Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu. Luento , V-M Pelkonen

Samankaltaiset tiedostot
11. Astrometria, ultravioletti, lähiinfrapuna

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 11: (kalvot: Jyri Näränen ja Mikael Granvik)

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Astrometria, ultravioletti ja lähi-infrapuna. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

7.4 Fotometria CCD kameralla

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

7. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

13. Uusi havaintoteknologia

5. Kaukoputket ja observatoriot. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman

8. Fotometria (jatkuu)

12. Kuvankäsittely. 1. CCD havainnot. 2. CCD kuvien jälkikäsittely 3. FITS. 4. Kuvankatseluohjelmistoja. 5. Kuvankäsittelyohjelmistoja. 6.

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 12, Kalvot: Jyri Näränen & Mikael Granvik

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät Luento 2, : Ilmakehän vaikutus havaintoihin Luennoitsija: Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 luento 7, Kuvankäsittely. Jyri Näränen

Havaitsevan tähtitieteen pk I, 2012

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 7, Kuvankäsittely. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 4, Ilmaisimet ja Kuvankäsittely. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2008

Tulevat havaintokampanjat ja fotometriatyöpajan suunnittelu. Havaintotorniverkon kokous Cygnus 2011, Jokioinen

6. Kaukoputket ja observatoriot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2007

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 11, Muut aaltoalueet. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Avoin data ja sen hyödyntäminen tähtitieteessä. Juhani Huovelin Fysiikan laitos Helsingin yliopisto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, kevät 2012

Planck satelliitti. Mika Juvela, Helsingin yliopiston Observatorio

Havaitsevan tähtitieteen pk 1, Luento 13: Uusi havaintoteknologia. (kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik ja Veli-Matti Pelkonen)

La Palma ja NOT. Auni Somero Tuorlan observatorio, Fysiikan ja tähtitieteen laitos, Turun yliopisto

Havaitsevan tähtitieteen pk1 luento 12, Astrometria. Kalvot: Jyri Näränen, Mikael Granvik & Veli-Matti Pelkonen

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: HAVAINTOLAITTEET

HÄRKÄMÄEN HAVAINTOKATSAUS

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Johdanto

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

7.-8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot 1.3. ja Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2014 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Cygnus tapahtuma Vihdin Enä-Sepän leirikeskuksessa

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 5: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

10. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Kevät 2013 Veli-Matti Pelkonen (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

5. Kaukoputket ja observatoriot

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN & TH) HTTPKI, kevät 2010, luennot 8-9 0

8. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, VMP)

6. Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman (Kalvot: J.

Suomi ESO:n täysjäseneksi

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Ilmakehän vaikutus havaintoihin. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

PROFESSORILUENTO. Professori Seppo Mattila. Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta. Tähtitiede

Kaukoputket ja observatoriot

Tähtitieteessä SI-yksiköissä ilmaistut luvut ovat usein hyvin isoja ja epähavainnollisia. Esimerkiksi

Paikkatieto-ohjelmistot maataloudessa

METEORIEN HAVAINNOINTI III VISUAALIHAVAINNOT 3.1 YLEISTÄ

Yleistä kurssiasiaa. myös ensi tiistaina vaikka silloin ei ole luentoa. (opiskelijanumerolla identifioituna) ! Ekskursio 11.4.

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, yhteenveto

7. Fotometria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luennot ja Mikael Granvik (Kalvot JN, TH & MG) HTTPKI, kevät 2011, luennot 7-8

CCD-kamerat ja kuvankäsittely

9. Polarimetria. tähtitieteessä. 1. Polarisaatio. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Lajittelumenetelmät ilmakehän kaukokartoituksen laadun tarkkailussa (valmiin työn esittely)

Tähtitieteen käytännön menetelmiä Kevät 2009

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

Havaitsevan tähtitieteen pk 1 Luento 6: Ilmaisimet ja uudet havaintotekniikat. Jyri Näränen

Ohjelmoinnin peruskurssi Y1

Tähtitiede Tutkimusta maailmankaikkeuden laidoilta Aurinkokuntaan

Etäisyyden yksiköt tähtitieteessä:

9. Polarimetria. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Syksy 2017 Thomas Hackman (Kalvot JN, TH, MG & VMP)

Metsähovin satelliitilaser lähiavaruuden kohteiden karakterisoinnissa

JYVÄSKYLÄN SEUDUN. 1. Sisältö * * Tähdellä merkityt kohdat ovat pakollisia. Sivun oikeassa yläkulmasta löytyy Lisää oma tapahtumasi.

VIII LISÄTIETOA 8.1. HAVAINTOVIRHEISTÄ

Refraktorit Ensimmäisenä käytetty teleskooppi-tyyppi

4. Kaukoputket, observatoriot ja ilmaisimet

Supernova. Joona ja Camilla

2.7.4 Numeerinen esimerkki

Valinnanvapaus ja alueellinen saatavuus Kelan kuntoutuksessa. Visa Pitkänen Tutkija Kelan

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I. Datan käsittely. Jyri Lehtinen. kevät Helsingin yliopisto, Fysiikan laitos

Kyvyt.fi eportfolion luominen

TT00AA Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

Sähkömagneettinen säteily ja sen vuorovaikutusmekanismit

PIKSELIT JA RESOLUUTIO

CCD-kuvaamisesta. Jouni Raunio / TaUrsa

Ohjeita. Datan lukeminen

Jokamiehen havaintopäiväkirja verkossa

Tilastollinen testaus. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Inversio-ongelmien laskennallinen peruskurssi Luento 2

TIEREKISTERIN INTRANET-KATSELUOHJELMAN KÄYTTÖOHJE ( )

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Tilastokeskuksen rajapintapalveluiden käyttöönotto ArcGISohjelmistossa

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Tähtitieteen Peruskurssi, Salon Kansalaisopisto, syksy 2010: Valo ja muu säteily

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Tapahtumia Maassa ja taivaalla

Korkean resoluution ja suuren kuva-alueen SAR

SPEKTROGRAFIT. Mitataan valon aallonpituusjakauma

10. Polarimetria. 1. Polarisaatio tähtitieteessä. 2. Stokesin parametrit. 3. Polarisaattorit. 4. CCD polarimetria

Syventävissä opinnoissa opit lisää tähtitieteen tutkimusmenetelmistä ja voit perehtyä. kohteiden numeerista mallinnusta.

9. Polarimetria. 1. Stokesin parametrit 2. Polarisaatio tähtitieteessä. 3. Polarisaattorit 4. CCD polarimetria

Estimointi. Vilkkumaa / Kuusinen 1

Harjoituksen aiheena on tietokantapalvelimen asentaminen ja testaaminen. Asennetaan MySQL-tietokanta. Hieman linkkejä:

Sonera sovelluspalomuurin muutoshallintaohjeistus

Fotometria Eskelinen Atte. Korpiluoma Outi. Liukkonen Jussi. Pöyry Rami

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

TIEA341 Funktio-ohjelmointi 1, kevät 2008

Kandidaatintyö Elektroniikan laitoksella

MY STANDARD -OHJE. mystandard.hansaworld.com. Standard ERP Pilvipalvelu Sivu 1/6

Transkriptio:

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, Havaintoaikahakemuksen valmistelu Luento 9.4.2015, V-M Pelkonen 1

1. Luennon tarkoitus Havaintoaikahakemuksen (teknisen osion) valmistelu Mitä kaikkea pitää ottaa huomioon Mitä ohjelmia ja havaintoaineistoja löytyy avuksi netistä? Havaintoaineistoja: Skyview Virtual Observatory, SIMBAD, NED, Gator Catalog List, monia muita... Ohjelmia: eri teleskooppien Exposure Time Calculator, Object Observability, Airmass Calculator... Havaintoaikahakemuksen valmistelu 2

2. Ihan ensimmäiseksi... Millä teleskoopilla ja instrumentilla pitäisi havainnot tehdä? Onko kyseessä eteläinen (Chile, Australia, Etelä-Afrikka...) vai pohjoinen (Hawaii, Arizona, NOT...) pallonpuolisko? Onko oikea teleskooppi+instrumentti kombinaatio tarjolla? (Esim. nykyään NTT/SofI -havaintoja tarjotaan vain pitkille Visitor Mode -havainnoille, ei Service Modea ollenkaan.) Milloin kohdetta voidaan havaita? Object Observability: http://www.eso.org/sci/observing/tools/calendar/observability.html Yleensä observatorioilla on Call for Proposals kahdesti vuodessa; esim. ESOn seuraava CfP on syyskuussa, jossa on jaossa aika 1.4.2016-31.9.2016 onko kohde havaittavissa nyt jaossa olevassa periodissa? Havaintoaikahakemuksen valmistelu 3

3. Onko data jo saatavilla? Onko kohde jo tunnettu/havaittu? SIMBAD ja NED: http://simbad.u-strasbg.fr/simbad/ SAO/NASA ADS: http://www.adsabs.harvard.edu/ Onko (tarvittava) data jo saatavilla? ESO Archive: http://archive.eso.org/cms.html Herschel Science Archive: http://herschel.esac.esa.int/science_archive.shtml Gator Catalog List (valmiit katalogit): http://irsa.ipac.caltech.edu/applications/gator/ Skyview Virtual Observatory (kuvat): http://skyview.gsfc.nasa.gov/cgi-bin/titlepage.pl Monia muita projekteja (esim. UKIDSS) Havaintoaikahakemuksen valmistelu 4

4. ESO Science Archive Valitse 'Raw data query form' ja sitten kirjoita kohteen koordinaatit, etsintäalueen koko ja valitse halutut instrumentit Esim. NIR Imaging, eli lähi-infrapuna kuvia (fotometriaa) eikä spektrejä, ja vain science data, ei kalibraatiokuvia Havaintoaikahakemuksen valmistelu 5

5. Skyview Virtual Observatory NASAn ylläpitämä palvelin, jolta voi hakea tieteellisiä kuvia gammasäteistä radioalueeseen missä päin vaan taivasta http://skyview.gsfc.nasa.gov/cgi-bin/titlepage.pl Kuvien koko ja resoluutio (alkuperäinen havainto rajoittaa) Esim. Andromeda, 4 kaariasteen kenttä, 720x720 pixels Havaintoaikahakemuksen valmistelu 6

6. Havaintoaikahakemus Tieteellinen osio: Mitä yritetään selvittää ja miksi? Fotometria/spektrometria/polarimetria? Mitä aallonpituuksia/spektriviivoja tarvitaan ja kuinka syviä havaintoja tarvitaan S/N, rajamagnitudit Tekninen osio: Miten/millä/milloin havainnot tehdään? Exposure time calculators, instrument manual (observing strategy, overheads = paljonko ylimääräistä aikaa menee datan lukemiseen & teleskoopin liikutteluun, yms.) Paljonko aikaa pitää pyytää havaintojen suorittamiseen? Visibility: http://www.not.iac.es/observing/forms/visibility/ Havaintoaikahakemuksen valmistelu 7

7.1 HAWK-I ETC, asetukset http://www.eso.org/observing/etc/bin/gen/form? INS.NAME=HAWK-I+INS.MODE=imaging Ensiksi havaittavan kappaleen magnitudi tietyssä suodattimessa ja onko kyseessä pistelähde (tähti) vai pintakohde, olosuhteet (seeing, air mass), käytettävä suodatin (sama kuin ylhäällä) ja lopuksi mihin S/N -suhteeseen olisi tarkoitus päästä ja kuinka pitkiä valoituksia on tarkoitus käyttää (mitä pitempi valoitus, sitä vähemmän aikaa kuluu CCD:n lukemiseen, jne.) Havaintoaikahakemuksen valmistelu 8

7.2 HAWK-I ETC, tulokset Tuloksista näkyy, saturoituuko kirkkain tähti kentässä yksittäisessä valoituksessa ( maksimi valoitusaika per otos) ja paljonko kokonaisvaloitusaikaa himmeimmästä kohteesta tarvitaan haluttuun S/N-suhteeseen. Havaintoaikahakemuksen valmistelu 9

8. Esimerkki 1: α = 18:57:00, δ = -36:53:00 Tumma tähtienvälinen pilvi... Halutaan tehdä NIR (JHKs) fotometriaa ~20 magnitudiin asti (S/N = 10). Mitä teleskooppia+instrumenttia pitäisi käyttää? Milloin voidaan havaita kohdetta? Onko kohde jo tunnettu? Onko (tarvittava) data jo saatavilla? Kyllä. Tosin voi joutua näkemään hieman vaivaa, että tarkistaa riittääkö havaintojen kokonaisvaloitusaika. Jos data on jo julkaistu (klikkaa Program ID ja sitten Publications), niin niissä on yleensä sanottu, kuinka paljon valoitusaikaa tai mikä rajamagnitudi on per kenttä. Havaintoaikahakemuksen valmistelu 10

9. Esimerkki 2: α = 17:11:02, δ = -43:40:55 Tähtienvälinen kylmä pilvi... Halutaan tehdä NIR (JHKs) fotometriaa, rajamagnitudit 23.0, 20.5 ja 20.0 (S/N=10). Mitä teleskooppia+instrumenttia pitäisi käyttää? Milloin voidaan havaita kohdetta? Onko kohde jo tunnettu? Onko (tarvittava) data jo saatavilla? No nyt on, koska tämä havaintoaikahakemus hyväksyttiin ja data on nyt saatavilla. Mutta harjoituksen vuoksi oletetaan, että data ei ole saatavilla, ja meidän pitää tehdä havainnointiaikahakemus. Havaintoaikahakemuksen valmistelu 11

10. Esimerkki 2, jatkuu... α = 17:11:02, δ = -43:40:55 Kyseessä on Herschel- ja WISE- satelliiteilla havainnoitu kylmä pilvi, jossa mahdollisesti tapahtuu tähtienmuodostusta. Etsitään alkuperäinen Herschel -data. Etsitään 2MASS H-kaista, WISE 4.6μm ja 22μm, ja IRIS 100μm kuvat. Koko 15', resoluutio 2 /pix muissa paitsi IRIS kuvassa riittää hyvin 30 /pix (koska sen oma res on 4'/pix). Etsitään 2MASS tähtien fotometria (pistelähdekatalogi). Lasketaan tarvittava integrointiaika/kaista Hawk-I ETC:llä. Overhead pitäisi laskea käyttämällä ESOn P2PP -ohjelmaa. Oletetaan, että näin on tehty ja overhead on ~100%. Mikä on lopullinen tarvittava aika? Havaintoaikahakemuksen valmistelu 12

11. Esimerkki 2, jatkuu... α = 17:11:02, δ = -43:40:55 2MASS fotometria paljastaa, että meillä on kirkkaita tähtiä kuvakentässä. Näistä kirkkain on Ks-kaistassa oleva 7.9 magnitudin tähti. Laske saturaatio (5s yksittäinen valotus). ESO:n säännöt eivät salli suurta saturaatiota (max 5x saturaatioraja ilman erikoislupaa). Joten 5s sijasta otetaan minimivalotusaika 1.7s. Mikä saturaatiotaso on tällöin? Laske pienin mahdollinen seeing (0.1 tarkkuudella) jolla tämä kirkas tähti ei riko ESO:n sääntöjä. Laske uudelleen tarvittavat integraatioajat tällä seeingin arvolla, ja oleta overheadin tarpeen nousseen 200%:n lyhyen valotusajan vuoksi. Mikä on lopullinen aika? Havaintoaikahakemuksen valmistelu 13