Uusia välineitä rehevöitymisen arviointiin ja hallintaan GisBloom Sari Väisänen SYKE Järvikalapäivän vesienhoitoseminaari Hollolan Siikaniemessä 31.5.2012 w w w. e n v i r o n m e n t. f i / s y k e / g i s b l o o m
GisBloomista lyhyesti Kolmevuotinen EU:n LIFE+ hanke : syksy 2010 syksy 2013 Tavoitteena leväkukintojen vähentyminen sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistuminen niiden seurantaan ja torjuntaan Hankkeessa tuotetaan ja kehitetään erilaisia arviointityökaluja ja malleja. Toimivuutta testataan pilottialueilla, joiden antaman palautteen mukaan kehitystyötä jatketaan Lopputuotteena mm. leväkukintoja kuvaava Internetkarttapalvelu Vesinetti (www.vesinetti.net) 13.6.2012 2
Hankkeen pilottialueet 13.6.2012
Hankkeen eteneminen Vaihe 1 Leväkukintojen valtakunnallisten seuranta- ja tutkimusaineistojen kerääminen ja analysointi 13.6.2012 4
Ravinteet rehevöityminen levät Metsätalous Yhdyskuntien jätevedet Turvetuotanto Laskeuma Maatalous Luonnon taustakuormitus Järvi 13.6.2012
Hankkeen eteneminen Vaihe 1 Leväkukintojen valtakunnallisten seuranta- ja tutkimusaineistojen kerääminen ja analysointi Vaihe 2 Tuotetaan ennusteita joiden avulla arvioidaan maankäyttö-, kuormitus- ja ilmastonmuutosten vaikutusta leväkukintoihin sekä toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä 13.6.2012 6
Satelliittikuvasta tulkittu kiintoainepitoisuus mg/l 7.8.2007 (MERIS 300 m) Päijänne Vesijärvi Vanajavesi
Coherens Säkylän Pyhäjärvellä: Virtaukset vakiotuulilla Tuulen nopeus 5 m/s, 4 päätuulensuuntaa Virtausvektorit näyttävät mallilla lasketun virtaussuunnan ja nopeuden 13.6.2012
VEMALAsta laskettavia vesistöjen fosforitaseita Valuma-alue A 1 000 kg/v 50 kg/v = 5% 950 kg/v Valuma-alue B 2 000 kg/v 200 kg/v = 10% Valuma-alue D 500 kg/v 0 kg/v = 0 % Valuma-alue C 1 500 kg/v 150 kg/v = 10% 4 100 kg/v 1 800 kg/v 500 kg/v Valuma-alue E 1 000 kg/v 150 kg/v = 15% 5 450 kg/v 13.6.2012
Viljelyalueiden valumavesien hallintamalli Peltojen P-luvut Muokkaus -tavat Peltojen kaltevuus Viljelykasvit Suojavyöhykkeet Maalajit VIHMA Kosteikot Kuormitusvähenemäarviot eroosiolle, fosforille (PP & DRP) ja typelle (TotN & NO3-N) Voidaan vertailla erilaisia vaihtoehtoja (esim. toimenpiteiden kohdentaminen tai toteutusalojen muuttaminen)
Esimerkkejä VIHMAn tuloksista Vaihtoehtojen vertailu P-luvun alentamisen vaikutusten vertailu
Kust /kg Kustannukset /kg fosforia/v Toimenpiteiden kustannusten ja virkistyskäyttöhyötyjen vertailuja Kust / hyöty Virkistysarvo 900 800 700 600 500 400 Kustannukset Kustannukset /kg fosforia/v Kustannukset /kg fosforia/v Hyödyt 1 0.8 0.6 0.4 Hyödyt Virkistysarvo - Uinti Nyky Sken Sken Sken 300 200 100 0 0 10 20 30 40 50 60 P vähennys % Fosforikuormituksen vähennystavoite % 0.2 0 0 50 100 150 Veden laatu [a-klorofylli - µg/l] Chl-a pitoisuus kasvaa Kustannusten ja hyötyjen vertailu Veden laatu paranee 13.6.2012 NN SYKEn vesikeskus 12
Eli hankkeessa pyritään arvioimaan mistä lähteistä kuormitusta tulee, tulisiko sitä vähentää ja kuinka paljon arvioimaan mitkä toimenpiteet/menetelmät olisivat kyseisellä alueella tehokkaimpia kuormituksen vähentämiseksi havainnollistamaan esim. maankäytön ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesistön tilaan tarjoamaan kansalaisille ja viranomaisille yhteinen foorumi vesistöjen hoitamiseksi ja kunnostamiseksi lisäämään verkostoitumista ja kokemusten vaihtoa vesienhoitohankkeiden välillä 13.6.2012
Hankkeen eteneminen Vaihe 1 Leväkukintojen valtakunnallisten seuranta- ja tutkimusaineistojen kerääminen ja analysointi Vaihe 2 Tuotetaan ennusteita joiden avulla arvioidaan maankäyttö-, kuormitus- ja ilmastonmuutosten vaikutusta leväkukintoihin sekä toimenpiteiden kustannuksia ja hyötyjä Vaihe 3 Vesinetti -karttapalvelua testataan pilottialueiden levätiedotuksessa sekä toimenpiteiden mitoituksessa ja valinnassa 13.6.2012 14
Vesinetti: GisBloomin Internet karttapalvelu Hankkeen tulokset: koottu data, tuotetut mallit ja saadut tulokset esitetään karttapalvelu Vesinetissä, jossa käyttäjä voi - Tarkastella haluamaltaan alueelta koottua dataa ja saatuja tuloksia - Tuottaa omia laskelmia ja arvioita niillä malleilla jotka toimivat netti-pohjaisesti - Päästä hyödyntämään myös Järviwiki palvelua (johon voi lisätä esim. omia havaintoja, valokuvia ym.) sekä JVPssä (järvien vedenlaatupalvelu) tuotettavaa netti-palvelua 13.6.2012 15
Vesinetin mahdollisuuksia 13.6.2012
Järviwikin jatkokehitys GisBloomissa Suomen järvien oma wiki eli verkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä (www.jarviwiki.fi) Ensimmäinen versio julkaistiin maaliskuussa 2011 Perustiedot kaikista yli 1 ha kokoisesta järvistämme sekä käyttäjille mahdollisuus jakaa mm. valokuvia ja havaintoja Tavoitteena jakaa tietoa Suomen järvistä, edistää vesiensuojelua ja lisätä kiinnostusta vesistöihimme yhdessä tekemällä, positiivisia asioita painottamalla ja ketään syyttämättä Perustanut ja ylläpidosta vastaa Suomen ympäristökeskus (SYKE). SYKEn lisäksi sisältöjä ovat toimittaneet Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja YLEn Elävä arkisto 13.6.2012
13.6.2012
Projektin osapuolet KIITOS!!! Koordinaattori: SYKE Yhteistyökumppanit: Arbonaut Oy Päijät-Häme Vesijärvisäätiö Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö (LUVY) Tvärminnen eläintieteellinen asema, Helsingin yliopisto Pohjois-Pohjanmaan ELY Vesistöalueiden paikalliset toimijat Lapuanjokirahasto Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Rahoitus: LIFE09 ENV/FI/000569 www.ymparisto.fi/syke/gisbloom 13.6.2012