KIRJALLINEN KYSYMYS 1154/2013 vp Sotainvalidien tukipalveluiden epäkohtien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Maassamme on edelleen noin 6 000 sotainvalidia, joiden keski-ikä on 90 vuotta. Yhteiskunnallamme on siis käsillä viimeiset vuodet tukea heidän vanhushuoltoaan ja -hoitoaan. Sotainvalideista suurin osa asuu edelleen kotona, ja tämän ovat mahdollistaneet yhteiskunnan tarjoamat palvelut sekä riittävä tuki. Kotona asumista tukee kattava yhteiskunnan tarjoama palveluverkko, josta erityisesti sotainvalidien ja heidän puolisoidensa sekä leskien osalta kuntoutus on merkittävä tekijä. Lisäksi kiireellinen uudistustarve olisi sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajan poistaminen. Sotainvalidit ovat saaneet valtion tukemia palveluita sotainvalidin työkyvyttömyysasteesta riippuen. Järjestelmässä on nähty ongelmaksi moniportainen asteikko, joka asettaa sotainvalidit sekä heidän leskensä täysin eriarvoiseen asemaan. Suurimmaksi ongelmaksi on koettu 10 sekä 15 %:n haitta-asteen sotainvalidisuus, joka vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja edelleen elämänlaatuun, mutta ei kuitenkaan oikeuta palveluihin. Pienimmällä invalidin haitta-asteprosentilla olevia on noin 2 000 elossa olevista 6 000 sotainvalidista. Nämä 2 000 sotainvalidia eivät pääse myöskään niiden noin 30 000 jäljellä olevan sotaveteraanin etuuksien piiriin. He ovat siis nykyjärjestelmän täydellisiä väliinputoajia. Tämän lisäksi vaikeavammaisten sotainvalidien puolisot ja lesket joutuvat jonottamaan kuntoutukseen pääsyä keskimäärin yli vuoden, minkä vuoksi tarkoitukseen varattua määrärahaa tulisi korottaa. Sotainvalidien vuotuinen poistuma supistaa sotilasvammakorvauksien määrärahaa, ja tästä koituvilla säästöillä voitaisiin rahoittaa useita edellä mainittuja palveluita. Esitämme, että pienimmistä haitta-asterajoista luovutaan ja tähän ryhmään kuuluvat liitetään 20 %:n haitta-asteen korvaustason piiriin. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus valmis korjaamaan järjestelmän ongelmakohdat, joita perusteluissa on esitetty niin, että kaikki sotainvalidit ja heidän puolisonsa sekä lesket pääsevät tukipalveluiden piiriin, onko hallitus valmis luopumaan pienimmistä sotainvalidien työkyvyttömyysasteista ja liittämään tämän ryhmän palvelut 20 %:n sotainvalidien haitta-asteen tasolle ja onko hallitus valmis poistamaan sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajat? Versio 2.0
Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2013 Timo Heinonen /kok Aino-Kaisa Pekonen /vas Tarja Filatov /sd 2
Ministerin vastaus KK 1154/2013 vp Timo Heinonen /kok ym. Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Timo Heinonen /kok ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1154/2013 vp: Onko hallitus valmis korjaamaan järjestelmän ongelmakohdat, joita perusteluissa on esitetty niin, että kaikki sotainvalidit ja heidän puolisonsa sekä lesket pääsevät tukipalveluiden piiriin, onko hallitus valmis luopumaan pienimmistä sotainvalidien työkyvyttömyysasteista ja liittämään tämän ryhmän palvelut 20 %:n sotainvalidien haitta-asteen tasolle ja onko hallitus valmis poistamaan sotilasvammalain nojalla korvattavien sosiaali- ja terveydenhuollon avopalveluiden prosenttirajat? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Sotainvalidien korvaukset ja haitta-asteluokittelu perustuvat vuodelta 1948 peräisin olevaan sotilasvammalakiin (404/1948) sekä sotilasvammalain eräiden säännösten soveltamisesta annettuun asetukseen (1117/1985). Elinkorko, hoito ja kuntoutus ovat korvatun vamman tai sairauden perusteella suoritettavia etuuksia. Niiden suuruus riippuu lääketieteellisesti arvioitavasta haitta-asteesta. Elinkoron saaminen edellyttää, että Valtiokonttori on määritellyt korvattavista vammoista tai sairauksista aiheutuvan työkyvyttömyysasteen vähintään 10 prosentiksi. Jotta sotainvalidi voisi saada muita etuuksia tai korvauksia, hänen täytyy ensin saada elinkorkoa. Se on lähtökohta muille etuuksille. Etuuksien saaminen tai niiden määrä on porrastettu työkyvyttömyysasteen mukaan. Rintamaveteraanien korvausjärjestelmä perustuu puolestaan lakiin rintamaveteraanien kuntoutuksesta (1184/1988). Sotainvalideilla on sotilasvammalain nojalla varsin laajat oikeudet muun muassa laitoshoitoon ja kunnallisiin avopalveluihin. Rintamaveteraaneilla on taas oikeus ainoastaan kuntoutukseen, joka on määrärahasidonnainen etuus. Rintamaveteraaneilla ei ole lääketieteellisesti todettua haitta-astetta, joka määrittelisi kuntoutukseen pääsyä. Painopiste veteraanien etuuksien kehittämisessä on kotiin vietävissä palveluissa. Koska perinteiseen laitoskuntoutukseen pääsy on jo iäkkäille veteraaneille usein hankalaa, rintamaveteraanien kuntoutusmahdollisuutta on laajennettu kotiin vietäviin avopalveluihin. Valtiokonttori, joka ohjaa kuntoutusmäärärahan toimeenpanoa, on vuodesta 2011 lähtien jakanut osan rintamaveteraanien kuntoutusmäärärahasta kotiin vietäviin avopalveluihin. Kunnilla on ollut mahdollisuus käyttää tähän vuonna 2013 yhteensä 5,6 miljoonaa euroa. Vuosittain annettava valtioneuvoston asetus sotainvalidien puolisoiden, leskien ja sotaleskien kuntoutustoiminnasta (1358/2011) määrittää sotainvalidien puolisoiden ja leskien kuntoutukseen pääsyn. Vuonna 2014 avokuntoutuksen enimmäishintaa korotetaan yleisen kustannustason nousun johdosta nykyisestä 725 eurosta 750 euroon kuntoutettavaa kohti. Lisäksi korotetaan kotikuntoutuksena annettavan avokuntoutuksen enimmäishintaa nykyisestä 1 087 eurosta 1 125 euroon kuntoutettavaa kohti. Nykyistä useampien puolisoiden, leskien ja sotaleskien pääsy kuntoutukseen mahdollistuisi määrärahan asteittaisella korotuksella. Lievävammaisia 15 prosentin sotainvalideja arvioidaan vuonna 2015 olevan 450. Kustannuk- 3
Ministerin vastaus set haitta-asterajan alentamisesta nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin v. 2015 olisivat 6 miljoonaa euroa. Kustannukset haitta-asterajan alentamisesta nykyisestä 20 prosentista suoraan 10 prosenttiin v. 2015 olisivat 15 miljoonaa euroa. Pysyvän laitoshoidon laajentaminen kaikille sotainvalideille merkitsisi noin 30 miljoonan euron lisäkustannuksia vuoden 2014 tasolla. Haitta-asterajojen poistaminen kokonaan sotilasvammaetuuksista lisäisi kustannuksia vielä tätäkin merkittävämmin. Tämän vuoksi haitta-asterajojen alentamisessa on mahdollista edetä vain asteittain. Sotainvalidien korvausjärjestelmää on uudistettu ja etuuksiin pääsyä on helpotettu näihin päiviin asti. Viimeisin haitta-asterajoja koskeva muutos tuli voimaan vuoden 2013 alusta. Silloin sotainvalidit, joilla on 20 prosentin haitta-aste, saivat oikeuden laitoshoitoon. Korvausjärjestelmää on kehitetty suunnitelmallisesti hallitusohjelmassa viitatun veteraanipoliittisen ohjelman vuosille 2010 2015 mukaisesti. Sotainvalidien haitta-asteen alentamismahdollisuutta arvioidaan, kun valmistellaan valtiontalouden kehyksiä vuosille 2015 2018 sekä vuoden 2015 talousarvion yhteydessä. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 4
Ministerns svar KK 1154/2013 vp Timo Heinonen /kok ym. Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1154/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Timo Heinonen /saml m.fl.: Är regeringen redo att avhjälpa de problem i systemet som har lyfts fram i motiveringen så att alla krigsinvalider och deras makar samt änkor ska omfattas att stödtjänsterna, är regeringen redo att avstå från de lägsta invaliditetsgraderna för krigsinvalider och flytta tjänsterna för denna grupp till samma nivå som krigsinvalider med 20 procents invaliditetsgrad är berättigade till och är regeringen redo att avlägsna procentgränserna för de öppenvårdstjänster inom social- och hälsovården som ersätts med stöd av lagen om skada, ådragen i militärtjänst? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ersättningarna till krigsinvalider och indelningen i invaliditetsgrader grundar sig på en lag från 1948, lagen om skada, ådragen i militärtjänst (404/1948, nedan militärskadelagen) och förordningen om tillämpningen av vissa stadganden i lagen om skada, ådragen i militärtjänst (1117/1985). Livränta, vård och rehabilitering är förmåner som betalas ut på grundval av en skada eller sjukdom som det har betalats ersättning för. Deras storlek beror på en medicinskt konstaterade invaliditetsgrad. Rätt till livränta förutsätter att Statskontoret har fastställt den invaliditetsgrad som orsakas av de skador eller sjukdomar för vilka ersättning utgår till minst 10 procent. För att en krigsinvalid ska kunna få andra förmåner eller ersättningar måste han först få livränta. Den utgör utgångspunkten för övriga förmåner. Rätten till förmåner och förmånsbeloppen är relaterade till invaliditetsgraden. Frontveteranernas ersättningssystem grundar sig i sin tur på lagen om rehabilitering av frontveteraner (1184/1988). Krigsinvaliderna har mycket omfattande rättigheter på grund av lagen om skada, ådragen i militärtjänst, till bland annat slutenvård och kommunala öppenvårdstjänster. Frontveteranerna har å andra sidan rätt bara till rehabilitering som är bunden till anslag. Frontveteranerna har ingen medicinskt konstaterad invaliditetsgrad som definierar möjligheten att få rehabilitering. Fokus i utvecklingen av veteranernas förmåner ligger på tjänster som tillhandahålls i hemmet. Eftersom det för redan ålderstigna veteraner ofta är svårt att komma till traditionell rehabilitering inom slutenvården, har frontveteranernas rehabiliteringsmöjligheter utvidgats till öppenvårdstjänster som erbjuds hemma. Statskontoret, som svarar för verkställandet när det gäller rehabiliteringsanslag, har sedan 2011 reserverat en del av frontveteranernas rehabiliteringsanslag för öppenvårdstjänster i hemmet. År 2013 har kommunerna haft möjlighet att använda totalt 5,6 miljoner euro för detta ändamål. Statsrådets förordning om rehabiliteringsverksamhet för krigsinvaliders makar och änkor samt krigsänkor (1358/2011), som utfärdas årligen, föreskriver om tillgången till rehabilitering för krigsinvaliders makar och änkor. År 2014 höjs det högsta priset på öppen rehabilitering med anledning av stegringen av den allmänna kostnadsnivån från nuvarande 725 euro till 750 euro per rehabiliteringsklient. Därutöver höjs det högsta 5
Ministerns svar priset på öppen rehabilitering som ges hemma från nuvarande 1 087 euro till 1 125 euro per rehabiliteringsklient. Tillgång till rehabilitering för ett större antal makar, änkor och krigsänkor skulle möjliggöras genom en gradvis höjning av anslaget. År 2015 uppskattas antalet krigsinvalider med lindriga skador och en invaliditetsgrad på 15 procent att uppgå till 450. Kostnaderna för en sänkning av invaliditetsgraden från nuvarande 20 till 15 procent år 2015 är sex miljoner euro. Kostnaderna om invaliditetsgraden sänks direkt från nuvarande 20 till 10 procent år 2015 är 15 miljoner euro. Om den permanenta slutenvården utsträcks till alla krigsinvalider, medför det en tilläggskostnad på cirka 30 miljoner euro år 2014. Om gränserna för invaliditetsgraden slopas helt och hållet, innebär det ytterligare en mycket betydande kostnadsökning. En successiv sänkning av gränserna för invaliditetsgraden kan därför utvecklas bara stegvis. Krigsinvalidernas ersättningssystem har förnyats och det har kontinuerligt gjorts lättare att få tillgång till förmåner. Den senaste ändringen av gränserna för invaliditetsgraden trädde i kraft i början av 2013. Då fick krigsinvalider med en invaliditetsgrad på 20 procent rätt till slutenvård. Ersättningssystemet har utvecklats systematiskt i enlighet med det veteranpolitiska programmet för 2010 2015 som det hänvisas till i regeringsprogrammet. Möjligheten att sänka invaliditetsgraden för krigsinvalider kommer att prövas i samband med beredningen av ramarna för statsfinanserna för 2015 2018 och budgeten för 2015. Helsingfors den 20 december 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 6