Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013



Samankaltaiset tiedostot
Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa?

Lämpöpumput energiatilastoissa nyt ja tulevaisuudessa. Virve Rouhiainen Maalämpöpäivä , Heureka, Vantaa

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Kokonaisenergiankulutus Suomessa vuonna 2011

Keski-Suomen energiatase Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

TerveTalo energiapaja Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Energiateollisuus ry. Syysseminaari

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Energiavuosi Sähkö Energiateollisuus ry

Keski-Suomen energiatase 2016

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energiapoliittisia linjauksia

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uusiutuva energia teollisuudessa Asiantuntija Mikael Ohlström

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

Jyväskylän energiatase 2014

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Energiankulutus ja rakennukset. Keski-Suomen Energiatoimisto

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT

Hajautetun energiatuotannon taloudellinen ja sosio-ekonominen toteutettavuus

Jyväskylän energiatase 2014

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Energian hankinta ja kulutus

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Keski-Suomen energiatase 2014

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Talous tutuksi - Tampere Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

Suomen sähköntuotanto tänään ja tulevaisuudessa

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen. Juha Forsström, Esa Pursiheimo, Tiina Koljonen Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy

Energiatehokkuus - tarve ja mahdollisuudet, -2050

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Energian tuotanto ja käyttö

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

A8-0321/78

Transkriptio:

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Energialähteet ja kulutusmuodot polttoaine öljy, kaasu, puu, turve, hiili, ydinvoima jne. sähkö lämpö energiaresurssi vesi, tuuli, aurinko, ilma, maaperä jne. liike

Energiankulutuskohteet kotitaloudet sähkö maataloudet lämpö rakennukset liike teollisuus palvelut häviöt voimaloiden omakäyttö työkoneet liikenne

Energian kokonais- ja loppukulutus Energian kokonaiskulutus sisältää energian tuotantoon ja jalostukseen käytetyt polttoaineet sekä suoraan loppukulutuksessa käytetyn energian sähkö: sähköntuotantoon käytetty energia kaukolämpö: kaukolämmön tuotantoon käytetty energia Energian loppukulutus kuluttajan käyttöön jäämä energiamäärä, joka saadaan kokonaiskulutuksesta vähentämällä muunto- ja siirtohäviöt. sähkö ja kaukolämpö: mittarilla mitattu loppukulutus

Energian loppukulutus polttoaine muut kuin sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineet sähkö kaukolämpö ja -jäähdytys teollisuus lauhde lämmitys pelleteillä, öljyllä ja lämpöpumpuilla + siirtohäviöt (sähkö, lämpö, kylmä) + voimalaitoksen oma kulutus bensiini diesel lento- ja laivapolttoaineet

Energian yksiköt Kertoimet, 1000x; k, M, G, T Teho (kapasiteetti): kw, MW Energia: kwh, MWh Myös monia muita yksiköitä (J, toe, tce, kcal, Btu) Esim: tuulivoimalan nimellisteho 2 MW, toimii täydellä teholla 2000 h. Tuotetun sähkön määrä vuodessa: 2 MW * 2000 h = 4000 MWh = 4 GWh Eri voimaloilla kapasiteetin käyttöasteet ovat hyvin erilaisia. Esim: Tuulivoima 24 % Ydinvoima > 90 %

Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Energian kokonaiskulutus ja loppukulutus (TWh) 450 400 350 Muunto- ja siirtohäviöt 300 250 Energian loppukulutus: Muut * 200 150 Rakennusten lämmitys 100 Liikenne 50 Teollisuus 0 1990 1995 2000 2005 2010 * Muut-sektori sisältää kotitalouksien, julkisen ja yksityisen palvelusektorin, maa- ja metsätalouden sekä rakennustoiminnan sähkön ja polttoaineiden käytön Lähde: Tilastokeskus

Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1990 1995 2000 2005 2010 Sähkön nettotuonti Muut Turve Tuulivoima Puupolttoaineet Vesivoima Ydinenergia Maakaasu Hiili Öljy Lähde: Tilastokeskus

Rakennusten lämmitys (% lämmityksen hyötyenergiasta) Raskas polttoöljy; 1 % Kaukolämpö; 47 % Kevyt polttoöljy; 9 % Maakaasu; 1 % Lämpöpumppujen tuottama lämpö; 10 % Sähkö; 18 % Puun pienkäyttö; 13 % Lähde: Tilastokeskus

Kaukolämmön polttoaineet (TWh) 60 50 Muut 40 Turve 30 Puutähde, metsähake 20 Maakaasu 10 Kivihiili 0 1990 1995 2000 2005 2010 Öljyt Lähde: Tilastokeskus

Talouden energiaintensiteetti 2010* 800 700 600 500 400 300 200 100 0 * Energian kokonaiskulutus per BKT (öljyekvivalenttikilogrammaa per 1 000 ) Lähde: Eurostat

Suomen energiaintensiteetti Suomen energiaintensiteettiä nostavat: Energia-intensiivinen teollisuus Korkea lämmitystarve Korkea valaistustarve Harva asutus Energian loppukulutuksen osuudet sektoreittain EU-maissa 2007: Lähde: Odyssee Indicators

Uusiutuvat energianlähteet (% loppukulutuksesta) 45 % 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % RES-direktiivin mukainen tavoite Eurostat tilasto 0 % 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 EU-27:ssä uusiutuvien energialähteiden osuus vuonna 2005 oli 8,5 %. Tavoitteena on 20 % vuonna 2020.

Uusiutuvien energianlähteiden kulutus 2011 Aurinkoenergia; 0,02 % Metsäteollisuuden jäteliemet; 34 % Tuulivoima; 0,4 % Vesivoima; 11 % Lämpöpumput; 3 % Muu bioenergia; 2 % Liikenteen ja lämmityksen biopolttonesteet; 2 % Puun pienkäyttö; 15 % Teollisuuden ja energiantuotannon puupolttoaineet; 31 % Lähde: Tilastokeskus

Energian omavaraisuusaste (%) 40 % 35 % 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus

Suomen kauppatase Milj. 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000-6 000 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kauppatase Kauppatase ilman energiatuotteita Lähde: Tulli, tilastointi

Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Sähkön osuus energian loppukulutuksesta 2011 Muu energian loppukulutus; 221 TWh; 72 % Sähkön kulutus; 84 TWh; 28 % Lähde: Tilastokeskus

Sähkön hankinta energialähteittäin 2011 Nettotuonti; 12 % Öljy; 0,5 % Kivihiili; 15 % Muut; 1,7 % Turve; 7 % Tuulivoima; 0.3 % Maakaasu; 13 % Puupoltto-aineet; 11 % Vesivoima; 15 % Ydinvoima; 25 % Lähde: Tilastokeskus

Sähkön hankinta tuotantomuodoittain (TWh) 100 90 Nettotuonti 80 Lauhdevoima 70 60 Tuulivoima 50 Vesivoima 40 30 Ydinvoima 20 Yhteistuotanto, kaukolämpö 10 0 1990 1995 2000 2005 2010 Yhteistuotanto, teollisuus Lähde: Tilastokeskus

Sähkön kulutus sektoreittain 2012 Lähde: Energiateollisuus ry

Lauhdevoiman polttoaineet (TWh) 60 Kierrätyspolttoaineet 50 Polttoturve 40 Metsähake 30 Teollisuuden tähdepuu 20 Maakaasu (sis. bio-sng) 10 Kivihiili 0 1990 1995 2000 2005 2010 Öljy

Sähköntuotannon ominaispäästöt, gco2/kwh* Intia Kiina Kreikka Maailma USA Iso-Britannia Saksa Japani Italia Venäjä Tanska EU-27 Suomi Itävalta Ranska Ruotsi Norja 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 1000 * Vuosien 2008-2010 keskiarvo Lähde: Kansainvälinen energiajärjestö IEA. Dia päivitetty alkuperäisen esityksen jälkeen

Kotitalouskuluttajan sähkön hinta, /kwh* 0,350 0,300 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 : Tanska Kypros Saksa Italia Irlanti Espanja Ruotsi Portugali * Verollinen kokonaishinta vuoden 2012 jälkimmäiseltä puoliskolla kuluttajalle, jonka vuosikulutus 2 500 5 000 kwh; /MWh Euroalue Belgia Itävalta EU-27 Hollanti Iso-Britannia Norja Slovakia Luxemburg Malta Suomi Unkari Slovenia Puola Tsekki Turkki Ranska Kreikka Kroatia Latvia Liettua Albania Islanti Viro Romania Montenegro Bulgaria Bosnia ja Herzegovina Makedonia Lähde: Eurostat

Teollisuuskuluttajan sähkön hinta, /kwh* 0,250 0,200 0,150 0,100 0,050 : * Verollinen hinta (p.l. arvonlisävero) vuoden 2012 jälkimmäiseltä puoliskolla kuluttajalle, jonka vuosikulutus 500 2 000 MWh; /MWh Lähde: Eurostat

Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Kasvihuonekaasupäästöjen kehitys Milj. tonnia CO2-ekvivalenttia 90 85 80 75 Suomen KHKpäästöt 70 65 60 Suomen Kioton pöytäkirjan tavoitetaso 2008-2012 55 50 1990 1995 2000 2005 2010 Lähde: Tilastokeskus

KHK-päästöt ilman ja LULUCF-sektorin kanssa LULUCF: Land Use, Land Use Change and Forestry eli maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous. Lähde: Tilastokeskus

KHK-päästöt sektoreittain ja kaasuittain 2011 Lähde: Tilastokeskus

Suomen päästöintensiteetti Lähde: Tilastokeskus

Päästökauppa- ja ei-päästökauppasektoreiden päästöt, MtCO2-ekv 2012 Eipäästökauppasektori; 31.9 Mt; 52 % Päästökauppasektori; 29.5 Mt; 48 % Lähde: Tilastokeskus

Päästökauppasektorin päästöt, MtCO2-ekv 60 50 40 Lauhdevoima Muun teollisuuden kattilat Mineraaliteollisuus 30 20 Öljynjalostus (ml. vedynvalmistus) Metallien jalostus Massa- ja paperi 10 Kaukolämpö (ei sis. jätteenpolttolait.) 0 1990 1995 2000 2005 2010

Ei-päästökauppasektorin päästöt, MtCO2-ekv 40 35 Maatalous 30 Teollisuus 25 20 Jätteiden käsittely (pl. jätteenpoltto) 15 Työkoneet 10 5 Rakennusten lämmitys 0 1990 1995 2000 2005 2010 Liikenne

Kiitos!