueilta tulevien vesien johtaminen. Kunnossapidon toteutus ja kesto määräytyvät tarpeen mukaan ottaen huomioon poistuma-alueiden kulloinenkin käyttö. Tämän jälkeen uutta maankäyttömuotoa koskevat määräykset ja suositukset ratkaisevat vesiensuojelurakenteiden käytön ja kunnossapidon. Alueiden, joita ei tuotannon päättymisen jälkeen voida painovoimaisesti kuivattaa maa- ja metsätalouden käyttöön, käyttömuoto ratkaistaan tapauskohtaisesti. Siivilänniemenaavalla turvetuotannosta toiseen maankäyttömuotoon siirrettyjen alueiden vesi- ja muita päästöjä ei hakijan käsityksen mukaan ole tarpeen tarkkailla. Entisten tuotantoalueiden uusien maankäyttömuotojen päästöjä ja vaikutuksia tutkitaan erillisissä projekteissa, joiden tulosten perusteella voidaan riittävästi arvioida Siivilännimenaavalta tulevia päästöjä. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Siivilänniemenaavalta johdettavien vesien käsittely 106,5 ha:n osalta pintavalutuksella ja 78,6 ha:n osalta lasketuksella toteuttaa vanhoille tuotantoalueille soveltuvista vesienkäsittelymenetelmistä parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen (BAT). Pintavalutuskentän valuma-aluetta ei voida kasvattaa tuotantoalueen ja kenttien suurten korkeuserojen takia. Tiedossa ei ole myöskään uusia pintavalutukseen soveltuvia alueita, koska lähialueen suot ovat ojitettuja ja puustoisia. Siivilänniemenaavalla pelkällä laskeutuksella käsitellään niin pieneltä alueelta tulevat vedet, että kemiallisen puhdistuksen rakentaminen muodostuisi kohtuuttoman kalliiksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Ainoa varteenotettava tehostamisvaihtoehto Siiviläniemenaavan tapauksessa on virtaamansäädön järjestäminen. Virtaamansäädön soveltuvuus tulisi kuitenkin varmistaa tarkemmilla maastotutkimuksilla ja vaakituksilla. Hakijan mukaan muita kuin jo olemassa olevia, teknisesti toteuttamiskelpoisia ja taloudellisesti kannattavia, vesiensuojelumenetelmiä Siivilänniemenaavan olosuhteissa ei ole toteutettavissa. Hakijan mukaan toiminnassa sovelletaan myös pöly- ja meluhaitat, jätteiden käsittely sekä liikennejärjestelyt huomioon ottaen ympäristön kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä parasta käytäntöä.
Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä 11 Vapo Oy Energia Pohjois-Suomen tulosyksiköllä on ISO 14001 -standardin mukainen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä. Järjestelmä on otettu käyttöön vuoden 1998 alussa ja sertifioitu syksyllä 2001. Ympäristöhallintajärjestelmä tukee ja täydentää ISO 9002 -standardin mukaista laatujärjestelmää. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt pintavesiin Vesiensuojeluratkaisut ja -rakenteet Siivilänniemenaavan vesiensuojelurakenteet on toteutettu siten, että osa (50,9 ha) lohkon 1 kuivatusvesistä ja lohkon 2 (55,6 ha) kuivatusvedet johdetaan pintavalutus-kentälle ja sieltä edelleen laskuojan 1 kautta Kuivasojaan. Lohkon 2 vedet valuvat gravitaatiolla ympärivuotisesti pintavalutukseen. Lohkon 1 vedet johdetaan tuotantoaikana laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta pumppaamolle ja pintavalutuskentälle. Silloin kun vesiä ei voi jäätymisen takia pumpata, johdetaan vedet laskeutusaltaiden 1 ja 2 kautta laskuojaan 1 ja edelleen Kuivasojaan. Loppuosa (78,6 ha) lohkon 1 kuivatusvesistä johdetaan ympärivuotisesti laskeutusaltaalle 3 ja siitä edelleen laskuojan 2 kautta Kuivasojaan. Siivilänniemenaavan pintavalutuskentän pinta-ala on 4,4 ha ja valuma-alue 106,5 ha. Kiintoaineen pidättymistä jo sarkaojastoon tehostetaan ojiin kaivetuilla allassyvennyksillä ja päisteputkiin asennettavilla lietteenpidättimillä. Järjestely tasaa huippuvirtaamia ja ehkäisee niiden aiheuttamaa kiintoainekuormitusta alapuolisessa vesistössä. Tuotantoaikaisten tuotantoalueen ympäristövesien pääsy reuna- ja sarkaojastoon sekä vedenpuhdistusrakenteisiin on estetty koko tuotantoalueen kiertävillä eristysojilla. Rakenteiden ja laitteiden hoito Allassyvennykset puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarpeen vaatiessa altaan lietetilan täytyttyä. Allassyvennykset kaivetaan ojiin, mikäli turvekerros on riittävän paksu. Pumppaus- ja laskeutusaltaat puhdistetaan tuotantokauden jälkeen syksyllä tai tarvittaessa useammin. Laskeutus- ja pumppausaltaissa on pintapuomit, joilla estetään veden pinnalla olevan turvepölyn kulkeutuminen alapuoliseen vesistöön. Siivilänniemenaavalla käytettävä pintavalutuskenttä on kokonaisuudessaan toiminut hyvin. Siivilänniemenaavalla ei ole erityisiä riskejä ympäristölle aiheuttavia vesiensuojelurakenteita. Laskeutusaltaan patorakenteen tai pintavalutuskentän penkan pettäessä vesistöön voisi aiheutua normaalia suurempaa kiin-
12 toaine- ja ravinnekuormitusta. Vesiensuojelurakenteiden kuntoa seurataan ja niitä huolletaan säännöllisesti, jotta häiriötilanteita ei syntyisi. Vesiin joutuvien päästöjen määrä ja laatu Keskivalumat Touko-lokakuun keskivalumat (Mq, l/s km 2 ) Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailusoilla ja Siivilänniemenaavalla olivat vuosina 1997 2001: 1997 1998 1999 2000 2001 Siivilänniemenaapa 16,1 38,7 19,4 23,2 16,2 12,3 26,9 13,6 10,0 9,8 Tuotantoalueelta johdetun veden laatu Siivilänniemenaavan pintavalutuskentältä johdettavan veden laatua on tarkkailtu vuosina 1995 2001: Tulosen mukaan pitoisuudet olivat: n vuosi PPO:n kuormitustarkkailusuot vuodenaika Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.P µg/l PO 4 -P µg/l Kok.N µg/l NH 4 -N µg/l Fe µg/l kesä 7 1995 8,9 13 49 2086 951 kesä 7 1996 14,1 30 41 1258 496 kesä 5 1997 23,1 23 26 1042 326 kesä 8 1998 2,6 13 27 14,0 1299 231 3112 kesä 8 1999 1,4 12 24 6,5 1133 157 2625 kesä 9 2000 3,5 13 24 11,2 1183 300 3840 kesä 9 2001 2,3 11 18 10,0 1083 73 3492 keskiarvo 8,1 16 30 10,4 1298 362 3267 kevät 1 1999 2,5 11 24 5,0 1100 50 2200 syksy 1 1999 2,0 10 27 12,0 1220 247 4100 syksy 1 2000 5,8 14 36 20,0 1215 400 6700 syksy 2 2001 2,1 10 29 25,0 1332 547 5850 keskiarvo 3,3 11 31 19,0 1256 398 5550 Laskeutusaltaiden kautta johdettavan veden laatua ei ole tarkkailtu. Aiheutunut vesistökuormitus Vuosina 1999 2001 Siiviläniemenaapa oli Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotannon tarkkailusuona. Vuosina 1995 1998 Siiviläniemenaavan kuormitukset on arvioitu pintavalutuskentälliselle osalle Lapin pintavalutuskentällisten tarkkailusoiden ja laskeutusaltaalliselle osalle vuosina 1995-2001 laskeutusaltaallisten tarkkailusoiden keskimääräisten ominaiskuormituslukujen perusteella seuraavasti:
Nettokuormitus kg/d Bruttokuormitus kg/d kg/d ha Kiintoaine Kok. fosfori Kok.typpi Kiintoaine Kok..fosfori Kok. typpi 1995 189 21,1 0,09 2,3 1996 189 24,3 0,15 2,9 1997 185 6,5 0,05 1,7 1998 183 13,8 0,02 5,6 1999 189 0 0,006 2,6 4,5 0,07 3,8 2000 189 0 0 0 12,7 0,09 4,5 2001 189 4,1 0 3,2 7,4 0,06 3,5 13 Siiviläniemenaavan turvetuotantoalueen nettokuormitukset vaihtelevat huomattavasti vuosittain johtuen sekä sääoloista että arvioidussa luonnonhuuhtoumassa olleista eroista. Bruttokuormituksessa vuosien väliset vaihtelut ovat olleet selvästi vähäisempiä kuin nettokuormituksen vaihtelut. Bruttokuormitukset on raportoitu vuodesta 1999 lähtien. Voimakkaiden sateiden aiheuttamien valuntahuippujen aikana kuormitukset voivat nousta huomattavasti keskimääräistä suuremmiksi. Kesän keskimääräisten kuormitusten tavoin valuntahuippujen aikainen kuormitus on vähäisempää pintavalutuskentällisillä kuin laskeutusaltaallisilla tarkkailusoilla keskimäärin. Vastaavasti alivalumakaudella kuormitus jää keskimääräistä selvästi alhaisemmaksi ja voi kesän kuivana kautena loppua kokonaankin virtaaman ehtyessä. Arvio vastaisesta vesistökuormituksesta Siiviläniemenaavalta tuleva kuormitus on arvioitu tarkkailusta saatujen ominaiskuormituslukujen keskiarvoilla. Siiviläniemenaavan pintavalutuskentän omia ominaiskuormituslukuja on käytetty kevään, kesän ja syksyn kuormituksen laskennassa. Talven ja laskeutusaltaallisen osan kuormitus on laskettu käyttäen hyväksi Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin ympäristökeskusten tarkkailutuloksia. Nettokuormitus on saatu vähentämällä bruttoominaiskuormituksesta Vitmaojan luonnontilaisen valuma-alueen huuhtouma. Osa netto-ominaiskuormitusluvuista on saatu suoraan tarkkailuraporteista ja osa on laskettu käyttäen Vitmaojan vuodenaikakeskiarvoja vuosilta 1991-2001. Kuormitus on arvioitu 185,1 hehtaarille. Kesällä ja syksyllä vesistä käsitellään pintavalutuksella 106,5 ha. Talvella ja keväällä pintavalutukseen menee 55,6 ha. Laskeutuksella käsitellään kesällä ja syksyllä 78,6 ha sekä talvella ja keväällä 129,5 ha. Kuormituslaskennassa käytetään useiden vuosien aineistojen keskiarvoa, jolloin virheen suuruus pienenee, mutta kyseessä on aina laskennallinen arvio. Syksyn, talven ja kevään tiedoissa laskennassa käytetyn aineiston määrä on huomattavasti kesää pienempi, koska vuosikuormituksen seurantaa on tehty Pohjois-Suomessa vasta muutamia vuosia. Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen arvio Siivilänniemenaavan tulevasta vesistökuormituksesta on seuraava:
Bruttokuormitus kg/d 14 viikko d Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 N Kok-P PO 4 -P 45 16 (talvi) 17 20 (kevät) 21 39 (kesä) 40 44 (syksy) rankkasade 169 11 16 2,3 1,1 0,04 0,01 28 111 141 15,7 8,9 0,40 0,06 133 25 56 4,2 1,1 0,11 0,05 35 11 27 3,5 1,8 0,08 0,03 169 355 17,8 7,4 0.5 0,2 Nettokuormitus kg/d Kiintoaine COD Mn Kok-N NH 4 N Kok-P PO 4 -P 45 16 (talvi) 17 20 (kevät) 21 39 (kesä) 40 44 (syksy) 9,5 1,3 2,1 1,1 0,03 0,01 87 0,0 8,7 8,8 0,19 0,00 17 17,4 2,7 1,1 0,06 0,03 5,9 1,7 3,0 1,8 0,04 0,02 Siiviläniemenaavan arvioitu kesäajan kuormitus on suurempi vuosien 1995-2001 keskimääräiseen kuormitukseen verrattuna. Ero on pieni ravinteiden osalta, mutta suuri kiintoaineen osalta. Syy suurempaan laskennalliseen kiintoainekuormitukseen johtuu tarkkailusoiden eroista Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lapin laskeutusaltaallisten soiden kiintoainekuormitus on ollut selvästi pienempää kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Laskennassa on kuitenkin käytetty Pohjois-Pohjanmaan tarkkailun tuloksia, koska aineisto on selvästi Lappia suurempi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Toiminnassa riski päästöistä maaperään aiheutuu lähinnä poltto- ja voiteluaineiden käytöstä sekä jätteiden keräyksestä ja lyhytaikaisesta säilytyksestä työmaa-alueella. Päästöt pyritään ehkäisemään aineiden ja säiliöiden huolellisella käsittelyllä sekä sijoittamalla säiliöt siten, että mahdollinen vuoto rajoittuu mahdollisimman pienelle alueelle ja on helposti puhdistettavissa. Erityistä pohjaveden pilaantumisriskiä ei aiheudu poikkeustilanteissakaan, koska tuotantoalueella säilytettävän polttoaineen määrä on vähäinen ja
15 turveperäinen maa läpäisee heikosti nesteitä, joten mahdolliset vuodot rajoittuvat pienelle alueelle ja ovat helposti puhdistettavissa. Siivilännimenaavan turvetuotanto ei ennalta arvioiden vaikuta pohjaveden laatuun tai saatavuuteen. Päästöt ilmaan Tuotantotoiminnasta aiheutuva pölyäminen aiheuttaa vähäistä esteettistä haittaa tuotantoalueen reunoilla. Tuotantoalueen ympäristöön mahdollisesti leviävä pöly ei aiheuta vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Myöskään turpeen kuljetuksesta ei aiheudu erityistä haittaa, koska liikennöintireitin varrella ei juurikaan ole asutusta. Melu ja tärinä Toiminnasta aiheutuva melu rajoittuu tuotantoalueen läheisyyteen ja on ajoittaista. Melu ei todennäköisesti voimakkaimmillaankaan kantaudu tuotantoalueelta asutukseen saakka. Maisemamuutokset Tuotantoalue kokonaisuudessaan on toiminnassa, joten tuotannon jatkaminen ei aiheuta muutoksia maisemassa. Tuotannosta poistuvat alueet muuttavat maisemaa, kun ne muuttuvat kasvipeitteisiksi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätteiden määrä ja laatu Vuosittain Siivilänniemenaavan tuotantoalueella syntyy turvetuotantotoiminnan jätteinä 290 kg jäteöljyä, 25 kg muita öljyisiä jätteitä sekä 360 kg sekajätettä. Jätteiden kerääminen, kuljetus ja käsittelypaikat Jätteiden keräämistä varten työmaalla on erikseen osoitetut jätteidenkeruupisteet. Jäteöljyt ja muut öljyiset jätteet toimitetaan Ekokem Oy:lle. Tarkemmat jätteiden käsittelyohjeet on esitetty Siivilänniemenaavan turvetuotantotyömaan jätehuoltosuunnitelmassa. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus luontoon ja luonnonsuojeluarvoihin Hakijan arvion mukaan Siivilänniemenaavan turvetuotannon vesistövaikutukset ulottuvat Kuivasojaan ja -jokeen, mutta eivät enää Natura 2000 - verkostoon kuuluvaan Simojokeen johon tuotantoalueelta johdettavat vedet laskevat noin 15 kilometrin päässä tuotantoalueelta.
16 Hakijan ei ole arvioinut, että toiminnalla olisi vaikutuksia muihinkaan luonnonsuojelualueisiin tai muihin erityisiin luontokohteisiin. Vaikutus pintavesiin ja niiden käyttöön Siivilänniemenaavan tulevan vesistökuormituksen vaikutuksia alapuolisen vesistön ainepitoisuuksiin on arvioitu kuormituksen laimentumisena Kuivasjoen virtaamiin kesäaikana. Laskennassa on käytetty edellä esitettyä nettokuormitusta ja bruttokuormitusta. Keskivalumaksi on oletettu Simojoen valuma-alueella Ranualla sijaitsevan Kotiojan vuosien 1980 2000 keskimääräinen kesän (1.6. 30.8.) keskivaluma. 12,32 l/2 km 2 ja ylivalumaksi Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmästä saatu keskiylivaluma 61,1 l/s km 2. Ainevirtaamalaskelmissa kuormituksen vaikutus yliarvioidaan, koska kuormitus siirretään sellaisenaan jokisuulle, vaikka kulkeutuessaan ravinteet osittain sitoutuvat ja sedimentoituvat. Pitoisuuslaskelmassa ei myöskään oteta huomioon vesistön nykyistä pitoisuustasoa. Vuosien 1999 2001 tarkkailutulosten mukaan Siivilänniemenaavalta tuleva vesi oli ajoittain laadultaan parempaa kuin vastaanottavan Kuivasojan veden laatu. Pitoisuuslisät on laskettu kesän yli- ja keskimääräisessä virtaamatilanteessa. Siivilänniemenaavalta tulevan vesistökuormituksen aiheuttamat laskennalliset pitoisuuslisät edellä lausutuilla tekijöillä ovat: Kuivasjoen suu Simojokeen (F=146,81 km 2 ) Valuma Brutto/netto Kiintoaine mg/l COD Mn mg/l Kok.N µg/l Kok.P µg/l Keskivaluma Mq=12,32 l/s km 2 Brutto 0,2 0,4 26,9 0,7 Netto 0,1 0,1 17,4 0,4 Ylivaluma MHq=61,1 l/s km 2 Brutto 0,2 0,5 22,9 0,7 Siiviläniemenaavalta johdettavat vedet nostavat laskennallisesti nettomääräisesti ilmaistuna Kuivasjoen fosforipitoisuutta alle 1 µg/l, typpipitoisuutta 17-27 µg/l sekä kiintoaineen määrää ja kemiallista hapenkulutusta alle 1 mg/l. Turvetuotantoalueen lähialueella veden typpipitoisuus voi nousta vähän vähäisenä kasvuna, mutta muutoin vaikutukset fosforirajoitteisessa Kuivasojassa ovat vähäiset. Vesistövaikutukset rajoittuvat Kuivasojaan ja Kuivasjokeen. Siiviläniemenaavan turvetuotantoalueen alapuolisen Kuivasjoen vesistönja rannankäyttö on vähäistä. Joen varrella on neljä kesämökkiä. Pääasiallinen vesistön- ja rannankäyttö on kalastus, uiminen ja metsästys. Lisäksi vettä käytetään saunavetenä ja yksi henkilö harjoittaa alueella matkailutoimintaa. Syksyllä 2002 kalastoa ja kalastusta koskeneen kyselyn vastausten mukaan Kuivasjokea pidettiin kesällä vähävetisenä ja vedessä esiintyi samennusta etenkin voimakkaiden sateiden ja tulvahuippujen aikaan. Erään henkilön mukaan vesi ei kelvannut edes saunavedeksi.
Hakijan mukaan Siivilänniemen turvetuotantoalueelta johdettavista vesistä ei aiheudu alapuolisen vesistön varrella sijaitsevilla tiloilla vesistösidonnaista virkistyskäyttöhaittaa. Joen kalataloudellinen merkitys on myös vähäinen. Vedenlaadussa ei tapahdu merkittävää muutosta Siiviläniemen yläpuolisen, alapuolisen ja jokisuun pisteen välillä. 17 Vaikutus maaperään ja pohjaveteen Hakijan ilmoituksen mukaan Siivilänniemenaavan vaikutusalueella ei sijaitse luokkaan I kuuluvia vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita tai luokkaan II kuuluvia vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita. Hankealueelta noin 0,5 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Onkilamminahon pohjavesialue ja 1,4 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Huhtilammen pohjavesialue ovat luokkaan III kuuluvia muita pohjavesialueita, joiden hyödyntämiskelpoisuuden arviointi edellyttää lisätutkimuksia. Hakija ei ole arvioinut toiminnan mahdollisia vaikutuksia mainittuihin pohjavesialueisiin. Alueen lähistöllä ei tiettävästä ole kaivoja. Alueella ei ole ilmoitettu olevan virtaamiltaan tai luonnonarvoiltaan merkittäviä lähteitä. Pölyn vaikutus Siivilänniemenaavan ympäristössä ei ole asutusta tai muita pölyämisestä häiriintyviä kohteita haittaetäisyyksillä. Melun vaikutus Turvetuotantotoimista aiheutuva melu ei hakijan mukaan voimakkaimmillaankaan kantaudu asutukseen saakka. TOIMINNAN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on esittänyt, että alueen käyttö- ja päästötarkkailua sekä vesistötarkkailua jatketaan kuten tähänkin saakka yhteistarkkailuna osana Lapin ympäristökeskuksen turvetuotantoalueiden tarkkailuohjelmaa. Hakemuksen liitteenä on Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden käyttö-, kuormitus-, ja vesistötarkkailuohjelma vuosina 2001 2002. Tarkkailun pääperiaate on ollut, että osa soista on valittu tarkkailuun ja muiden soiden kuormitus on arvioitu tarkkailusta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Tarkkailusuot valitaan vuosittain. Vuonna 2001 tarkkailussa olivat Siivilänniemenaapa, Lumiaavan laskeutusallas 3 ja pintavalutuskenttä 1, Hirviaapa, Keskiaapa, Lyypäkinaapa sekä Rakkaviidanaapa. Vuonna 2002 tarkkailua oli tarkoitus jatkaa ottamalla tarkkailuun Siivilänniemenaavan sijaan Hietalahdenaapa. Hakija on esittänyt, että kalaston ja kalastuksen tarkkailu toteutetaan Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 18 Työmaan paloturvallisuus Turvetuotannon harjoittaminen kesällä kuivana kautena ja toiminnan luonne aiheuttavat tulipalojen vaaran. Riskien minimoimiseksi vuosittain päivitettävät tuotantoaluekohtaiset turvallisuussuunnitelmat ja ohjeet annetaan tuotantoalueella toimiville henkilöille ja järjestetään tarpeellinen koulutus. Kullekin tuotantoalueelle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio, joka vastaa mahdollisen tulipalon alkusammutuksesta ja muiden hätätilanteiden hoitamisesta. Tuotantoalueilla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineet sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle. Vuosittain päivitettävät turvallisuussuunnitelmat toimitetaan paloviranomaisille, jotka myös tutustuvat tuotantoalueisiin sekä arvioivat ja hyväksyvät niiden palosuojeluvalmiuden ennen tuotantokauden alkua. Lisäksi viranomaiset osallistuvat tuotantoyksiköiden palosuojelukoulutukseen ja harjoituksiin. Lähin asutus on niin kaukana asutuksesta, että tulipalo tuotantoalueella ei aiheuttaisi välitöntä vaaraa ihmisille. Siivilänniemenaavalla ei ole erityistä riskiä ympäristölle aiheuttavia vesiensuojelurakenteita. Muut riskit ja häiriötilanteet Turvetuotantotoimintaan liittyviä muita riskejä ovat kuivatus- ja vesiensuojelurakenteiden rikkoontuminen sekä mahdolliset polttoaine- ja jäteöljysäiliöiden vuodot. Rakenteiden, laitteiden ja säiliöiden kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja niitä huolletaan tarvittaessa. Viranomaiset antavat ohjeita ja velvoitteita tuotantoalueella suorittamiensa tarkastusten perusteella. Ympäristövahinkovakuutus Vapo Oy:llä on voimassa oleva ympäristövahinkovakuutus. ESITETYT MUUT TOIMENPITEET JA KORVAUKSET Kalatalousvelvoitteet ja korvaukset Hakija on katsonut, että Siivilänniemenaavan turvetuotannosta aiheutuva kalataloudellinen haitta alapuolisessa vesistössä voidaan kompensoida asetettavalla kalatalousmaksulla. Maksua määrättäessä on otettava huomioon vesiensuojelun tehokkuus ja tuotantopinta-alan väheneminen. Hakija on esittänyt, että vuotuisen kalatalousmaksun suuruudeksi määrätään aluksi 140 euroa siitä vuodesta alkaen, kun lupapäätös saa lainvoiman. Vuodesta 2008 alkaen maksun tulee alentua 100 euroon vuodessa tuotantopinta-alan pienenemisestä johtuen. Kalatalousmaksu on velvoitettava käytettäväksi Kuivasjoen kalaston hoitotoimiin.
19 Hakijan mukaan Siivilänniemenaavan turvetuotannosta ei aiheudu tilakohtaisesti korvattavaa haittaa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Vapo Oy on täydentänyt hakemustaan 20.1.2003 hankealueella tiedoilla hankealueella toimivasta paliskunnasta sekä kalataloustarkkailuohjelmalla sekä 5.12.2003 pinta-alatiedoilla Kuivasojan ja joen vesialueen omistuksesta. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristölupavirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Simon kunnassa 7.2. 10.3.2003 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on lisäksi ilmoitettu 7.2.2003 Pohjolan Sanomat -lehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Lapin ympäristökeskukselta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskukselta, Simon kunnalta ja Simon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lausunnot 1. Lapin ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että Lapin alueella on inventoitu luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaat pienvedet. Tulosten mukaan ainoa hankealueen lähelle sijoittuva mainitunlainen vesistö on 3,4 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Kuivasjärvi. Ympäristön maan käytön osalta on todettu, että hakemuksessa ei ole yksityiskohtaisesti tarkasteltu asutuksen sijaintia tuotantoalueen läheisyydessä. Siivilänniemenaapaapa sijaitsee monella tavalla merkittävän Simojoen vesistön valuma-alueella. Tämän osaksi luonnontilainen ja patoamaton jokivesistö on koskiensuojelulailla suojeltu voimalaitosrakentamiselta. Kalataloudellisesti Simojoki arvokas ja sen virkistyskäyttöarvo on suuri. Simojoki on harvoja maamme jokia, joissa Itämeren lohi vielä lisääntyy luontaisesti ja se on kansainvälisessä Salmon Action Plan -ohjelmassa. Merkittävien luontoarvojensa vuoksi Simojoki on otettu Natura 2000 -ohjelmaan. Lausutuista seikoista johtuen Siivilänniemenaavalla on syytä kiinnittää erityistä huomiota vesiensuojeluun ja vesiensuojelurakenteiden toimivuuteen. Hakijan laskelmien perusteella on arvioitu, että Siiviläniemenaavan vesistövaikutukset Kuivasjoessa ovat vähäisiä. Kuormitusarvioon ja sen nojalla tehtyyn vaikutusarvioon liittyy monia laskentavaiheita ja keskiarvoja. Myös Vitmaojan valuma-alueen mukaan laskettuihin netto-ominaiskuormitusarvioihin sisältyy epävarmuustekijöitä. Lopputuloksena voidaan saada hyvin vähäisiä tai olemattomia netto-ominaiskuormitusarvoja. Vitmaojan valuma-alueen luonnonhuuhtouman arvoja ei voida pitää perusteltuna, koska tällöin voidaan päätyä virheellisiin tuloksiin ja päätelmiin vesistövaikutuksia arvioitaessa. Hakemuksessa (taulukko 4.1) olisi pitänyt esittää, missä yhteydessä pintavalutuskentän veden laatua on tarkkailtu.
20 Luonnonsuojelulain 65 :n mukaan hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava hankkeen vaikutukset Natura 2000 -verkostoon ehdotetun alueen luonnonarvoihin, jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää Natura-alueen varausperusteena olevia luonnonarvoja. Hakemusasiakirjoista ei ilmene tietoja mahdollisesta arvioinnista tai, millä perusteella hakija on mahdollisesti päätynyt siihen, että mainittu arviointi ei tässä tapauksessa ole tarpeen. Tuotantoalueen vesiensuojelutoimenpiteitä on tarpeen tehostaa. Hakijan mukaan vesiensuojelurakenteisiin ei tekniset ja taloudelliset seikat huomioon ottaen ole mahdollista tehdä muutoksia, mutta tätä väitettä ei ole tarkemmin perusteltu. Ainoaksi varteenotettavaksi vaihtoehdoksi on esitetty virtaamansäädön käyttöönottamista alueella, jolta tulevat vedet käsitellään nykyisin ainoastaan lasketuksella. Hakija on velvoitettava selvittämään tämä mahdollisuus. Vesiensuojelun tehokkuus edellyttää, että tuotantotoiminnasta riippumatta vesien pumppaaminen pintavalutuskentälle alkaisi mahdollisimman aikaisin keväällä ja jatkuisi mahdollisimman pitkään syksyllä. Ottaen huomioon tuotannosta poistuvien alueiden aikataulu ja laajuus, hakijan on hyvissä ajoin ennen tuotannon päättymistä esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoidosta ja - käytöstä sekä jälkikäyttömuodosta riippuen esitettävä, miten toiminnasta aiheutuvat mahdolliset päästöt ympäristöön estetään. Simojoen vedenlaatua on tarkkailtu neljässä eri pisteessä osana Lapin ympäristökeskuksen alueen turvetuotantoalueiden kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaa. Tarkkailua on jatkettava ja sen tulokset on raportoitava vuosittain valvontaviranomaiselle. Toiminnassa syntyvät jätteet on käsiteltävä asianmukaisesti kunnan jätehuoltomääräyksiä noudattaen. Tuotantoalueen yleisestä siisteydestä on huolehdittava. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän pölyä ja melua aiheuttavia koneita ja laitteita. Turvekuormat on peitettävä asianmukaisesti pölyämisen estämiseksi. Käyttöpäiväkirjaan on muun ohella merkittävä turpeen kuljetusten ajankohdat sekä toiminnasta mahdollisesti tehtävät valitukset ja niiden johdosta tehdyt toimenpiteet. Käyttöpäiväkirjasta tulee vuosittain laatia allekirjoitettu kooste, joka toimitetaan päästötarkkailuraportin laatijalle ja valvontaviranomaiselle. Kertyneet koosteet on liitettävä lupamääräysten tarkistamishakemukseen ja ne tulee säilyttää alueen uuteen käyttömuotoon siirtymiseen saakka. Lupamääräyksiin tulee sisällyttää ehto, että tarkkailuohjelmia ei saa muuttaa ilman valvontaviranomaisen lupaa. Lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus on syytä velvoittaa tehtäväksi vuoden 2010 loppuun mennessä, jolloin olisi hyvä tarkistaa myös muiden Simojoen valuma-alueen turvetuotantoalueiden lupien määräykset. 2. Lapin työvoima- ja elinkeinokeskus Työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan viitannut vuonna 2002 tehtyyn Kuivasjoen kalastoa ja kalastusta koskevaan kyselyyn, jonka tulos-
21 ten mukaan kalastus on vähäistä ja pääasiallisia saaliskaloja ovat hauki ja ahven. Kuivasjoessa ei ilmeisesti ole rapuja. TE-keskus on puoltanut kalaston ja kalastuksen tarkkailun järjestämistä hakijan ehdottamalla tavalla sekä ehdotusta kompensaatiotoimenpiteisiin käytettävästä kalatalousmaksusta. 3. Simon kunta Simon kunta on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta. Muistutus 4. Metsähallitus Metsähallitus on vaatinut, että vesiensuojelutoimenpiteet Siivilänniemenaavalla toteutetaan siten, että sieltä tulevat vedet eivät kuormita Kuivasjokea eivätkä luonnonlohen nousun sekä matkailu- ja virkistyskäytön kannalta tärkeää Natura 2000 -verkostoon kuuluvaa Simojokea. Hakemuksen mukaan Siivilänniemenaavalta johdettavien vesien vaikutukset rajoittuvat Kuivasojaan ja -jokeen. Muistuttaja on pitänyt mahdollisena, että käytettävästä vesiensuojelutekniikasta ja tuotantoalan pienenemisestä johtuen vuosittainen vesistökuormitus ei enää lisäänny, mutta päästöistä aiheutuu kuitenkin edelleen kumuloituvaa haittaa vesistössä. Erityisesti päästöjä lisäävät ajoittain epäsuotuisista sääoloista seuraavat kuormituspiikit. Tästä syystä vesialueen omistajille on vastaisuudessakin korvattava kalastuksen tuoton vähentyminen turvetuotannon Siivilänniemenaavalla päättymiseen saakka. Korvaukset tulee määrätä vähintään suurina kuin voimassa olevassa vesienjohtamisluvassa, koska voidaan olettaa, että virkistyskalastuksen lisääntyessä suhteelliset menetykset ovat arvoltaan nykyisiä korvauksia selvästi suuremmat. Kalaston hoitoon on panostettava vähintään yhtä paljon kuin tähänkin saakka. Istutusvelvoitteen sijaan voidaan määrätä kalatalousmaksu, jos riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tai kalatalousviranomainen katsovat sen paremmaksi vaihtoehdoksi. Lupapäätöksessä on tällöin yksilöitävä, kenelle maksu suoritetaan ja miten kerätyt maksut käytetään kalaston hoitoon. Kalastonhoitosuunnitelma on annettava kalatalousviranomaisen laadittavaksi, missä yhteydessä on kuultava Metsähallitusta. Suunnitelmasta on ilmettävä, ohjataanko hoitotoimenpiteet kokonaisuudessaan Kuivasjoelle vai myös Simojoelle. Viime vuosina Simojoessa on ollut heikko rapukanta, minkä seurauksena ravustuslupien myynti on vähentynyt ja vuokrasopimuksia on irtisanottu. RKTL:n ja kalatalousviranomaisen on selvitettävä turvetuotannon vaikutus rapukantoihin, ja lupapäätöksessä on otettava huomioon alueen turvetuotantosoiden vaikutus lähialueiden rapukantoihin sekä tarvittaessa määrättävä korvaus menetetystä tuotosta myös taannehtivasti edellisen lupapäätöksen myöntämiseen asti. Lisäksi on otettava huomioon aiheutuvat tulonmenetykset rapukannan palautumiseen saakka. Rapukantojen elvyttämiseksi hakija on tarvittaessa velvoitettava istuttamaan rapuja. Turvetuotannosta aiheutuu tulipalon riski. Hakemusasiakirjojen mukaan toiminnassa ei ole varauduttu mahdollisen tuotantoalueella syttyvän palon
22 leviämiseen metsäpaloksi. Lupamääräysten tulee sisältää toimenpiteet metsäpalojen leviämisen torjumiseksi sekä lausuma metsäpalon aiheuttamisesta johtuvasta korvausvelvollisuudesta. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on toimittanut vastineen lausuntoihin ja muistutukseen ympäristölupavirastoon 14.4.2003. Vaatimusten johdosta hakija on lausunut seuraavaa: 1. Lapin ympäristökeskuksen asutuksen sijainnin selvittämistä koskevasta lausumasta hakija on todennut, että esitettyä tarkempaa selvitystä ei ole tehty, koska tiettävästi lähin asutus sijaitsee yli 10 kilometrin etäisyydellä tuotantoalueesta. Siivilänniemenaavan tuotantoalueen pinta-ala on 185,1 ha, josta 58 % eli 106,5 ha:n alueelta tulevat käsitellään pintavalutuksella. Ympäristökeskuksen mukaan Vitma-ojan valuma-alueen luonnonhuuhtoumien käyttämistä laskelmissa ei voida pitää perusteltuna, koska näin saatetaan päätyä virheellisiin tuloksiin ja päätelmiin vesistövaikutusten arvioinnissa. Ympäristökeskus ei ole kuitenkaan esittänyt vaihtoehtoista laskemistapaa tai perustellut tarkemmin, miksi Vitmaojan valuma-alueen arvoja ei voida käyttää nettokuormituksia laskettaessa. Nettokuormitus voi olla nolla, jos vesiensuojelurakenteet ovat kunnossa. Hakemuksessa on arvioitu Kuivasjokeen joutuva bruttokuormitus keski- ja ylivalumalla sekä nettokuormitus keskivalumalla. Laskennassa ei ole aliarvioitu Siivilänniemenaavalta tulevaa vesistökuormitusta. Laskelmissa ei ole edes otettu huomioon vastaan ottavan vesistön nykyistä pitoisuustasoa eikä sitä, että Siivilänniemenaavalta purkautuva vesi on ajoittain laadultaan parempaa kuin Kuivasojassa. Nykyisin Vitmaojan valuma-alueelta saatavat tiedot kuvaavat parhaiten luonnonhuuhtoumaa ja seuranta on jatkunut jo yli 12 vuotta. Ympäristökeskuksen lopetettua alueen seurannan turvetuottajat ovat uusineet mittauspisteen kaluston siten, että vesimäärä mitataan jatkuvatoimisella paineanturilla ja tiedot tallentuvat dataloggerille. Luonnontilaisen aapasoita edustavan Vitmaojan valuma-alueen 13,5 km 2 :n pinta-alasta 1,6 % on järviä ja turve maata 72 %. On lisäksi huomattava, että ojitetulla turvamaalla sijaitseva vertailualue olisi useissa tapauksissa Vitmaojaa parempi alue. Ympäristökeskuksen mukaan hakijan olisi pitänyt esittää (taulukko 4.1), missä yhteydessä pintavalutuskentän veden laatua on tarkkailtu. Hakijan mukaan taulukosta puuttuu viittaus Lapin ympäristökeskuksen kuormitusja vesistötarkkailuraportteihin vuosilta 1998 2001. Lisäksi pintavalutuskentän toimintaa on selvitetty sen rakentamisen jälkeisinä vuosina. Vaatimuksesta arvioida hankkeen vaikutukset luonnonsuojelulain 65 :n mukaisesti hakija on todennut, että Siivilänniemenaavalta tulevat vedet johdetaan Kuivasojan ja Kuivasjoen kautta 14,5 kilometrin matkan ennen Simojokea. Lisäksi hakija on viitannut ympäristöhallinnon Internet-sivuilla ilmoitettuihin tietoihin Simojoesta liittämisestä Natura 2000 -verkostoon (liite 1). Simojoki edustaa Natura 2000 -verkostossa luontodirektiivissä määriteltyä luontotyyppiä "Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit". Se ei ole priorisoitu eli erityisen tärkeä luontotyyppi. Mainitun direktiivin liitteessä II luetelluista lajeista alueella esiintyvät merilohi ja nahkiainen sekä lintudirektiivin liitteessä I luetelluista lajeista kuikka, laulujoutsen, liro ja uivelo.
23 RKTL:n 22.7.2002 päivitetystä selvityksestä "Lohikantojen tila Tornionjoessa ja Simojoessa" (liite 2) voidaan hakijan mukaan havaita, että Simojoessa syntyneiden lohenpoikasten määrä, kesänvanhojen luonnossa syntyneiden lohenpoikasten tiheys sekä lohisaaliit ovat 1990-luvun lopun vuosina ja 2000-luvun alussa olleet aiempia vuosia huomattavasti korkeammat. Nahkiaisen osalta on todettu, että selityksen liitteen 1 mukaan pyynti on keskittynyt Simojoen suun läheisyyteen. Selityksessä lausuttujen seikkojen ja hakemussuunnitelmassa vesistö- ja kalatalousvaikutuksista esitettyjen perustelujen nojalla voidaan päätellä, että Siivilänniemenaavan turvetuotanto ei heikennä edellä mainittuja Naturaalueen varausperusteena olevia arvoja, joten tarkemman vaikutusarvion tekeminen ei ole tarpeen. Ympäristökeskus on vaatinut vesiensuojelun tehostamista virtaamansäädöllä laskeutusaltaalisella alueella. Virtaamansäätö voidaan ja on suunniteltu toteutettavaksi teräksisen rumpuputken yhteyteen asennettavalla patolaitteella ja siihen kiinnitettävällä virtaamansäätölevyllä, johon on asennettu mitoituksen mukaiset virtausputket. Tarvittaessa levyn etupuolelle asennetaan putkien tukkeutumisen estämiseksi suojaverkko. Laitteiden käytöstä Pudasjärven kunnassa sijaitsevalla Kapulasuolla saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Toimiva virtaamansäätö Siivilänniemenaavan laskeutusaltaan 3 valumaalueella edellyttää neljän virtaamansäätöpadon rakentamista, joiden valuma-alueet ovat vastineen liitteenä olevasta kartasta ilmenevästi 7,2 78,6 ha. Tätä useampien patojen rakentaminen olisi teknis-taloudellisesti sekä ympäristönsuojelullisesti kannattamatonta muun ohella vaadittavien ojitusjärjestelyjen vuoksi. Suunnitellut virtaamansäätölaitteet on mitoitettu ohjeen "Turvetuotantoalueen vesistökuormituksen synty: Virtaamankäyttö ja soveltaminen, Björn Klöve, Jordforsk 64/2000" mukaisesti ja vastineen liitteestä 4 ilmenevästi. Patolaitteiden lisäksi kunkin patorakenteen yläpuoliseen ojaan kaivetaan lietetasku eli yhteensä kolme uutta lietetaskua, koska virtaamansäätöpato 4 asennetaan olemassa olevan laskeutusaltaan 3 poistopäähän. Koska kysymyksessä olevan Siivilänniemenaavan tuotantoalueen osan veden johdetaan samalla tavoin kaikkina vuodenaikoina, on myös suunniteltu virtaamansäätö käytössä jatkuvasti. Tuotannon päättymisen jälkeen aiheutuvien päästöjen estämistä koskevista vaatimuksista hakija on lausunut, että Siivilänniemenaavan tuotannon päättymisvaiheessa laaditaan alueen jälkikäyttösuunnitelma ja esitetään jälkihoitoa koskevat toimenpiteet. Alueen siirtyessä uuden maankäyttömuodon piiriin noudatetaan uutta toimintaa koskevia säännöksiä. Turvetuotannon vesistövaikutusten voidaan arvioida jatkuvan 1 2 vuotta tuotannon päättymisen jälkeen. Tänä aikana hakija huolehtii omistamillaan alueilla olevien vesiensuojelurakenteiden toimintakunnosta kyseistä maankäyttömuotoa koskevien, voimassa olevien määräysten ja suositusten mukaisesti. Simojoen vedenlaadun seurantaa on vaadittu jatkettavaksi neljällä tarkkailupisteellä. Hakijan käsityksen mukaan Siivilänniemenaavan turvetuotannon vaikutustarkkailun on rajoituttava hankkeen vaikutusalueelle, joten Simojoen vedenlaatua ei voida velvoittaa tarkkailtavaksi. Tosin turvetuottajat jatkavat Simojoen vedenlaadun tarkkailua mainituilla pisteillä vuosina 2003 2005 ja todennäköisesti vielä sen jälkeenkin.