TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite Teollisuusneuvos 18.8.2015 Tapani Koivumäki EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI RÄJÄHTEIDEN VALMISTUKSEN, KÄSITTELYN JA VARASTOINNIN TURVALLISUUSVAATIMUKSISTA 1 Asetusehdotuksen tarkoitus Asetusehdotuksella esitetään annettavaksi uusi valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista. Valtioneuvoston asetus annettaisiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) (jäljempänä kemikaaliturvallisuuslaki) nojalla. Valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta (819/2015) annettiin 25.6.2015 ja asetus tuli voimaan 1.7.2015. Annetulla uudella asetuksella kumottiin räjähdeasetus (473/1993). Samalla kumoutui myös kauppa- ja teollisuusministeriön päätös räjähdystarvikkeista (130/1980), joka on annettu edellä mainittua räjähdeasetusta edeltäneen räjähdystarvikkeista annetun asetuksen (85/1980) nojalla. Uusien räjähteitä koskevien asetusten on tarkoitus selkeyttää räjähteiden nykysääntelyä sekä rakenteeltaan ja osittain myös sisällöltään vastata vaarallisia kemikaaleja koskevia valtioneuvoston asetuksia, valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) sekä valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012). Ehdotettu valtioneuvoston asetus räjähteiden valmistuksen, käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista sisältäisi kemikaaliturvallisuuslain säännöksiä tarkentavat säännökset mm. räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä, emulsioräjähdysaineen raaka-aineen varastointia räjähteiden siirrettävässä valmistuslaitteistossa sekä räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien erikoistehosteena käyttämistä koskevista turvallisuusvaatimuksista. Asetusehdotuksessa on otettu huomioon räjähdealan kansallisia ja teknologisia muutostarpeita. Asetuksella toimeenpannaan myös vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta sekä neuvoston direktiivin 96/82/EY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/18/EU (ns. Seveso III direktiivi) räjähteiden valmistuslaitosten ja varastojen sijoitukselle annettuja vaatimuksia. 2 Asetusehdotuksen sisältö Räjähdetuotantolaitosten turvallisuusvaatimuksista on tarkoitus säätää esitetyllä valtioneuvoston asetuksella. Kemikaaliturvallisuuslain 2 luvussa on säädetty turvallisuusvaatimuksista ja tämä valtioneuvoston asetus on tarkoitus antaa tähän lukuun sisältyvän 21 :n nojalla. Tämän pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tässä luvussa säädetyistä yleisistä turvallisuusperiaatteista, toiminnan järjestämisestä tuotantolaitoksessa sekä tuotantolaitoksen suunnittelusta, rakentamisesta ja sijoituksesta.
2 Aikaisemmin räjähdetuotantolaitoksia koskevat tarkemmat turvallisuusvaatimukset ovat pääosin sisältyneet kauppa- ja teollisuusministeriön päätökseen räjähdystarvikkeista (jäljempänä KTMp), joka kumoutui räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun uuden valtioneuvoston asetuksen voimaantullessa 1.7.2015. Asetusehdotuksessa on pyritty ottamaan huomioon uudet räjähteiden valmistustekniikat (emulsioräjähteet), lisäämään yhtäläisyyttä kemikaalilaitosten turvallisuusvaatimuksiin sekä nykyaikaistamaan räjähteiden varastoinnin vaatimuksia myös security-vaatimusten osalta. Tuotantolaitoksen (valmistus, käsittely ja varastointi) yleistä sijoitusta, yleistä turvallisuutta ja laitteiden turvallisuusvaatimuksia ja onnettomuuksien ehkäisyä koskevat vaatimukset on pyritty mahdollisimman pitkälti, ottaen huomioon räjähteiden erityisvaatimukset, yhtenäistämään kemikaalilaitosten vaatimusten kanssa. 1 luku. Yleiset säännökset 1 Soveltamisala Soveltamisalan mukaan tässä asetuksessa säädetään kemikaaliturvallisuuslaissa säädetyistä räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä, emulsioräjähdysaineen raaka-aineen varastointia siirrettävässä räjähteiden valmistuslaitteistossa sekä räjähteiden ja vaarallisten kemikaalien erikoistehosteena käyttöä koskevista turvallisuusvaatimuksista. Soveltamisala poikkeaa jonkin verran aikaisemman KTMp:n soveltamisalasta ja se vastaa kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalaa räjähteiden osalta. Räjähteiden käsittelyä satamassa ei erikseen mainita soveltamisalassa. Jos satamaan sijoitettaisiin varsinainen räjähteiden tuotantolaitos, sen osalta asetusta sovellettaisiin normaalisti. Emulsioräjähteiden valmistuslaitteisto on nyt mainittu soveltamisalassa. Emulsioräjähteiden siirrettävät valmistuslaitteistot ovat yleistyneet huomattavasti. Siirrettävällä emulsioräjähteen valmistuslaitteistolla tarkoitetaan välittömästi työmaalla käytettäväksi tarkoitetun räjähteen valmistuslaitteistoa. Valmistus tapahtuu raaka-aineista (ammoniumnitraattiemulsio, kaasutusliuos ja mahdollisesti jäätymisestoaineet) sekoittamalla. Valmista räjähdettä saadaan vasta tuotteen panostuksessa porareikään. 2 Suhde muihin säädöksiin 3 Määritelmiä Räjähteiden valmistuksen yhteydessä tapahtuvaan vaarallisten kemikaalien käsittelyyn ja varastointiin sovellettaisiin myös valtioneuvoston asetusta vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012). Tämä asetus ei koskisi räjähteiden valmistusta, käsittelyä, varastointia ja hävittämistä rajavartiolaitoksessa ja poliisissa siltä osin, kun siitä säädetään rajavartiolaitoksen ja poliisin räjähdysvaarallisista aineista annetussa asetuksessa (731/1983). Määritelmiin on otettu sellaiset määritelmät, joiden katsotaan olevan tarpeen selventämään tämän asetuksen soveltamista. Määritelmiin on otettu käsite "käsittelylaitos", jolla pyritään selventämään räjähteiden valmistuksen ja käsittelyn eroa. Räjähteen
3 valmistus on määritelty valtioneuvoston asetuksessa räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta. Määritelmissä on määritelty myös käsitteet heite ja sirpalevaarallinen räjähde. Heitteellä tarkoitetaan mm. ilotulitteista tulipalotilanteissa syntyviä kappaleita. Sirpalevaarallisella tuotteella tarkoitetaan lähinnä sotilaskäyttöön tarkoitettuja tuotteita, joita saatetaan varastoida armeijan kumppanuustavoitteiden mukaisesti myös siviilivarastoissa. Räjähteiden vaarallisuusluokituksen osalta on viitattu vaarallisten aineiden kuljetuslainsäädäntöön. Vaarallisuusluokalla tarkoitetaan räjähteistä onnettomuustapauksessa aiheutuvan vaaran ominaisuutta. Vaarallisuusluokan määritys tehdään vaarallisten aineiden kuljetuksesta tiellä annetussa Liikenteen turvallisuusviraston määräyksessä määritellyin menetelmin. 2 luku. Tuotantolaitoksen sijoitus Tuotantolaitoksen sijoitusta koskevat periaatteet on pyritty yhtenäistämään vaarallisten kemikaalien turvallisuussäännösten kanssa. Tuotantolaitosten sijoitusperiaatteista on säädetty kemikaaliturvallisuuslain 2 luvussa, jotka perustuvat merkittäviltä osin Seveso-direktiiviin. Tässä asetuksessa säädetään tarkemmin kemikaaliturvallisuuslain sijoitusta koskevista periaatteista räjähdetuotantolaitosten osalta. 4 Yleiset periaatteet Tuotantolaitoksen sijoittamisen yleiset periaatteet ovat samankaltaiset kuin kemikaalilaitoksilla. 5 Onnettomuusvaaran huomioon ottaminen sijoituksessa Räjähteiden tuotantolaitoksen sijoituksessa on otettava huomioon onnettomuustilanteet ja tuotteiden mahdolliset heite- ja sirpalevaarat, joista voi aiheutua tulipalojen tai räjähdysten leviämistä lähistölle. Riskiarvioinnin perusteella on arvioitava, onko joku muu onnettomuusvaara (esim. valmistukseen käytettävien vaarallisten kemikaalien leviäminen) suurempi kuin itse räjähdyksen vaara ja arvioitava laitoksen sijoituksen asianmukaisuus erikseen tämän vaaran varalta. 6 Paine-, heite- ja sirpalevaikutusten huomioon ottaminen sijoituksessa Tässä pykälässä säädetään yleiskriteereistä paine-, heite- ja sirpalevaaran arvioimiseksi. Säännös on samanlainen kuin vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksessa, ottaen kuitenkin huomioon räjähteiden erityispiirteet. 7 Ympäristövahinkojen vaaran huomioon ottaminen sijoituksessa luontokohteiden ja virkistysalueiden läheisyyteen Pykälässä edellytetään, että tuotantolaitoksen sijoituksessa arvioidaan mahdollisten onnettomuuksien seuraukset myös läheisyydessä olevien arvokkaiden luontokohteiden ja virkistysalueiden käytön osalta.
4 8 Yhdyskuntien toiminnan kannalta keskeisten toimintojen ja kohteiden huomioon ottaminen sijoituksessa Pykälässä säädetään yleiskriteereistä tuotantolaitoksen sijoituksesta yhteiskunnalle tärkeisiin kohteisiin. 3 luku. Varaston suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin 9 11 Luvun 9 11 :ssä säädetään eri vaarallisuusluokkien räjähteiden varastojen suojaetäisyyksistä ulkopuolisiin kohteisiin. Suojaetäisyydet lasketaan pykälissä annetuilla laskentakaavoilla. Kaavassa käytetty k-arvo riippuu suojeltavasta kohteesta ja asetuksen liitteessä 1 esitetään tarkemmin kertoimen arvot ja niiden riippuvuus kohteista. Räjähteiden aiheuttama mahdollinen sirpalevaikutus korottaa kertoimen arvoa. Vastaavat laskentakaavat ovat olleet jo aikaisemmissa säännöksissä. Asetusehdotuksessa joitain k-arvoja ja minimietäisyyksiä esitetään muutettavaksi vastaamaan nykyistä tietoa räjähteiden räjähdysvaikutuksista. Lisäksi on pyritty tarkentamaan eri ryhmiin kuuluvien suojeltavien kohteiden määritelmiä ja nostamaan aikaisemmin käsitteellä "tilapäiseen asumiseen käytetty rakennus" samaan ryhmään kuin "yksittäinen asuttu rakennus". Tämä on tehty siksi, että nykyään vapaa-ajanasunnot ovat usein ympäri vuoden käytössä olevia rakennuksia. 12 Luvun 12 :ssä käsitellään maapeitteiden varaston suojaetäisyyksiä. Maapeitteisen rakennuksen rakennevaatimukset esitetään liitteen 3 kohdassa B. 13 14 Luvun 13 14 :ssä käsitellään varaston vähimmäisetäisyyksiä. Näitä vähimmäisetäisyyksiä tulee noudattaa, vaikka laskentakaavaa käyttämällä suojaetäisyys olisi pienempi. Vähimmäisetäisyyksien yhteydessä on otettu huomioon ilotulitevarastoja koskeva heitevaara. Ilotulitteiden syttyessä on suuri todennäköisyys erittäin kuumien heitteiden lentämiseen jopa 100 m etäisyydelle. Näistä heitteistä voi aiheutua tulipaloja, jotka saattavat sytyttää muita varastoja, maastoa tai muita kohteita. 4 luku. Räjähteiden valmistuksen ja käsittelyn suojaetäisyydet ulkopuolisiin kohteisiin 15 Suojaetäisyydet rakennusten sijoittelussa Pykälässä on esitetty taulukkomuodossa (taulukko 2) vähimmäissuojaetäisyys räjähteiden valmistus- ja käsittelylaitoksen ja suojattavan kohteen välillä. Vastaava taulukko oli aikaisemmin KTMp:ssä. Taulukossa mainittuja suojattavien kohteiden käsitteitä on pyritty selventämään ja etäisyysvaatimusta kaavoitetun alueen osalta on tarkennettu. 16 Siirrettävän laitteiston säilytys Pykälässä säädetään vaatimuksista räjähteiden puhdistamattomien siirrettävien valmistuslaitteistojen (lähinnä emulsioräjähteiden valmistukseen käytettävät laitteistot) säilytykseen. Valmistuslaitteistoa ei aina tyhjennetä ja puhdisteta käyttöpaikalla, vaan laitteisto saatetaan säilyttää yön yli jossain säilytyspaikassa. Laitteesta voi aiheutua vaaraa, koska siinä voi olla jäänteitä räjähteistä ja vaarallisia kemikaaleja.
5 Tässä käsitellään myös emulsioräjähteiden jätteiden luokittelua ja asianmukaista varastointia. 5 luku. Kohteiden ja toimintojen sijoitus tuotantolaitoksen alueella 17 Yleisperiaatteet Pykälä vastaa sanamuodoltaan vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksessa esitettyjä yleisvaatimuksia, ottaen huomioon räjähteistä aiheutuvat erityisvaarat. 18 Turvallisuusvaatimukset tuotantolaitoksen alueella Pykälässä esitetään periaatteet, jotka laitoksen sisäisiä kohteita suunniteltaessa on otettava huomioon. Pykälä vastaa vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksessa esitettyjä vaatimuksia, ottaen huomioon räjähteistä aiheutuvat erityisvaatimukset. 19 Varastojen välinen etäisyys Pykälässä viitataan 9 :ssä säädettyyn laskentakaavaan, jolla lasketaan varastojen välinen minimietäisyys. Vähimmäisetäisyyden tarkoitus on, että yhden varaston räjähtäminen ei vähimmäisetäisyyden päästä aiheuta toisen varaston räjähtämistä (domino-ilmiö). Kaavassa käytettävät k-arvot ja niiden kriteerit on esitetty asetuksen liitteessä 2. Vaarallisuusluokan 1.2 räjähteiden varastoilta edellytetään seurausanalyysin tekemistä varastojen välisen etäisyyden selvittämiseksi. Asia on noussut esille puolustusvoimien varastojen osalta, joissa vaaditaan huomattavasti suurempaa etäisyyttä sirpalevaarallisten räjähteiden varastojen välille. Siviilipuolella ei toistaiseksi ole montaakaan vaarallisuusluokan 1.2 räjähdevarastoa. 20 Menettely vähimmäisetäisyyden alittuessa Pykälässä säädetään menettelystä, jos varastojen välinen etäisyys ei ole 19 :n mukainen. Tässä tapauksessa suojaetäisyys ulkopuolisiin kohteisiin määritetään räjähteiden yhteenlasketun määrän ja vaarallisuusluokitukseltaan suurimman etäisyyden antavan kaavan mukaisesti. Vastaava säännös oli aikaisemmassa KTMp:ssä. 21 Valmistuslaitoksen ja käsittelylaitoksen sisäiset suojaetäisyydet Pykälässä viitataan 9 :ssä säädettyyn laskentakaavaan, jolla lasketaan valmistus- ja käsittelylaitoksen sisäiset suojaetäisyydet. Kaavassa käytettävät kertoimen arvot esitetään asetuksen liitteessä 3. Pykälässä annetaan myös mahdollisuus paineiskun avulla laskettavaan menettelyyn suojaetäisyyden laskemiseksi.
6 6 luku. Maanalaiset työmaavarastot 22 Maanalaisia räjähdevarastoja koskevat turvallisuusvaatimukset Pykälässä säädetään vaatimuksista räjähteiden maanalaisten työmaavarastojen sijoittamiselle. Vaatimukset ovat melko yleisellä tasolla ja pykälässä korostetaan toiminnanharjoittajan omaa riskien arviointia. 7 luku. Kaupan varastointi Luvussa säädetään vaatimuksista räjähteiden kaupan varastoinnin toteuttamiselle. Vastaava luku on ollut KTMp:ssä. Vaatimuksia on pyritty selventämään ottaen huomioon käytännössä esiin tulleet ongelmat ja epätarkkuudet. 23 Varastointi myymälätilassa Pykälässä esitetään myymälähuoneessa olevan räjähdekaapin (pyrotekniset tuotteet, patruunat, patruunoiden sytytysnallit ja ruuti) sijoituksessa huomioon otettavat asiat sekä myös muut varastoinnille asetettavat vaatimukset. 24 Varastokaapin rakennevaatimukset Kaupan myymälätilassa olevan varastokaapin rakennevaatimukset katsottaisiin täyttyvän standardin SFS 4399 mukaisella kaapilla. 25 Varastointi erillisessä varastossa Pykälässä esitetään muualla myymälärakennuksessa kuin myymälähuoneessa olevien räjähteiden (pyrotekniset tuotteet, patruunat, patruunoiden sytytysnallit ja ruuti) varaston rakenteessa ja sijoituksessa huomioon otettavat asiat. Vastaava pykälä on ollut aikaisemmassa KTMp:ssä. 26 Ilotulitteiden varastointi kontissa Pykälässä säädetään kaupan pihamaalla olevan ilotulitekontin sijoituksen vaatimuksista. Vastaava säännös on ollut räjähdeasetuksessa. 8 luku. Rakennuksia ja rakenteita sekä laitteistoja koskevat turvallisuusvaatimukset Luvussa säädetään rakennuksia ja rakenteita koskevista vaatimuksista, laitteistovaatimuksista, liikenteestä ja kulunvalvonnasta sekä huollosta ja kunnossapidosta. Vaatimukset on pyritty yhtenäistämään vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksen kanssa. 27 Rakennuksia ja rakenteita koskevat yleiset vaatimukset Pykälässä säädetään tuotantolaitosten rakennuksia ja rakenteita koskevista yleisistä vaatimuksista.
7 28 Varaston rakennevaatimukset Pykälässä säädetään varaston rakennevaatimuksista. Pykälään on otettu oleellisimmat varaston rakennetta koskevat vaatimukset. Pysyvän räjähdevaraston rakennevaatimukset katsottaisiin täyttyvän standardin SFS 4397 mukaisella ratkaisulla ja tilapäisen räjähdevaraston vaatimukset standardin SFS 4398 mukaisella ratkaisulla. 29 Rakennuksen paineenkevennys Pykälässä edellytetään paineenkevennystä räjähteiden valmistus- ja käsittelytiloihin, jos tiloissa työskennellään. Tämä vaatimus on ollut myös aikaisemmassa KTMp:ssä. 30 Vaarallisuutta osoittava merkintä Pykälässä edellytetään valmistus-, käsittely- ja varastointirakennusten ja -tilojen merkintöjen tekemistä siten, että rakennuksen ja tilan vaarallisuus selviää. Vastaava vaatimus on ollut KTMp:ssä. 31 Laitteistosuunnittelua koskevat perusvaatimukset Pykälässä säädetään laitteiston turvallisen käytön edellyttämistä laitteistosuunnittelun perusvaatimuksista. Vastaava pykälä on ollut KTMp:ssä. Vaatimuksia on pyritty yhtenäistämään vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksen kanssa. 32 Valvonta-, hallinta- ja turvajärjestelmät Pykälässä säädetään laitteiden turvallisen käytön edellyttämien valvonta-, hallinta- ja turvajärjestelmien suunnittelun perusvaatimuksista. Vastaava pykälä on ollut KTMp:ssä. Vaatimuksia on pyritty yhtenäistämään vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksen kanssa. 33 Laitteiden merkintä Pykälässä säädetään laitemerkinnöistä ja hätälaitteiden selkeästä merkitsemisestä. Säännös on yhtenäinen vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksen kanssa. 34 Liikennejärjestelyt Pykälässä säädetään yleisvaatimuksista tuotantolaitoksen alueella tapahtuvan liikenteen asianmukaisesta järjestämisestä. Vastaava säännös on ollut KTMp:ssä. 35 Kulunvalvonta Pykälässä säädetään vaatimuksesta varustaa tuotantolaitoksen alue laitteistolla, jolla voidaan valvoa asiattomien pääsyä alueelle ja toisaalta saada selville alueella olevien henkilöiden määrä. Säännöstä on tarkennettu aikaisemman KTMp:n vaatimuksesta.
8 36 Huolto ja kunnossapito Pykälässä säädetään tuotantolaitoksen huollon ja kunnossapidon vaatimuksista. Toiminnanharjoittajalla tulee olla suunnitelmat, joiden mukaisesti toimimalla toiminnanharjoittaja pystyy varmistamaan turvallisuuden kannalta oleellisten laitteiden toimintakunnon. Suunnitelmien tulee olla sellaisia, että laitteiden ikä ja aikaisemmat tarkastukset pystytään ottamaan huomioon tarkastuksia ja tarkastusaikoja arvioitaessa. Kunnossapitojärjestelmään tulee kirjata tehdyt tarkastukset ja niissä tehdyt havainnot. Kunnossapidosta on oltava ohjeistus, jossa on otettu huomioon laitevalmistajan ohjeet ja laitoksen omat menettelyt. 37 Räjähteiden käsittelyä ja varastointia koskevat ohjeet Pykälässä säädetään vaatimuksista tuotantolaitoksen ohjeistukselle ja ohjeiden noudattamisen valvonnalle. Tuotantolaitoksen kaikille toiminnoille, joissa on osallisena räjähteitä, tulee olla ohjeet. Ohjeet on oltava sellaisella kielellä, että käyttöhenkilökunta ymmärtää niitä. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava, että ohjeet on läpikäyty henkilökunnan ja tarvittaessa myös ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Ohjeiden tulee sisältää myös työlupamenettelyt. 9 luku. Säilytys ja varastointi työmaalla ja käyttöpaikalla 38 Työmaa- ja käyttöpaikkasäilytys Pykälässä esitetään vaatimukset räjähteiden työmaa- ja käyttöpaikkasäilytyksestä. Osaksi räjähteiden säilytysvaatimuksista työmaalla ja käyttöpaikalla säädetään valtioneuvoston asetuksessa räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011), mutta tässä asetuksessa esitetään säädettäväksi säilytyksen teknisistä turvallisuusvaatimuksista. Säilytystilan sijoituksen vaatimuksia on tarkennettu aikaisempaan verrattuna. Sijoituksesta edellytetään uutena asiana lisäksi riskien arviointia enne säilytyksen aloittamista. 39 Emulsioräjähteiden raaka-aineiden varastointi työmaalla Pykälässä säädetään emulsioräjähteiden raaka-aineiden varastoinnille asetettavista vaatimuksista työmaalla. 10 luku. Säilytys asuinhuoneistossa, työtilassa ja muussa tilassa 40 Yleiset säilytysvaatimukset Pykälässä säädetään yleisistä vaatimuksista räjähteiden säilytykselle. 41 Säilytystilan kaappi Pykälässä säädetään, että ampuma-aseiden patruunat, ruuti, patruunoiden sytytysnallit sekä räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen (819/2015) 57 :ssä tarkoitetussa tilassa olevat räjähteet on käytön ulkopuolella pidettävä lukitussa kaapissa, joka kestää vähintään 30 minuuttia palo-
9 rasitusta. Kaappi on lisäksi merkittävä vähintään räjähdemerkinnällä, säilytyksestä vastaavan henkilön yhteystiedoilla sekä avotulen teon ja tupakoinnin kieltävillä merkinnöillä. 42 Räjähteiden säilytys toiminnanharjoittajan muussa tilassa Pykälässä säädetään vaatimuksista, jotka koskevat räjähteiden valmistuksen ja varastoinnin valvonnasta annetun valtioneuvoston asetuksen 58 :ssä tarkoitetun räjähteiden säilytystilaa. Säilytystilan tulee olla murtovarma, ulkopuolista paloa vastaan vähintään standardin SFS 4398 mukaisen palosuojan antava ja sen tulee olla lukittuna kaksinkertaisella lukituksella. Pykälässä säädetään myös säilytystilan etäisyysvaatimuksista. 11 luku. Räjähdysten estäminen Luvussa säädetään vaatimuksista, kotka koskevat syttymislähteiden selvittämistä sekä kuumien pintojen, avotulen, tulitöiden, ukkossuojauksen, staattisen sähkön ja muiden syttymislähteiden aiheuttamien vaarojen torjuntaa. Vaatimukset ovat aikaisempien säännösten mukaisia. 43 Syttymislähteiden selvittäminen Pykälän mukaan toiminnanharjoittajan tulee selvittää räjähteiden valmistus-, käsittely- ja varastointitiloissa pysyvästi olevat tai siellä muutoin käytettävät syttymislähteet, jotka voivat aiheuttaa syttymisen tai räjähdyksen. 44 Kuumat pinnat Pykälässä säädetään vaatimuksista tuotantolaitosten tiloissa olevien laitteiden kuumien pintojen osalta ja esitetään suojausvaatimukset, jos kuumien pintojen lämpötila ylittää kriittiseksi arvioidun rajan. 45 Avotuli ja tulityöt Pykälässä kielletään avotulen ja tulitöiden tekeminen tuotantotiloissa, ellei siihen saada kirjallista työlupaa. 46 Staattinen sähkö ja potentiaalin tasaus Pykälässä säädetään tuotantolaitoksen varautumisvaatimuksista staattisen sähkön ja potentiaalintasauksen osalta. Potentiaalintasauksen osalta kohtaa on tarkennettu aikaisempiin säännöksiin verrattuna selventämällä, että metallikontissa tai vaarallisuusluokan 1.4 tuotteille ei ukkossuojausta vaadita. 47 Muut syttymislähteet Pykälässä säädetään vaatimuksesta toiminnanharjoittajalle selvittää mahdollisten muiden syttymislähteiden esiintyminen tuotantotiloissa.
10 12 luku. Onnettomuuksiin varautuminen Luvussa on pyritty yhtenäistämään onnettomuuksiin varautumisen yleisvaatimuksia vaarallisten kemikaalien turvallisuusvaatimusasetuksen vaatimusten kanssa, ottaen kuitenkin huomioon räjähteiden erityisominaisuudet. Kiinteä sammutusjärjestelmä ei välttämättä tuo suojaa räjähdeonnettomuuksiin. Enemmän räjähdepuolella on tarpeen pyrkiä eliminoimaan mahdolliset räjähdysten sytytyslähteet, rajoittamaan seurauksia ja torjumaan mahdolliset tilanteet rajoittamalla räjähdemääriä. Räjähteiden valmistuksessa saatetaan kuitenkin käyttää vaarallisia kemikaaleja, joiden syttyminen tulee estää ja vuodot tulee kerätä. Siksi yhtenäisyys kemikaalipuolen vaatimuksiin on perusteltua. 48 Toiminnanharjoittajan yleiset velvoitteet Pykälässä säädetään toiminnanharjoittajan yleisistä velvoitteista erilaisiin onnettomuustilanteisiin varautumisesta, onnettomuuksien johtavien olosuhteiden havaitsemisesta ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisesta. 49 Vaaratilanteiden havaitseminen ja hälytykset valmistus- ja käsittelylaitoksilla Pykälässä säädetään vaatimuksista räjähteiden valmistus- ja varastointitilojen varustamiseen järjestelmillä, joilla voidaan etukäteen havaita vaaratilanteet ja -olosuhteet. Kysymykseen voi tulla hyvinkin erilaisia laitteita ja siksi vain paloilmaisin esitetään varsinaisena laitevaatimuksena. Ilmaisimien tulee hälyttää siten, että tarvittavat toimenpiteet voidaan viivytyksettä toteuttaa. Pykälässä edellytetään myös, että räjähteiden valmistus- ja käsittelypaikoilta tulee pystyä nopeasti tekemään ilmoitus tapahtuneesta tai uhkaavasta onnettomuudesta. Lisäksi edellytetään alueelle riittävästi suojapaikkoja henkilökunnalle. 50 Sammutus- ja torjuntavalmius Pykälässä säädetään yleisvaatimuksista tuotantolaitoksen sammutus- ja torjuntavalmiuden osalta. Pykälässä ei edellytetä kaikkiin kohteisiin kiinteää sammutusvesiputkistoa tai sprinklausta. 51 Sammutus- ja jäähdytysvedet 13 luku. Voimaantulo 52 Voimaantulo Pykälässä säädetään yleisvaatimuksista sammutus- ja jäähdytysveden määrän mitoitukseen. Mitoituksen lähtökohtana on, että laitoksella olevia kiinteitä sammutus- ja jäähdytysvesijärjestelmiä pystytään käyttämään ja lisäksi vettä saadaan pelastuslaitoksen tarpeisiin. Sammutusveden saatavuus voidaan varmistaa myös lähistöllä olevien vesistöjen avulla. Oleellista on selvittää sammutusvesien saatavuus etukäteen ja esittää asia sisäisessä pelastussuunnitelmassa. Asetus ehdotetaan tulevan voimaan 1.9.2015.
11 Ennen asetuksen voimaantuloa toimintansa aloittaneiden tuotantolaitosten toiminnanharjoittajien tulisi 1.1.2018 mennessä selvittää tässä asetuksessa säädettyjen vaatimusten täyttyminen tuotantolaitoksellaan sekä laatia suunnitelma toteutusaikatauluineen vaatimuksia vastaavan turvallisuustason saavuttamiseksi. Selvitystä ja suunnitelmaa käsiteltäisiin tuotantolaitoksiin tehtävillä tarkastuksilla tai muilla valvontakäynneillä. 3 Asetusehdotuksen taloudelliset vaikutukset Asetusehdotuksen säännöksillä tarkennetaan kemikaaliturvallisuuslaissa säädettyjä räjähteiden valmistusta, käsittelyä ja varastointia koskevia turvallisuusvaatimuksia kemikaaliturvallisuuslaissa säädetyn valtuuden nojalla. Asetusehdotuksen säännökset perustuvat pääosin aikaisempien räjähdeasetuksen räjähdystarvikkeista annetun kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksen turvallisuusvaatimuksiin. Asetusehdotuksessa on otettu huomioon räjähdealan kansallisia ja teknologisia muutostarpeita ja kehityslinjoja. Asetuksella toimeenpannaan myös vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2012/18/EU räjähteiden valmistuslaitosten ja varastojen sijoitukselle annettuja vaatimuksia. Tehdyillä muutoksilla ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia toiminnanharjoittajien toimintaan nykytilanteeseen verrattuna, koska muutokset perustuvat suurelta osin räjähdealan kansallisiin ja teknologisiin muutostarpeisiin. 4 Asetusehdotuksen valmistelu Asetusehdotus on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa. Asetusehdotusta on käsitelty myös turvallisuustekniikan neuvottelukunnan räjähdejaostossa. Työ- ja elinkeinoministeriö lähetti 20.2.2015 asetusehdotuksen lausunnolle asetuksen soveltamisalaan liittyville ministeriöille, virastoille, valvontaviranomaisille sekä elinkeinoelämän ja muille asiaan liittyville järjestöille. Saadut lausunnot on pyritty ottamaan huomioon mahdollisimman hyvin. Asetusehdotus on ollut tarkastettavana oikeusministeriön lainvalmisteluosaston laintarkastusyksikössä. 5 Voimaantulo Asetusehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.9.2015.