PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio PlugIT: Applications integration in healthcare

PlugIT: Terveydenhuollon sovellusintegraatio PlugIT: Applications integration in healthcare TUTKIMUSSUUNNITELMA, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001 Tutkimuslaitokset CENTEK Tutkimusteemalähtöinen osuus Yrityslähtöiset osuudet Medici Data Yritysryppäät Toimintalähtöiset pilotit KYS Käyttäjäyksiköt HUS, TYKS Tietojärj. yksikkö Tietojärj. yksikkö PSAMK/Liiketalous Tietojenkäsittely KL Maritta Korhonen PlugIT/ Ydinosaprojekti Oberonkäyttöönotto Ihotautien klinikka Deio KuY/Tk-tiede Ohjelmistotekniikka Prof. Anne Eerola PlugIT/ Tehoosaprojekti Medici Data MediMaker Clinisoft- Delta-hanke Tehohoito PlugIT/ Puitteet (yhteinen) Medigroup Tietojärj. Tietojärj. yksikkö yksikkö KuY/Atk-keskus HIS-tutkimusyksikkö Dos. Mikko Korpela PlugIT/ FixIT-DoITosaprojekti Novo Group Pilottijärjestelmät Pilottiklinikat Medici Data Tietojärj. yksikkö KuY/Terveyshallinto SHIFTEC Tutk.j Pekka Turunen PlugIT/ Multimediaosaprojekti MediMaker Novo Group Kuvien käytön kehittäm. Silmä, iho, gastr., rad. PPshp/Esko Muut CENTEK:n yksiköt ja ryhmät Perusterveydenh. järjest. Terveysasema Neuvola Kuopion kaupunki Perusterveydenh. järjest. Siilinjärvi-Maaninka

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä... 2 1. Lähtökohta: Miksi sovellusintegraatiota pitää tutkia ja kehittää?... 2 2. Tavoitteet: Mitä hyötyä ja tiet oa tutkimuksen tuloksena syntyy?... 4 3. Toimenpiteet: Miten tulokset tuotetaan?... 6 3.1. Puitteet (koordinointiprojekti, yhteinen osuus)... 6 3.2. Ydin-osaprojekti... 6 3.3. Teho-osaprojekti... 7 3.4. Fix IT -DoIT -osaprojekti (Komponentti-FixIT -projektin 2. vaihe)... 8 3.5. Multimedia-osaprojekti... 9 4. Aikataulu: Mitä tuotetaan missäkin jaksossa?... 10 5. Resurssointi: Kuka tuottaa tulokset?... 11 6. Riskit: Mikä voi uhata tavoitteiden toteutumista?... 13 Hakemuksen liitteet 28.8.2001... 14 Tiivistelmä Hankkeen tavoitteena on alentaa terveydenhuollon sovellusohjelmistojen käyttöönottokynnystä Suomessa ja vientimarkkinoilla kehittämällä tehokkaampia ja avoimempia standardiratkaisuja niiden integroimiseen käytännössä, sekä palvelin- että työpöytätasoilla ja toimintaprosessien kannalta. Hankkeessa on neljä yrityslähtöistä osahanketta tiettyjen tuoteryppäiden ympärillä sekä yhteisiä ratkaisuja tutkiva puiteprojekti. Hanke toteutetaan kolmessa rahoitusjaksossa määrittelyvaihe 1.10.2001 30.4.2002, pilotointivaihe 1.5.2002 30.4.2003, ristiinhyödyntämisja validointivaihe 1.5.2003 30.6.2004. Hankkeen toteuttavat neljä Kuopion Centekin yksikköä. Rahoituspanoksella ja asiantuntijatyöllä on mukana viisi terveydenhuollon ohjelmistoyritystä sekä neljä yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Integraatioratkaisujen testipenkkinä käytetään KYS:n sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven ja Maaningan terveydenhuollon kuntayhtymän käyttöönottoprojekteja. Koko kolmen vuoden kustannusarvio on 11 400 000 mk. Ensimmäisen jakson kustannusarvio on 1 947 000 mk, josta TEKES:n iwell-ohjelma on päättänyt rahoittaa 1 710 000 mk (88) % ja yritykset sekä sairaalat 237 000 mk. Toisen jakson rahoitushakemus jätetään TEKES:lle maaliskuussa 2002. Siihen pyritään saamaan mukaan muutamia keskeisiä yrityksiä lisää. 1. Lähtökohta: Miksi sovellusintegraatiota pitää tutkia ja kehittää? Terveydenhuollossa ohjelmistojen liittäminen yhdessä helppokäyttöisesti toimiviksi on keskeinen vaatimus uuden tuotteen hyväksynnälle. Sairaaloissa on käynnissä sukupolven vaihdos, jonka vuoksi useat keskeiset ohjelmistotuotteet ovat tulossa integrointivaiheeseen (liite 6.8). Pasi Markkasen TEKES:lle tekemässä 49 hyvinvointisektorin IT -yrityksen tutkimustarpeiden kartoituksessa 2/3 yrityksistä tarvitsi sovellusintegraation kehittämistä (liite 6.1). Kartoituksessa nousi esiin kolme yritysryvästä, jotka pyrkivät integraation kehittämiseen (potilashallinnon ydinjärjestelmien, tehohoidon järjestelmien ja kuvatiedon hallinnan alueilla). Perinteisesti järjestelmien integrointi on ollut kahden järjestelmän välistä ja tapahtunut usein kirjoittamalla ja lukemalla tietoa suoraan kohdejärjestelmän tietokannasta. HL7 -yhdistyksen vaikutuksesta on päästy sanomaintegraatioon palvelintasolla, mutta edelleen yleensä kahden järjestelmän ja toimittajan välisin sopimuksin, jotka on yleensä sovittava ja toteutettava kussakin

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 3 käyttöönottoprojektissa erikseen. Tämä on erittäin kallista ja aikaavievää. Pelkkä järjestelmien välinen tiedonsiirto sanomien avulla ei myöskään riitä saumattomuuteen pyrkivien toimintaprosessien kehittämisessä (liite 6.4), vaan järjestelmien on kyettävä kutsumaan toiminnallisuutta yhteentoimivista järjestelmistä esim. yhden järjestelmän vaikutusaluetta suurempien prosessien läpiviemiseksi. Suomessa ei myöskään ole toteutettu HL7 -CCOW -standardin mukaista työpöytätason sovellusintegraatiota, joka on käytettävyyden kannalta keskeistä (lii t e 6.5). Eri järjestelmissä tehdyt erityyppiset tekniset ratkaisut, mutta varsinkin epäyhtenäiset arkkitehtuurilliset oletukset vaikeuttavat toimivien korkean tason toiminnallisten rajapintojen kehittämistä järjestelmien välillä (liite 6.3). Erityisesti palveluketjukohtaisten erityisjärjestelmien (diabetes, äitiyshuolto, jne.) käyttöönottoa on hidastanut puutteellinen integraatio potilashallinnon perusjärjestelmiin sekä toimintaprosessien mallinnuksen suppeus (liitteet 6.6 ja 6.7). Teknisen integraation pitäisikin perustua toimintaprosessien ja palveluketjujen mallinnukseen. Mallinnuksen tuloksena tunnistettavien, eri sovelluksille yhteisten toimialakomponenttien tuottamiseen tarvitaan ratkaisumalleja, välineitä ja testausmenetelmiä (liitteet 6.2 ja 6.9). TEKES:n rahoittamassa Komponentti-FixIT -projektissa on määritelty laajan selvityksen tuloksena terveydenhuollon sovellusten tavoitearkkitehtuuri vuodelle 2005 (kuva 1), joka tarjoaa perustan aiempaa avoimemmille rajapinnoille ja korkeamman tason (toimialakomponentteihin perustuvalle) sovellusintegraatiolle (liitteet 6.2, 6.3, 6.4, 6.5 ja 6.10). Selvityksessä on hyödynnetty mm. kansainvälisen HL7 -yhdistyksen, Object Management Groupin terveydenhuoltoalan työryhmän (ent. CorbaMed), eurooppalaisen HISA-arkkitehtuurin ja Makropilottiprojektin tuloksia. Intra / inter-organizational infrastructure Organization 1 App 1 App 2 Organization 2 App 3 Business component 2 Business component 1 Kuva 1: Tavoitearkkitehtuuri (liitteet 6. 2 j a 6. 3 ). Nyt on aika edetä periaateselvityksistä kehittämään käytännön ratkaisuja, jotka tuottavat nopeasti liiketoimintahyötyjä yrityksille ja mahdollistavat uusien sovellusten kustannustehokkaan käyttöönoton sairaaloissa ja perusterveydenhuollossa. Samaa mallia voidaan sitten soveltaa sosiaali- ja terveydenhuollon välisessä integraatiossa. Koska Suomen hyvinvointisektorin ohjelmistoyritykset ja tuotekehitysyksiköt ovat tyypillisesti pieniä, yleisten ratkaisujen kehittäminen on yksittäiselle yritykselle liian kallista. Tarvitaan valtakunnallinen tutkimusyksikkö, joka toimii niiden yhteisenä tutkimus- ja kehittämisosastona. Kuopion yliopiston ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun perustaman Centekin (Kuopion informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskuksen) missiona on kehittyä tällaiseksi soveltavan ja perustutkimuksen osaamiskeskittymäksi. Integroinnin kehittämisessä tarvitaan myös tuotantoympäristöä osaajineen testipenkiksi. KYS ja Itä-Suomen sairaanhoitopiirien Sonetti-ohjelma tarjoavat erinomaisen tuen

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 4 integraatioratkaisujen pilotoinnille. 2. Tavoitteet: Mitä hyötyä ja tietoa tutkimuksen tuloksena syntyy? Keskeiset tavoiteltavat tulokset: 1.) Konkreettisimmillaan joukko avoimia toimialakomponenttien rajapintamäärityksiä (business component interface specifications), joiden avulla vähennetään päällekkäisiä tuoteosia järjestelmissä, käyttämällä esim. yhteistä potilas- tai multimediakomponenttia eri toimittajien sovellusten osana (kuvan 1 business component 1). Konsortio toimii foorumina, jonka puitteissa kehitetään malleja ja määrityksiä, jotka tarjotaan kansalliseen ja kansainväliseen standardointiprosessiin. Tietosisältöjen kuten luokitusten standardointi tulee HL7 -yhdistykseltä, Kuntaliitolta, ym., eikä sisälly PlugIT -projektiin. Rajapinnat toteuttavien komponenttien tuottaminen on yritysten normaalia tuotekehitystä, eikä sisälly PlugIT - projektiin. Seuraavien toimialakomponenttien määritykset tullaan tuottamaan (alustava lista, tarkentuu ensimmäisen jakson aikana): a.) Ydinentiteetit komponentteina: Potilas/asiakas/henkilö, organisaatioyksikkö. b.) Koodisto/luokitus komponenttina: Yleinen malliratkaisu sekä ICD-koodisto, hoitoisuusluokitus, ym. c.) Yleiset palvelut komponentteina: Käyttäjän tunnistus, käyttöoikeus vs. asiakkaan suostumus. d.) Prosessikomponentit: Yleinen malli pyyntö vastaus-prosessille komponenttina. e.) Multimediakomponentit: Yksinkertaisen kuvan ja muun multimediaelementin näyttämisen, käsittelyn ja arkistoinnin liittäminen komponenttina mihin tahansa sovellukseen. 2.) Työpöytäintegraation toteuttamiseen käytännössä testatut menetelmät ja tekniikat, joiden avulla parannetaan sovelluskokonaisuuksien sirpaloitumisen huonontamaa käytettävyyttä (sekä 2-taso- että web-palvelin-arkkitehtuureihin, jatkossa myös mobiileilla päätelaitteilla toimivat). Tekniikan pitää säilyttää olemassa olevien sovellusten sisäinen turvallisuuden taso yhteisten käyttäjän tunnistus- ja käyttöoikeus- sekä asiakkaan suostumuspalvelujen kautta. Ns. kliinisen kontekstin (potilas, käyttöoikeudet, käynti, jne.) välittäminen työpöydällä olevien itsenäisten sovellusten tai komponenttien välillä on alue, jossa terveydenhuoltoalalla on tarvetta ja mahdollisuuksia kehittää vaativampia ohjelmistoteknisiä ratkaisuja kuin useimmilla muilla toimialoilla. 3.) Yleisemmällä tasolla käytännössä testatut menetelmät toimialakomponenttien määrittelemiseen ja integrointiin. Menetelmien tulee olla riittäviä mutta mahdollisimman keveitä ( minimal but sufficient ) pienten (10 20 hlö) ja keskisuurten ohjelmistoyritysten käyttöön: a.) terveydenhuollon organisaatioiden sisäisten ja niiden välisten toimintaprosessien ja palveluketjujen mallintamiseen komponenttipohjaisen ohjelmistotuotannon tarpeisiin (toimialakomponenttien käyttötapausmääritysten tuottamiseen palveluketjumallista), b.) sovellustuotantoprosessiin (mallikehykset, välinesalkut, laadunvarmistus/testaus, jäljitettävyys, tuottavuus, tietoturva/oikeuksien hallinta, jakelu/hankinta). 4.) Kaikki tulokset ovat mahdollisimman laajalti yhteensopivia kansainvälisten ja toimialariippumattomien standardien kanssa, sekä eri maiden kansallisiin käytäntöihin ja sovellusympäristöihin sovitettavissa. Komponenttirajapintojen tulee edistää, ei haitata Suomessa

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 5 tuotettujen terveydenhuoltoalan sovellusten ja toimialakomponenttien vientiä. 5.) Lopputuloksena asiakasorganisaatiot voivat kehittää kokonaisjärjestelmäänsä vähittäin uusia komponentteja hankkimalla, ja sovellusten myynti kasvaa helpomman kokonaisjärjestelmään integroinnin vuoksi, sekä Suomessa että vientimarkkinoilla. Tavoitteet yritysten kannalta: Lyhyellä tähtäyksellä kehittää yleisiä rajapintamäärityksiä hyödyntävät tekniikat ja menettelytavat sovellusten integroimiseen siten, että käyttöönottoprojektit nopeutuvat ja helpottuvat. Mahdollistaa työpöytäintegraatio sekä toimialakomponenttien lainaaminen sovellusten kesken. Hankkia lisää tehoa sovellustuotantoon ja sovellusten käyttöönottoon, hankkia helposti ominaisuuksia sovelluksiin muiden tekeminä komponentteina, myydä omaa ydinosaamista helpommin integroitavina komponentteina. Pidemmällä tähtäyksellä edistää ohjelmistotuotteiden myyntiä Suomessa sekä vientikelpoisuutta muihin maihin. Viime kädessä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon ohjelmistoyritysten elinkelpoisuutta Suomessa. Tavoitteet terveydenhuolto-organisaatioiden kannalta: Lyhyellä tähtäyksellä alentaa uusien sovellusohjelmistojen käyttöönottokustannuksia ja -aikaa. Pidemmällä tähtäyksellä luoda avoimemmat sovellusohjelmistomarkkinat avoimien rajapintojen ja toimialakomponenttien avulla. Viime kädessä parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita toiminnallisesti integroitujen tietojärjestelmien avulla. Tavoitteet Centekin yksikköjen kannalta: Lyhyellä tähtäyksellä luoda tutkimusohjelmatyyppinen kokonaisuus, joka edistää yleisen ohjelmistotekniikan ja tietojärjestelmätieteen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan ja tietohallinnon aloilla toimivien yksikköjen yhteistyötä Centekin puitteissa. Pidemmällä tähtäyksellä synnyttää opetusresursseja sekä tarjota opetus- ja tutkimushenkilöstölle puitteet, joihin voidaan joustavasti lisätä uusia tutkimusteemoja mm. Suomen Akatemian rahoituksella. Viime kädessä edistää sellaisen kansainvälisesti tasokkaan, valtakunnallisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla johtavan ja alueellisesti vaikuttavan yleisen ja sovelletun ohjelmistotekniikan, tietojärjestelmätieteen ja tietohallinnon osaamiskeskittymän syntymistä Kuopioon, joka toimii kiinteässä yhteistyössä IT -yritysten ja -käyttäjien kanssa. Avoimen integraation luonteen mukaisesti kaikki tuloksena syntyvät määritykset ja menetelmät ovat julkisia dokumentteja projektin päättymisen jälkeen. Johtoryhmä voi päättää dokumenttien julkistamisesta projektin aikana. Dokumentit tuotetaan englanniksi, hallinnollisia ja väliaikaisia dokumentteja lukuunottamatta. Projektin ulkopuolella pilottihankkeissa syntyvät toimialakomponenttien toteutukset ovat ko. yritysten omaisuutta. Integraatio-osaamisen tulisi tuotteistua konsortion yritysten liiketoiminnaksi hankkeen aikana. Tutkimuksessa mahdollisesti syntyvien välineohjelmistojen oikeudet ovat projektin jälkeen TEKES:n normaalin käytännön mukaisesti tutkimusyksiköillä. Tutkimuksen tuloksista julkaistaan vuosittain artikkeleita kansainvälisissä tieteellisissä lehdissä ja konferensseissa (AMIA, MIE, Medinfo, Compsac, ym.), esityksiä kotimaisilla ammatillisilla foorumeilla (Terveydenhuollon atk-päivät, TEKES:n SPIN - ohjelman tilaisuudet, Component Computing -tapahtuma, ammattilehdet, ym.), sekä aiempaan tapaan raportteja ja opinnäytetöitä yliopiston ja ammattikorkeakoulun selvitys sarjoissa. Tutkijat myös luennoivat omista teemoistaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun perus- ja täydennys - koulutuskursseilla. Tutkimusaineistosta t uotetaan myöhemmin kuusi väitöskirjaa tai lisensiaatintyötä.

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 6 3. Toimenpiteet: Miten tulokset tuotetaan? Projekti jakaantuu yhteiseen puiteosuuteen, joka koordinoi metodologisen ja teoreettisen tutkimustyön, sekä neljään käytännönläheiseen osaprojektiin, joissa todellisia sovelluksia integroimalla hankitaan tutkimusmateriaali ja testataan tulokset käytännössä. Kukin osaprojekti liittyy yhteen tai useampaan todelliseen käyttöönotto- tai kehittämisprojektiin käyttäjäorganisaatiossa. Kullakin osaprojektilla on omat tutkimusteemansa sekä käytännön kehittämistehtävänsä. Kukin yritys osallistuu käytännön asiantuntijatyöllä vain siihen tai niihin osaprojekteihin, joihin sillä on tuotelähtöistä osaamista (suluissa yrityksen perässä kunkin osaprojektin kohdalla). Yritykset hankkivat varsinaisen tuotekehitysrahoituksensa erikseen. 3.1. Puitteet (koordinointiprojekti, yhteinen osuus) Johtamisvastuu: Yliopiston HIS -tutkimusyksikkö / dos. Mikko Korpela. Kaikki ohjaajat ja tutkijat osallistuvat puiteprojektiin. Tehtävä: Kokoaa yhteen varsinaisissa osaprojekteissa tehtävää tutkimusta ja niiden kokemuksia sekä kehittää niitä varten yleisiä ratkaisuja. Teoreettinen ja metodologinen tutkimuksen ohjaus, yhteyksien järjestäminen ulospäin (mm. SPIN, IST). Perustuu Komponentti-FixIT -projektissa vuonna 2000 tehtyyn tavoitearkkitehtuurin ja siirtymäpolkujen määrittelytyöhön. Toimenpiteet: Hankkeen käynnistyttyä järjestetään kaksipäiväinen työpajaseminaari, jossa tutkijat ja yritysten asiantuntijat yhdessä tarkentavat lähtökohdat, ensimmäisen jakson tavoitteet ja työ suunnitelmat. Samanlainen työpaja järjestetään sen jälkeen puolivuosittain. Koko tutkijaryhmä kokoontuu kuukausittain projektiseminaareihin, joissa tutkijat esittelevät tutkimusteemojen edistymistä ja konkreettisissa osaprojekteissa tehtyä työtä. Tutkimuksen ohjaajat kokoontuvat 2 viikon välein. 1. jakso: Kootaan kuhunkin osaprojektiin liittyvät toimintaprosessien ja palveluketjujen mallit. Kehitetään ns. integraatiokehys (toiminnalliset ja tekniset ratkaisumal lit; ks. liite 6.3), jota käytetään muissa osaprojekteissa. 1. jakson pääpaino on työpöytäintegraatiossa. Uusien tutkijoiden on myös opiskeltava teemojensa kirjallisuutta ja perehdyttävä yhteistyö yritystensä tarpeisiin. Seuraavien jaksojen tavoitteet j a työsuunnitelmat tarkistetaan kunkin kevään johtoryhmäkokouksessa työpajassa tehdyn arvioinnin pohjalta. Palvelinintegraatiossa pyritään yleisten palvelujen arkkitehtuuriin, jossa eri sovellukset voivat hajautetusti käyttää verkossa sijaitsevia palveluita. Asiakasorganisaatioiden sovellusten integrointia tukevan infrastruktuurin kehittäminen palvelupohjaisen infrastruktuurin, nk. integrointiväylän avulla. 3.2. Ydin-osaprojekti Johtamisvastuu: Amk:n liiketalouden Kuopion yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelma / KL Maritta Korhonen. Tutkimusteemat: Käyttäjän oikeuksien ja asiakkaan suostumuksen hallinta sekä tietosuoja integroidussa, hajautetussa järjestelmässä. Työpöytäintegraatio (CCOW). Käytännön kehittämistehtävä: Sairaalan potilashallinnon ydintoimintojen määritteleminen komponenttirajapintoina siten, että rajapinnan sisäinen toteutus voi olla perinnejärjestelmä (Musti, SAPO, AHO), uusi kotimainen ydinsovellus (Oberon, Pegasos, Effica) tai jonkin ulkomaisen markkina-alueen paikallinen järjestelmä. Muiden sovellusten tulee voida käyttää standardoituja potilas-, käyttöoikeus- ym. komponentteja tarvitsematta tietää, miten ne on toteutettu missäkin sairaalassa missäkin maassa milläkin hetkellä (ks. kuva alla).

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 7 Tuotokset: Rajapintamäärittelyt potilashal linnon ydinentiteettien ja -palvelujen toimialakomponenteille, ml. oikeuksien ja suostumuksen hallintaan. Menetelmät CCOW -standardin mukaisten työasemasovellusten tuottamiseen kotimaan ja kansainvälisille markkinoille. Yrityskonsortio: Medici Data (ydinkomponenttien toteutus Oberonissa). HUS:n, KYS:n ja TYKS:n tietotekniikan/tietojärjestelmien yksiköt osallistuvat. Nykytilanne: Monoliittinen ydin Ydinosat kääritty toimialakomponenteiksi Erillisjärjestelmä, esim. Haikara Ydinosat: Musti / SAPO / Oberon Erillisjärjestelmä, esim. Clinisoft Erillisjärjestelmä, esim. Haikara Erillisjärjestelmä, esim. Clinisoft Ei-avoin tietokantaliittymä Raskas sanomaliittymä Ydinkomponenttiryväs Multimediayms. komponentit Pilotointikohde: KYS:n Musti-ydinjärjestelmän vaihtaminen Oberon-ydinjärjestelmään ja sen liittymät sairaalan erillisjärjestelmiin sekä perusterveydenhuollon järjestelmiin. Pilotointiorganisaation vastuuyksikkö: KYS:n lastenklinikka.. Toimenpiteet: Perehdytään yliopistosairaaloiden laatimiin migraatiosuunnitelmiin (liite 6.9) sekä potilashallinnon ytimeen liittyviin toimintaprosesseihin ja palveluketjuihin. Näiden perusteella mallinnetaan vaiheittain peruspalveluketjun toimintaprosessit ja kartoitetaan niiden toiminnalliset vaatimukset sovellusintegraatiolle. Yhteistyössä yritysorganisaatioiden ja pilottiyksiköiden kanssa arvioidaan ja dokumentoidaan integraation tilanne ja kehittämistarpeet yksittäisten järjestelmien ja toimintakokonaisuuden kannalta. Kehitetään yhteistyössä pilottiyksiköiden kanssa opetus- ja tutkimustarkoitukseen sopivaa terveydenhuollon IT -laboratoriota osana Centekin toimintaa. 1. jakso: Migraatiosuunnitelmiin perehtyminen ja tarkentaminen. Prosessien mallintamismenetelmien ja dokumentoinnin selvitys ja käytettävien menetelmien valinta ja hyväksyttäminen yhteistyöyrityksillä. Pilottiprosessin mallinnus. Työpöytäintegraation määrittely fat client -ympäristössä. Tulosten analysointi ja raportointi. 2. jakso: Toimintaprosessien mallintamisen laajentaminen. Työpöytäintegraation pilotointi, määrittely web/mobiilipalvelinympäristössä. Oikeuksien hallinnan ja tietosuojavaatimusten selvitys ja dokumentointi (yhteistyössä muiden projektien kanssa), välineiden kartoitus ja pilotointi. Tulosten analysointi ja raportointi. 3. jakso: Toimintaprosessien ja sovellusintegraation dokumentaation viimeistely. Kokonaisintegraation ja oikeuksien hallinnan testaus ja arviointi. Lopputulosten esittely ja raportointi. 3.3. Teho-osaprojekti Johtamisvastuu: Yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitoksen ohjelmistotekniikan ryhmä / prof. mvs. Anne Eerola. Tutkimusteemat: Testaus ja jäljitettävyys sovellusintegraatiota varten. Suomen Akatemialle on lisäksi jätetty 15.5.2001 hakemus erillisestä tutkimushankkeesta Global HISdev: Globalizing service chains in software development for healthcare information systems, jossa tutkitaan suomalaisten terveydenhuollon ohjelmistoyritysten globaaleja palveluketjuja. Käytännön kehittämistehtävä: Hyödynnetään muissa osaprojekteissa määriteltyjä

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 8 toimialakomponentteja tehostetun hoidon kliinisen tietojärjestelmän integroimiseksi paremmin sairaalan ydin- ja erillisjärjestelmiin. Hyödyntämisen yhteydessä kehitetään testausmenettelyt, joilla toimialakomponentin valmistaja voi dokumentoida komponenttinsa laadukkuuden sen hyödyntäjille (kotimaan ja kansainvälisillä markkinoilla), ja ulkoa ostetun toimialakomponentin hyödyntäjä voi varmistaa sen toimivuuden oman sovelluksensa osana. Tuotokset: P K-yrityksille soveltuvat menetelmät toimialakomponenttien ja niiden integraation testaamiseen ja testausdokumenttien tuottamiseen. Pilotointikohde: Clinisoft-järjestelmän uuden sukupolven liittymät mm. Oberon-ydinjärjestelmään, myöhemmin multimediakomponenttien hyödyntäminen. Yrityskonsortio: Deio/Instrumentarium (Clinisoft-tehohoidon järjestelmän komponent tirajapinnat), Medici Data (Oberon-ydinkomponenttien käyttö tehohoidon järjestelmässä), MediMaker/CCC (multimediakomponenttien käyttö tehohoidon järjestelmässä). Käyttäjäorganisaation vastuuyksikkö: KYS:n tehohoidon klinikka. Toimenpiteet: Käytännön kehittämistyönä yritykset määrittelevät sovellustensa väliset liittymät ja päällekkäiset tuoteosat (toimialakomponentit). Määrittelytyön kokemuksia käytetään materiaalina testausmenetelmien kehittämisessä. 1. jakso: Ohjelmistotuotantoprosessin määrittäminen. Testausprosessin määrittäminen komponenttipohjaisessa ohjelmistotuotannossa. Jäljitettävyyden hyödyntämismahdollisuuksien selvittäminen. Tulosten analysointi ja raportointi. Eri yritysten käytäntöjen vertailu ja yhteisistä pelisäännöistä sopiminen. 2. jakso: Testauksen ja jäljitettävyyden yhdistäminen. Testauksen automatisoinnin mahdollisuuksien ja välineiden selvitys. Ratkaisun kokeilu yrityksissä. Alustava komponenttien testauksen määrittely. Yhteentoimivuuden testaus. Tulosten analysointi ja raportointi. 3. jakso: Komponenttien testauksen lopullinen määrittely. Regressiotestaus (muuttuneiden ohjelmistoversioiden vanhojen piirteiden testaus) komponenttimaailmassa. Kokonaisratkaisun testaus yrityksissä ja tulosten arviointi, lopputulosten raportointi. 3.4. FixIT-DoIT-osaprojekti (Komponentti-FixIT-projektin 2. vaihe) Johtamisvastuu: Yliopiston atk-keskuksen HIS -tutkimusyksikkö / dos. Mikko Korpela. Tutkimusteemat: Arkkitehtuuri ja integraatiomallit (-kehykset). Sovellustuotantoprosessin tuottavuuden parantaminen toimialakomponenttien avulla. Käytännön kehittämistehtävä: Kehittää edelleen komponenttipohjaista sovellustuotanto- ja -integraatiotekniikkaa terveydenhuollon ohjelmistoyrityksille Komponentti-FixIT -projektin tutkimussuunnitelman (liite 6.10) toisen vaiheen mukaisesti. Tuotokset: (1) Component-FixIT -välineistö Musti-tyyppisten erillisjärjestelmien uusimiseen tai tuottamiseen sekä vaiheittaiseen siirtymiseen irti riippuvuudesta FileMan-tietokannasta. (2) Component-DoIT -tekniikkasalkku uusien sovellusten tuottamiseen Java/ J 2 E E / Corbatekniikoita ja olio- tai oliorelaatiokantoja hyödyntäen. (3) Entiteetti-, palvelu- ja prosessikomponenttien yleiset mallit/kehykset, joista voidaan tuottaa spesifejä esim. potilas-, suostumus- ja pyyntö/vastaus-komponentteja. Yrityskonsortio: Medigroup (komponenttien käyttö puolustusvoimien kokonaisjärjestelmässä, WinSykli-erillisjärjestelmä), Novo Group (verituotteiden tilaus- ja ostojärjestelmä Vertti). HUS:n, KYS:n ja TYKS:n tietotekniikan/tietojärjestelmien yksiköt osallistuvat. Pilotointikohde: Kullakin yrityksellä ja tietotekniikkayksiköllä on oma pilottisovelluksensa, joita kehitetään FixIT - tai DoIT -välineistöillä ja joilla on liittymiä muihin sovelluksiin.

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 9 Pilotointiorganisaation vastuuyksikkö: KYS:n sekä Kuopion ja Siilinjärven-Maaningan ko. pilottisovellusten käyttäjät. Toimenpiteet: Tuotetaan sovellus- ja komponenttikehykset (frameworks), joilla toteutetaan terveydenhuollon tietojärjestelmiä. Erityisesti sovellusinfrastruktuuri- ja kehitysprosessien liittymät -tasoille kehitetään välineitä, joilla pystytään tehokkaasti tuottamaan yhtenäistä arkkitehtuuria ja integrointitapaa käyttäviä tuoteperheitä. Toimialakomponenttien toteuttamismenetelmät ja -välineet siten, että tuloksena on karkeajakoisuudeltaan suuria, itsenäisesti jaeltavissa olevia komponentteja, joiden avulla voidaan koostaa ja integroida terveydenhuollon sovelluksia valmiista komponenteista ja palveluista. Komponentti-FixIT -projektissa määritellyn asteittaisen siirtymäpolun toteutuksen jatkaminen. Siirtymäpolun avulla FileMantietokantakerroksesta voidaan siirtyä vähittäin haluttuihin uusiin toteutustekniikoihin siten, että vanhoihin järjestelmiin sitoutuneet investoinnit ja osaaminen voidaan hyödyntää siirtymän aikana. 1. jakso: Vuoden 2001 puolella toteutetaan Komponentti-FixIT -projektin nykyisen rahoituskauden työsuunnitelma. Eri kerroksissa vaadittavan infrastruktuurin kartoittaminen ja valinta. Kehys terveydenhuollon käsitteitä toteuttaville entiteettikomponenteille. Työpöytäintegraation komponentit. Musti-tekniikkaan perustuvat toimialakomponenttien rakennusvälineet. 2. jakso: Kehys terveydenhuollon toimintaprosesseja toteuttaville prosessikomponenteille. Www-palvelimen (portaali-) komponentit. Yleisten palvelujen integrointi. Kokonaisjakelun mahdollistavat mekanismit. Uusiin tietokantaratkaisuihin perustuvat toimialakomponenttien rakennusvälineet. Metadatastandardien ja mallinnusvälineiden integrointimahdollisuudet kehitysvälineisiin. 3. jakso: Pilotointi. Komponenttipohjaisen sovellustuotannon koulutus- ja käyttöönottoprosessi yrityksissä. Komponenttikehysten yleistäminen, dokumentointi ja välineet. 3.5. Multimedia-osaprojekti Johtamisvastuu: Yliopiston terveyshallinnon ja -talouden l aitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan tutkimuskeskus SHIFTEC / tutkimusjohtaja Pekka Turunen. Tutkimusteemat: Toiminta- ja palveluketjujen mallintaminen sovellusintegraatiota varten (teknisen integroinnin määrittely toimintaprosessien m allinnuksen perusteella, prosessimallinnuksen dokumentaation kytkentä tekniseen suunnitteluun). Terveydenhuollon palveluketjujen arviointimalli. Käytännön kehittämistehtävä: Luoda yleinen malli palveluketjukohtaisen järjestelmän integroimiseksi sairaal an ja terveys keskuksen perusjärjestelmiin. Malli luodaan erityisesti ns. yksinkertaisen kuvatiedon ja muun multimedian hallintaan ja siirtoon, mutta sitä tulee voida soveltaa myös diabetes-, äitiyshuollon ym. palveluketjujen järjestelmiin. Tuotokset: Yksinkertaisten kuvien ja muun multimedian näyttämis-, käsittely- ja arkistointikomponentit kaikkien sovellusten osiksi. PK-yrityksille soveltuvat toimialakomponenttien määrittelymenetelmät palveluketjun mallista lähtien. Palveluketjujen arviointimalli. Yrityskonsortio: Medici Data (Miranda-kertomusjärjestelmä), MediMaker/CCC (multimedian hallinta- ja arkistointijärjestelmä), Novo Group (radiologian tietojärjestelmä Radu), PPshp/OYS (Esko-kertomusjärjestelmän kehittäjäyrityksenä ). KYS:n lääketieteellisen ja atk-tekniikan yksikkö osallistuu. Pilotointikohde: Perusterveydenhuollon järjestelmistä erikoissairaanhoitoon siirtyvien yksinkertaisten kuvien käyttöliittymä- ja arkistointiohjelmistojen liittymät potilashallinnon perusjärjestelmiin sekä kertomus- ja diabetesjärjestelmiin. Yhtenäisen käytännön kehittäminen myös muun multimedian, XML-muotoisten mittausdokumenttien ja radiologisten kuvien

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 1 0 käyttöön järjestelmissä. Pilotointiorganisaation vastuuyksikkö: KYS:n kuvatiedon käsittelyyn osallistuvat klinikat (silmä-, iho-, gastroenterologian, radiologian). Kuopion ja Siilinjärven-Maaningan terveyskeskukset osallistuvat. Toimenpiteet: 1. jakso: Mallinnetaan yksinkertaisen kuvatiedon hallintaan liittyvät toiminta- ja palveluketjut sekä sairaal an sisällä että sairaalan ja perusterveydenhuollon välillä. Määritellään tähän liittyvien ohjelmistojen väliset komponenttirajapinnat sekä avoimet liittymät kuvasovellusten, potilashallinnon perussovellusten sekä kertomusjärjestelmien välillä. Selvitetään eri standardien soveltuvuusalueet (OMG:n Clinical Image Access Service, HL7, DICOM, CCOW). 2. jakso: Suunnitellaan ja toteutetaan toiminnan kehittämisvaatimusten mukainen pilotointi KYS:n eri yksiköiden sekä Kuopion kaupungin ja Siilinjärven-Maaningan kuntayhtymän välillä, eri yritysten toimittamia sovelluksia integroiden. Arvioidaan pilottijärjestelmän hyödyt ja riskit sekä kehitetään liiketoimintaprosessien arviointimalliin perustuen terveydenhuollon palveluketjujen arviointimalli. 3. jakso: Multimediakomponenttien (käyttöliittymä, toiminnallisuus, arkisto) ja arviointimallin hyödyntäminen muiden osaprojektien sovelluksissa. Yleistetään ja raportoidaan johtopäätökset palveluketjukohtaisten sovellusten integroimisesta perusjärjestelmiin komponentteina työpöytä-, toiminta- ja arkistointitasoilla. Arviointimallista muodostetaan kansallisella tasolla ns. kultainen standardi. 4. Aikataulu: Mitä tuotetaan missäkin jaksossa? Hanke toteutetaan 1.10.2001-30.6.2004. FixIT/DoIT -osaprojekti alkaa kuitenkin vasta Komponentti-FixIT -projektin päätyttyä eli 1.1.2002. Ensimmäinen johtoryhmäkokous ja työpajaseminaari järjestetään 6-7.11.2001, sen jälkeen noin puolen vuoden välein. Projekti jakautuu kolmeen työskentelyjaksoon, joiden pääsisältö ja keskeiset tulokset on kuvattu alla. Kunkin jakson lopussa sen tulokset arvioidaan tutkimusryhmien ja yritysten asiantuntijoiden yhteisessä työpajaseminaarissa ja laaditaan seuraavan vaiheen tarkennettu työsuunnitelma sekä rahoitushakemus. Valmistelutyö syyskuu marraskuu 2001. Työstetään tarkennetut työsuunnitelmat puite- ja osaprojekteille sekä projektisopimus. Erityisesti kunkin jakson konkreettiset tuotokset ja niiden liiketoimintahyödyt täsmennetään yritysten asiantuntijoiden ja tutkimusryhmän yhteistyönä. Päätulos: Sopimus, työ suunnitelmat, toimivat yhteistyösuhteet tutkijoiden ja asiantuntijoiden kesken. 1. jakso lokakuu 2001 huhtikuu 2002: Määrittelyvaihe. Toimintaprosessien mallinnus, rajapintojen määrittely, integrointikehys, työpöytäintegraatio. Päätulos: Keskeisten liittymien ja toimialakomponenttien avoimet määritykset, työpöytäintegraation malli. 2. jakso toukokuu 2002 huhtikuu 2003: Pilotointi osaprojekteissa. Toimialakomponenttien toteutus, välineistöt, oikeuksien hallinta ja tietosuojavaatimukset, testaus, web/mobiilipalvelinympäristö. Päätulos: Pilotoidut avoimet menetelmät liittymien ja toimialakomponenttien määrittelyyn, tuottamiseen ja testaukseen. 3. jakso toukokuu 2003 kesäkuu 2004: Osaprojektien tulosten ristiinhyödyntäminen ja validointi muissa osaprojekteissa. Tulosten yleistäminen, tuotteistaminen ja siirtäminen konsortion yritysten arkitoimintaan. Loppuraportointi, jatkohyödyntämisen suunnittelu. Päätulos: Koko konsortiolla on arkikäytössä validoidut menetelmät sekä joukko keskeisiä liittymiä ja toimialakomponentteja, jotka ovat vientikelpoisia.

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 1 1 Konsortiota pyritään täydentämään 2. ja 3. jakson alkaessa pilotointiin ja validointiin soveltuvilla keskeisillä yrityksillä ja käyttäjäorganisaatioilla. Konsortioon liittyessään uudet yritykset maksavat ylimääräisen rahoitusosuuden, starttirahan jolla estetään vapaamatkustajuus. Jokaisen jakson tuloksista julkaistaan yhteenvetoraportti. Tutkimustulokset julkaistaan kansainvälisissä lehdissä. Tutkimushankkeen aikana syntyy useita yliopiston ja ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä, jotka palvelevat soveltavana käytännönläheisenä tutkimuksena joko hankkeessa mukana olevien yritysten kehittämistoimintaa tai tuottavat uusia toteutusratkaisuja. Toimintaprosessien mallinnuksesta ja sovellusintegraation välineistä tuotetaan erilliset raportit ja julkiset standardimäärittelyt hankkeen päättyessä tai johtoryhmän päätöksellä jo aiemmin. Pilotointia ja jatkotestausta varten kehitetään terveydenhuollon tuotantoympäristöä vastaava testaus- ja opetusym päristö palvelemaan yritysten ja korkeakoulujen tutkimus- ja kehitystoimintaa. 5. Resurssointi: Kuka tuottaa tulokset? Tutkimuksen toteuttaa Centek, joka on Kuopion yliopiston ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun sekä Teknia Oy:n yhteinen informaatioteknologian koulutus- ja tutkimuskeskus. Centek on verkottunut korkean teknologian tutkimuspohjainen osaamiskeskittymä, jonka muodostavat paikalliset koulutusyksiköt, seutukunta ja yritykset sekä valtakunnalliset yhteistyöoppilaitokset. Centekiin kuuluvat yksiköt ovat aktiivisia mm. OMG:ssä (Object Management Group), IMIA:ssa (International Medical Informatics Association) ja EFMI:ssä (European Federation for Medical Informatics) sekä ehdotetussa Lääketieteen ja terveydenhuollon informatiikan tutkijakoulussa. Tämän hankkeen toteuttavat seuraavat Centekin yksiköt yhteistyössä: Yliopiston atk-keskuksen HIS-tutkimusyksikkö (Terveydenhuollon tietojärjestelmien tutkimus- ja välinekehitysyksikkö) harjoittaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja sitä palvelevaan ohjelmistoteollisuuteen liittyvää soveltavaa tutkimusta ohjelmistotekniikan ja tietojärjestelmätieteen aloilla. Yksikön tutkimusaloja ovat ohjelmistotuotannon välineet ja menetelmät, toiminnan kehittäminen tietojärjestelmien kehittämisen avulla sekä globalisaatio, sosio-ekonominen kehitys ja tietotekniikka, erityisesti Afrikassa. Yksikkö tarjoaa myös sovelluskehitysvälineistöjä alan ohjelmistoteollisuudelle ja sairaaloille maksullisena palvelutoimintana. Atk-keskuksella on yli 20 vuoden kokemus tutkimus- ja kehittämistoiminnasta terveydenhuollon tietotekniikan alalla. Yksikön johtaja, TkT Mikko Korpela on Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistyksen puheenjohtajana Suomen edustaja IMIA:ssa ja toimii useissa kansainvälisissä tieteellisissä yhdistyksissä. Jatko-opiskelijoista Juha Mykkänen on perehtynyt harvinaisen laaja-alaisesti sekä komponenttipohjaisen sovellustuotannon teoriaan että terveydenhuoltoalan ohjelmistoyritysten käytännön tarpeisiin, Anja Mursu (väittelee alkuvuonna 2002) on kehittänyt erilaisiin kulttuureihin soveltuvan menetelmän ohjelmistotuotannon palveluketjujen ja toimintaprosessien analysointiin ja kehittämiseen, Jari Porrasmaa tutkii oliotietokantoja. Yksikössä on myös useita suunnittelijoita. Yliopiston tietojenkäsittelytieteen ja sovelletun matematiikan laitoksen ohjelmistotekniikan linja perustettiin vuonna 1998 antamaan erityisesti valmiuksia ohjelmistoteollisuudessa työskentelyyn. Opintoihin sisältyy huomattava määrä yritysympäristössä tapahtuvaa ohjattua harjoittelua ja pakollisena sivuaineena on yrittäjyys ja johtaminen tai terveyshallinto. Ohjelmistotekniikan ryhmää ollaan kasvattamassa ja toinen professorin virka perustettaneen lähiaikoina. Yritykset ja opiskelijat ovat ottaneet ohjelmistotekniikan myönteisesti vastaan. Tällä hetkellä ohjelmistotekniikkaa opiskelee 45 perusopiskelijaa (vuosittainen sisäänotto 30) ja 30 muuntokoulutettavaa. Professori (mvs), FT Anne Eerola on tutkinut ja opettanut useita vuosia ohjelmistotekniikkaa ja hänellä on 10 vuotta käytännön työkokemusta. Jatko-opiskelija Tanja Toroi on opiskellut testauksen uusimpia

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 1 2 tuloksia ja on valmis aloittamaan tutkimustyön. Jatko-opiskelija Tomi Tikkanen valmistuu maisteriksi vuonna 2001 ja tarkastelee lopputyössään mallinnuskielien yhteistoimintaa. Yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietotekniikan tutkimuskeskus SHIFTEC aloitti virallisesti toimintansa keväällä 2001. SHIFTEC toimii kiinteänä osana terveyshallinnon ja -talouden laitokselle vuonna 2000 perustettua sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelmaa, joka on alan ensimmäinen maisteriohjelma Suomessa. Koulutusohjelman sekä terveyshallinnon ja -talouden laitoksen opettajat, tutkijat ja opiskelijat muodostavat tutkimuskeskuksen toiminnan osaamisperustan. Heidän työtään tullaan kohdentamaan SHIFTEC:n käyttöön. Koulutusohjelman professorit, TtT Kaija Saranto ja LKT Olli-Pekka Ryynänen, tuovat hankkeeseen hoitotyön ja lääketieteen tietotekniikan pitkän opetus- ja tutkimuskokem uksen sekä kansainväliset yhteydet. Saranto ja Korpela toimittivat alan ensimmäisen oppikirjan Tietotekniikka ja tiedonhallinta sosiaali- ja terveydenhuollossa (WSOY 1999). Toimialana SHIFTEC:llä on sosiaali- ja terveyssektorille suunnatun uuden informaatioteknologian perustutkimus, tuotekehitys, opetus, jatkokoulutus, arviointi ja konsultointi. Asiakkaina ovat sosiaali- ja terveydenhuollon sektorin koko henkilöstö, kuntien päättävät virkamiehet sekä alalla toimivat yritykset. Toiminta keskittyy alkuvai heessa Suomeen, mutta SHIFTEC:llä on tarvittava osaaminen ja kontaktit aloittaa nopeasti kansainvälinen toiminta hyödyntäen mm. tutkijoiden pitkäaikaisia kontakteja maailman huippututkimus yksiköihin (esim. IMIA:n kärkihankkeeksi valitsema Galen-projekti, Maastrichtin yliopisto jne.). SHIFTEC:n omistaa kokonaisuudessaan Kuopion yliopiston terveyshallinnon ja -talouden laitos. Yritykset, jotka sijoittavat alkupääomaa laboratorioon, tulevat sijoittamaan resurssejaan tutkimustyöhön. Tutkimusjohtaja Pekka Turunen väittelee terveydenhuollon tietojärjestelmien arvioinnista marraskuussa 2001. Turunen tuo mukanaan kokemusta ja osaamista Turun kauppakorkeakoulun mittavista arviointihankkeista edelleen jalostettaviksi PlugIT -hankkeeseen. SHIFTEC:n henkilökuntaa on tarkoitus kasvattaa tasaisesti seuraavan kolmen toimintavuoden aikana. Ammattikorkeakoulun liiketalouden Kuopion yksikön tietojenkäsittelyn koulutusohjelman erityinen vahvuus on opetus- ja tutkimushenkilöstön vahva käytännön kokemus käytännön ohjelmistotuotannosta ja erityisesti terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämistyöstä (vastuuhenkilönä KL, FM, ekon. Maritta Korhonen, 16 vuoden työkokemus pääasiassa terveydenhuollon tietojärjestelmistä, 5 vuoden opetuskokemus, väitöskirja 2002 oppimisesta IT-projekteissa). Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt tuottavat soveltavan tutkimuksen tulosten lisäksi myös käytännön toteutusratkaisuja ja -kartoituksia. Tietojenkäsittelyn koulutusohjelmassa pyritään opetus- ja tutkimustyö yhdistämään painopisteenä erityisesti toimintaprosessien mallinnus ja dokumentoinnin kehittäminen. Yhteistyö liiketalouden koulutusohjelman kanssa lisää myös opiskelijoiden valmiuksia yritystoimintaan ja sitä kautta alueelliseen kehittämiseen. Syksyllä 2001 liiketalouden Kuopion yk sikössä alkaneessa IT-muuntokoulutuksessa opetus toteutetaan toimialakohtaisissa ryhmissä, joista yksi tulee olemaan terveydenhuolto. Tietojenkäsittelyn koulutuksen aloittaneissa on mukana terveydenhuollon ammattilaisia, joiden sisällöllinen osaaminen mahdollistaa heidän osallistumisensa prosessien mallintamiseen jo opintojen aikana. Koulutusohjelman vuosittainen sisäänotto on 36 opiskelijaa, syksyn 2001 muunnossa aloitti 50 opiskelijaa. Tutkimuksen ohjaajat ovat dos. Mikko Korpela (vastaava tutkija), prof. Anne Eerola, tutkimusjohtaja Pekka Turunen, prof. Kaija Saranto ja KL Maritta Korhonen, jotka ovat osa-aikaisesti virkavapaalla projektissa. Projektiin palkataan 8 kokopäiväistä tutkijaa (tietojenkäsittelytieteen jatkoopiskelijoita) tai suunnittelijaa tai vastaava määrä osa-aikaisia työntekijöitä. Lisäksi kuhunkin

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 1 3 osaprojektiin palkataan FixIT -projekteissa hyväksi havaittuun tapaan vuosittain 1 2 tutkimusapulaista (ohjelmistotekniikan harjoittelijaa, gradutyön tekijää tai lopputyön tekijää) 4 6 kuukaudeksi tekemään selvityksiä, tuottamaan testitapauksia, tekniseen toteutukseen, ym. Yrityskonsortioon kuuluu merkittävimpiä terveydenhuoltoalan sovellustoimittajia. Kukin yritys nimeää ainakin yhden menetelmä/teknologia-asiantuntijansa sekä tarpeen mukaan tuoteryhmäasiantuntijoita omaan osaprojektiinsa 3.2 3.5. Tiiviimpi yhteistyö yritysasiantuntijoiden ja tutkimushenkilöstön välillä tapahtuu kunkin osaprojektin sisällä sähköpostijakelulistan ja tapaamisten avulla; ts. yritys käyttää työpanoksensa vai n valitsemassaan osaprojektissa. Koko projektin mittakaavassa yritysten välinen yhteydenpito tapahtuu asiantuntijatasolla puolivuosittaisissa työpajaseminaareissa sekä päättäjätasolla johtoryhmäkokouksissa. Hankkeen johtoryhmään kuuluu kustakin konsortion yrityksestä tai käyttäjäorganisaatiosta yrityksen tai yksikön johtaja varsinaisena jäsenenä sekä menetelmä- ja/tai tuoteryhmäasiantuntija varajäsenenä. Johtoryhmään kuuluvat lisäksi TEKES:n iwell-ohjelman edustaja sekä asiantuntijajäsenet VTT:ltä ja STAKES:sta (liitteet 2 j a 3). Yhteistyö Kuopion ja Itä-Suomen alueilla: Sonetti/Verkkoinfo- ja kuva-arkistoprojektit, tietojenkäsittelytieteen laitoksen Xrake-projektin XML-integraatiorajapintaosaprojekti, HIS -yksikön mahdollinen Global HISdev-projekti (S uomen Akatemia), toiminnan kehittämishankkeet (mm. Kuopion kaupungin perusjärjestelmien uusimishanke Vega). Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö: SPIN -ohjelma, HL7 -yhdistys, Makropilotti, Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojenkäsittely-yhdistys, OMG/Healthcare, IMIA:n WG 10, EU:n HISAarkkitehtuuri, EU:n PICNIC -projekti. Myöhemmin EU:n IST-ohjelmaan pyritään luomaan eurooppalainen terveydenhuollon sovellusintegraatioprojekti toimialakomponenttien pohjalle. 6. Riskit: Mikä voi uhata tavoitteiden toteutumista? Suurin riskitekijä on hankkeen ja konsortion laajuus, joka voi johtaa toiminnan hajaantumiseen, hallintotyön osuuden kasvuun ja tiedon välittymisen katkoksiin. Toisaalta avointa integraatiota ei voi uskottavasti kehittää ilman keskenään kilpailevienkin yritysten osallistumista ja useiden osaalueiden kattamista. Myös tutkimusyksiköitä ja tutkijoita on oltava riittävän monta, jotta syntyisi kriittinen osaamismassa ja tutkimuksen jatkuvuus hankkeen jälkeen turvattaisiin. Siksi tiedonkulkuun osapuolten kesken on panostettava. Hankkeelle suunnitellaan työpajoista, säännöllisistä tapaamisista, Internet -videokonferensseista, sähköpostijakelulistoista, säännöllisestä sähköpostiraportoinnista ja web-sivustoista koostuva tiedonkulun järjestelmä. Yhteisellä puiteosuudella ja vähintään kahden tutkimusyksikön henkilöiden osallistumisella jokaiseen osaprojektiin varmistetaan kokemusten ja tulosten välittyminen osaprojektien kesken. Yritysten työpanosta rajoitetaan ottamalla kuhunkin osaprojektiin vain 2 5 yritystä sekä valitsemalla pilotointikohteiksi kuhunkin osaprojektiin vain muutamia kaikista niistä liittymistä, joita yritykset käytännössä rakentavat. Näin yksittäinen yritys voi kohdistaa konkreettisen työpanoksensa vain yhteen tai pariin osaprojektiin. Kaikkien osaprojektien tulokset ovat kuitenkin koko konsortion käytettävissä. Joitakin aiempia integraatioprojekteja, mm. Makropilottia, on arvosteltu yrityslähtöisyyden puutteesta. Tämän hankkeen perusajatuksena on lähteä käyttäjäorganisaatioiden j a ohjelmistoyritysten itse ilmaisemista käytännön tarpeista, joiden ratkaisemiseksi järjestetään pitkäjänteistä soveltavaa tutkimusta. Hakemuksen tutkimussuunnitelma on laadittu Hyvis-IT -selvityksen, KYS:n kokemusten, yritysten kanssa käytyjen keskustelujen ja Komponentti-FixIT -projektin selvitysten pohjalta. Sitä konkretisoidaan kuitenkin vielä valmistelujakson aikana täsmällisiksi työsuunnitelmiksi, joiden välitulokset ja työmenetelmät määritellään niin, että yritykset saavat välittömiä liiketoimintahyötyjä heti ensimmäisestä jaksosta alkaen.

PlugIT -tutkimussuunnitelma, johtoryhmän hyväksymä 7.11.2001, s. 1 4 Yritysten henkilöstön kiireistä ja vaihtumisesta johtuvat katkokset tutkimus- ja yrityshenkilöstön välillä on koettu ongelmaksi FixIT -projekteissa. Yhteyksien tiivistämiseksi yrityksissä on nimettävä pysyvät tekniset ja tuoteryhmäasiantuntijat tarpeeksi läheltä käytännön työtä, ja tutkimusryhmän jäsenten on käytävä yrityksissä varsinaisten tekijöiden parissa riittävän usein. Hankkeen tuloksena syntyvien menetelmien ja välineiden siirtäminen yritysten arkikäytäntöön (dokumentointi, koulutusprosessi, tuki) on suunniteltava osaksi yrityslähtöisten osaprojektien työsuunnitelmia. Hakemuksen liitteet 28.8.2001 Liite 2. Esitys johtoryhmän jäseniksi Liite 3. Yritysten ja käyttäjäorganisaatioiden alustavat osallistumisilmoitukset Liite 4. Tutkimustulosten hyödyntämissuunnitelma Liite 5. Tutkimusyksikköjen tutkimusstrategiat Liite 6.1. Hyvis-IT -projektin loppuraportti (Pasi Markkanen) Liite 6.2. Terveydenhuollon komponenttipohjainen sovellustuotanto (Juha Mykkänen) Liite 6.3. Komponenttipohjainen järjestelmäintegraatio, luentokalvot (Juha Mykkänen) Liite 6.4. Sovellusrajapintojen toteuttamisvaihtoehdot terveydenhuollon tietojärjestelmissä, erityisesti hajautettujen olioiden avulla (Mika Räsänen) Liite 6.5. Perusjärjestelmien sopeuttaminen Makropilotin määrittelemään aluearkkitehtuuriin: Kuvia työpöytäintegraation tarpeesta äitiyshuollossa (Ari Niiranen) Liite 6.6. Askel kohti saumattomuutta: Tavoitteena äitiyshuollon saumattomat hoitoketjut (Ritva Silvennoinen) Liite 6.7. Käyttötapausten hyödyntäminen ohjelmistotuotannossa (Minna Hirvonen) Liite 6.8. Potilastietojärjestelmien kehittämisen ja käyttöönoton yhteistyö (yliopistolliset sairaanhoitopiirit ja Medici Data) Liite 6.9. Integraatiotestauksen tutkimussuunnitelma (Anne Eerola, Tanja Toroi, Hannele Toroi) Liite 6.10. Komponentti-FixIT -projektin tutkimussuunnitelma, hyväksytty 2.2.2000. Global HISdev -tutkimussuunnitelma Suomen Akatemialle 15.5.2001.