MetsäVerkko - materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla. Verkko-oppimateriaali sisältää tekstin lisäksi, kuvia ja videomateriaalia. Kirjallisuus: Altener tiedote 2. 1998. menetelmät. Jyväskylä. VTT Energia. Puhakka, A. Alakangas, E. Alanen,V-M...2001. Hakelämmitysopas. Joensuu. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu. Fredikson, T. Kuitto, P-J. Alakangas, E. 2000. Polttohakkeen tuotanto metsänuudistamisaloilla. Hyvinkää. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Alakangas, E. Sauranen, T. Vesisenaho, T. 1999. Hakkuutähteestä polttohakkeeksi koulutusmateriaali. Jyväskylä. VTT. Jäkälä, M. 2000. Metsäkoneyrittäjät energiapuun korjuussa. Vantaa. Metsäntutkimuslaitos. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/index.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:32:23]
MetsäVerkko - Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Espoo. VTT. Projektikirja 1993-1998 osa 1 - Puupolttoaineiden tuotantotekniikka. 1998. Jyväskylän teknologiakeskus Oy. Jyväskylä. TEHTÄVIÄ Internet: Pienpuun korjuu- ja käyttöteknologia tilannekatsaus / VTT - http://www.tekes.fi/opet/pdf/pienpuu-opet %20raportti%203.pdf n hankinnan kannattavuus /??? http://honeybee.helsinki.fi/mmekn/framewww/ students/ryhma5.pdf Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001 / VTT - http://www.inf.vtt.fi/pdf/symposiums/2001/s216.pdf Metsäpolttoaineiden tuotantojärjestelmä... / Timberjack Oy - http://www.tut.fi/units/me/ener/bioener/timberjack (ARTO%20TIMPERI).PDF Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan... / MMM - http://www.mmm.fi/julkaisut_tutkimus/muistiot/ 2000_5/nielutr.pdf http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/index.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:32:23]
MetsäVerkko - Metsähake / Biowatti - http://www.biowatti.fi/fi/ind_metsahake.htm Selvitys puupolttoaineista / Pirita Lindholm - http://www.google.com/search?q= cache:k8h1raodsryc:www.uta.fi/l aitokset/alue/netpubli/seriesb/hakeselv.doc+hakkuut %E4hde&hl=fi&lr=lang_fi Metsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuus / Pellervo - http://www.ptt.fi/julkais/keskust/tp46.pdf Puuenergia teknologiaohjelman vuosiseminaari 2001 - http://akseli.tekes.fi/resource.phx/enyr/ puuenergia/kalvot.htx.liite.liitteet.0.pdf Puupolttoaine ja polttohake / Jouni Elonen, Helsingin yliopisto http://honeybee.helsinki.fi/users/jelonen/bioenergia/ bioenergiasuomi/index.htm http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/index.htm (3 of 3) [5.6.2002 10:32:23]
ksi luokitellaan: oksat, latvukset, pienrunkopuu, lahot lumpit sekä muu teollisuuden raaka-aineeksi kelpaamaton pienpuu sekä sahateollisuuden sivutuotteet. Suomen energiapuupotentiaali muodostuu seuraavasti: - Taimistonhoitokohteet - 2 milj. m3 - Harvennushakkuut - 3 milj. m3 - Uudistushakkuut - 5 milj. m3 KELPOINEN METSÄENERGIARESERVI Suomen metsien puuston runkotilavuus on noin 1 937 milj. m3 ja vuotuinen kasvu noin 80 milj. m3. Oksat mukaan lukien puuston kaiken maanpäällisen biomassan vuotuinen kasvu on noin 110 milj. m3. - Teollisuuden raaka-ainehuoltoa vaarantamatta voitaisiin energiatuotantoon ohjata n. 10 15 milj. m3 (22-31 TWh) latvusmassaa, hukkarunkopuuta ja pieniläpimittaista kokopuuta. - Tekniset ja ekologiset rajoitteet huomioon ottaen on korjuukelpoiseksi hakkuutähteen vuotuiseksi määräksi arvioitu 5,6 milj. m3 neulasitta tai 8,6 milj. m3 neulasineen. PUUPOLTTOAINEET Puuta voidaan käyttää erilaisissa puupolttoaineissa. Yleisimpiä puuperäisiä polttoaineita ovat pilke, metsähake, pelletti ja priketti. Teollisuus käyttää myös puun kuorta, sahanpurua, rakennusjätettä ja sellunvalmistuksessa tulevaa mustalipeää. Katso myös puupolttoaineiden tilavuusyksiköt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/energiapuu.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:32:26]
Lisätietoa seuraavissa pdf-tiedostoista: - Puu energian lähteenä, 62 kt - Puupolttoaineiden raaka-ainemuodot, 111 kt - Polttopuun tuotanto, 98 kt Lisätietoa internetistä: Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia / VTT - http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2000/t2045.pdf Puupolttoaineiden käyttö energiatuotannossa / Metla - http://wwww.metla.fi:4446/julkaisut/mtt/ 2001/puupoltto.pdf Energian käyttö / Ympäristöhallinto - http://www.vyh.fi/poltavo/keke/indikaat/energial.htm PELLETTI: Puupellettiportaali / Keski-Suomen energiatoimisto http://www.pelletforum.com/ Tietoa pelleteistä / Keski-Suomen energiatoimisto - http://www.jsp.fi/kesto/suomi/tietopankki/pelletti_tp.htm Puupellettien tuotanto-, jakelu- ja polttotekniikka / VTT - http://www.tekes.fi/opet/pdf/satakunnanpellettitiedote.pdf http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/energiapuu.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:32:26]
Pelletti / Biowatti Oy - http://www.biowatti.fi/fi/ind_pelletti.htm Mitä pelletti on? / Seutusampo - http://seutusampo.net/energiapellet/pelletti.html Puupellettien ominaisuuksia (728 kt) / Keski-Suomen energiatoimisto - http://www.jsp.fi/kesto/suomi/tietopankki/ Pellettitietopankki/Pellettikalvot.pdf Pellettilämmitys mahdollisuutena (263 kt) / Keski-Suomen metsäkeskus http://www.jsp.fi/kesto/suomi/tietopankki/ Pellettitietopankki/Kannattavuuskalvot.pdf Puupellettien tuotanto ja käyttöpotentiaali pohjoisessa Keski-Suomessa (240 kt) / Keski-Suomen energiatoimisto - http://www.jsp.fi/kesto/suomi/tietopankki/ Pellettitietopankki/PKS%20Selvitys_02.pdf http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/energiapuu.htm (3 of 3) [5.6.2002 10:32:26]
kohteet Pääosa Suomen energiapuusto kerätään uudistusalojen hakkuutähteistä, joka koostuu latvusmassasta ja runkohukkapuusta. Hakkuutähteen määrä vaihtelee puulajeittain huomattavasti. Parhaita korjuukohteita ovat rehevät kuusivaltaiset päätehakkuualat, männyn osuus hakkuutähteiden korjuussa on melko pieni. Koivun uudistusaloilta hakkuutähteitä ei korjata. Katso eri puulajien biomassakertymät! Kannattava hakkuutähteiden kerääminen vaatii noin 200 m3/ha ainespuukertymän, jolloin hakkuutähdettä saadaan talteen noin 40-60 m3 hehtaarille. Hakkuutähteiden kerääminen on alueellista, riippuen lähialueen hakkuutähteiden hyödyntämisasteesta energiantuotannossa. Erilaisia hakkuutähteiden korjuuteknologioita käsitellään hankinta osassa. Toiseksi eniten energiapuuta korjataan ensiharvennus ja muilta nuoren metsän kunnostuskohteilta, joka korjataan pääosin kokopuuna sekä jonkin verran rankapuuna. Edellä mainittuja kohteita ovat: - harvennusta vaativat nuoret metsät - myöhästyneet taimikonhoitoalueet - verhopuiden poistokohteet - kunnostusojitusalueiden harvennukset Ainespuukertymät ovat kyseisissä kohteissa melko pieniä, mutta energiapuun talteenoton avulla näiden kohteiden korjuun kannattavuus voi kohota ratkaisevasti. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/korjuukohteet.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:32:29] Hakkuutähteen korjuu HavuHukalla
Leimikon kertymän on oltava vähintään 40 m3/ha ja yhdessä korjuukohteesta on saatava energiapuuta vähintään 40 m3, jotta korjuu on kannattavaa. Nuoren metsän kunnostuskohde + TJ720 + TJ770 Lähde: Timberjack Oy Keskiajomatkan tulisi jäädä alle 300 m:n. Jos hakattavan kohteen kuitupuukertymä jää alle 20 m3/ha, on usein kannattavampaa korjata koko hakattava puuerä energiapuuksi. (Airaksinen, L. Alakangas, V-M, Puhakka, A. Hakelämmitysopas. 2001) Ensiharvennuskohteisiin ja nuoren metsä kunnostuskohteisiin on saatavilla metsänparannustukea. Valtion tukea nuoren metsän hoitoon voi saada kehitettäväksi kelvollisiin taimikoihin ja nuoriin kasvatusmetsiin, joiden puuston keskiläpimitta on rinnankorkeudelta alle 16 cm. seen voi saada korjuutukea, jota maksetaan 7 /kiinto-m3 (kasaus 3,50 /kiinto-m3, kuljetus 3,50 /kiinto-m3), lisäksi rahoituslain kohteilta kerättyyn energia-puun haketukseen maksetaan tukea 1,70 / haketettu irto-m3. Työllisyystyönä tehtyyn korjuuseen myönnetään lisätukea 1,70 /kiinto-m³. Lisätietoa seuraavassa pdf-tiedostossa: - Nuoren metsän hoito, 53 kt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/korjuukohteet.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:32:29]
n käyttökohteet n raaka-aine on riippuvaista energiapuun käyttökohteista. Pienissä käyttökohteissa (alle 200 kw) raaka-aineena käytetään rankahaketta. Seuraavassa kokoluokassa 200 1000 kw käytetään pääosin kokopuuhaketta ja yli 1 MW puuenergiaa käyttävissä laitoksissa käytetään kokopuuhakkeen lisäksi metsätähdehaketta ja sahateollisuuden sivutuotteita. Eri käyttökohteisiin soveltuvan hakkeen laatuvaatimuksien perusteina ovat hakkeen kosteus ja palakoko (hakkeen häiriötön eteneminen kuljettimissa), joiden summana saadaan taattua toimintavarmuus eri kokoluokan laitoksissa. Raaka-aineen lisäksi hakkeen laatuun vaikuttaa ratkaisevasti käytettävä hakkuri. voidaan järjestää kohteelle sopivalla korjuuketjulla. Eri vaihtoehtoja voivat olla teollisuuden korjuun kanssa integroidut korjuuketjut, energiapuun erilliskorjuuketjut tai metsänomistajan hankintakorjuuketjut. n hankinnasta ja ylläpidosta pienille ja keskisuurille lämpölaitoksille huolehtii usein lämpöyrittäjä tai lämpöosuuskunta. Rankapuun käyttökohteet: Rankahakkeen käyttökohteita ovat pienimmät energiapuun käyttökohteet, kuten yksityistaloudet, maatilat ja muut pienkiinteistöt. Kyseisissä kohteissa kattilatekniikka vaatii hyvin tasalaatuista ja riittävän kuivaa haketta, jota saadaan varmimmin rankahakkeesta. Karsitusta pienpuusta tehdyn metsähakkeen arvonlisätön hinta perille toimitettuna on keskimäärin 13.79 /MWh. (n hankinnan kannattavuus, Kokkonen S, Lyhykäinen H. 2001). Hakelämmityslaitos, Hollola http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kayttokohteet.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:32:30]
Kokopuun käyttökohteet: Kokopuuta käytetään seuraavassa kokoluokassa hakkeen raaka-aineena. Tähän kokoluokkaan kuuluvat keskimäärin 200-1000 MW pienverkot ja pienet aluelämpölaitokset, joita voivat olla esim. erilaiset kunnan kiinteistökeskittymät. Hakelämmityslaitos 600 kw, Tuupovaara Hakkeen laatuvaatimuksiin kuuluu alle 40 % kosteus. Tämän kokoluokan lämpölaitoksessa hakkeen palakoossa voi olla suurempia vaihteluita kuin aivan pienissä lämpölaitoksissa. Karsimattoman kokopuun lämpölaitokselle toimitettuna on keskimäärin 10,26 /MWh. (n hankinnan kannattavuus, Kokkonen S, Lyhykäinen H. 2001). Hakkuutähteen käyttökohteet: Hakkuutähdettä käytetään suuremman kokoluokan bioenergialämpölaitoksissa. Pienimmät hakkuutähdettä käyttävät lämpölaitokset ovat noin 800 kw ja suurimmat 200-300 MW laitoksia. Uudistusaloilta kerättävää hakkuutähteestä saatava hakkuutähdehake on kosteudeltaan ja palakooltaan melko vaihtelevaa. Kosteus vaihtelee 25-65 %:n välillä. Epähomogeenisen koostumuksen takia hakkuutähdehake ei sovellu kuin kehittyneisiin ja suuriin lämpölaitoksiin. Näissä lämpölaitoksissa epähomogeenisen raaka-aineen palaminen ja kuljettimissa siirto ei tuota ongelmia. Metsätehon esimerkkilaskelmassa tienvarsihaketushankintaketjun kokonaiskustannukset mk/mwh olivat 6,89 /MWh. Tätä alhaisemmat, 6,33 /MWh, kustannukset olivat 35 paalia tunnissa tekevän paalauskoneen ketjulla. Palstahaketuksen kokonaiskustannukset olivat 8,40 /MWh ja terminaalissa 7,08 /MWh. (n hankinnan kannattavuus, Kokkonen S, Lyhykäinen H. 2001). http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kayttokohteet.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:32:30]
Lisätietoa lämpölaitostekniikasta ja lämpöyrittämisestä seuraavissa pdf-tiedostoissa: - Kattilatekniikka, 67 kt - KPA-tekniikka, 46 kt - Lämpöyrittäminen, 224 kt Lisätietoa internetistä: Puuenergian käyttökohteet / Motiva Oy - http://www.motiva.fi/tietopankki/uusiutuvatenergialahteet/ uud-bio-puu.html Lämpöyrittäjärekisteri / Miilu - http://www.sordino.fi/miilu/miilu.nsf/kaukolampofs?openframeset http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kayttokohteet.htm (3 of 3) [5.6.2002 10:32:30]
MetsäVerkko - hankinta n hankinta Hakkuu ja varastointi Kuljetus ketjut voivat olla teollisuuspuun korjuun kanssa integroituja korjuuketjuja, energiapuun erilliskorjuuketjuja tai metsänomistajan hankintakorjuuketjuja. NUOREN METSÄN KUNNOSTUSKOHTEILLA n hankinnan työvaiheet: - kaato ja kasaus metsässä - metsäkuljetus tienvarteen - haketus palstalla tai tienvarsivarastossa - kaukokuljetus lämpölaitoksille - mittaus ja vastaanotto lämpölaitoksella Hakkuu- tähteiden korjuu Korjuuketjut kuvassa UUDISTUSHAKKUIDEN YHTEYDESSÄ Pienpuun korjuuketjut Lähde: OPET Finland, VTT Hakkuutähteiden korjuun vaihtoehtoiset työvaiheet uudistushakkuualalla: Uudistushakkuun yhteydessä hakkuutähteet puidaan erilleen ainespuusta, jonka jälkeen: http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/index.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:32:35]
MetsäVerkko - - hakkuutähteen metsäkuljetus tienvarteen - haketus tienvarressa - kaukokuljetus lämpölaitokselle tai - palstahaketus suoraan uudistushakkuualalla - hakkeen siirto konttiin - kaukokuljetus lämpölaitokselle tai - hakkuutähteen metsäkuljetus tienvarteen - hakkuutähteen kaukokuljetus - haketus tai murskaus Hakkuutähteen korjuuketjut terminaalissa tai käyttöpaikalla Lähde: Timberjack Oy tai - hakkuutähteen kuljetus suoraan palstalta terminaaliin (HavuHukka) - haketus terminaalissa tai - hakkuutähteiden paalaus - risutukkien metsäkuljetus metsätraktorilla - risutukkien kaukokuljetus puutavara-autolla - haketus tai murskaus käyttöpaikalla Korjuuketjut kuvassa Lisätietoa energiapuun hankinnasta seuraavissa pdf-tiedostoissa: - n hankinnan teknologia, 58 kt - lämpölaitokselle, 48 kt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/index.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:32:35]
MetsäVerkko - - Hakeopas, 2036 kt - kustannusten vertailu, 45 kt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/index.htm (3 of 3) [5.6.2002 10:32:35]
n hankinta hankinta n hakkuu ja varastointi Hakkuu ja varastointi Kuljetus Hakkuu- tähteiden korjuu Nuoren metsän kunnostuskohteilla: HAKKUU n hakkuuta suunniteltessa etukäteissuunnittelu tehdään normaalin ainespuukorjuun tapaan (ajourat maasto huomioiden). Ajourien vähimmäisetäisyys on 20 metriä kuitenkin niin, että ajouria voidaan hyödyntää seuraavissa harvennuksissa. Pienehköissä bioenergialämpölaitoksissa poltettava hake koostuu rankahakkeesta ja kokopuuhakkeesta. Rankahake valmistetaan karsituista rangoista ja kokopuuhake karsimattomasta puusta. Ranka- ja kokopuu korjataan pääosin taimikoista ja nuoren metsän kunnostuskohteilta. Hakkuutyö tapahtuu moottorisahalla (mahdollisesti siirtelykaatotekniikalla) tai raivaussahalla kohteen puuston mukaan. Siirtelykaatotekniikkaa käyttäen päästään selvästi tehokkaampaan energiapuun korjuuseen kuin normaalia moottorisahatekniikkaa käyttäen. Myös työskentely on ergonomisesti hyvä, koska kaato voidaan tehdä seisaaltaan. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuu.htm (1 of 4) [5.6.2002 10:32:36]
n hankinta Rankojen korjuuseen on kehitetty koneellisia harvestereita, jotka voidaan kiinnittää maataloustraktorin hydrauliseen puutavaranosturiin. Syke-, rulla tai telavetoinen laite kaataa karsii ja katkoo puun. Kyseiset laitteet soveltuvat ensiharvennuksiin ja muihin pienpuuleimikoihin, sekä yhdistettyihin korjuumenetelmiin, jossa otetaan kuitupuun lisäksi polttorankoja. Kokopuun korjuuseen on myös kehitetty erilaisia kerääviä joukkokäsittelyharvestereita. VARASTOINTI Puut kasataan normaaleihin kouraisukasoihin, tyvet ajouralle päin. kasat pätkitään max noin 7 metriin. Puut kuivatetaan palstalla kouraisukasoissa tai ajetaan kuivumaan tuuliseen ja aurinkoiseen välivarastoon, jossa puut sijoitetaan riittävän korkealle (30 cm) aluspuiden päälle. Tällöin voidaan välttää epäpuhtauksien pääsemistä hakepuun sekaan ja maksimoida hakepuiden kuivuminen. Varastointiaika on vähintään kesän yli mutta enintään kaksi vuotta hyönteistuholaki huomioiden, muuten raaka-ainehävikin kasvu aiheuttaa taloudellista menetystä. kasat kannattaa peittää yli talven kestävässä säilytyksessä. Palstalla kuivatuksen etuna on, että lehdistä ja neulasista variseva ravinne jää kasvavan metsän käyttöön ja parantaa metsän ravinnetasapainoa. Metsäkuljetus tehdään ennen http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuu.htm (2 of 4) [5.6.2002 10:32:36]
n hankinta lumen tuloa jos se on vain maaston puolesta mahdollista. Videot: Video 64 kb/s 128 kb/s 256 kb/s +512 kb Koneellinen energiapuun korjuu (ensiharv.) --> Koneellinen energiapuun korjuu (pienpuusto) --> --> --> --> Internet: Pienpuun korjuu- ja käyttöteknologia tilannekatsaus / VTT - http://www.tekes.fi/opet/pdf/pienpuu-opet %20raportti%203.pdf Harvennuspuun koneellinen korjuu HARKO-hanke / TTS ja Metla - http://www.tts.fi/foredep/harko/harko.htm Kone-Ketonen Oy - http://www.kone-ketonen.com/ Pentin Paja Oy - http://www.kolumbus.fi/pentin.paja/ http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuu.htm (3 of 4) [5.6.2002 10:32:36]
n hankinta EcoWoody - http://www.ecowoody.fi Metso-Metalli Oy - http://www.arbro.fi/ http://www.arbro.fi/metsakoneet.html Junkkari Oy - http://www.junkkari.fi Pellonpaja Oy - http://www.pellonpaja.fi/indexi.html http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuu.htm (4 of 4) [5.6.2002 10:32:36]
n hankinta hankinta Metsä- ja kaukokuljetus Hakkuu ja varastointi Metsäkuljetus: n metsäkuljetus nuoren metsän kunnostuskohteilla tehdään pääosin samalla kalustolla kuin normaali ainespuun metsäkuljetus. Oksineen kuljetettavan energiapuun kuljettamiseen on kehitelty erilaisia levitettyjä ja/tai tiivistäviä metsänkuljetusratkaisuja, joita käytetään yleisemmin hakkuutähteiden korjuussa. Vapolla on käytössään HavuHukka - hakkuutähdeperävaunu, jolla tapahtuu hakkuutähteen metsä- ja kaukokuljetus. Kuljetus Hakkuu- tähteiden korjuu seen on kehitetty myös normaalia pitemmillä piikeillä varustettuja kouria. Kyseisten piikkikourien avulla minimoidaan epäpuhtauksien pääseminen hakkeen sekaan sekä parannetaan energiapuun saantoa korjuualalta. n metsäkuljetus Kaukokuljetus: Kaukokuljetus tapahtuu täysperävaunullisella kuorma-autolla tai lyhyillä matkoilla traktorin peräkärryllä. Terminaalihaketuksessa kuljetus tapahtuu esim. HavuHukalla. Välivarastolla tapahtuva haketus voidaan tehdä suoraan odottavaan kaukokuljetusajoneuvoon. Välivaraston tulee olla vähintään yhden kuljetusauton hakekuorman suuruinen. Täysperävaunun suurin tilavuus on enimmillään 150 m3 ja suurin hyötykuorma 37 tonnia. Kantavuus rajoittaakin kuormakoon HavuHukka -hakkuutähdeperävaunu http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/kuljetus.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:37]
n hankinta yli 50 % kostealla hakkeella 110 irtokuutioon ja 40 %:n kosteudella 135 irtokuutioon. Videot: Video 64 kb/s 128 kb/s 256 kb/s +512 kb Metsäkuljetus --> --> --> --> Hakkuutähdepaalien kaukokuljetus --> --> --> --> Hakerangan kuormaus --> HavuHukka, lähde: Vapo Oy Hakkuutähdepaalien kaukokuljetus Lähde: Timberjack Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/kuljetus.htm (2 of 2) [5.6.2002 10:32:37]
n hankinta hankinta Hakkuutähteiden korjuu Hakkuu ja varastointi Kuljetus Hakkuu- tähteiden korjuu HAKKUU Hakkuutähteiden talteenotto vaatii normaalista päätehakkuusta poikkeavan hakkuutekniikan. Hakkuutähteiden korjaaminen vaatii, että hakkuukone karsii rungon sivulle kun vastaavasti normaalissa hakkuussa rungot karsitaan ajouralla koneen edessä. Hakkuutähteiden sivulle korjauksessa hakkuutähdekasoista saadaan tarpeeksi suuria, jolloin hakkuutähteiden kerääminen tai palstahaketus on mielekästä. Samalla minimoidaan myös epäpuhtauksien joutumista hakkuutähteiden joukkoon. Hakkuutähdettä voidaan korjata heti hakkuun jälkeen tuoreena tai kuivahtaneena neulasten varisemisen jälkeen. Kuivahtaneena kerättävän hakkuutähteen etuna on, että suurin osa ravinteista jää neulasten ja lehtien mukana palstalle. Vastaavasti kuivahtaneen hakkuutähteen talteensaanto pienenee ja tätä kautta korjuun kannattavuus heikkenee. Talteen saatavat hakkuutähdemäärät vastaavat yleensä 25-30 % hakkuualalta korjattavan runkopuun määrästä. Tyypillisellä kuusikon http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuutahde.htm (1 of 5) [5.6.2002 10:32:41]
n hankinta uudistushakkuualalta saadaan korjattua ainespuuta 200-250 m3/ha. Hakkuutähdettä kyseisellä kohteella on noin 100 m3/ha, josta saadaan talteen noin 40-75 m3/ha. Hakkuutähteen korjuun kannalta kannattavalla uudistushakkuualalla on ainespuukertymän oltava vähintään 200 m3/ha. RAVINNETASAPAINO Hakkuutähteiden korjuun yhteydessä osa hakkuutähteisiin sitoutuneista ravinteista poistuu seuraavan puusukupolven käytöstä. Suurin menetys tapahtuu typin osalla. Hakkuutähteiden korjuulla on vaikutus ravinnetasapainoon varsinkin karuilla kangasmailla, vaikka toisaalta uuden sukupolven taimikkovaiheen ravinnetarve on vähäinen. On kuitenkin suositeltavaa korjata hakkuutähteitä ainoastaan reheviltä maapohjilta. Omalta osaltaan myös korjuun kannattavuus riittävän hakkuutähdesaannon takia puoltaa korjaamaan hakkuutähdettä ainoastaan reheviltä maapohjilta. Hakkuutähteiden kuivattaminen palstalla vähentää huomattavasti ravinteiden menetystä mutta vastaavasti uudistamistyön nopeutuminen voi jäädä saavuttamatta. Lisätietoa hakkutähteiden korjuun vaikutuksista maan ravinnetalouteen, 47 kt. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuutahde.htm (2 of 5) [5.6.2002 10:32:41]
n hankinta Uudistettu ala, josta hakkuutähteet on kerätty Lähde: Asko Puhakka HANKINTAMENETELMÄT Hakkuutähteiden korjuussa on useita eri vaihtoehtoisia korjuuketjuja. Yleisimmin käytettyjä haketusmenetelmiä ovat hakkuutähteiden välivarastohaketus ja palstahaketus. Hakkuutähteiden korjuun tehostaminen on jatkuvan kehitystyön alla. Kehitystyön saavutuksista hyviä esimerkkiä ovat mm. yhdistelmäkone sekä hakkuutähteiden paalausmenetelmä. Yhdistelmäkoneessa hakkutähteiden keräämiseen on yhdistetty maanmuokkaus. Hakkuutähteiden paalaamisessa uudistushakkuualueella saavutetaan selviä logistisia etuja. Paalatut hakkuutähteet voidaan kuljettaa metsätraktorilla tienvarteen, josta hakkuutähdepaalit kuljetetaan haketuspaikalle normaalilla puutavara-autolla. Tätä tekniikkaa käytetään energiapuun korjuussa mm. maailman suurimmassa biopolttoaineita käyttävässä Alholmens Kraftin voimalassa Pietarsaaressa. Vapo Oy käyttää terminaalihaketuotantoketjua omassa hakkuutähdehakkeen korjuussa. Kuljetus tapahtuu maataloustraktoriin liitettävällä HavuHukka hakkuutähdeperävaunulla, jolla hakkuutähteet siirretään palstalta suoraan terminaaliin. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuutahde.htm (3 of 5) [5.6.2002 10:32:41]
n hankinta HAKKUUTÄHTEEN N EDUT JA HAITAT Edut: - metsänuudistaminen nopeutuu ja varmentuu - uudistamiskustannukset pienevät - istutus on helpompaa - voidaan käyttää mahdollisesti pienempiä taimia - istutustyö voidaan suorittaa aiemmin, uudistusala ei ennätä heinittyä ja heinäntorjunnan tarve vähenee - luonnontaimien syntyminen uudistusalalle on runsaampaa - ravinnehuuhtouma vesistöihin pienenee - alueen maisema-arvo ja virkistysmahdollisuuden paranevat Haitat: - kasvutappioiden vaara - ravinteita poistuu ekosysteemistä - maata suojaavan humuksen määrä vähenee - orgaanista ainetta poistuu ravinnekierrosta - happamoitumisen riski lisääntyy Videot: Video 64 kb/s 128 kb/s 256 kb/s +512 kb Hakkuutähteen paalaus --> --> --> --> Yhdistelmäkone (äestys+haakkuutäht.korjuu.) --> --> --> --> Tiedostot Polttohakkeen tuotanto metsänuudistamisaloilta, 2517 kt Lisätietoa internetistä: Hakkutähteiden hankinta Biowatilla / Biowatti Oy - http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuutahde.htm (4 of 5) [5.6.2002 10:32:41]
n hankinta http://www.biowatti.fi/fi/dat_metsahake_hankinta.htm teknologia Timberjacilla / Timberjack Oy - http://www.timberjack.fi/tuotteet/energiapuuteknologia/index.htm Vapo Oy Energia - http://www.vapo.fi/asiakas/vapo/vapowww1.nsf/f rameset?readform&vapooyenergiaetusivu http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuutahde.htm (5 of 5) [5.6.2002 10:32:41]
MetsäVerkko - Välivarastohaketus Palstahaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Hakkurityypit n haketus Jotta metsästä kerättävä energiapuu saatetaan polttoon soveltuvaan muotoon se on pilkottava pieneksi hakkeeksi tai murskeeksi tarkoitukseen soveltuvilla laitteilla. Hakkeen palakoolla on erityisesti pienissä hakelämpölaitoksissa ratkaiseva merkitys laitoksen toimintavarmuuteen hakkeen kosteuden lisäksi. Käytössä olevia haketusmenetelmiä ovat: välivarastohaketus, palstahaketus ja terminaalihaketus. Kulloinkin käytettävät haketustekniikat riippuvat haketettavasta materiaalista, tuotantomäärästä ja haketuspaikasta. Lisätietoa seuraavassa pdf-tiedostossa: tekniikat, 653 kt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/index.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:43]
Pienpuun korjuuketjut Lähde: OPET Finland, VTT http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/pienpuun_korjuuketjut.htm [5.6.2002 10:32:45]
n hankinta hankinta Hakkuutähteen korjuuketjut Hakkuu ja varastointi Kuljetus Hakkuu- tähteiden korjuu Lähde: Timberjack Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hakkuutahdeketjut.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:46]
Copyright Oppimateriaali on tuotettu Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymälle, Virtuoosi hankkeen puitteissa. Kaikki tekijänoikeudet ovat materiaalin tuottajilla ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä. Teksti: - Seppo Kainulainen, PKAMK Kuvat: - Asko Puhakka, PKAMK - Heikki Karppinen, P-K:n metsäkeskus - Timberjack Oy - Opet Finland, VTT - Vapo Oy - Pentin paja Oy Videot: - Seppo Kainulainen, PKAMK - Timberjack Oy Materiaaliin liitetyt pdf-tiedostot: - Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu - Kehittämiskeskus Tapio Www-sivujen suunnittelu ja toteutus: Seppo Kainulainen, PKAMK http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/copyright.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:47]
Siirtelykaato kaatokahvoilla Lähde: Asko Puhakka Katso kuva kaatovaiheesta --> http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/siirtelykaato.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:48]
Karsimatonta pieniläpimittaista kokopuuta korjattaessa manuaalisesti tuottavuutta voidaan parantaa sahaan liitettävillä kaatokahvoilla. Kaatokahvojen avulla kaato ja kasaus tehdään samanaikaisesti niin sanottuna siirtelykaatona. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/siirtelykaato.htm (2 of 2) [5.6.2002 10:32:48]
Naarva sykeharvesteri Lähde: Pentin Paja Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/naarva_syke.htm [5.6.2002 10:32:49]
Naarva-koura Lähde: Pentin Paja Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/naarva.htm [5.6.2002 10:32:50]
Keräilevä kaatopää 720 Lähde: Timberjack Oy Video --> http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/tj720lahi.htm [5.6.2002 10:32:51]
n varastointi Lähde: Asko Puhakka - varastopaikan tulee olla tuulinen, ympäröivää maastoa korkeammalla, tasainen, kantava ja riittävän suuri jatkokuljetusta varten - puun tyvet tielle päin - etureuna lippamainen ja tielle päin kallistuva - tarvittaessa kasat voidaan peittää - huomioitava ettei sekaan joudu juurakoita, kiviä, kunttaa ym. epäpuhtauksia http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/varastointi.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:52]
Keräilevä kaatopää TJ 720 + TJ 770 Lähde: Timberjack Oy Lähikuva --> Video --> http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/tj770.htm [5.6.2002 10:32:53]
Kokopuun metsäkuljetus Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/metsakuljetus.htm [5.6.2002 10:32:54]
Metsäkuljetus HavuHukalla Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/havuhukka.htm [5.6.2002 10:32:55]
HavuHukka tiellä Lähde: Vapo Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/hukkatiella.htm [5.6.2002 10:32:56]
Kaukokuljetus (hakkuutähdepaalit) Lähde: Timberjack Oyj http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/kaukokuljetus.htm [5.6.2002 10:32:57]
Kasoille hakkuu Lähde: Vapo Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/kasoillehakkuu.htm [5.6.2002 10:32:57]
n haketus Palstahaketus Välivarastohaketus Palstahaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Hakkurityypit Palstahaketuksessa haketettava puu puidaan hakkuun yhteydessä palstalle kasoihin, josta se haketetaan suoraan konttiin palstahaketukseen soveltuvalla palstahakkurilla. Palstahaketuksessa ei tarvita erillistä metsäkuljetusta vaan se suoritetaan samalla koneella kuin haketuskin. Palstahaketusta käytetään pääasiassa hakkuutähteiden haketuksessa. Palstahaketuksen etu normaaliin tievarsihaketukseen verrattuna on, että yhdellä koneyksiköllä tehdään useita työnvaiheita (haketus, metsäkuljetus ja hakesäiliön tyhjennys). Palstahaketus ei vaadi myöskään varastointitilaa hakepuulle. Parhaimmillaan palstahakkuri on suurilla leimikoilla, joissa on pienet siirtokustannukset. Työn tuottavuus palstahaketuksessa on 15-20 i-m3/käyttötunti 200 metrin kuljetusmatkalla. Palstahakkuri ei sovi pehmeille, kivisille tai kalteville maastoille. Palstahakkuri TJ 1410 Lähde: Timberjack Oy Tuotantokustannus palstahakkurilla on 44-47 mk/mwh kaukokuljetusmatkan ollessa 50 km (Hakkuutähteestä polttohakkeeksi koulutusmateriaali, Alakangas 1999). Video 64 kb/s 128 kb/s 256 kb/s +512 kb Palstahaketus --> Lisätietoa internetistä: Hakkuutähteiden palstahaketus / Finbioenergy - http://www.finbioenergy.fi/teknologiat/fin/6.htm http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/palsta.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:32:58]
Hakkuutähteiden korjuu yhdistelmäkoneella Lähde: Heikki Karppinen Lähikuva --> Video --> Yhdistelmäkoneella voidaan kerätä hakkuutähteet ja tehdä maanmuokkaus samalla kerralla. Maanmuokkaus tapahtuu vetokoneen ja perävaunun välissä olevalla äestysyksiköllä. Kyseisessä menetelmässä saavutetaan kustannustehokkuutta koneiden siirto-, työvoima- ja polttoainekuluissa. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/yhdistelmakone.htm [5.6.2002 10:33:00]
Hakkuutähdepaalain eli niputtaja Lähde: Timberjack Oy Lisää kuvia --> Video --> http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/hakkeetahdepaalain.htm [5.6.2002 10:33:01]
Hakkuutähdepaaleja Lähde: Timberjack Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/hakkuutahdepaaleja.htm [5.6.2002 10:33:02]
Uudistusala, josta hakkuutähteet on korjattu Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/uudistusala.htm [5.6.2002 10:33:04]
n hankinta hankinta n hankinta Hakkuu ja varastointi Kuljetus ketjut voivat olla teollisuuspuun korjuun kanssa integroituja korjuuketjuja, energiapuun erilliskorjuuketjuja tai metsänomistajan hankintakorjuuketjuja. NUOREN METSÄN KUNNOSTUSKOHTEILLA n hankinnan työvaiheet: - kaato ja kasaus metsässä - metsäkuljetus tienvarteen - haketus palstalla tai tienvarsivarastossa - kaukokuljetus lämpölaitoksille - mittaus ja vastaanotto lämpölaitoksella Hakkuu- tähteiden korjuu Korjuuketjut kuvassa UUDISTUSHAKKUIDEN YHTEYDESSÄ Pienpuun korjuuketjut Lähde: OPET Finland, VTT Hakkuutähteiden korjuun vaihtoehtoiset työvaiheet uudistushakkuualalla: Uudistushakkuun yhteydessä hakkuutähteet puidaan erilleen ainespuusta, jonka jälkeen: http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hankinta.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:33:06]
n hankinta - hakkuutähteen metsäkuljetus tienvarteen - haketus tienvarressa - kaukokuljetus lämpölaitokselle tai - palstahaketus suoraan uudistushakkuualalla - hakkeen siirto konttiin - kaukokuljetus lämpölaitokselle tai - hakkuutähteen metsäkuljetus tienvarteen - hakkuutähteen kaukokuljetus - haketus tai murskaus Hakkuutähteen korjuuketjut terminaalissa tai käyttöpaikalla Lähde: Timberjack Oy tai - hakkuutähteen kuljetus suoraan palstalta terminaaliin (HavuHukka) - haketus terminaalissa tai - hakkuutähteiden paalaus - risutukkien metsäkuljetus metsätraktorilla - risutukkien kaukokuljetus puutavara-autolla - haketus tai murskaus käyttöpaikalla Korjuuketjut kuvassa Lisätietoa energiapuun hankinnasta seuraavissa pdf-tiedostoissa: - n hankinnan teknologia, 58 kt - lämpölaitokselle, 48 kt - Hakeopas, 2036 kt - kustannusten vertailu, 45 kt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/hankinta/hankinta.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:33:06]
n haketus Välivarastohaketus Välivarastohaketus Palstahaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Hakkurityypit Välivarastohaketus on yleisin Suomessa käytettävä energiapuun haketusmuoto. Haketettava energiapuu kuivataan sekä metsässä että varastopaikalla. Haketettava puu vaatii suuren ja kantavan varastotilan. Välivarastohaketus vaatii huolellisen organisoinnin, jossa mahdolliset hakkurin tai hakeauton toimintahäiriöt heijastuvat välittömästi koko ketjun toimintaan. Välivarastohaketuksessa on käytössä traktorisovitteisia ja kuorma-auton alustalle rakennettuja rumpuhakkureita. Tuottavuus kyseisessä haketusmuodossa on 40 80 i-m3/tehotunti. tulee edullisemmaksi mitä suurempi haketettava erä on. Metsätähdehakkeen hankintakustannus kannolta siiloon on 46-56 mk/mwh, 50 kilometrin kaukokuljetusmatkalla (Hakkuutähteestä polttohakkeeksi koulutusmateriaali, Alakangas E. 1999). Traktorikäyttöinen rumpuhakkuri, Asko Puhakka Autoalustalla oleva rumpuhakkuri, Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/valivarasto.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:07]
n haketus Video 64 kb/s 128 kb/s 256 kb/s +512 kb tienvarressa --> --> --> --> http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/valivarasto.htm (2 of 2) [5.6.2002 10:33:07]
Vapon terminaalihakkeen tuotantoketju Lähde: Vapo Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/terminaaliketju.htm [5.6.2002 10:33:09]
n haketus Välivarastohaketus Palstahaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Hakkurityypit n haketus Jotta metsästä kerättävä energiapuu saatetaan polttoon soveltuvaan muotoon se on pilkottava pieneksi hakkeeksi tai murskeeksi tarkoitukseen soveltuvilla laitteilla. Hakkeen palakoolla on erityisesti pienissä hakelämpölaitoksissa ratkaiseva merkitys laitoksen toimintavarmuuteen hakkeen kosteuden lisäksi. Käytössä olevia haketusmenetelmiä ovat: välivarastohaketus, palstahaketus ja terminaalihaketus. Kulloinkin käytettävät haketustekniikat riippuvat haketettavasta materiaalista, tuotantomäärästä ja haketuspaikasta. Lisätietoa seuraavassa pdf-tiedostossa: tekniikat, 653 kt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/haketus.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:10]
n haketus Terminaalihaketus Välivarastohaketus Palstahaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Hakkurityypit Haketettava puu, yleensä hakkuutähde, kuljetetaan välivarastolta tai suoraan palstalta terminaaliin. Terminaalissa hakkuutähteet puretaan varastoaumaan, jossa ne kuivuvat seuraavan kesän ylitse. Aumat voidaan peittää, jotta hakkuutähteet säilyisivät kuivina haketukseen saakka. Kuivuneet hakkuutähteet haketetaan terminaalissa hakkurilla tai murskaimella. Valmis hake kuljetetaan lämpölaitokselle tarkoitukseen soveltuvalla kalustolla. HavuHukka Asko Puhakka Terminaalihaketusta käyttää mm. Vapo Oy, jossa hakkuutähde kerätään leimikolta HavuHukkahakkuutähde perävaunuun. Hakkuutähde kuljetetaan 10 km säteellä oleville terminaalialueille, joilla se kuivatetaan ja haketetaan. Kyseinen menetelmä vaatii suuret välivarastot. Lisätietoa internetistä: Terminaalihaketus / Vapo Oy - http://www.vapo.fi http://www.vapo.fi/asiakas/vapo/vapowww1.nsf/ 0ccf634af40e9acf4225681d003ff7bd/ 5da0c2c1f5815cc64225697d003846d7?OpenDocument http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/terminaali.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:11]
n haketus Käyttöpaikkahaketus Välivarastohaketus Palstahaketus Käyttöpaikkahaketus-ketjussa hakkuutähteiden haketus tehdään vasta hakkeen käyttöpaikalla. Käyttöpaikalla tapahtuva haketus on menetelmänä uusi ja nopeasti kehittyvä. Tekniikka perustuu kuormaa tiivistäviin kaukokuljetusautoihin tai risutukkimenetelmän käyttöön. Käyttöpaikalla käytetään järeää kiinteää hakkuria tai murskainta. Etuna menetelmässä on alhainen kustannustehokkuus suuria puumääriä käsiteltäessä. Ongelmana on hakkuutähteiden kaukokuljetus, sillä kuorma jää pieneksi ilman hakkutähteen tiivistystä tai paalausta. Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Video 64 kb/s 128 kb/s 256 kb/s +512 kb Murskaus --> --> --> --> Hakkurityypit http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/kayttopaikka.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:12]
n haketus Hakkurit Laikkahakkuri Laikkahakkuri on yleisin pienhakkurityyppi. Siihen on kiinnitetty 2 4 terää säteen suuntaisesti teräpyörän sivupinnalle. Puut syötetään vinosti teräpyörän sivupintaa kohden. Laikkahakkurin terärakenne on melko arka kiville ja maaaineksille. Laikkahakkuri soveltuu parhaiten koko- ja rankapuulle. Laikkahakkurissa on iso massapyörä, joka lisää hitausmomenttia, se vaatii myös runsaasti tehoa. Laikkahakkurissa on hyvä puhallusteho ja se on hinnaltaan suhteellisen edullinen. Välivarastohaketus Palstahaketus Terminaalihaketus Käyttöpaikkahaketus Hakkurityypit Rumpuhakkuri Rumpuhakkuri on käytetyin hakkurityyppi suuressa kokoluokassa sekä hakkuutähteen haketuksessa. Rumpuhakkuri on rakenteeltaan kalliimpi kuin laikkahakkuri. Rumpuhakkurissa on 2 6 terää lieriömäisen terärummun ulkokehällä. Rumpuhakkurissa on yleisesti syöttörullat lähellä terätyynyä, jotka helpottavat syöttöä. Rumpuhakkuri Rumpuhakkuri ei ole kovin herkkä epäpuhtauksille, se soveltuu myös erinomaisesti hakkuutähteiden haketukseen. Etuna laikkahakkuriin verrattuna on rumpuhakkurin palakooltaan tasaisempi tuottama hake. Rumpuhakkuri on pienikokoinen tehoon nähden. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/hakkurit.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:33:13]
n haketus Ruuvihakkuri Ruuvihakkurit ovat pienikokoisia sekä edullisempia kuin rumpuhakkurit. Ruuvihakkurin terä (ruuvi) on kiinnitetty vaakaasentoon pyörivään akseliin. Puut syötetään siihen kartion terää kohden. Ruuvihakkuri hakettaa hyvin oksatonta rankaa ja pintalautaa. Ruuvihakkuri vaatii paljon vääntömomenttia, heikkouksiin kuuluu isotöinen terän vaihto. Lisätietoa internetistä: Pienpuun korjuu- ja käyttöteknologia - tilannekatsaus 2001 / VTT http://www.tekes.fi/opet/pdf/pienpuu-opet%20raportti%203.pdf Puuenergia-alan laitevalmistajat Suomessa 2001 / VTT Energia - http://www.tekes.fi/opet/pdf/2%20%20-% 20root-to-soot-toimijat.pdf Uudet tuotantoketjut / Jyväskylän teknologiakeskus - http://www.finbioenergy.fi/puupolttoaineklinikka/uudet_tuotantoketjut.htm Laimet Oy - http://www.laimet.com/ Normet Oyj - http://www.normet.fi/ Kotimaiset Energiat Ky - http://www.kotimaisetenergiat.com/ Oy Logset Ab - http://www.logset.com http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/hakkurit.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:33:13]
n haketus Kesla Oyj - http://www.kesla.fi/ Junkkari Oy - http://www.junkkari.fi LHM-hakkurit - http://www.lhmhakkuri.com/ Pinomäki Oy - http://www.spinomaki.fi/ Heinolan sahakoneet Oy - http://www.heinolasm.fi Ideachip Oy - http://www.ideachip.fi/ http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/haketus/hakkurit.htm (3 of 3) [5.6.2002 10:33:13]
Palstahakkuri TJ 1410 Lähde: Timberjack Oy Lähikuva --> Video --> http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/palstahakkuri.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:15]
Traktorikäyttöinen rumpuhakkuri Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/traktorikayttoinen_hakkuri.htm [5.6.2002 10:33:16]
materiaalissa kuvataan energiapuun korjuuta Suomessa. Materiaalissa tutustutaan energiapuun korjuuseen nuoren metsänkunnostuskohteilla sekä hakkuutähteiden korjuuseen uudistushakkuualoilla. Verkko-oppimateriaali sisältää tekstin lisäksi, kuvia ja videomateriaalia. Kirjallisuus: Altener tiedote 2. 1998. menetelmät. Jyväskylä. VTT Energia. Puhakka, A. Alakangas, E. Alanen,V-M...2001. Hakelämmitysopas. Joensuu. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu. Fredikson, T. Kuitto, P-J. Alakangas, E. 2000. Polttohakkeen tuotanto metsänuudistamisaloilla. Hyvinkää. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Alakangas, E. Sauranen, T. Vesisenaho, T. 1999. Hakkuutähteestä polttohakkeeksi koulutusmateriaali. Jyväskylä. VTT. Jäkälä, M. 2000. Metsäkoneyrittäjät energiapuun korjuussa. Vantaa. Metsäntutkimuslaitos. Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. Espoo. VTT. Projektikirja 1993-1998 osa 1 - Puupolttoaineiden tuotantotekniikka. 1998. Jyväskylän teknologiakeskus Oy. Jyväskylä. http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/etusivu.htm (1 of 3) [5.6.2002 10:33:17]
TEHTÄVIÄ Internet: Pienpuun korjuu- ja käyttöteknologia tilannekatsaus / VTT - http://www.tekes.fi/opet/pdf/pienpuu-opet %20raportti%203.pdf n hankinnan kannattavuus /??? http://honeybee.helsinki.fi/mmekn/framewww/ students/ryhma5.pdf Puuenergian teknologiaohjelman vuosikirja 2001 / VTT - http://www.inf.vtt.fi/pdf/symposiums/2001/s216.pdf Metsäpolttoaineiden tuotantojärjestelmä... / Timberjack Oy - http://www.tut.fi/units/me/ener/bioener/timberjack (ARTO%20TIMPERI).PDF Ilmastosopimuksen ja Kioton pöytäkirjan... / MMM - http://www.mmm.fi/julkaisut_tutkimus/muistiot/ 2000_5/nielutr.pdf Metsähake / Biowatti - http://www.biowatti.fi/fi/ind_metsahake.htm Selvitys puupolttoaineista / Pirita Lindholm - http://www.google.com/search?q= cache:k8h1raodsryc:www.uta.fi/l aitokset/alue/netpubli/seriesb/hakeselv.doc+hakkuut http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/etusivu.htm (2 of 3) [5.6.2002 10:33:17]
%E4hde&hl=fi&lr=lang_fi Metsänomistajien energiapuun tarjontahalukkuus / Pellervo - http://www.ptt.fi/julkais/keskust/tp46.pdf Puuenergia teknologiaohjelman vuosiseminaari 2001 - http://akseli.tekes.fi/resource.phx/enyr/ puuenergia/kalvot.htx.liite.liitteet.0.pdf Puupolttoaine ja polttohake / Jouni Elonen, Helsingin yliopisto http://honeybee.helsinki.fi/users/jelonen/bioenergia/ bioenergiasuomi/index.htm http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/etusivu.htm (3 of 3) [5.6.2002 10:33:17]
Autohakkuri Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/autohakkuri.htm [5.6.2002 10:33:18]
Hakkeen murskasta terminaalissa Lähde: Timberjack Oy Video, 5,2 Mt http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/terminaalimurskaus.htm [5.6.2002 10:33:19]
Metsäkuljetus HavuHukalla Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/havuhukka2.htm [5.6.2002 10:33:21]
Laikkahakkuri Piirros: Tiina Sallinen http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/laikkahakkuri_piirros.htm [5.6.2002 10:33:22]
Rumpuhakkuri Piirros: Tiina Sallinen http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/rumpuhakkuri_piirros.htm [5.6.2002 10:33:23]
Rumpuhakkuri (Kesla Oyj) Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/rumpuhakkuri.htm [5.6.2002 10:33:24]
Ruuvihakkuri Piirros: Tiina Sallinen http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/ruuvihakkurii_piirros.htm [5.6.2002 10:33:25]
Palstahakkuri TJ 1410 Lähde: Timberjack Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/palstatj1410.htm [5.6.2002 10:33:26]
Hakelämpölaitos Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/hakelampolaitos700.htm [5.6.2002 10:33:28]
Siirtelykaato http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/siirtelykaato2.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:28]
Tehtäviä Pohdi seuraavia asioita Tehtävä 1. Miten metsähakkeen käyttö eroaa eri kokoluokan bioenergiaa käyttävissä lämpölaitoksissa - mitkä hakkeen ominaisuudet ovat ns. rajoittavia tekijöitä ja mistä syistä? - miten ne vaikuttavat hakkeen korjuuteknologiaan? Tehtävä 2. Mistä tekijöistä muodostuu kokopuun korjuukustannukset? Vastaukset eri yksiköissä - mk/m3 - mk/i-m3 - mk/mwh Tehtävä 3. Miten korjuukustannuksiin voidaan vaikuttaa koko- ja rankapuun korjuussa? Tehtävä 4. Milloin hakkuutähteiden korjuu on taloudellisesti ja ekologisesti kannattavaa? - millä menetelmillä? Tehtävä 5. Hakkeen murskaus/haketus käyttöpaikalla on yleistynyt viime vuosina. Mitkä ovat käyttöpaikka haketuksen edut ja haitat? Entä muiden haketusketjujen hyvät- ja huonot puolet? http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/tehtavat/tehtavia.htm (1 of 2) [5.6.2002 10:33:29]
Hakelämpölaitos 600 kw, Tuupovaara Lähde: Asko Puhakka Tuupovaaran hakelämpölaitoksesta lisätietoa laitoksen www-sivuilta http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/tuupovaara.htm [5.6.2002 10:33:31]
Yhdistelmäkone Lähde: Heikki Karppinen http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/yhdistelmakone2.htm [5.6.2002 10:33:32]
Hakkuutähdepaalain Lähde: Timberjack Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/hakkuutahdepaalain2.htm [5.6.2002 10:33:33]
Uudistuskypsän puuston biomassakertymät Latvusmassa/runkomassa % Lähdetiedot: Metla Piirros: Tiina Sallinen http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/biomassakertyma.htm [5.6.2002 10:33:34]
Nuoren metsän kunnostuskohde + TJ720 + TJ770 Lähde: Timberjack Oy http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/nmk_tj72.htm [5.6.2002 10:33:36]
Hakkuutähteiden korjuu HavuHukalla Lähde: Asko Puhakka http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/kuvasivut/hakkuutahde_havuhukka.htm [5.6.2002 10:33:37]
n tilavuus- ja energiayksiköitä 1 kuorellinen kiintokuutiometri (m3) vastaa 2,5 irtokuutiometriä ( i-m3) eli energiana puulajista ja kosteudesta riippuen noin 2 MWh 1 i-m3 = 0,4 m3 1 i-m3 = 0,8 MWh 1 MWh = 0,5 m3 1 MWh = 1,25 i-m3 Mtoe = milj. öljytonnia vastaava energiamäärä Irtokuutiometri (i-m3) on yhtä kuin hakekuutiometri Pinokuutiometri (p-m3) on kehysmitoiltaan 1 m3:n pinottu pilkkeiden muodostelma Pino/irtotilavuusyksiköt kuvaavat pinossa olevien tai vastaavasti satunnaisessa järjestyksessä olevien halkojen tai pilkkeiden kiintotilaavuuden suhdetta kehystilavuuteen m3 (keskimäärin) vaihteluväli Halko pinossa 0,63 0,50-0,65 Ranka pinossa 0,43 0,35-0,50 Pilke pinossa 0,67 0,65-0,70 Pilke irrallaan 0,47 0,40-0,50 Hake (i-m3) 0,40 0,35-0,50 http://kiteeok.pkky.fi/metsaverkko//n_korjuu/tilavuusyksikot.htm [5.6.2002 10:33:38]