METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN V. 2003

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1(7) Päivämäärä Dnro Metsäosasto 20.8.2004 725/06/2003 Metsäntutkimuslaitos Viite Metlan tilinpäätösasiakirja dnro 02/21/04 Asia METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN V. 2003 Ministeriö on arvioinut Metsäntutkimuslaitoksen tulostavoitteiden toteutumista Metlan vuoden 2003 tilinpäätösasiakirjan ja muiden käytössään olevien asiakirjojen perusteella. Lisäksi ministeriö on ottanut huomioon Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän Metsäntutkimuslaitoksen tilintarkastuskertomuksen vuodelta 2003 (7.4.2004 dnro 360/53/03). YLEISET HUOMIOT Metlan vuoden 2003 tulostavoitteiden asettamisessa on korostettu tulostavoitteiden strategista luonnetta. Tavoitteiden asettamisessa ja tuloksista raportoinnissa on kuitenkin edelleen kehittämistä. Kuten valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa on todettu, Metlan esittämiä tietoja ei voi pitää laitoksen toiminnan tuloksellisuuden kuvauksen kannalta riittävinä. Ministeriön tavoitteena on yhteistyössä Metlan kanssa kehittää tulossopimusta niin, että se jo vuonna 2005 mahdollisimman hyvin noudattaisi tulosohjauksen terävöittämistä valmistelleen työryhmän (VM:n työryhmänmuistio 9/2003) kannanottoja tulostavoitteiden yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, toiminnallisen tehokkuuden, tuotoksen ja laadunhallinnan ja henkisten voimavarojen kehittämisestä sekä tuloksien seurannan ja raportoinnin kehittämisestä. Käynnissä oleva laitoksen strategian uudistaminen luo laajempaa pohjaa tälle kehittämistyölle. Vuonna 2003 laitos on ajautunut taloudellisiin vaikeuksiin. Tätä osoittaa mm. vuoden lopussa seuraavalle vuodelle siirtyvien määrärahojen pienentyminen (liite 1). Laitoksen voimavarat ovat sitoutuneet lisääntyvässä määrin kiinteisiin kulueriin, kuten vakinaisten henkilöiden palkkoihin ja vuokriin (liite 2). Kehityksen seurauksena laitoksen reagointikyky uusiin tietotarpeisiin on heikentynyt. Laitoksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden parantaminen, taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen, asiakaslähtöinen toimintatapa ja nopea reagointikyky muodostavat keskeisen lähivuosien kehittämishaasteen laitoksen johtamisessa ja tulosohjauksessa. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Hallituskatu 3 A, Helsinki PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO puh. 09-160 01 faksi 09-160 52487 www.mmm.fi

2 VUODEN 2003 TULOSTAVOITTEIDEN KOMMENTOINTI YHTEISET TAVOITTEET (1) Metla jatkaa Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä ja vahvistamista tavoitteena 100 vakinaisen työntekijän yksikkö vuoden 2005 loppuun mennessä. Vuoden 2003 aikana Joensuun tutkimuskeskuksen vakinaisen henkilöstön määrä lisääntyy Vantaan ja Joensuun tutkimuskeskusten hyväksytyn henkilöstösuunnitelman mukaisesti. Toteutuma: (1) Joensuun tutkimuskeskuksen uusien tilojen rakentaminen aloitettiin keväällä. Rakentaminen etenee aikataulussa. Rakennus valmistuu lokakuussa 2004. Joensuun vakinaisen henkilöstön tavoitemäärä vuoden 2003 lopussa on suunnitelman mukaan 76. Toimintavuoden lopussa vakituisia oli 72. Lisäksi kaksi vakanssia oli täyttöprosessissa. Vuodenvaihteessa koko Metlan henkilöstölle tehtiin uusintakysely vapaaehtoisten siirtyjien löytämiseksi. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun tutkimuskeskuksen kehittäminen on edennyt hieman suunniteltua aikataulua hitaammin. Eduskunnan valtiovarain valiokunnan mietintöjen perusteella laitokselle on osoitettu Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä varten 0,841 milj. euron pysyvä vuotuinen kehittämismääräraha (VaVM 43/2000 vp, VaVM 37/2001 vp) sekä vuodelle 2004 kertaluonteinen 0,200 milj. euron kalustamisraha (VaVM 39/2003 vp). Metsäntutkimuslaitokselta saatujen tietojen mukaan myönnetyt lisämäärärahat ovat tähän mennessä kattaneet Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisestä aiheutuneet lisäkulut. Joensuun tutkimuskeskuksen uuden toimitilan aiheuttama vuokratason nousu on pyritty ottamaan ministeriössä huomioon vuoden 2005 talousarvioesityksen valmistelussa. Vuoden vaihteessa tehdyssä henkilöstön siirtymishalukkuutta koskeneessa kyselyssä ilmaisi vain yksi vakinainen henkilö kiinnostuksensa siirtyä Joensuun tutkimuskeskukseen. Joensuun kehittämisessä joudutaan siten turvautumaan lähinnä uusien virkojen perustamisen kautta tapahtuvaan laajentamiseen. Joensuun tutkimuskeskuksen alkuperäinen kehittämisaikataulu on laitoksen nykyinen taloudellinen tilanne huomioon ottaen osoittautunut ongelmalliseksi. Suunnitelman tiukka noudattaminen vähentäisi merkittävästi laitoksen toimintakykyä erityisesti vuosina 2005 ja 2006. Tämän vuoksi Metlan Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämisaikataulua on tarkoituksenmukaista väljentää siten, että 100 vakinaisen henkilön laajuus olisi mahdollista saavuttaa noin viiden vuoden kuluessa. RAHOITUS (2) Nettobudjetoidun ulkopuolisen rahoituksen tavoite on 4,3 milj. euroa. Tavanomaisen asiakasrahoitteisen toiminnan kustannukset katetaan toiminnan tuloilla. Sitä vastoin niiden Metsänjalostussäätiöltä siirtyneiden sopimusten osalta, jotka Metsänjalostussäätiö on tehnyt ennen kuin sen toiminnot siirrettiin Metlaan, ei saavuteta vastaavaa kustannusvastaavuutta.

Toteutuma: (2) Nettobudjetoitu ulkopuolinen rahoitus jäi 3,87 milj. euroon, mikä on noin 0,5 milj. euroa tavoitetta pienempi tulos. 3 Tehtävä Tilinpäätös Talousarvio Vertailu Tot-% euroa euroa euroa Asiakasrahoitteisen toiminnan tulot 1 140 331 1 500 000-359 669 76 EU-hankkeiden rahoitusosuus 420 288 1 000 000-579 712 42 Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot 1 358 572 1 234 000 124 572 110 Talousarvion ulkopuolinen rahoitus 386 366 330 000 56 366 117 Muut tulot 566 004 260 000 306 004 218 Yhteensä 3871 561 4324 000-452 439 90 YRT- ja TAU- hankkeiden arvioidut tulot ylittyivät yhteensä 12 %.ART:n tulos jäi 24 % alijäämäiseksi verrattuna talousarvioon. Tilivuoden päättyessä ART-tuloksi kirjaamista odottavia varte-ennakoita oli yhteensä 337 924 euroa. Tulot kirjataan vartteiden luovutuksen jälkeen. Muut tulot olivat pääasiassa Kela-palautuksia. EU-hankkeiden tulojen jääminen vajaaseen puoleen tavoitteeksi asetetusta on huolestuttavaa. Heikon tulokertymän taustalla on EU:n Forest Focus -asetuksen viivästyminen, minkä seurauksena metsien terveydentilan seurannan EU-rahoitus jäi poikkeuksellisesti toteutumatta vuonna 2003. Tämän vaikutus tulokertymään oli Metlalta saatujen erillisselvitysten mukaan noin 0,5 milj. euroa. Myös EU:n 6. tutkimuksen puiteohjelma on osoittautunut Metlan kannalta ongelmalliseksi. Jatkoa ajatellen Metlan tulee huolellisesti harkita niitä keinoja, joiden avulla EU:n 6. puiteohjelman rahoitusinstrumentteja on mahdollista hyödyntää metsätalouden tietotarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Asiakasrahoitteisen toiminnan (ART) kustannusvastaavuuslaskelman mukaan toiminta on ollut tulostavoitteessa tarkoitetulla tavalla kannattavaa, vaikka määrällistä tavoitetta ei ole saavutettu. Yhteisrahoitteisen toiminnan tulotavoite saavutettiin. Ulkopuolisen rahoituksen hankintaan tulee laitoksessa jatkossa kiinnittää erityistä huomiota. TUTKIMUSTIEDON TUOTTAMINEN (3) Tutkimukset suunnataan siten, että tutkimusohjelmat ja laitoksen työohjelmaan hyväksytyt uudet tutkimushankkeet vahvistavat tulosyksiköiden profiileja tutkimusyksikkötyöryhmän ehdotusten mukaisesti. Kansainvälinen Scientific Avisory Board osallistuu Metlan tutkimuksen strategiseen suuntaamiseen. Toteutuma: (3) Toimintavuoden alussa käynnistettiin 15 uutta tutkimushanketta. Kun tutkimuksen asiantuntijaryhmää kehotettiin puoltamaan vain tutkimusyksiköiden profiileja tukevia tutkimushankkeita, kaikki uudet hankkeet ovat tällaisia.

4 Tulostavoite on Metlan tilinpäätösasiakirjan mukaan pääosin toteutunut. Tulosyksiköiden rakenteen kehityksen seuranta ja vertailu tavoitekehitykseen edellyttää nykyistä tarkempaa raportointia. Laitoksen strategian uudistaminen tulee vaikuttamaan nykyisiin tavoiteprofiileihin ja luomaan kokonaan uusia resurssien kehityksen seurantatarpeita ja näkökulmia. (4) Tutkimuksen asiakaslähtöisyyttä ja korkeaa tieteellistä tasoa ylläpidetään kytkemällä ulkopuolista tieteellistä asiantuntemusta ja tiedon käyttäjänäkökulmaa tutkimustoiminnan suunnitteluun, arviointiin ja seurantaan. Metsänjalosuksen neuvottelukunta arvioi metsänjalostusohjelman toteutuksen nykytilanteen ja määrittelee metsägeneettisen tutkimuksen jalostukselliset tietotarpeet. Toteutuma: (4) Ulkopuolisia asiantuntijoita käytettiin eniten tutkimuksen evaluoinnissa. Päättynyt "Etelä-Suomen metsien uudistaminen" -tutkimusohjelma ja sen 12 tutkimushanketta evaluoitiin keväällä. Myös päättyneen "Julkinen tuki ja kilpailu" -tutkimusohjelman evaluointiin valmistauduttiin ja evaluointiseminaari pidettiin 10.10.2003. Tässä evaluointiseminaarissa hyödynnettiin asiakkaita ja sidosryhmiä. Käynnissä oleva "Suomen metsien hiilivarat, niiden muutokset ja sosio-ekonomiset kytkennät" -tutkimusohjelma välievaluoitiin keväällä kansainvälisin voimin. Samoin kansainvälisiä asiantuntijoita käyttäen evaluoitiin metsänjalostustoiminnot - sekä tutkimus että käytännön metsänjalostustyö. SAB (Scientific Advisory Board) osallistui toimintavuoden keväällä ensimmäisen kerran Metlan innotiimiin, kuten alun perin oli suunniteltu. Tilinpäätösasiakirjan antamien tietojen perusteella ulkopuolista asiantuntemusta käytetään Metlassa ensisijaisesti hankkeiden evaluoinnissa. Tulostavoitteen tarkoittamaa ulkopuolisen asiantuntemuksen kytkemistä yhteiskunnallisen relevanssin kannalta tärkeään tutkimuksen suunnitteluvaiheeseen, rahoitettavien hankkeiden valintaan ja seurantaan tulee edelleen kehittää. Ministeriön käytössä olevien tietojen mukaan metsänjalostuksen neuvottelukuntaa koskeva tulostavoite on toteutunut metsänjalostusohjelman arvioinnin osalta. Metsägeneettisen tutkimuksen tietotarpeet on siirretty käsiteltäväksi geeni- ja biotekniikkastrategian laatimisen yhteydessä vuonna 2004. (5) Maa- ja metsätalousministeriön ja Metlan erikseen sopimat ajankohtaiset tietotarpeet esitetään tämän tulossopimuksen liitteessä 1. (5) Liitteessä 2 on esitetty ministeriön ajankohtaisten tietotarpeiden toteutuminen. Tulossopimukseen liitetty listaus ministeriön tietotarpeista ja vastuullisista henkilöistä sekä tavoitteita tarkemmin määrittävien taustamuistioiden yhteinen valmistelu on osoittautunut toimivaksi menettelyksi ja parantanut ministeriön ja Metlan välistä yhteistyötä.

5 TUTKIMUSTIEDON VÄLITYS (6) Asiakkaiden tietotarpeita kartoitetaan jatkuvasti yhteistoiminnassa sidosryhmien kanssa ja kumppanuushankkeissa. Lisätään tutkimuksen vaikuttavuutta parantamalla tiedonvälitysmenetelmiä. Kehitetään asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä, jonka tuloksia raportoidaan säännöllisesti. (6) Asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmää mietittiin myös yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa. Talon sisällä pohdittiin mahdollisuutta yhdistää eri palautekanavien tuottama tieto yhtenäiseksi järjestelmäksi. Asiakkaiden tietotarpeiden kartoittamisen, tutkimuksen vaikuttavuuden kehittämisen ja asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmän kehittämisen tulostavoite on raportin mukaan edennyt. Kohdan keskeiset tavoitteet on kuitenkin edelleen syytä sisällyttää myös tulevien vuosien tulostavoitteisiin. Tavoitteiden toteutumiseen tarvittava työpanos on suuri ja edellyttää voimavarojen uudelleen kohdentamista ja uusien toimintatapojen kehittämistä. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA (7) Metlan kansainvälistä yhteistyötä tehostetaan toimimalla aktiivisesti kansainvälisissä tutkijayhteisöissä ja tutkimushankkeissa. Metlan kansainvälisten asioiden asiantuntijaverkoston toimintaa jatketaan ministeriön avustamiseksi sovituilla teema-alueilla. (7) Metlassa oli käynnissä yli kaksikymmentä EU:n viidennen puiteohjelman hanketta, mutta uusien hyväksyttyjen hankkeiden määrä jäi selvästi edellisvuosia pienemmäksi. Lisäksi Metsien terveyden tilan seurantaan ei 2003 EU-asetuksen yllättävän viivästymisen johdosta saatu odotettua rahoitusta. Tämän johdosta EU-rahoitus jäi noin puoleen ennakoidusta. Kuudennen puiteohjelman teema-alueet eivät suosi metsähankkeita. Jotta EUtulot pystyttäisiin pitämään nykytasolla, Metlassa ryhdyttiin etsimään vaihtoehtoja muista EU-ohjelmista kuten Marie Curie ohjelmasta. Yhteistyö jatkui aktiivisena kansainvälisten organisaatioiden, IUFROn, FAOn, EFIn ja JRC:n kanssa. IUFROssa oli eri tehtävissä kaikkiaan 15 Metlan tutkijaa. FAO:n organisoimassa Maailman metsäkongressissa yksi pääpuhujista tuli Metlasta ja Metlan panos oli onnistunut myös kongressin Suomen näyttelyosastolla. Pohjoismaista yhteistyötä vahvisti Metlan järjestämä kokous Pohjoismaiden metsäntutkimuslaitosten johtajille. Myös kahdenvälistä yhteistyötä laajennettiin Euroopassa, ministeriötasolla myös Euroopan ulkopuolella. Metlan tieteellisen neuvoston, Scientific Advisory Board'in (SAB) toiminta vakiintui. Metlan tutkijoista koottu asiantuntijaverkosto avusti maa- ja metsätalousministeriötä kansainvälisiin metsäpolitiikan prosesseihin erityisti YK:n ilmasto-sopimukseen sekä ICP:n/Forest Focuksen, FAO/ECE:n ja UNFF:n toimintaan liittyvissä tehtävissä. Metla on toiminut tavoitteen mukaisella tavalla aktiivisesti kansainvälisillä foorumeilla. Kansainvälisten toimintojen aktiivisuutta kuvaavan epävirallisen mittariston mukaan toiminta on selvästi lisääntynyt edellisestä vuodesta (liite 4). EU:n rahoitus on tästä huolimatta jäänyt selvästi tavoitetta alemmalle tasolle. Tähän ovat vaikuttaneet pääasiassa Metlan ulkopuoliset tekijät, kuten 6 puiteohjelman rakenne ja EU:n Forest Focus -asetuksen

viivästyminen. Pohjoismaisella tasolla tehdyt yhteistyömahdollisuuksien tunnustelut ovat tärkeitä, ja niitä on syytä jatkaa. TUTKIMUSMETSÄ- JA LABORATORIOTOIMINTA (8) Metla jatkaa yhteistyössä Metsähallituksen kanssa Metlan tutkimusmetsien tilusrakenteen tarkoituksenmukaista kehittämistä. (8) Metlan ja Metsähallituksen yhteisesti valmistelemat esitykset tutkimusmetsien tilusrakenteen parantamiseksi, edustavuuden lisäämiseksi ja valtion maiden tarkoituksenmukaiseksi hallinnoksi tehtiin MMM:lle. Tulostavoite on toteutunut. (9) Tutkimusmetsien ja kenttäkoetoiminnan palvelua parannetaan lisäämällä yhteistyötä tutkimusmetsien ja mittausaineistojen hyväksikäytössä muiden kansallisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kehitetään koetoiminnan laatujärjestelmä ja selvitetään tutkimusmetsien kansainvälisen käytön mahdollisuudet. Tutkimusmetsien toiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 2,4 milj. euroa ja toiminnasta aiheutuvat menot ovat 1,4 milj. euroa sekä kokonaiskustannukset yhteensä 2.9 milj. euroa. Tutkimusmetsien ennakoitu kustannusvastaavuuslaskelma ja vertailu edellisiin vuosiin on esitetty liitteessä 2. (9) Tutkimusmetsien ja kenttäkoetoiminnan palveluita (paikkatieto- ja aineistorekisterit) kehitettiin, ja yhteistyötä tutkimusmetsien ja mittausaineistojen hyväksikäytössä sekä Metlan sisällä ja Metlan ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden suuntaan pyrittiin lisäämään. Näiden pyrkimysten toteutuminen erityisesti vanhojen tutkimusaineistojen hyväksikäytössä alkoi näkyä erilaisten yhteishankkeiden lukumäärässä ja niiden tutkimusraporteissa. Ehdotus kenttäkoetoiminnan laatujärjestelmäksi valmistui. Tutkimusmetsien ja kenttäkokeiden kansainvälistä käyttöä edistettiin osallistumalla ENFORS- ja ALTERverkostojen valmistelutyöhön, sekä FOREXPE-hankesuunnitelmalla, jolla haettiin EU:n 6. puiteohjelmasta tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta tutkimusmetsien, kokeiden ja valmiiden aineistojen tarjoamiseksi eurooppalaisten tutkimusryhmien käyttöön (päätös tulee keväällä 2004). Tulostavoite on pääosin toteutunut. Tutkimusmetsien ja mittausaineistojen yhteiskäytön kehityksen tarkempaan raportointiin tulisi kiinnittää huomiota. Metsäntutkimuslaitos on raportoinut ympäristöministeriölle luonnonsuojelualueiden hoitoon liittyvien tulostavoitteiden toteutumisesta. (10) Laboratoriotoimintojen korkeasta laadusta huolehditaan laajentamalla keskuslaboratorion laatujärjestelmän kattavuutta ja laatimalla tutkimusasemien laboratorioiden laatukäsikirjat. Toimintojen laatua ja kustannustehokkuutta seurataan keskeisimmissä laboratorioiden määritysmenetelmissä. 6 Toteutuma: (10) Tutkimusasemien laboratoriohankkeiden laatukäsikirjat valmistuivat standardin ISO/IEC 17025 mukaisesti. Vuoden aikana lisättiin Keskuslaboratorion akkreditoitujen menetelmien määrää yhdellä. Laboratoriotoiminnan sisäistä rahoitusjärjestelmää kehitettiin.

Laboratorioiden ART-hinnoittelua kehitettiin ja analyysien kustannusvastaavuutta verrattiin kaupallisiin laboratorioihin. Tavoite on pääosin toteutunut. Laboratoriotoiminnan toiminnallista tehokkuutta ja laadun kehitystä on tarpeen raportoida nykyistä tarkemmin. TUKIPALVELUT (11) Henkilöstön motivoinnista huolehditaan neuvottelemalla henkilöstöjärjestöjen kanssa uuden palkkausjärjestelmän käyttöönoton mahdollistava sopimus sekä valmistelemalla suunnitelma henkilöstön työhyvinvointiprojektista (Kaiku). Toteutuma: (11) Henkilöstön tehtävät arvioitiin vaativuustekijöittäin kaikissa tulosyksiköissä. Järjestöjen kanssa arvioidaan parhaillaan eri tulosyksiköiden suorittaman tehtävien vaativuuden arvioinnin yhdenmukaisuutta. Henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin testaus käynnistettiin parissa tulosyksikössä. Alustavat neuvottelut järjestelmän käyttöönotosta aloitettiin henkilöstöjärjestöjen kanssa. Metlan edustajat osallistuivat alkuvuonna Valtiokonttorin KAIKU-projektin järjestämään työhyvinvoinnin kehittäjäkoulutukseen. Työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelman pohjaksi tehtiin joulukuussa koko henkilöstölle työtyytyväisyyskysely. Tulostavoitteet ovat edenneet. Palkkausjärjestelmän kehittäminen on pitkällinen prosessi, jossa huolellinen valmistelu on kaikkien osapuolten edun mukaista. Siksi on ymmärrettävää, että palkkausjärjestelmän tavoiteaikataulu ei ole täysin pitänyt. Valtionkonttorille osoitettavan KAIKU-hankkeen suunnitelma on samoin jonkin verran viivästynyt valtionkonttorin edellyttämän työtyytyväisyyskyselyn teon vuoksi. 7 Osastopäällikkö Aarne Reunala Ylitarkastaja Matti Heikurainen Jakelu: - kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen - MMM:n osastot - metsäosasto - MMM, hallintoyksikkö, Pasi Valli Liitteenä: - Laitoksen määrärahojen käytön kehitys (liite 1) - Metsäntutkimuslaitoksen menorakenne (liite 2) - Maa- ja metsätalousministeriön tietotarpeiden toteutuminen (liite 3) - Metlan kansainvälisen toiminnan kehitys (Liite 4)

LIITE 1 Toimintamenojen tammi-joulukuun käyttötietojen vertailu 1999-2003 Tilanne 12/2003 Tilanne 12/2002 Tilanne 12/2001 Tilanne 12/2000 Tilanne 12/1999 Määraha + LTa 37 545 000 36 299 000 35 779 963 33 738 162 30 946 578 Siirto edelliseltä vuodelta 1 446 569 2 733 873 4 982 058 5 433 159 2 535 971 Käytettävissä 38 991 569 39 032 873 40 762 021 39 171 321 33 482 549 Menot /30.32.21 39 925 585 39 939 398 37 372 750 33 520 303 30 217 376 Menot /Edv. siirtyvä erä 1 446 569 2 733 873 4 982 058 5 433 159 2 535 971 Menot yhteensä 1.1.-30.12. 41 372 154 42 673 271 42 354 808 38 953 462 32 753 347 Tulot 1.1.-30.12. 3 871 561 5 086 967 4 326 660 4 764 199 4 703 956 Jäljellä 1 490 976 1 446 569 2 733 873 4 982 058 5 433 158

LIITE 2 METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MENORAKENNE 1999-2004 (1000 euroa) TP 1999 % TP 2000 % TP 2001 % TP 2002 % TP 2003 % tot. 2004 % 01-06 Toiminnan menot Vakituisten palkat 21 530 45 24 207 50 25 222 51 25 578 52 27 097 56 13 420 60 Muut palkat 7 200 15 6 479 13 8 318 17 8 492 17 8 328 17 3 438 15 Matkat 1 725 4 2 033 4 2 138 4 2 255 5 1 845 4 633 3 Tarvikkeet 2 369 5 2 879 6 3 119 6 2 868 6 2 321 5 954 4 Vuokrat 2 471 5 2 517 5 2 816 6 2 908 6 2 937 6 1 643 7 Muut menot 3 706 8 4 674 10 4 900 10 4 600 9 4 350 9 2 154 10 Rakentaminen 7 274 15 3 410 7 978 2 623 1 668 1 Kalusto 1 303 3 2 371 5 1 800 4 1 797 4 898 2 104 0 Menot yhteensä 47 578 100 48 570 100 49 291 100 49 121 100 48 444 100 22 346 100 menot9903.xls

LIITE 3 Ministeriön tietotarpeet Metlan tulosohjauksessa vuonna 2003 1) METSÄTALOUDEN TUKIIN LIITTYVÄN TUTKIMUSTIEDON ARVIOINTI JA TUTKIMUKSEN SUUNTAAMINEN ERI TUKIMUOTOJEN KANSANTALOUDELLISEN TEHOKKUUDEN JA YHTEISKUNTAPOLIITTISTEN VAIKUTUSTEN VERTAILUUN JUK- tutkimusohjelma päättyi edellisen toimintavuoden lopussa ja sen tiimoilta Metla järjesti toimintavuonna julkista tukea yleensä ja erityisesti päättynyttä tutkimusohjelmaa arvioivan seminaarin, johon osallistui iso joukko sidosryhmien edustajia ja tutkijoita. Kirja julkisesta tuesta on painossa ja se valmistuu kevään 2004 kuluessa. EU-rahoitteinen EFFE- projekti jatkuu vuoden 2004 loppuun. Aiheeseen saatiin myös Metsämiesten säätiöltä lisärahoitusta vuodelle 2004. 2) YKSITYISMETSIEN METSÄSUUNNITTELUN KEHITYSTYÖN TUKEMINEN JA ASIAKASNÄKÖKULMAN PAINOTTAMINEN METSÄSUUNNITTELUN TUTKIMUKSESSA Tutkimuksessa "Asiakasvaikuttavuus metsäsuunnittelussa" tarkasteltiin metsänomistajien ensivaikutelmia uudesta metsäsuunnitelmasta sekä metsäsuunnittelijoiden yhteydenpitoa metsänomistajaan suunnitteluprosessin aikana. Niiltä metsänomistajilta, jotka eivät tilanneet suunnitelmaa, selvitettiin syyt tilaamattomuuteen (Metlan hanke 3309, Metsäpolitiikka yksityismetsätalouden ohjaajana). Tuloksia esitettiin mm. metsäkeskusten metsävaratoimintoryhmälle. Metsätalouden suunnittelun (MTS) tutkimusohjelmassa kehitettiin MELAohjelmistosta myös tilakohtaiseen suunnitteluun soveltuva internet-palvelu (NettiMELA). Metla osallistui Itä-Suomen metsäkeskusten Metsänomistajan verkkopalvelu hankkeeseen, jossa kehitettiin metsäsuunnitelmaan perustuvia internet-palveluja metsänomistajalle. Hankkeen tuloksena syntyi palvelutuote, jota Itä-Suomen metsäkeskukset alkavat markkinoida vuonna 2004 uusilla suunnittelualueilla. MTS- ohjelmassa kehitettiin myös MELA- tulosten esittämistä karttatulosteina ja prototyyppiä uudesta metsäsimulaattorista ja mallikirjastosta, jotka tukevat ns. komponenttiajattelua uuden sukupolven suunnittelujärjestelmää kehitettäessä. Tutkijat kehittivät metsänomistajille tarkoitetun internet-palvelun (http://www.metla.fi/hanke/3292/metsasuunnittelu/), joka sisältää yksityismetsänomistajien päätöstukityökalun vaihtoehtoisten metsäsuunnitelmien vertailuun. Metsänomistajat testasivat palvelua, josta saadut kokemukset raportoitiin tieteelliseen sarjaan lähetetyssä käsikirjoituksessa. Metsänomistajille kehitettiin myös hintapyyntömalli, jolla metsänomistaja voi määrittää tietyn suojelukohteen hintapyynnön tason. Metlan tutkijat osallistuivat Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen vetämän yhteistoimintaverkoston Metso-pilottihankkeen Keski-Karjalan lehtoverkosto valmisteluun. Hanke sai rahoituksen ja käynnistyy v. 2004.

MOSSE- tutkimusohjelmassa aloitettiin keväällä 2003 hanke, jossa kehitetään metsänomistajien yhteistoiminnalliseen suunnitteluun soveltuvia metsäsuunnittelumenetelmiä. Yksityismetsien suunnittelussa tarvittavan metsävaratiedon tuottamisen tehostamiseksi aloitettiin MMM:n yhteistutkimusvaroilla seurantatutkimus metsävaratietojen jatkuvasta ylläpidosta yhteistyössä Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja alueen kahden metsänhoitoyhdistyksen kanssa. Perinteisen metsäsuunnitteluinventoinnin mittausten luotettavuudesta valmistui tutkimus. 3) KANSALLISEN METSÄOHJELMAN JA METSO-TOIMIKUNNAN TOIMINTA-OHJELMAN TOTEUTUKSEN TUKEMINEN METSO- toimintaohjelman taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten seuranta on Metlan vastuulla. Vuoden aikana jatkettiin METSO-rahoitusta saaneita tutkimushankkeita ja vuoden 2004 alussa järjestetään yhdessä muiden tahojen kanssa "Metsien monimuotoisuuden ohjauskeinot"-seminaari, jonka ensimmäinen päivä käsitteli suomalaisia kysymyksiä ja toinen eurooppalaisia. Vuoden 2004 alussa käynnistetään myös tutkimusohjelman valmistelu työnimellä "Metsien monimuotoisuuden suojelun taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset". 4) TUTKIMUSNÄYTEPALVELUJEN KEHITTÄMINEN YHTEISTYÖSSÄ LUONNON-TIETEELLISEN KESKUSMUSEON JA YLIOPISTOJEN KANSSA Maa- ja metsätalousministeriö asetti Metlan yhdeksi tulostavoitteeksi vuodelle 2003 tutkimusnäytepalvelun kehittämisen yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon ja yliopistojen kanssa. Tavoitteen saavuttamiseksi käynnistettiin tutkimus- ja kehittämishanke Ympäristönäytteiden pitkäaikainen säilytys ja yhteiskäyttö. Hanke kuuluu maa- ja metsätalousministeriön koordinoimaan Monimuotoisuuden tutkimusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää ympäristönäytteiden varastointia ja tietokantoja näytteiden sekä näytetietojen saatavuuden tehostamiseksi. Toimintojen yhtenäistäminen lisää aineistojen yhteiskäyttöä, edistää tutkimuksen verkottumista ja luo uusia mahdollisuuksia yliopistoissa tehtäville opinnäytetöille. Näytteiden varastoinnin keskittäminen ja käytön laajentaminen eri tutkimuslaitosten välillä on myös kustannustehokasta. Tulostavoitteen mukaisesti Metlassa valmistui hankesuunnitelma. 5) METSIEN VIRKISTYSKÄYTÖN JATKUVAN SEURANNAN JÄRJESTÄMINEN Toimintavuonna Metlassa laadittiin ministeriölle raportti "Suunnitelma luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kysynnän jatkuvasta seurannasta Metsäntutkimuslaitoksessa". Seurantatutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa suomalaisten luontoon kohdistuvasta virkistys- ja matkailukäytöstä. Tieto virkistyskäytössä tapahtuvista muutoksista ja ennusteet tulevasta kehityksestä ovat keskeisiä suunnittelua tukevia työkaluja. Jatkuvaa seurantaa vaativia toimintoja ovat ulkoiluharrastuksiin osallistuminen ja harrastusfrekvenssit,

virkistyskäytön kohdistuminen erilaisille alueille, virkistyspalveluiden käyttö, sekä virkistykseen käytetyt voimavarat kuten aika ja raha. Näistä laaditaan tilastoja ja ennusteita. Lisäksi seurantatutkimukseen tulisi liittää ajankohtaisiin ongelmiin liittyviä aiheita, jolloin laajaa perusaineistoa voidaan hyödyntää tehokkaasti myös erillisaiheiden tutkimukseen. Virkistyskäytön ja luontomatkailun muutoksista tarvitaan tietoa myös kansainvälisesti ja Euroopan laajuisesti. Suomalaisia koskevaa tietoa tulee täydentää Suomen luontoon kohdistuvan matkailukäytön tiedoilla. 6) EUROOPAN UNIONIN LAAJENTUMISEN VAIKUTUKSET METSÄTALOUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN Tulostavoitteen mukaisesti aiheesta käynnistettiin kirjahanke nimellä Euroopan unionin itälaajentuminen ja Suomen metsäsektori. Kirjan on määrä valmistua keväällä 2004.

Metlan kansainvälisten tehtävien kehitys, epävirallinen taustamuistio tulosohjausta varten LIITE 4 Painot 2000 2001 2002 2003 Osallistuminen kansainvälisiin hankkeisiin Metlan koordinoimat 2,00 7,00 14,00 5,00 10 3,00 6 3,00 Muun organisaation koordinoimat 1,00 14,00 14,00 11,00 11 10,00 10 13,00 Hankittu EU rahoitus (milj. E) 11,89 1,16 13,79 1,09 12,96169 1,15 13,67518 0,42 Referoidut kansainväliset julkaisut 0,00 0 0 Raportit kansainväl. tieteellisissä sarjoissa 0,50 118,00 59,00 142,00 71 152,00 76 176,00 Muut (lähinnä kokoomateosten ref. artikkelit) 0,50 15,00 7,50 25,00 12,5 10,00 5 10,00 Kansainväliset esitelmät ja posterit 0,00 0 0 Esitelmät 0,10 210,00 21,00 230,00 23 260,00 26 240,00 Posterit 0,10 90,00 9,00 90,00 9 100,00 10 150,00 Kansainväl. tutkijavaihto (kuukausia/vuosi) 0,00 0 0 Metlan tutkija ulkomailla vierailevana tutkijana yl 0,10 33,00 3,30 28,00 2,8 38,00 3,8 25,00 Ulkomainen tutkija/harjoittelija Metlassa 0,10 22,00 2,20 72,00 7,2 79,00 7,9 96,00 Kv. kokouksen järjestäminen Suomessa 1,00 12,00 12,00 15,00 15 10,00 10 13,00 Suomen yhdyshenkilö kv. toiminnoissa 0,20 7,00 1,40 10,00 2 9,00 1,8 8,00 Muu kansainväl. toiminta 0,00 0 0 Hallinnolliset asiantuntijatehtävät 0,20 60,00 12,00 70,00 14 80,00 16 90,00 Refereetehtävät 0,20 140,00 28,00 150,00 30 150,00 30 190,00 Muut asiantuntijatehtävät 0,20 30,00 6,00 20,00 4 30,00 6 30,00 Mittari (Painotettu summa) 203,19 224,46 222,18 244,69 Huom. Mittari perustuu suoriterekisteriin lukuunottamatta rahoitustietoja. Suoriterekisteri päivittyy viiveellä mikä tulee esille esimerkiksi osallistumisessa kansainvälisiin projekteihin. Kirjanpidon mukaan esim vuonna 2002 Metlalla oli n 20 käynnissä olevaa EU hanketta, joista kaikki eivät vielä näy mittarissa.

Kv. toiminnan kehitys 250,00 200,00 150,00 100,00 Mittari 50,00 0,00 2001 2002 2003 Vuosi