EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 8.2.2016 COM(2016) 48 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE nautaeläinten liikkumisen rajoittamiseksi käytettävistä järjestelmistä, joissa eläin on ylösalaisin tai muussa luonnottomassa asennossa FI FI
KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE nautaeläinten liikkumisen rajoittamiseksi käytettävistä järjestelmistä, joissa eläin on ylösalaisin tai muussa luonnottomassa asennossa 1. TAUSTA Eläinten suojelusta lopetuksen yhteydessä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1099/2009 1 27 artiklan 2 kohdassa säädetään, että [k]omissio toimittaa viimeistään 8 päivänä joulukuuta 2012 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen nautaeläinten liikkumisen rajoittamiseksi käytettävistä järjestelmistä, joissa eläin on ylösalaisin tai muussa luonnottomassa asennossa. Tämä kertomus perustuu sellaisen tieteellisen tutkimuksen tuloksiin, jossa vertaillaan näitä järjestelmiä järjestelmiin, joissa nautaeläimet ovat pystyasennossa, ja siinä otetaan huomioon eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat sekä sosioekonomiset vaikutukset, mukaan lukien järjestelmien hyväksyttävyys uskonnollisissa yhteisöissä ja käyttäjien turvallisuus. Tähän kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia tämän asetuksen muuttamiseksi nautaeläinten liikkumisen rajoittamiseksi käytettävien sellaisten järjestelmien osalta, joissa eläin on ylösalaisin tai muussa luonnottomassa asennossa. Komissio tilasi tämän kertomuksen laatimista varten tutkimuksen, jäljempänä BoRest-tutkimus 2. Tutkimuksen erityisluonteen ja monimutkaisuuden vuoksi (erityisesti teknisten ja tieteellisten tietojen kerääminen teurastamoista), sen valmistelu ja toteuttaminen kesti paljon ennakoitua kauemmin, minkä vuoksi tämän kertomuksen hyväksyminen on viivästynyt. 2. ILMAN TAINNUTUSTA TEURASTETTAVIEN NAUTAELÄINTEN LIIKKUMISEN RAJOITTAMISEKSI KÄYTETTÄVÄT JÄRJESTELMÄT 2.1. Asia Nautaeläimet 3 ovat teurastamoissa pystyasennossa liikkumista rajoittavassa karsinassa ennen tainnutusta, jossa käytetään yleensä lävistävää pulttipistoolia. 1 2 EUVL L 303, 18.11.2009, s. 1. Restraining systems for bovine animals slaughtered without stunning/ Welfare and socio-economic implications BOREST, Institut de l'elevage (koordinaattori). Kesäkuu 2015. (http://ec.europa.eu/food/animals/welfare/practice/slaughter/index_en.htm). 2
Asetuksen (EY) N:o 1099/2009 4 artiklan 4 kohdassa säädetään, että kyseisen asetuksen 4 artiklan 1 kohdan ja liitteen I vaatimuksia ei sovelleta teurastettaessa eläimiä uskonnollisten rituaalien määrittämiä erityismenetelmiä käyttäen, edellyttäen, että teurastus tapahtuu teurastamossa. Näissä olosuhteissa EU:n lainsäädännössä sallitaan poikkeuksellisesti menetelmät, joissa eläin teurastetaan ilman tainnutusta, esimerkiksi laskemalla veri ilman edeltävää tainnutusta. Näihin kuuluu juutalaisten ja islamilaisten rituaalien mukainen rituaaliteurastus. Tätä varten on suunniteltu erityisiä eläimen liikkumista rajoittavia järjestelmiä, joissa eläin käännetään ylösalaisin tai kyljelleen (kääntyvä karsina) teurastajan työn helpottamiseksi. Tällaisia liikkumista rajoittavia järjestelmiä saa käyttää ainoastaan, jos eläimet teurastetaan ilman tainnutusta 4. Vuonna 2004 laaditussa kertomuksessa eläinten hyvinvointia koskevista näkökohdista tainnutus- ja lopetusmenetelmissä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) piti parempana eläinten liikkumisen rajoittamista pystyasennossa, jos eläin teurastetaan ilman tainnutusta 5. EFSA:n lausunto perustui vuonna 1990 ilmestyneeseen julkaisuun, jossa verrataan kahta erityyppistä karsinaa (pystyasennossa liikkumista rajoittavaa ja kääntyvää). Asetuksen (EY) N:o 1099/2009 hyväksymisen yhteydessä kuitenkin väitettiin, että Euroopassa käytössä olevat kääntyvät karsinat ovat nyt hyvin erilaisia kuin vuoden 1990 julkaisussa kuvattu malli. Lisäksi eräät uskonnolliset yhteisöt esittivät huolensa siitä, että pystyasento ei ehkä ole heidän uskonnollisten rituaaliensa mukaista. 2.2. Yleistilanne EU:ssa teurastettiin vuonna 2012 yhteensä 25 miljoonaa nautaeläintä 6. Näistä noin 2,1 miljoonaa 7 (8,5 %) teurastettiin tainnuttamatta, lähes kaikki (97 %) kuudessa jäsenvaltiossa 8. Näistä 2,1 miljoonasta eläimestä yli 1,6 miljoonaa teurastetaan kääntyvässä laitteessa (78 % ilman tainnutusta teurastettavista eläimistä) ja loput (22 %) teurastetaan laitteessa, jossa eläin on pystyasennossa. Vuonna 2012 kääntyviä laitteita ei ollut käytössä Latviassa, Portugalissa, Romaniassa, Slovakiassa eikä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa pystyasento oli pakollinen 9. 3 4 5 6 7 8 Tässä kertomuksessa eläimillä tarkoitetaan ainoastaan nautaeläimiä (täysikasvuisia nautoja ja vasikoita). Asetuksen (EY) N:o 1099/2009 15 artiklan 2 kohta. http://www.efsa.europa.eu/efsa/efsa_locale-1178620753812_1178620775454.htm, ks. s. 25. Lisätietoja erityisesti BoRest-tutkimuksen 4 jaksossa. Tarkka luku on 2 147 300 nautaeläintä. Luku perustuu toimivaltaisten viranomaisten selvitykseen vuodelta 2012. Belgia, Ranska, Italia, Alankomaat, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta. 3
Jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja pystyasennon mahdollistavien ja kääntyvien karsinoiden osuuksissa. Yhdistyneessä kuningaskunnassa pystyasennossa liikkumista rajoittavien karsinoiden osuus on 100 prosenttia (lainsäädännön ansiosta) ja Ranskassa kääntyvien karsinoiden osuus 90 prosenttia. Muiden jäsenvaltioiden luvut ovat näiden välillä. Kääntyvien karsinoiden käytössä on monenlaisia käytänteitä. Suurin osa teurastamoista (80 %) kääntää eläintä 180 (ylösalaisin) ja loput 90 (kyljelleen). 2.3. Kääntyvät laitteet Käytössä on monentyyppisiä välineitä (BoRest-tutkimuksessa mainittiin 32 mallia) eri valmistajilta. Kolme tärkeintä valmistajaa jakaa keskenään 50 prosenttia markkinoista, ja toinen puoli markkinoista on paikallisten valmistajien hallussa. BoRest-tutkimuksen mukaan yli 90 prosentissa Ranskan teurastamoja on uudenaikainen kääntyvä laite teurastamon koosta riippumatta. Näitä laitteita käytetään myös muissa maissa, kuten Alankomaissa, Espanjassa ja Belgiassa (yhdessä Ranskan kanssa näiden jäsenvaltioiden osuus ilman tainnutusta teurastettavista eläimistä on 85 %). BoRest-tutkimuksessa arvioidaan näiden tietojen perusteella, että yli 85 prosenttia eläimistä teurastetaan uudenaikaisella kääntyvällä laitteella. Tämä on johdonmukaista sen kanssa, että 67 prosenttia teurastamoista on varustettu alle kymmenen vuotta vanhoilla laitteilla ja että alle 15 prosentissa teurastamoista investoinnit on tehty ennen vuotta 1990. 3. ELÄINTEN HYVINVOINTIIN LIITTYVÄT NÄKÖKOHDAT 3.1. Kirjallisuuskatsaus Tutkijat viittaavat vuonna 2004 julkaistussa EFSA:n kertomuksessa vuonna 1990 tehtyyn tutkimuksen, jossa vertaillaan karsinaa, jossa eläinten liikkumista rajoitetaan pystyasennossa (Cincinnati-karsina eli ASPCA), ja karsinaa, jossa eläimet käännetään kyljelleen tai selälleen (Weinberg). Kyseisen tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että eläinten hyvinvoinnin kannalta on parempi, että niiden liikkumista rajoitetaan pystyasennossa. Weinberg-karsinan käyttöönoton jälkeen alkuperäiseen kääntyvään laitteeseen on tehty merkittäviä muutoksia. 9 Pystyasento oli pakollinen myös Virossa, mutta selvitysajankohtana ei suoritettu yhtään teurastusta ilman tainnutusta. 4
Eläinten kääntäminen aiheuttaa useita eläinten hyvinvointiin liittyviä ongelmia: eläin joutuu luonnottomaan asentoon, joka aiheuttaa vatsaontelon painetta ja stressiä erityisesti, jos eläin on ylösalaisin pitkään. Toisaalta liikkumisen rajoittaminen pystyasennossa, kun eläin teurastetaan ilman tainnutusta, tekee kaulan katkaisemisesta (alhaalta ylös) teurastajalle vaikeampaa ja mahdollisesti heikentää työoloja. 3.2. BoRest-tutkimuksessa kerätyt tiedot BoRest-tutkimuksessa eläinten hyvinvointiin liittyviä kysymyksiä tutkittiin 1 113 nautaeläimen avulla. Vuoden 2013 heinäkuun ja joulukuun välisenä aikana tutkittiin eri eläinluokista otettuja näytteitä ja eläinten liikkumista rajoittavia laitteita tai käytäntöjä 18 teurastamossa kuudessa jäsenvaltiossa 10. Tutkimuksessa havaittiin useita eläinten hyvinvointia koskeva muuttujia, jotka koskivat liikkumisen rajoittamisen kestoa, kaulankatkaisu- ja verenlaskumenetelmiä sekä tajuttomuutta. Useimpien muuttujien osalta keskiarvojen vaihteluvälit kolmessa asennossa (ylösalaisin, kyljellään, pystyssä) olivat samanlaiset. Tuloksissa oli joitakin eroja, mutta useimmat niistä olivat yhteydessä laitteen rakenteen erityispiirteisiin, pään liikkeitä rajoittavan välineen laatuun ja laitteiden käyttäjien taitoon. Koska tutkimuksessa havaittiin, että teurastamojen tiloissa (kulkuväylät, alue, jolla eläimen liikkumista rajoitetaan ja veri lasketaan, liikkumista rajoittavat laitteet ym.) ja teurastajien taidoissa ja osaamisessa on suuria eroja, kaikkia tekijöitä ei ollut mahdollista ottaa huomioon ja analysoida. Tutkimus ei kuitenkaan johtanut lopullisiin päätelmiin, joissa olisi eläinten hyvinvoinnin kannalta todettu merkittäviä eroja näiden kahden eläinten liikkumista rajoittavan järjestelmän välillä. 4. TALOUDELLISET, SOSIAALISET JA YHTEISKUNNALLISET NÄKÖKOHDAT BoRest-tutkimuksen mukaan pystyasennossa liikkumista rajoittavat järjestelmät ovat kaikkien taloudellisten näkökohtien kannalta edullisempia kuin kääntyvät, tarkasteltiinpa sitten kokonaisinvestointia, ylläpitoa tai koko elinkaarta. Pystyasennossa liikkumista rajoittavan laitteen vuotuiset kustannukset ovat arviolta noin 4 300 euroa vuodessa (mukaan lukien 50 000 euron investoinnin 10 Belgia, Ranska, Italia, Alankomaat, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta. Tutkimusajankohtana näiden kuuden jäsenvaltion osuus tainnuttamatta teurastetuista nautaeläimistä oli 97 prosenttia. 5
poistokustannukset, ylläpito ja korot) ja kääntyvän liikkumista rajoittavan laitteen 12 600 euroa (mukaan lukien 100 000 euron investoinnin poistokustannukset, ylläpito ja korot). On kuitenkin muistettava, että kustannukset, jotka syntyvät alueella, jossa eläinten liikkumista rajoitetaan, ovat vain pieni osa (alle 10 %) teurastuksen kokonaiskustannuksista. Teurastuslinjojen nopeus on tärkeimpiä tekijöitä teurastuksen kustannuksissa. Tältä osin tutkimuksessa pääteltiin, että teurastuslinjan nopeudessa ei ole eroa pystyasennossa liikkumista rajoittavan ja kääntyvän järjestelmän välillä. Kummassakin tapauksessa teurastetaan keskimäärin noin 28 30 täysikasvuista eläintä tunnissa. Teurastamojen johtajien mukaan järjestelmän valitsemisen yhteydessä henkilöstön työturvallisuutta, eläinten hyvinvointia ja uskonnollista hyväksyttävyyttä koskevat näkökohdat ovat yhtä tärkeitä kuin kustannukset. BoRest-tutkimuksen yhteydessä on pyritty keräämään uskontojen edustajilta laajalti tietoa 11. Juutalaisyhteisöjen edustajat pitivät asentoa, jossa eläin on ylösalaisin, aina parempana. Muslimiyhteisöjen edustajat pitivät kääntyviä laitteita usein parempina, mutta myös pystyasentoa pidettiin hyväksyttävänä, jos teurastus suoritetaan asianmukaisesti ja järjestelmää käyttävä henkilöstö on kokenutta. Molempien yhteisöjen mielestä pään liikkeitä rajoittava laite on eläinten asennosta riippumatta eläinten hyvinvointiin sekä verenlaskun tehokkuuteen ja käytänteisiin liittyvä ongelma. Näihin kahteen eläinten liikkumista rajoittavaan järjestelmään liittyviä työoloja ei voitu vertailla, koska pystyasennossa liikkumista rajoittavaa järjestelmää käyttäviltä työntekijöiltä saatiin niin vähän vastauksia. Tärkeimmät työturvallisuusriskit liittyvät siihen, että eläimet voivat odottamatta liikkua sen jälkeen, kun ne pääsevät irti liikkumista rajoittavasta laitteesta, tai noston yhteydessä. 5. KAUPPA Halal- ja kosher-lihan kaupasta ei ole saatavilla virallista tietoa. Vuosia 2009 2013 koskevien Eurostatin tietojen perusteella naudanlihan vienti EU:sta Välimeren muslimimaihin ja Israeliin on hyvin vähäistä (alle 15 000 tonnia 11 Ks. erityisesti tutkimuksen taulukko 40, s. 126 ja s. 249. 6
teuraspainoekvivalenttia) verrattuna kolmansiin maihin suuntautuvaan kokonaisvientiin (400 000 tonnia vuodessa). Lisäksi vienti vaihtelee suuresti vuodesta toiseen. EU:n vienti Lähi-itään on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina, mutta on edelleen alhaisella tasolla. 6. PÄÄTELMÄT Teurastamot käyttävät ilman tainnutusta teurastettavien eläinten liikkumista rajoittavaa järjestelmää täyttääkseen uskonnollisten yhteisöjen vaatimukset. Lisäksi teurastamot haluavat järjestelmän, jolla mahdollistetaan eläinten nopea tajuttomuus ja varmistetaan työturvallisuus ja joka on taloudellisesti kannattava. Tärkeimmät EU:ssa käytössä olevat eläinten liikkumista rajoittavat järjestelmät ovat a) pystyasennossa eläimen liikkumista rajoittava järjestelmä, jossa eläimistä lasketaan veri pystyasennossa (käytetään myös tainnutettaessa eläimiä pulttipistoolilla), ja b) kääntyvä järjestelmä, jossa veri lasketaan sen jälkeen, kun eläin on käännetty ylösalaisin tai kyljelleen (sallittu ainoastaan teurastettaessa ilman tainnutusta). Kummassakin järjestelmässä on omat etunsa ja haittansa. Pystyasennossa eläimen liikkumista rajoittavaa järjestelmää pidettiin aikaisemmin eläinten hyvinvoinnin kannalta asianmukaisempana, koska eläin ei siinä joudu luonnottomaan asentoon. EU:ssa yli tuhannesta eläimestä kerätyt tiedot osoittavat, että eläinten hyvinvoinnin kannalta ei voida tehdä mitään lopullisia päätelmiä jommankumman järjestelmän paremmuudesta. Teurastamojen erilaisten tilanteiden vuoksi eläinten hyvinvointi riippuu enemmän siitä, miten laitteet on suunniteltu ja miten niitä käytetään, kuin siitä, missä asennossa eläin on (pystyasennossa tai ylösalaisin). Sama koskee työntekijöiden turvallisuutta ja teurastuslinjan suorituskykyä. Kääntyvien järjestelmien investointi- ja käyttökustannukset ovat huomattavasti korkeammat kuin pystyasennossa eläimen liikkumista rajoittavien järjestelmien. Ensin mainitut ovat kuitenkin laajalti käytössä EU:ssa (80 % ilman tainnutusta teurastetuista eläimistä). Valtaosa EU:ssa käytössä olevista kääntyvistä järjestelmistä on suunniteltu äskettäin. Tiedottaminen parhaista käytänteistä ja koulutus tällaisten järjestelmien moitteettomaan käyttöön lisää eläinten hyvinvointia riippumatta siitä, millaista järjestelmää käytetään. Tähän luodaan katsaus BoRest-tutkimuksessa. 7