kouluvalaistus Valaistusratkaisuja koulutiloihin
Valaistuksessa on energiansäästömahdollisuuksia! Missä asioissa oppilaitoksissa kannattaa säästää? Kouluruoka ja käytetyt oppikirjat ovat tuttuja puheenaiheita. Yllättävän suuria energiansäästömahdollisuuksia sisältävä kohde unohtuu kuitenkin helposti, nimittäin koulujen valaistus. Valaistusjärjestelmät ovat usein vanhanaikaisia. Ilman valonohjausta toteutetut ratkaisut kuluttavat paljon energiaa ja ovat usein päällä jopa vuorokauden ympäri. Valaistuksen osuus koulun koko energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia, joten se muodostaa yhden kuntien suurimmista menoeristä. Jos koulujen valaistus modernisoidaan, energiaa voidaan säästä jopa 75 prosenttia verrattuna ennen 1980 tehtyihin asennuksiin. Samalla koulussa työskentelevät ihmiset saavat ergonomisesti paremman ja virkistävämmän työympäristön. Viisi syytä vaihtaa kouluihin Fagerhultin valaistus 1. Laki Uusi Energiadirektiivi määrää, että useimpien julkisten rakennusten energiankulutus on selvitettävä jo suunnitteluvaiheessa sekä rakennusta myytäessä tai vuokrattaessa. Laki rakennusten energiatodistuksesta on astunut voimaan Suomessa vuoden 2008 alussa ja se painottuu julkisiin rakennuksiin, kuten koulut ja toimistot. Valaistusjärjestelmän vaihtaminen energiataloudellisempaan vaihtoehtoon näkyy selvästi energiatodistuksessa. 4. Valaistuksen ohjaus Fagerhultin valaisimet voidaan varustaa älykkäällä e-sense ohjausjärjestelmällä, jonka käyttäminen on helppoa ja yksinkertaista. Läsnäolotunnistus sammuttaa valaisimet automaattisesti silloin, kun luokkahuone ei ole käytössä ja päivänvalo-ohjaus säätää keinovalon määrää sisään tulevan päivänvalon mukaan. Ohjausjärjestelmä mahdollistaa valaistuksen portaattoman säädön tilassa tapahtuvan toiminnan mukaan. 2. Taloudellisuus Uudet tehokkaat valonohjausjärjestelmät voivat säästää energiaa jopa 75 prosenttia verrattuna ennen vuotta 1980 tehtyihin asennuksiin. Myös uudet, elektronisilla liitäntälaitteilla varustetut valaisimet kuluttavat vähemmän energiaa. Niissäkin säästöt voivat nousta jopa 35 prosenttiin. Saavutettava energiansäästö vaihtelee eri kohteissa ja kannattavin ratkaisu löytyy huolellisen suunnittelun avulla. 5. Esteettisyys Fagerhultin T5-valaisimet ovat pienikokoisia ja siroja. Niiden esteettisyys tukee luokkahuoneesta saatavaa visuaalista vaikutelmaa. Myös asennusvaihtoehtoja on useita, joten valaisimet on helppo saada sopimaan tilan kokonaissuunnitelmaan. 3. Opetustilat Hyvin suunniteltu valaistus helpottaa näkemistä, auttaa pysymään virkeänä ja osallistumaan opetukseen. Uusi valaistus poistaa häikäisyn ja välkynnän valaistuksesta. 2
3
Luokkahuoneen valaistus Oppiminen on kokemista. Valaistuksella on tässä tärkeä rooli. Valo helpottaa näkemistä ja pitää yllä tarkkaavaisuutta. Jokaisen ihmisen kyky oppia on erilainen, mutta muutamilla perussäännöillä voidaan kaikille tarjota oppimiseen parhaat mahdolliset olosuhteet. Avainsanoja ovat valaistuksen toimivuus, häikäisemättömyys ja joustavuus. Harvat oppilaat viettävät päivänsä tuijottamalla pulpetin kantta heidän katseensa kiertää luokassa jatkuvasti opettajan, koulukavereiden ja taulun välillä. Sen vuoksi oppilaan työskentelytasolle lankeavan valon määrä ei ole ainoa valaistusta ohjaava tekijä. Jos käytetään pelkästään suoraa alavaloa, seinien ja katon välinen kontrasti rasittaa silmiä. Kun luokassa käytetään valaisimia, joissa yhdistyy suoraan työpinnoille lankeavaa valoa sekä katon kautta epäsuorasti heijastuvaa valoa, saadaan tilaan ergonomisesti miellyttävä valaistus. Tärkeää on myös se, että valaisimien valonlähteet eivät häikäise eri kulmista katsottuna. Tällainen valaistustapa on järkevä myös siksi, että suunnitteluvaiheessa ei ehkä vielä tiedetä tarkkaan luokkahuoneen lopullista kalustusta ja katsesuuntia eri opetustilanteissa. Viimeistelty lopputulos saadaan aikaan siten, että valaistusta suunnataan myös luokkahuoneen seinille perussääntönä voidaan pitää sitä, että pystypintojen valaistustason on oltava vähintään kolmasosa työtasolle tulevasta valaistusvoimakkuudesta. Tämä on helppo toteuttaa valaisimien lukumäärän ja niiden sijoittelun avulla. Erillisillä pytypintoja valaisevilla valaisimilla ( seinänpesijöillä ) tilaan saadaan lisää ulottuvuutta. Taulu tarvitsee aina oman valaisimen. 4
Huomioon otettavia seikkoja Ketkä tilaa käyttävät? Nuoret tarvitsevat vähemmän valoa saman tehtävän suorittamiseen kuin aikuiset. Vuosien mittaan ihmisen valontarve ja häikäisy herkkyys kasvavat. Aikuisten käytössä olevissa opetustiloissa tarvitaan huomattavasti enemmän valoa. Käytännön harjoitustehtävät vaativat myös enemmän valoa. Jos luokkahuonetta käytetään esimerkiksi käsityön, kuvaamataidon, teknisten aineiden tai kemian opetukseen, sinne saatetaan tarvita erikoisratkaisuja. Pienten yksityiskohtien tarkastelussa ei tavallinen yleisvalaistus riitä. Kun työskennellään muotojen ja värien kanssa, valonlähteiden värintoisto-ominaisuudet on myös otettava huomioon. Yleisissä tiloissa värintoistoindeksin (Ra) on oltava vähintään 80, mutta esimerkiksi taideoppilaitosten piirustusluokissa sen tulee olla yli 90. Valonlähteiden värilämpötilan tulee vaihdella olosuhteiden mukaan: kuvaamataidon luokassa valo voi olla viileämpää kuin veistoluokassa, jossa lämmin valo tuo puun pinnan paremmin esille. Mitä muita välineitä luokassa käytetään? Jos siellä käytetään videotykkiä tai piirtoheitintä, kannattaa luokkaan asentaa valon ohjausjärjestelmä. Kaikki Fagerhultin kouluihin sopivat valaisimet on suunniteltu siten, että ne sopivat näyttöpäätetyöskentelyyn, eivätkä aiheuta heijastuksia näyttöihin. Miten valo muuttuu päivän aikana? Luokkahuoneeseen tuleva päivänvalo voidaan ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Jos päivänvalon määrä vaihtelee paljon työpäivän aikana, voidaan energiaa säästää merkittävästi asentamalla valaisimiin päivänvalo-ohjaus, joka säätää keinovalon määrää sisään tulevan päivänvalon mukaan. EN12464-1 mukaisesti luokkahuonden valaistuksen tulisi olla säädettävä, koska valon tarve opetustilanteissa vaihtelee. Suosittelemme Luokkahuoneisiin sopiva yleisvalaisin. Ylävalon osuus on noin 20 %, joten sopivalla sijoituksella se tasapainottaa tilan pintojen valoisuusjakaumaa sekä tuo lisävaloa tilan pystypinnoille. Closs Beta ylävalolla FDH kg 1x49 3,9 EL-liitäntälaitteella 26655 Lento-valaisin täyttää ne vaatimukset, jotka asetetaan nykyaikaisille tauluvalaisimille sekä muiden vastaavien kohteiden valaisemiseen. Lento FDH kg Valkoinen Jonoasennus ⁱ) 1x28 2.6 EL-liitäntälaitteella 19802 1x28 2.6 DALI-liitäntälaitteella 19802-299 ⁱ) Päätykannet, jonoasennusvaruste ja seinäkiinnikkeet tilataan erikseen, katso www.fagerhult.fi. Runko alumiiniprofiilia ja päädyt alumiinilevyä. Valaisimen yläpinta on avoin ja ylävalon osuus on noin 40 %, joten pystypinnoille saadaan reilusti epäsuoraa valoa. Tandem-mallissa loistelamput on asennettu peräkkäin. Zora Beta Tandem FDH kg Ylävalolla 2x1x35 6.3 DALI sisäänrakennetulla virtalähteellä 29713-209 2x1x35 6.3 e-sense ActiLume -isäntävalaisin 29713-308 2x1x35 6.3 DALI-liitäntälaitteella 29713-299 5
Valaistusratkaisuja luokkahuoneisiin Valaistuksen tulee täyttää EN 12464-1 mukaiset, iltaopetuskäyttöä koskevat vaatimukset. Valaistusvoimakkuuden tulee työalueella olla 500 lx. Lisäksi tavoitteena on saada tilan pinnoille mahdollisimman tasainen valoisuus (luminanssi). Kattopinnan luminanssin tulisi olla noin 90 % ja seinien vastaavasti 20 60 % työalueen keskimääräisestä luminanssista. Fagerhultin valikoimaan kuuluu useita valaisinsarjoja, jotka täyttävät kouluvalaistukselle asetettavat valaistusvaatimukset. Esimerkki perusratkaisusta, 9x7,5 m Suureen luokkahuoneeseen suunniteltu perusratkaisu täyttää EN12464-1 mukaiset valaistusvaatimukset, mutta siitä puuttuu mahdollisuus valonohjaukseen. Huoneeseen on asennettu yhdeksän Closs Beta 1x49 W valaisinta kolmeen riviin. Valonjako: 73 % suoraa valoa ja 27 % epäsuoraa valoa. Kohtuullisen ylävalon vuoksi valoa saadaan myös kattoon ja seinille. Valaisimet on sijoitettu kolmeen riviin, jolloin huoneen seinille saadaan pienemmästä ylävalosta huolimatta kohtuullisesti valoa. Taulu on valaistu kolmella jonoon asennetulla Lento 1x28 W -valaisimella. Perusratkaisu Katto 9 kpl Closs Beta 1x49 W 26655 Taulu 3 kpl Lento 1x28 W 19802 9.0 m Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/m 2 / Kulutus, kwh/ Kustannukset/ Säästö vuosi vuosi vuosi, EUR Vanha asennus* 30,4 2052 205,2 0 Perusratkaisu 16,8 1134 113,4 44 % 7.5 m > 700 lx 600 700 lx LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Luokassa on 5 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta). * Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet. 500 600 lx < 500 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 517 lx ja tasaisuus tilassa 0,71. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 48% työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja valaisimen asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta. Esimerkki optimiratkaisusta, 9x7,5 m Optimiratkaisu tekee suuresta luokkahuoneesta entistä dynaamisemman oppimisympäristön. Huoneeseen on valittu 6 kpl ylävalolla varustettua Zora Beta Tandem 2x1x35 W valaisinta. Ne on sijoitettu kolmeen riviin ja liitäntöjen määrää on vähennetty asentamalla valaisimet jonoon. Valonjako: 57 % suoraa valoa ja 43 % epäsuoraa valoa. Valonohjaus säästää energiaa jopa 35 % ja antaa perusratkaisua enemmän mahdollisuuksia yksilölliseen valaistuksen ohjaukseen. Katso asennusesimerkki sivulta 26. Optimiratkaisu Katto 3 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W DALI 29713-299 Katto 3 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W DALI sisäänrakennetulla virtalähteellä 29713-209 9.0 m Taulu 3 kpl Lento 1x28 W DALI 19802-299 2 kpl Sisäänmenoyksikkö (yksi ovella, yksi taululla) 86148 1 Multisensor 312 86122 Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ m 2 /vuosi Kulutus, kwh/ vuosi Kustannukset/ vuosi, EUR Säästö 7.5 m > 700 lx 600 700 lx 500 600 lx Vanha asennus* 30,4 2052 205,2 0 Optimiratkaisu 9,1 617,4 61,7 70% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Laskennan lähtötiedot samat kuin perusratkaisun esimerkissä. * Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet. < 500 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 534 lx ja tasaisuus tilassa 0,64. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 53 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja valaisimen asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta. 6
Esimerkki perusratkaisusta, 8x6 m Pieneen luokkahuoneeseen suunniteltu perusratkaisu täyttää EN 12464-1 mukaiset valaistusvaatimukset, mutta siitä puuttuu mahdollisuus valonohjaukseen. Huoneeseen on asennettu kuusi Closs Beta 1x49 W valaisinta kahteen riviin. Valonjako: 73 % suoraa valoa ja 27 % epäsuoraa valoa. Kohtuullisen ylävalon vuoksi valoa saadaan myös kattoon ja seinille. Koska huone on tässä hieman kapeampi, riittää seinien pystypintojen valaisemiseen kaksi riviä valaisimia. Taulu on valaistu kolmella jonoon asennetulla Lento 1x28 W -valaisimella. 6.0 m 8.0 m > 700 lx 600 700 lx 500 600 lx < 500 lx wall zone Perusratkaisu Katto 6 kpl Closs Beta 1x49 W 26655 Taulu 3 kpl Lento 1x28 W 19802 Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ m 2 /vuosi Kulutus, kwh/ vuosi Kustannukset/ vuosi, EUR Säästö Vanha asennus* 28,5 1368 136,8 0 Perusratkaisu 17,0 815,1 81,5 40% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Luokassa on 4 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta). * Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet. Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 525 lx ja tasaisuus tilassa 0,75. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 46 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta. Esimerkki optimiratkaisusta, 8x6 m Optimiratkaisumme tekee pienemmästä luokkahuoneesta entistä dynaamisemman oppimisympäristön. Huoneeseen on valittu 4 ylävalolla varustettua Zora Beta Tandem 2x1x35 W valaisinta. Ne on sijoitettu kahteen riviin. Sähköliitäntäpisteiden määrää on vähennetty. Valonjako: 57 % suoraa valoa ja 43 % epäsuoraa valoa. Valonohjaus säästää energiaa jopa 35 % ja antaa perusratkaisua enemmän mahdollisuuksia yksilölliseen valaistuksen säätämiseen. Katso asennusesimerkki sivulta 27. 6.0 m 8.0 m > 700 lx 600 700 lx 500 600 lx < 500 lx wall zone Optimiratkaisu Katto 3 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W DALI 29713-299 Katto 1 kpl Zora Beta Tandem 2x1x35 W e-sense ActiLume 29713-308 Taulu 3 kpl Lento 1x28 W DALI 19802-299 1 Erillinen läsnäolotunnistin 86152 Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ Kulutus, kwh/ Kustannukset/ Säästö m 2 /vuosi vuosi vuosi, EUR Vanha asennus* 28,5 1368 136,8 0 Optimiratkaisu 9,9 476,2 47,6 65% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Luokassa on 4 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta). * Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet. Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 526 lx ja tasaisuus tilassa 0,69. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 52% työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta. 7
8
Ryhmätyötilat Ryhmätyötilojen valaiseminen Pienissä ryhmätyötiloissa valon määrään vaikuttavat samat tekijät kuin suuremmissa luokkahuoneissa. Yleisvalon pitää olla tasaista. Valo luodaan yhdistämällä suoraa ja epäsuoraa valoa. Pienessä tilassa valoa voidaan esimerkiksi suunnata enemmmän seinille. Ns. seinänpesijät tuovat valaistukseen lisää valoisuusvaikutelmaa ja ne korostavat tilan erilaista luonnetta. Huomioon otettavia seikkoja Mihin ryhmätyötilaa käytetään? Ryhmätyöt ja itsenäinen opiskelu vaativat kunnollista työvalaistusta. Valaisimien on sovittava näyttöpäätetyöskentelyyn. Mikäli tilassa on myös taulu ja videoprojektori, valot on voitava himmentää tai säätää ohjausjärjestelmän avulla. Myös EN 12464-1 mukaisesti opetustilojen valaistuksen tulisi olla säädettävä, koska valon tarve eri opetustilanteissa vaihtelee. Kuka sammuttaa valot? Ryhmätyötiloja käytetään harvemmin kuin tavallista luokkahuonetta. Siksi sinne tarvitaan läsnäolotunnistus, joka sammuttaa valaistuksen automaattisesti viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen. Missä tila sijaitsee? Jos ryhmätyötilana käytetään käytävän yhteydessä olevaa kokoontumispaikkaa, oleskelutilaa tai muuta avointa tilaa, valaistuksessa on huomioitava muita tekijöitä. Silloin ratkaisuun vaikuttaa lähellä olevista valaisimista mahdollisesti tuleva hajavalo, jolloin kokoontumistilan valaistuksen tehtävänä on rajata tila erilleen muusta ympäristöstä. Suosittelemme Luokkahuoneisiin sopiva yleisvalaisin. Sen ylävalon osuus on noin 20 %, joten sopivalla sijoituksella se tasapainottaa tilan pintojen valoisuusjakaumaa sekä tuo lisävaloa tilan pystypinnoille. Closs Beta ylävalolla FDH kg Valkoinen 21x35 3,9 EL-liitäntälaitteella 26647 Lento-valaisin täyttää ne vaatimukset, jotka asetetaan nykyaikaisille tauluvalaisimille sekä muiden vastaavien kohteiden valaisemiseen. Lento FDH kg Valkoinen Yksittäisvalaisin ⁱ) 1x35 3.4 EL-liitäntälaitteella 19843 1x35 3.4 DALI-liitäntälaitteella 19843-299 ⁱ) Päätykannet, jonoasennusvaruste ja seinäkiinnikkeet tilataan erikseen, katso www.fagerhult.fi. Runko alumiiniprofiilia ja päädyt alumiinilevyä. Valaisimen yläpinta on avoin ja ylävalon osuus on noin 40 %, joten pystypinnoille saadaan reilusti epäsuoraa valoa. Tandem-mallissa loistelamput on asennettu peräkkäin. Zora Beta FDH kg Ylävalolla 1x35 3.5 e-sense ActiLume -isäntävalaisin 29703-308 1x35 3.5 DALI-liitäntälaitteella 29703-299 9
Valaistusratkaisuja ryhmätyötiloihin Ryhmätyötila on opetustila, jossa työalueen keskimääräisen valaistusvoimakkuuden tulee olla 500 lx. Lisäksi tavoitteena on saada tilan pinnoille mahdollisimman tasainen valoisuus (luminanssi). Kattopinnan luminanssin tulisi olla noin 90 % ja seinien vastaavasti 20 60 % työalueen keskimääräisestä luminanssista. Tämä edellyttää reilua ylävalon osuutta. Esimerkki perusratkaisusta Perusratkaisussa ryhmätyötilaan on luotu hyvä valaistusympäristö ja pystysuuntaisen valon suuri määrä luo visuaalisesti mukavan vaikutelman. Huoneeseen on asennettu neljä Closs Beta 1x35 W valaisinta kahteen riviin. Valonjako: 73 % suoraa valoa ja 27 % epäsuoraa valoa. Taulu on valaistu yhdellä Lento 1x35 W -valaisimella. Perusratkaisu Katto 4 kpl Closs Beta 1x35 W 26647 Taulu 1 kpl Lento 1x35 W 19843 4.0 m 5.0 m Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ Kulutus, kwh/ Kustannukset/ Säästö m 2 /vuosi vuosi vuosi, EUR Vanha asennus* 42,8 855,0 85,5 0 Perusratkaisu 17,6 351,0 35,1 59% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Tilassa on 3 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta). * Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet. > 700 lx 600 700 lx 500 600 lx < 500 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 527 lx ja tasaisuus tilassa 0,78. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 48 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta. 4.0 m 5.0 m > 700 lx 600 700 lx 500 600 lx < 500 lx wall zone Esimerkki optimiratkaisusta Optimiratkaisussa ryhmätyötilan näkömukavuutta on lisätty asentamalla järjestelmään valonohjausmahdollisuus. Päivänvalo-ohjaus säästää energiaa, samoin kuin läsnäolotunnistuksen käyttäminen. Huoneeseen on asennettu neljä ylävalolla varustettua Zora Beta 1x35 W valaisinta. Ne on sijoitettu kahteen riviin. Valonjako: 57 % suoraa valoa ja 43 % epäsuoraa valoa. e-sense -valaistusjärjestelmän avulla säästetään energiaa ja mahdollistetaan yksilöllinen valaistuksenohjaus. Katso asennusesimerkki sivulta 28. Optimiratkaisu Katto 3 kpl Zora Beta 1x35 W DALI 29703-299 Katto 1 kpl Zora Beta 1x35 W e-sense ActiLume 29703-308 Taulu 1 kpl Lento 1x35 W DALI 19843-299 1 Erillinen läsnäolotunnistin ⁱ) 86152 ⁱ) Tilan koosta riippuen. Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ m 2 /vuosi Kulutus, kwh/ vuosi Kustannukset/ vuosi, EUR Vanha asennus* 42,8 855,0 85,5 0 Optimiratkaisu 8,7 159,6 16,0 81 LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Tilassa on 3 kpl 1,2x1,2 m ikkunoita (yläreuna 2,1 m lattiasta). * Vanhassa asennuksessa on T8 2x36 W katto- ja tauluvalaisimet. Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 514 lx ja tasaisuus tilassa 0,79. Seinäpintojen valaistusvoimakkuus on n. 55 % työskentelyalueeseen verrattuna. Kattokorkeus 3 metriä ja asennuskorkeus 2,4 metriä lattiatasosta. % 10
Käytävävalaistus Käytävien valaiseminen Käytävien merkitys on opetuksen kannalta pienin. Ne ovat kuitenkin avainasemassa sekä rakennuksen toimivuudessa että visuaalisessa ilmeessä. Käytävävalaistus on ratkaisevan tärkeää rakennuksessa liikkumisen kannalta ja sillä voidaan edistää oppimisympäristön positiivista kokonaisvaikutelmaa. Keskelle kattoa sijoitetut valaisimet luovat toisenlaisen valaistusympäristön kuin lähelle seinää asennetut valaisimet, jotka korostavat pystypintoja. Yhdistelmäratkaisut tuovat käytäville eloisuutta ja vaihtelua. Käytävillä liikkuu paljon ihmisiä. Silloin kannattaa käyttää kattovalaisimia ja mielellään upotettuina. Se vähentää ilkivaltaa ja kunnossapidon tarvetta. Jos käytävä on 3,5 m leveä tai enemmän, kannattaa harkita valon suuntaamista myös seinille. Näin vältetään harmaat ja hämärät sivustat. Katon reunaan asennettu upotettu seinänpesijä on silloin hyvä vaihtoehto. Koska kouluissa käytävätiloja on paljon ja tuntien aikana käytävillä ei yleensä liikuta, voidaan valaistuksen ohjauksella saavuttaa merkittäviä energiansäästöjä.poissaolovalaistus on ohjaus, jossa valaistus himmennetään esimerkiksi 10 % tasolle silloin, kun käytävillä ei liikuta. Huomioon otettavia seikkoja 11
Esimerkki käytävävalaistuksesta Käytävillä valaistusvoimakkuuden tulee olla EN 12464-1 mukaisesti vähintään 100 lx. Tarjoamme käytävävalaistukseen kahta perusratkaisua. Toisessa on käytetty upotettuja downlight-valaisimia ja toisessa pinnalle asennettuja loistelamppuvalaisimia. Optimiratkaisu on toteutettu pintaan asennetuilla Indigo Clivus -valaisimilla ja upotetuilla Pleiad Comfort -valaisimilla. Esimerkki 1. Perusratkaisu Perusratkaisussa käytävän valaistukseen on valittu huomiota herättämätön, upotettava downligt-valaisin Pleiad Compact G2. Valaisimien hyvän hyötysuhteen ja leveän valonjaon ansiosta kaapeille ja seinille saadaan riittävästi valoa ja käytävällä kulkeminen on helpompaa. Pystysuora valaistusvoimakkuus vastaa noin 55 % vaakasuorasta valaistusvoimakkuudesta. Perusratkaisu Katto 7 kpl Pleiad Compact G2, matta heijastin, 2x18 W 77307 21.0 m 2.0 m 80 100 lx 100 120 lx Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 120 lx lattiatasolla. > 120 lx Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ Kulutus, kwh/ Kustannukset/ Säästö m2/vuosi vuosi vuosi, EUR Vanha asennus* 19,3 810 81,1 0 Perusratkaisu 1 12,7 532 53,2 34% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Käytävällä ei ole ikkunoita. * Vanhassa asennuksessa on 9 kpl T8 1x36 W kattovalaisinta. Suosittelemme Matala, käytävätiloihin sopiva pinnalle asennettava valaisin, jossa on erinomainen hyötysuhde. Combiform Beta FDH kg 1x14 3.5 EL-liitäntälaite 20430 Indigo Clivuksen tehokas valonhallinta sekä tyylikkäät sivuheijastimet antavat valaisimelle yksilöllisen ominaisluonteen. Indigo Clivus valaisee myö ympärillään olevaa kattopintaa, joten tilavaikutelmasta tulee avarampi. Indigo Clivus FDH kg 1x14 4.3 SmartSwitch-poissaolovalaistus 24481-309 1x14 4.3 SwitchDim/DSI 24481-300 Markkinoiden energiataloudellisimmassa Pleiad Comfort G2:ssa on erinomainen häikäisysuojaus sekä pyörähdyssymmetrinen valonjako.. Sen valonlähteenä käytetään uusia A-luokan pienloistelamppuja. Pleiad Comfort G2 205 Matta alumiini FSM-E kg 1x14 0,5 SwitchDim/DSI/DALI 77354-133 Sisältää valonlähteen. Pienikokoinen, upotettava downlight-valaisin, joka on helppo asentaa. Pleiad Compact G2 205 Matta alumiini FSQ-E kg 2x18 0.8 EL-liitäntälaite 77307 Sisältää valonlähteen. 12
Esimerkki 2. Perusratkaisu Vaihtoehtoinen käytävävalaistuksen perusratkaisu on toteutettu Combiform Beta -valaisimilla. Combiform on energiatehokas valinta. Valaisimessa on erinomainen käyttöhyötysuhde sekä useita valonjakovaihtoehtoja. Hyvä pystypintojen valaistus luo tilaan miellyttävän valaistusvaikutelman. Pystysuora valaistusvoimakkuus on noin 60 % vaakasuorasta valaistusvoimakkuudesta. 2.0 m 21.0 m 100 120 lx > 120 lx Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 110 lx lattiatasolla. wall zone Perusratkaisu 2 Katto 8 kpl Combiform Beta 1x14 W 20430 Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ Kulutus, kwh/ Kustannukset/ Säästö m 2 /vuosi vuosi vuosi, EUR Vanha asennus* 19,3 810 81,1 0 Perusratkaisu 2 6,5 272 27,2 66% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Käytävällä ei ole ikkunoita. * Vanhassa asennuksessa on 9 kpl T8 1x36 W kattovalaisinta. 2.0 m 21.0 m 80 100 lx 100 120 lx > 120 lx Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 110 lx lattiatasolla. wall zone Esimerkki optimiratkaisusta Käytävävalaistuksen optimiratkaisussa on käytetty Indigo Clivus ja Pleiad Comfort G2 -valaisimia. Ratkaisu on energiatehokas, sillä valaisimissa on valonsäätöön tarkoitettu elektroninen liitäntälaite. Kun käytävässä ei ole ketään, valaistus himmennetään 10 % tasolle. Indigo Clivus valaisee myös itseään ympäröivää kattopintaa. Kun valaisimet siirretään hieman keskilinjasta sivuun, saadaan oppilaskaapeille hyvin valoa. Vastakkaisella seinällä Pleiad-valaisimet tuovat vaihtelevuutta ja eloa käytävään. Valaisimiin on mahdollista hankkia lisävarusteita, joiden avulla voi korostaa tilan luonnetta ja tunnelmaa. Katso asennusesimerkki sivulta 29. Optimiratkaisu Katto 2 kpl Indigo Clivus 1x14 W -valaisinta varustettuna himmennettävällä e-sense poissaolovalaistuksella. 24481-309 Katto 4 kpl himmennettävää Indigo Clivus 1x14 W -valaisinta 24481-300 Katto 3 kpl himmennettävää Pleiad Comfort G2 1x14 W valaisinta, matta heijastin 77354-133 Energiankulutuslaskelma Ratkaisu LENI, kwh/ m 2 /vuosi Kulutus, kwh/ vuosi Kustannukset/ vuosi, EUR Säästö Vanha asennus* 19,3 810 81,1 0 Optimiratkaisu 4,7 197,7 19,8 76% LENI-luku kuvaa koko rakennuksen energiatehokkuutta. Tässä laskelmassa on laskettu LENI-luku vain yhden tilan osalta ratkaisuvaihtoehtojen vertailua varten. Kustannusten laskennassa on käytetty 0,1 EUR/KWh hintaa ja standardin EN 15193 mukaisesti vuosittaiseksi käyttöajaksi on määritelty 1800 h valoisaa aikaa ja 200 h pimeää aikaa. Laskelmat on tehty Helsingin leveysasteelle. Käytävällä ei ole ikkunoita. * Vanhassa asennuksessa on 9 kpl T8 1x36 W kattovalaisinta. 13
Luentosalit/auditoriot Luentosalien valaiseminen Luentosali on koulun edustustila ja vierailijoille avoin paikka. Sinne saapuu oppilaita, opiskelijoita, opettajia, vierailevia luennoitsijoita, vanhempia ja yleisöä eri tarkoituksissa. Siksi luentosali on kaikkein monimuotoisin koulutustila, jonka valaistuksen suunnitteluun vaaditaan paljon harkintaa ja oikeita ratkaisuja. Valaistusta on voitava säätää sen mukaan, mitä salissa kulloinkin tapahtuu: videoiden ja PowerPoint esitysten katselusta luentoihin, konferensseihin ja puhtaisiin opiskelutilanteisiin asti. Säädön pitää olla nopeaa, helppoa ja jokaisen tehtävissä. Koska kyseessä on suuri tila, jossa on paljon ihmisiä usein pitkiäkin aikoja on tärkeää, että valaistus on monipuolista. Pystypintojen valaistuksella luodaan korostuksia ja kontrasteja. Siellä voidaan hyvin käyttää myös sisustuksellisempia valaisimia. Tavoitteena on luoda elävä ja viihtyisä ympäristö, jossa kuulijat pysyvät hereillä. Huomioon otettavia seikkoja Valonohjaus kuuluu kaikkiin luentosaleihin, koska niissä järjestetään paljon erityyppisiä tilaisuuksia. Tilaan kannattaa ohjelmoida valmiiksi muutama erilainen valaistustilanne. Silloin kuka tahansa pystyy vaihtamaan valaistuksen nopeasti ja helposti. Kolme erilaista valaistustilannetta yleensä riittää. Valaistustilanne: Video- ja PowerPoint -esitykset Tilan yleisvalaistus on himmennetty. Valkokankaan ympärille asennettu lisävalo tasoittaa kontrastia ja helpottaa näkemistä. Kun opetustilanteessa näytetään heijastettavia kuvia, yleisvalon täytyy olla hieman voimakkaampi, jotta kuulijat voivat tehdä muistiinpanoja. Valkokankaan luona olevien kattovalaisimien tulisi vastaavasti olla himmennettynä, jotta kuvaan saadaan riittävä kontrasti. 14
Suosittelemme Valaistustilanne: Luento Tässä tilanteessa tarvitaan voimakkaampaa yleisvaloa, jotta kuulijoiden työskentelyolosuhteet ovat hyvät. EN 12464-1 mukaisesti valaistusvoimakkuuden tulisi työtasolla olla 500 lx. Luennoitsijaa voidaan korostaa erikseen ohjelmoitavalla lisävalolla. Myös taulu tai valkokangas voidaan erottaa taustasta lisävalon avulla. Valaistustilanne: Opetus ja kokeet Näissä tilanteissa hyvä työskentelyvalo on erittäin tärkeää. Esimerkiksi luentosalien havaintopöydillä tulisi vaatimusten mukaan olla 750 lx valaistusvoimakkuus. Hyvin valaistu tila luo elinvoimaisen ympäristön, joka pitää virkeänä ja lisää keskittymiskykyä. Markkinoiden energiataloudellisimmassa Pleiad Comfort G2:ssa on erinomainen häikäisysuojaus sekä pyörähdyssymmetrinen valonjako. Sen valonlähteenä käytetään uusia A-luokan pienloistelamppuja. Pleiad Comfort G2 kiiltävä alumiini FSM-E kg Koko 1x42 0.6 Ø 245 DALI 77380-133 1x57 0.7 Ø 285 DALI 77390-133 Pienikokoinen, upotettava downlight-valaisin, joka on helppo asentaa. Pleiad Compact G2 245 kiiltävä alumiini FSQ-E kg 2x26 1.0 SwitchDim/DSI 77315-138 Sisältää valonlähteen. Gondol on pystypintojen valaistukseen tarkoitettu loistevalaisin, joka sopii erinomaisesti tauluvalaistukseen. Se tuottaa tasaisen ja lähes katon rajaan saakka ulottuvan valaistusvoimakkuuden tauluseinälle. Gondol FDH kg 1x54 2.5 DALI 17635-299 1x54 2.5 SwitchDim/DSI 17635-300 Easy on sarja upotettavia valaisimia, joissa valonlähteenä on halogeenilamppu. Easy on edullinen ja monipuolinen valinta. Sen runko on alumiinivalua ja siinä on asennusta helpottava jousikiinnitys. Easy HRGI kg Valkoinen 1x50 0.4 355 /90 76730 15
Valaistusratkaisuja luentosaleihin Esimerkki perusratkaisusta Luentosalin perusratkaisussa käytetään Pleiad Compact G2 -downlight valaisimia. Ne ovat suosittuja auditorioissa ja luentosaleissa. Upotettavat downlight-valaisimet luovat tilaan viihtyisyyttä ja selkeyttä. Ripustettavat valaisimet saattaisivat estää näkyvyyttä tauluille tai esiintymistilan muihin osiin. Tilassa saavutetaan 500 lx valaistusvoimakkuus. Hyvä pystypintojen valaistus luodaan sijoittamalla ensimmäiset valaisinrivit lähelle sivuseiniä. Siten koko tilaan saadan näköergonomian kannalta tasapainoisemmat olosuhteet. Tauluvalaisimena käytetään Gondol-valaisinta. Se antaa hyvän ja tasaisen valon kirjoitustaulun pystypinnoille. Ehdotuksen valaisimissa on ohjattava EL-liitäntälaite, joka toimii suoralla painikeohjauksella (SwitchDim) tai DSI-ohjauksella. 6.0 m Perusratkaisu Katto 29 kpl Pleiad Compact G2 2x26 W, alumiiniheijastin 77315-138 Katto 3 kpl Gondol 1x54 W 17635-300 12.0 m 12.0 m > 600 lx 500 600 lx 400 500 lx < 400 lx Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 515 lx ja tasaisuus 0,74. Esimerkki optimiratkaisusta Luentosalissa on käytetty Pleiad Comfort G2 valaisimia, jotka täyttävät vaativimmatkin pienluminanssikriteerit. SLD-optiikan ansiosta häikäisysuojaus on yhtä hyvä kaikkiin suuntiin valaisimen ympärillä. Tilassa saavutetaan 500 lx valaistusvoimakkuus ja havainto-opetusta varten luentosalin etuosaan saadaan jopa 750 lx valaistusvoimakkuus. Tilan pintojen valaistus on tasapainossa ja olosuhteet näköergonomian kannalta ovat hyvät. Valaistus luo myös harkittuja kontrasteja. Seinien pystypintojen halogeenivalaistus lisää tilan valoisuusvaikutelmaa. Kaikkia valaisimia ohjataan DALI-järjestelmällä, joten niiden käyttö on energiatehokasta. Luentosalia varten järjestelmään voidaan ohjelmoida etukäteen erilaisia valaistustilanteita. Tekniikasta lisää sivulla 30. 6.0 m Optimiratkaisu Katto 22 kpl Pleiad Comfort G2 245, kiiltävä heijastin, 1x42 W 77380-133 Katto 5 kpl Pleiad Comfort G2 285, kiiltävä heijastin, 1x57 W 77390-133 Katto 8 kpl Easy 1x50 W 76730 Katto 3 kpl Gondol 1x54 W 17635-299 12.0 m 12.0 m > 600 lx 500 600 lx 400 500 lx < 400 lx Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 577 lx ja tasaisuus 0,75. 16
Liikuntasalit Liikuntasalien valaiseminen Urheilu- ja liikuntatilojen valaisimilta vaaditaan erityisominaisuuksia. Valaisimien on oltava iskunkestäviä ja valon miellyttävän tasaista, varsinkin erilaisissa pallopeleissä. Liikuntasalien valaistuksessa on kaksi erityisen tärkeää seikkaa. Valaisimien häikäisysuojauksen on oltava erittäin hyvä, sillä tilassa katsotaan usein ylöspäin. Valaistusvoimakkuuden on oltava tasainen niin, että katse voi keskittyä ympäristön tapahtumiin. Poikkeuksena voidaan mainita maalien ympäristö, johon voidaan sijoittaa lisävaloa. Silloin kohde on helpommin havaittavissa. leina ja tutkintotiloina. Usen salit ovat myös pitkiä aikoja ilman valvontaa. Läsnäolotunnistimilla voidaan saavuttaa merkittäviä energiasäästöjä, sillä järjestelmä sammuttaa valaistuksen automaattisesti viimeisen läsnäolohavainnon jälkeen. Valonohjauksen suunnitteluvaiheessa on otettava huomioon myös hallien erilaiset käyttötavat. Tilaa voidaan jakaa erilaisilla väliseinillä, jolloin opetusta voidaan antaa useilla pienemmillä alueilla. Tämä on otettava huomioon suunnittelussa jo etukäteen. Suosittelemme Huomioon otettavia seikkoja Liikuntasalien valaisimien on oltava rakenteeltaan tukevia ja valonlähteiden on oltava hyvin suojattuja. Valaisimien on kestettävä rikkoutumatta ja sähköturvallisuutta heikentämättä suurella nopeudella ja voimalla tulevia palloja. Liikuntasalin valaistusvoimakkuuden tulee EN 12464-1 mukaisesti olla vähintään 300 lx. Mikäli salia käytetään myös urheiluseurojen harjoittelu- ja pelipaikkana, löytyvät lajikohtaiset valaistusvaatimukset standardista EN 12193. Liikuntasaleissa valonohjaus pääsee todella oikeuksiinsa. Saleissa tapahtuu paljon erilaisia asioita epäsäännöllisiin aikoihin ja niitä käytetään liikunnan lisäksi myös juhlasa- Excis on suunniteltu erityisesti liikuntasaleihin ja muihin tiloihin, joissa valaisimien on oltava erityisen kestäviä. Excis-valaisimen pallonsuojaus on hyväksytty standardin VDE 0710 mukaan. Excis FDH kg 4x49 10.0 EL-liitäntälaite 18356 4x49 10.0 DALI 18356-299 Sisältää valonlähteen. 17
Valaistusratkaisuja liikuntasaleihin Esimerkki perusratkaisusta Liikuntasalin perusratkaisussa on käytetty Excis-valaisimia, jotka on sijoitettu neljään riviin koko salin pituudelta. Excis on tehokas ja hyvin häikäisysuojattu valaisin ja sen epäsymmetrinen valonjako sopii erityisesti liikuntasalikäyttöön. Puikkovahvisteisen häikäisysuojan ja vankan rakenteen ansiosta Excis kestää kovaakin käyttöä. Excis on muotoiltu mahdollisimman siroksi ja sen viistetyt sivut estävät pallojen jäämisen valaisimen päälle. Excis on hyvä ratkaisu useimpiin urheilutilanteisiin. Sen ominaisuudet sopivat koulu- ja kuntoliikuntaan sekä kilpailutilanteisiin. 40.0 m Perusratkaisu Katto 52 kpl Excis 4x49 W, keskileveä valonjako 18356 20.0 m > 550 lx 500 550 lx 400 500 lx < 400 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 520 lx lattiatasolla, asennuskorkeus 7 metriä lattiatason yläpuolella. Esimerkki optimiratkaisusta Myös optimiratkaisussa on käytetty Excis-valaisimia, jotka on asennettu neljään riviin, kuten edellisessäkin ratkaisussa. Saliin on asennettu myös lisävalaisimia, joiden avulla maalialueelle saadaan lisää valoa. Lisävalo palvelee hyvin esimerkiksi käsipallo- ja salibandypelejä. Lisävalaistus tuo lisää valoa myös pystypinnoille, jolloin koko salin ilme muuttuu entistä valoisammaksi. Valaisimissa on ohjattavat DALI-liitäntälaitteet, joiden avulla saliin voidaan ohjelmoida erilaisia valaistustilanteita käynnissä olevien tapahtumien mukaan. Vanhojen tansseissa ja salibandyottelussa tarvitaan erilaiset valaistusympäristöt. Lisää tekniikasta sivulla 31. 40.0 m Optimiratkaisu Katto 58 kpl Excis 4x49 W DALI, keskileveä valonjako 18356-299 20.0 m > 600 lx 550 600 lx 500 550 lx < 500 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 520 lx lattiatasolla, asennuskorkeus 7 metriä lattiatason yläpuolella. 18
19
Suosittelemme Pienikokoinen, upotettava downlight-valaisin, joka on helppo asentaa. Pleiad Compact G2 205 matta heijastin FSQ-E kg 2x18 0.8 EL-liitäntälaite 77307 Sisältää valonlähteen. Ruokalat ja kahviot Kouluruokaloiden ja kahvioiden valaiseminen Oppilaitoksissa on usein myös kouluruokala tai kahvio. Sinne keräännytään seurustelemaan ja rentoutumaan. Taukotilojen valaistuksessa onkin tärkeää luoda vaihtelua ja lämmintä tunnelmaa. Tilan luonne voi olla jopa leikkisä ja se saa erottua rakennuksen muista tiloista. Sen vuoksi valaistuksen suunnittelussa voidaan käyttää enemmän vapauksia ja luoda rennompi ja vapaampi valaistus. Valolla voidaan jakaa ruokalatilaa erilaisiin osiin aivan samalla tavalla kuin kalusteillakin. Huomioon otettavia seikkoja Ruokalan perusvalaistus voidaan suunnitella kohtuullisen alhaiseksi kuitenkin niin, että tilassa on helppo liikkua. Siten luodaan pohja muulle valaistukselle. EN 12464-1 mukaisesti valaistusvoimakkuuden tulee kouluruokalassa olla 200 lx. Tilan tärkeimmät osat voidaan erottaa toisistaan erilaisen korostusvalaistuksen avulla. Ruokapöytien ylle sijoitettavat ripustettavat valaisimet luovat kohtauspaikkoja ja pystypintojen valaistus antaa tilaan lisää elävyyttä. Palvelutiskin ja kassan yläpuolelle kannattaa asentaa downlight-valaisimia. Tarkoin harkittu kohdevalaistus tuo tilaan lisää vaihtelua. Zortini on ilmeikäs sisustusvalaisin, jonka ulkokupu on savunväristä kirkasta akryylia ja sisäkupu opaaliakryylia. Tiiviin kuvun ansiosta valaisin on helppo pitää puhtaana. Zortini-riippuvalaisin FCH kg Ø 1x22 3.4 440 DALI 53225-133 Pozzo on tehokas yleisvalaisin, jonka kupu on aseteltavissa. Se voidaan sijoittaa selvästi valoaukon sisään, jolloin vaikutelma on sama kuin kattolyhdyssä. Kupu voidaan asettaa myös valaisimen alapinnan tasoon. Pozzo FCH Ø 1x40 350 DALI 24780-136 Sisältää valonlähteen. Easy on edullinen, upotettava halogeenivalaisinsarja, jossa valokeilaa voidaan vaihtaa kylmäsädelamppua vaihtamalla. Easy on valmistettu alumiinivalusta ja se on helppo asentaa useimpiin alakattotyyppeihin. Easy HRGI kg Suunnattavuus Valkoinen 1x50 0.4 Kierto 355 /kallistus 30 76728 20
Valaistusratkaisuja ruokaloihin ja kahvioihin 12.0 m 7.2 m > 200 lx < 200 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 210 lx. Esimerkki perusratkaisusta Perusratkaisuun on valittu tasavälein sijoitetut Pleiad Compact G2 -downligt-valaisimet. Tässä ratkaisuissa pöydät ja muut kalusteet voidaan sijoittaa vapaasti ja huone on helppo kalustaa uudelleen. Leveä valonjako ja ensimmäisten valaisinten sijoittaminen lähelle sivuseinää tuo valoa myös pystypinnoille, joten tila tuntuu valoisammalta ja avarammalta. Perusratkaisu Katto 15 kpl Pleiad Compact G2, matta heijastin, 2x18 W 77307 Huoneen koko 12x7,2 metriä, Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on noin 210 luksia Esimerkki optimiratkaisusta Optimiratkaisussa on käytetty Pozzo-valaisimia, joiden häikäisysuoja voidaan asentaa kahteen eri asentoon. Valoaukon sisälle asetettu häikäisysuoja synnyttää vaikutelman pyöreästä kattolyhdystä. Valaisimen alapinnan tasolla se vastaa pyöreää versiota opaalikupuisesta moduulivalaisimesta. Tilan valaistusvaikutelmaa on elävöitetty halogeenivalaisimilla, joilla korostetaan tilassa olevia pylväitä ja mahdollisia koriste-esineitä. Ehdotuksessa on käytetty myös ripustettavia Zortinivalaisimia isojen pöytien yläpuolella. Yhdistämällä erilaisia valaisimia ja käyttämällä valonohjausta (esimerkiksi DALI) tilaan saadaan helposti muunneltava valaistus, joka sopii erilaisiin tapahtumiin ja tilanteisiin. Päiväsaikaan varsinaisessa ruokalakäytössä valaistus voi toimia täydellä teholla ja illalla valotehoa voidaan säätää alhaisemmaksi, jolloin halogeenivalot ja ripustettavat valaisimet luovat lämpimän ja intiimimmän tunnelman. 7.2 m 12.0 m Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 290 lx. > 400 lx 250 400 lx 200 250 lx < 200 lx wall zone Optimiratkaisu Katto 12 kpl Pozzo 1x40 W DALI 24780-136 Katto 7 kpl ripustettava Zortini 1x22 W DALI 53225-133 Katto 7 kpl Easy 50 W 76728 21
Kirjastot Kirjastojen valaiseminen Mikä on tärkeintä? Kirjat vai hyllyt? Hyvin valaistu kirjasto auttaa kävijää liikkumaan hyllyjen välissä ja löytämään etsimänsä. Näkemisen mukavuus on tärkeää silloin, kun etsitään kirjoja tai lehtiä, mutta se on tärkeää myös silloin, kun ryhdytään lukemaan. Myös kirjastoa voidaan sisustaa valolla ja valoa voidaan käyttää erottamaan tilan eri toiminnot toisistaan. Lukuvalaistus ja tunnelmavalaisimet antavat istuinryhmille ja lukunurkkauksille käytännöllistä ja esteettistä lisäarvoa. Huomioon otettavia seikkoja Kirjaston yleisvalon tulee olla hyvä, mutta sitä ei tarvitse liioitella. EN 12464-1 mukaisesti lukualueella vaaditaan 500 lx valaistusvoimakkuutta ja kirjahyllyjen valaistusvoimakkuuden tulee olla 200 lx. Oikea hylly on löydettävä helposti ja katseen on voitava siirtyä kirjoihin nopeasti. Sen vuoksi ehdottomasti paras ratkaisu on tarkoitukseen sopivat hyllyvalaisimet, jotka suuntaavat valoa tehokkaasti aina alahyllyille asti. Niillä luodaan hyllyjen väliin 200 300 lx valaistusvoimakkuus ja yhdessä yleisvalon kanssa se riittää lukemiseen vaivattomasti. Suosittelemme Beta-häikäisysuojalla varustettu MultiFivemoduulivalaisin täyttää valaistusvaatimukset useimmissa ympäristöissä. Beta-pienluminanssiritilän häikäisysuojaus on hyvä kaikkiin suuntiin valaisimen ympäri. Teres Edgen kuvun laaja opaalipinta valaisee hyvin vaakapintoja. Sen koristevanne antaa valaisimelle yksilöllistä ilmettä. Libralinen pieni koko ja toiminnallinen muotoilu tekevät valaisimesta helposti sijoitettavan. Se valaisee tehokkaasti myös alimmat hyllyt ja tuo lisävaloa hyllyjen väliseen tilaan. MultiFive Basic Beta FDH kg 2x28 5.3 EL-liitäntälaite 25487 Teres Edge-riippuvalaisin FSD-E kg Ø Alumiininharmaa 4x36 7.8 820 SwitchDim/DSI 53549-138 Libraline FDH kg Alumiininharmaa 1x21 1.6 14671 22
Valaistusratkaisuja kirjastoon 19.2 m 15.0 m 9.0 m Esimerkki perusratkaisusta Kirjaston perusratkaisussa on käytetty upotettuja MultiFive Basic Beta -valaisimia. Ne ovat huomaamattomia ja tehokkaita valaisimia, joiden hyötysuhde on hyvä. Ne tuovat tilaan hyvän yleisvalaistuksen energiatehokkaasti. > 500 lx 400 500 lx < 400 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 570 lx, kun valaisimien asennuskorkeus 5 metriä lattiatasosta. Perusratkaisu Katto 28 kpl MultiFive Basic Beta 2x28 W 25487 Esimerkki optimiratkaisusta Kirjaston optimiratkaisu perustuu ripustettavaan Teres-valaisimeen, jonka kupu on mattapintaista opaaliakryylia. Valaisin suuntaa valoa sekä suoraan että kattopinnan kautta epäsuorasti, mikä antaa tilalle valoisan ilmeen ja tuo tilavuuden tuntua. Hyllyihin sijoitettu Libraline-kirjastovalaisin tuo tehokkaasti valoa hyllyjen pystypinnoille ja se riittää valaisemaan hyvin myös alimmat hyllyt. Kirjanselkämysten lukeminen on huomattavasti helpompaa. Libraline tarjoaa valoa ja näkömukavuutta juuri sinne, missä sitä tarvitaan! Yleisvalaistuksen ohjauksen avulla ratkaisussa voidaan hyödyntää myös energiansäästömahdollisuudet ja ottaa esimerkiksi huomioon päivänvalon saanti. Optimiratkaisu Katto 9 kpl ripustettava Teres Edge 4x36 W SwitchDim/DSI 53549-138 Hylly 62 kpl Libraline 1x21 W 14601 15.0 m 19.2 m 9.0 m > 700 lx 500 700 lx 300 500 lx < 300 lx wall zone Keskimääräinen valaistusvoimakkuus on 520 lx. Teres-valaisimet on asennettu 3,6 m korkeuteen lattiasta ja Libralinet hyllyjen yläreunaan. Huonekorkeus 5 m. 23
Koulujen valonohjaus, kenelle ja miksi? Suomessa on paljon kouluja, jotka ovat peruskorjauksen ja uudistuksen tarpeessa, myös valaistusjärjestelmien osalta. Standardissa EN 12464-1 todetaan, että luokkahuoneiden ja luentosalien valaistuksen tulisi olla säädettäviä. Uusia valaistusratkaisuja suunniteltaessa on tärkeää ottaa huomioon myös joustavuus ja taloudellisuus. Nykyaikaisilla valonohjausjärjestelmillä voidaan parantaa valaistuksen laatua ja pienentää energiankulutusta. Uudet, älykkäällä ohjausjärjestelmällä varustetut valaisimet antavat valoa juuri sinne, missä sitä tarvitaan, oikeaan aikaan ja aina riittävästi. Läsnäolo-ohjaus sammuttaa valot, kun tilaa ei käytetä. Kun käyttötunteja kertyy vuodessa vähemmän, huoltoväli pitenee. Kun järjestelmään lisätään päivänvalo-ohjaus, se säätää keinovalon määrää (siis energiankulutusta) sisään tulevan päivänvalon mukaan. Monissa tiloissa valaistuksen tarve vaihtelee eri vuorokaudenaikoina. Jos järjestelmään on ohjelmoitu etukäteen erilaisia valaistustilanteita, voidaan tilan valaistusta hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. DALI digitaalinen valonohjausjärjestelmä DALI (Digital Adressable Lighting Interface) on standardisoitu digitaalinen valonohjausprotokolla. Se toimii kaksinapaisella kaapeloinnilla, jonka kautta kaksisuuntainen digitaalinen signaali siirtyy järjestelmän kaikkien yksiköiden välillä. Toisiinsa liitetyt valaisimet, ohjauspaneelit, sensorit ja ohjelmointiyksiköt kommunikoivat keskenään. Kaikki toiminnot määritellään ohjelmoimalla, joten muutosten tekeminen on helppoa. Valaisimeen tuodaan normaalien vaihe-, nolla- ja suojajohdinten lisäksi kaksi johdinta digitaalisignaaleille. Valot sytytetään ja sammutetaan DALI-väylän kautta tulevilla digitaalisilla käskyillä. Sen vuoksi verkkojännite voidaan kytkeä suoraan ryhmäkeskuksesta valaisimiin. Nykyisin DALIa käytetään myös toimistoja ja kouluja varten suunnitelluissa pienissä ja kompakteissa ohjausjärjestelmissä. Fagerhultin e-sense on siitä hyvä esimerkki. Se on älykäs valaistusjärjestelmä, joka on helppo asentaa ja käyttää. Eri toimintojen yhdistäminen lisää ohjausmahdollisuuksia. Päivänvalo-ohjaus: e-sense Useimpiin Fagerhultin valaisinmalleihin voidaan asentaa päivänvalo-ohjaus. Ohjaus pitää yllä haluttua valaistustasoa säätämällä keinovalon määrää sisään tulevan päivänvalon mukaan. Kun päivänvalon määrä lisääntyy, pienennetään keinovalon määrää. Se säästää energiaa. Työalueelle lankeavan valon määrä pysyy ohjauksen ansiosta aina tasaisena kellonajasta riippumatta. Ohjaus kompensoi myös lamppujen valovirran alenemasta johtuvaa ylimitoitusta ja pienentää sen vuoksi energiankulutusta vielä 10 15% lisää. Läsnäolotunnistus: e-sense Läsnäolotunnistimet rekisteröivät ihmisten liikkeet lämpösäteilyn perusteella. Toimintoa kutsutaan nimellä PIR (Passive Infrared) ja sitä käytetään sytyttämään ja varsinkin sammuttamaan valot. Valot sammuvat jonkin ajan kuluttua siitä, kun tunnistin on viimeksi havainnut liikettä huoneessa. Sisävalaistuksessa käytettävien läsnäolotunnistimien on oltava paljon herkempiä kuin ulkona käytettävien tunnistimien. Niiden on pystyttävä havaitsemaan myös hyvin pienet, paikallaan istuvien ihmisten tekemät liikkeet. Kaikkein käyttökelpoisin toiminto on nimeltään poissaolovalaistus, joka tarkoittaa, että valot sytytetään aina manuaalisesti, mutta sammutus tapahtuu automaattisesti 15 minuutin kuluttua. Kaksikanavainen päivänvalo-ohjaus: e-sense Offset Nykyiset modernit valonohjausjärjestelmät pystyvät ohjaamaan useita valaisinryhmiä eli kanavia joko keskitetysti yhden tai useamman tunnistimen ja paikan mukaan. e Sense ActiLume -valaisimissa on erikoistoiminto, joka kompensoi päivänvalon määrän pienenemistä ikkunoista kauemmaksi siirryttäessä. Ikkunoista kauempana olevat valaisimet palavat kirkkaammin kuin ne, jotka sijaitsevat lähempänä ikkunoita. Valaistuksen tasoero on noin 30 % ja sitä kannattaa käyttää, jotta valaistus ei kirkkaassa päivänvalossa himmene käytävän puolella liikaa (tai kun valoja himmennetään manuaalisesti esim. PowerPoint esityksen aikana) Helppo asennus, ohjelmointi ja käyttö: e-sense Kouluympäristöön sopivan valonohjauksen on oltava ennen kaikkea helppokäyttöinen (luokkahuoneet ja ryhmätyötilat), täysin automaattinen (käytävien valonohjaus) ja yksinkertaisesti muutettava tarpeiden muuttuessa. e-sense ActiLume ohjelmoidaan IR-kaukosäätimellä. Läsnäolo-ohjaus valaisimissa tai niiden ulkopuolella olevilla läsnäolotunnistimilla toimii erittäin luotettavasti, mutta on tärkeää, että ilmaisinten havaitsemisalue säädetään huolella järjestelmän käyttööottovaiheessa. 24
DALI-ohjauspaneeleita, joilla valitaan valaistustilanteita ja säädetään valaistusvoimakkuutta. 25
Asennusesimerkki luokkahuone Luokkahuone, jossa on ohjelmoitava DALIjärjestelmä Järjestelmän ansiosta luokkahuoneessa voidaan käyttää käyttäjän toiveiden mukaisia, esiohjelmoituja tilanteita sekä säätää valon määrää portaattomasti. Enimmäis- ja vähimmäistasoja voidaan muuttaa ja valaisimet voidaan ohjelmoida yksilöllisesti. Sytytys- ja sammutustoimintoja voidaan muuttaa ja mukauttaa tilan käyttötarkoituksen mukaan. Ohjelmoinnissa tarvitaan tietokoneyhteyttä ja Windows-pohjaista PC-ohjelmaa. Edut: Automaattinen sytytys/sammutus tai pelkkä sammutus Katto- ja tauluvalaisinten yksittäinen ohjaus ja säätö Päivänvalo-ohjaus Ohjaus ovi- ja AV-paneelista Ohjauspainikkeina voidaan käyttää jousipalautteisia vakiokytkimiä (samanlaisia kuin muut valokytkimet) Valaistustilanteet PC-ohjelmointi Ohjelmointiesimerkki Ohjelmoitavat toiminnot voidaan siirtää (kopioida) luokkahuoneesta toiseen, jolloin kaikki toiminnot ovat eri luokissa samanlaisia ja ohjelmointi on huomattavasti nopeampaa. Henkilökunta ja oppilaat oppivat helposti valaistuksen käytön. Lisähyötyä voidaan saavuttaa liittämällä myös lämmön ja ilmastoinnin säätö läsnäoloon perustuvaksi. Alla oleva kytkentäkaavio kuvaa optimiratkaisua, mutta ohjausta voidaan käyttää myös perusratkaisussa. Luokkahuone 9x7,5 m, optimiratkaisu, DALI DIGIDIM (virransyöttö kolmesta EL-liitäntälaitteesta) L1 L2 L3 N PE DALI Sisäänmenoyksikkö 86148 1 2 3 4 Ikkunarivin valaisimet L N 7 PE Helvar EL-si 1 2 3 4 Keskirivin valaisimet L N 7 PE Helvar EL-si 1 2 3 4 Käytävärivin valaisimet L N 7 PE Helvar EL-si Ohjauspainikkeet oven vieressä Sisäänmenoyksikkö 86148 1 2 3 4 L N 7 PE Helvar EL-si 1 2 3 4 L N 7 PE Helvar EL-si 1 2 3 4 L N 7 PE Helvar EL-si Ohjauspainikkeet AV-paneelissa Multisensori 312 86122 1 2 3 4 Tauluvalaisimet L N 7 PE Helvar EL-si Kuvassa vain yksi kolmesta EL-liitäntälaitteesta. Luokkahuoneen valonohjausjärjestelmä, ohjausperiaatteena DALI DIGIDIM. Ohjelmointi tehdään PC-ohjelmalla. Virransyöttö DALI-väylään voidaan toteuttaa Helvarin EL-si DALI -liitäntälaitteella. Yllä olevassa esimerkissä virransyöttöön on kytketty kolme valaisinta. Valaisimet ja ohjauslaitteet liitetään DALI-järjestelmään rinnakkain. Säätöesimerkki: Päivänvalotunnistin ohjaa yhtäaikaisesti kaikkia valaisimia, tauluvalaisimia lukuun ottamatta. Sytytys tapahtuu manuaalisesti oven vieressä olevasta painikkeesta. Kaikki valaisimet sammuvat automaattisesti ja samanaikaisesti. Luokkahuoneen koko ratkaisee, riittääkö yksi multisensori läsnäolo-ohjaukseen vai onko järjestelmää täydennettävä lisäyksiköillä. Katto- ja tauluvalaisimia voidaan säätää yksilöllisesti ohjauspainikkeista, jotka ovat oven vieressä ja AV-paneelissa. Kaikkia DALI-toimintoja voidaan ohjelmoida. 26