Kiertotalous alkaa meistä Bioenergian kestävyyden arviointi Kommenttipuheenvuoro Teija Paavola, Biovakka Suomi Oy Bioenergian kestävyys seminaari, 3.12.2015, Helsinki
Kestävyyden osa-alueiden painottaminen Ympäristönäkökohdat tärkeimpiä Yritykset painottaa ympäristöä enemmän kuin etujärjestöt ja viranomaiset Yritykset pitävät taloutta vähemmän tärkeänä kuin etujärjestöt
Indikaattorien arvottaminen Kasvihuonekaasupäästöt ovat varmaankin tutuin indikaattori Ravinnetasekin alkaa nousta, energiatase koskettaa kuitenkin laajemmin kaikkia toimijoita Kokonaisvaltainen tarkastelu, koska tärkeimmät indikaattorit: Vaikutus kansantalouteen ja aluetalouteen Kansalaisjärjestöt poikkeavat sosiaalisien indikaattorien arvottamisessa merkittävimmin muista
Indikaattorien valinta Monet usein vaikeita rajata, laskea ja siten vertailla Mitä enemmän indikaattoreita sen haasteellisempaa on vertaileminen Kuka tai mikä päättää mitä mukaan? Erot voivat olla merkittäviäkin eri indikaattorien kohdalla Kiinnostavia Hiilitase Vaihtotase Virkistyskäyttö Kansalliset ja alueelliset erot olosuhteissa Indikaattorien vaihto kansallisin/alueellisin perustein? Paikallinen näkemys tärkeä, mutta pitää varoa ettei mene liian suppeaksi
Kestävyyden arvioinnin tulokset Ympäristökestävyys luonnollisesti kohtuullisen hyvä Bioenergian taloudellinen kestävyys varsin heikko Biokaasu ei ehkä sittenkään niin taloudellisesti kestämätöntä kuin sitä usein pidetään Taloudellista kestävyyttä voidaan tuki- ja veromekanismein parantaa toimijan kannalta, jos tuotantoa halutaan eli kyse on ekologisesti ja sosiaalisesti kestävästä tuotantomuodosta
Kestävyysarvioinnin ja vertailun haasteita Onko liikennepolttoaineet ja sähkön ja/tai lämmöntuotanto verrattavissa keskenään? Vertailuketjut hyvin erilaisia Esimerkiksi biokaasua voitaisiin arvioida kaikkien näiden loppukäyttöjen kannalta sekä kaasumaisena että nestemäisenä Etanolilla tuskin aletaan taas lämmittää Biokaasun tuotanto on yhdistettyä jätteenkäsittelyä, kierrätysravinteiden ja energian tuotantoa Poikkeaa muista aika paljon ja rajataan yleensä arvioinneissa varsin suppeasti Jokainen laitos erilainen, koska raaka-aineseos on aina erilainen Kokonaisuuden arvioinnissa omat vertailuketjut eri osa-alueille?
Biokaasuketjujen erot Laitos A: CHP, ei kaukolämpöä Käsittelykapasiteetti 120 000 t/a Vertailuketju sähkö Laitos B: CHP+kaukolämpö Käsittelykapasiteetti 19 000 t/a Vertailuketju raskas polttoöljy
Vehmaan tuotantokonsepti Biokaasu 6 milj. m 3 65 % CH 4 Lämpökattila Kaasumoottorit (800 + 600 kw el ) Sähkö omaan käyttöön ja verkkoon Lämpö omaan käyttöön ja kasvihuoneeseen Kiertovesi Raaka-aineet: entsyymi- ja elintarviketeollisuuden sivuvirrat, sian lietelanta n. 120 000 t/a N: 800 t/a P: 150 t/a Esikäsittelyt ja hygienisointi (1 h, 70 C) Mekaaninen erottelu Biokaasuprosessi Nestefraktio Ravinteiden talteenotto ja väkevöinti Jäteveden puhdistus Puhdistettu vesi ojaan <50 000 m 3 /a N: <1 t (<1 %) P: 0 % Arvioinnissa mukana Kiintoaine 20 000 t/a N: 240 t (30 %) P: 100 t (67 %) N:P-konsentraatti <20 000 t/a N: 560 t (70 %) P: 50 t (33 %) Maatalouteen kasvinravinteeksi Teollisuuteen ja maatalouteen
Biokaasun tuotannon raaka-aineiden hintakehitys Uudet arvokomponentit Yksimahaisten rehu Tuontisoijan korvaaminen INNOFEED Jäteraaka-aine biokaasuksi LBG LBG Päästövähenemä laskettavissa kaksinkertaisena Raaka-aineista maksetaan Kasvibiomassat Ravinnelaitos LBG Liikennesektorin päästöjen aleneminen LBG:n kysyntä kasvaa Raaka-aineiden hinnat lähestyy nollaa Lannat käsittelyyn Maatalouden fosforiongelman ratkaisu Luomulannoitteet Luomutuotannnon ylösajo Ravinnelaitos LBG Maatalouden separointiprosessit käyttöön LBG Rekkaliikenteen polttoaine Nesteytetyn biokaasun (LBG) tuotanto mahdollistuu Ravinnelaitos Rejektivesiongelma ratkaistu Väkevöidyt ravinnetuotteet Laitoksista merkittäviä energiantuottajia Rejektivesiongelma Rejektivesiongelma rajoittaa laitoskoon rajoittaa kasvua laitoskoon kasvua Liiketoiminta porttimaksujen varassa Sähkö, lämpö CBG? Ongelmana muna-kanailmiö
Arviointien hyödyt bioenergiayritykselle Arvioinnit toiminnan kehittämisen työkaluina Laajentaa tarkastelukulmaa ja ymmärrystä oman toiminnan vaikutuksesta ympäristöön ja muihin tekijöihin Mitkä ovat oman tuotantoketjun vahvuudet suhteessa muihin vastaaviin toimijoihin ja muihin bioenergian tuotantomuotoihin Mitkä kohdat ovat oman tuotantoketjun heikkoudet Mitkä merkittävimmät Mihin voidaan vaikuttaa
Tärkeitä kysymyksiä Miten rajataan? RES-direktiivin mukainen laskenta varsin suppea, toisaalta on hyvä, että on edes jokin kansainvälinen tapa tehdä laskentaa Mihin verrataan? Mikä on vertailuketju? Mitä oletetaan? Mitä verrataan keskenään? Kuka valitsee vertailtavat tuotantoketjut? Minkä kokoluokan laitoksia käsitellään? Mihin ja miten tuloksia käytetään?
Kiitos! Kiertotalous alkaa meistä