Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala
Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen tulee vika? tarvitaan vikasuojaus
Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian tilanne: Kosketeltavat johtavat osat eivät saa tulla vaarallisesti jännitteisiksi Vikasuojaus
Suojaus sähköiskulta 2/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Normaalissa asennuksessa pitää olla sekä perusettä vikasuojaus. Suojausmenetelmän pitää koostua: Sopivasta yhdistelmästä, jossa on erilliset perusja vikasuojaus TAI Menetelmästä, jolla saadaan aikaan molemmat Pelkkä perussuojaus vastaa suojausluokkaa 0 Tarpeeksi vanhoissa asennuksissa sai olla ainoastaan perussuojaus, uusissa asennuksissa Suojausluokka 0 ei ole enää luvallinen
Perussuojaus (= kosketussuojaus) Suojaa sähköiskulta, kun kaikki OK (ei vikaa) Tarkoitus estää jännitteisten osien koskettaminen Toteutuskeinoja: Jännitteisten osien peruseristys Voidaan poistaa vain rikkomalla, teippi ei kelpaa Suojukset ja kotelot Voidaan avata vain avaimella tai työkalulla Esteet tai sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle EI SAA käyttää esim. asunnoissa Vain kun ammattihenkilöt valvovat käyttöä
Pelkkä perussuojaus Vanhoissa asennuksissa oli luvallista olla toteutus, jossa on pelkkä peruseristys, eikä lainkaan vikasuojausta. Kyseessä on Suojausluokka 0 Vikatilanteessa turvallisuus perustuu kuivaan ja eristävään käyttöympäristöön, josta ei ole yhteyttä maahan. Nykyäänkin voi ja saa olla käytössä vanhoissa asennuksissa.
Suojausluokka 0 vanhan ajan pistotulppa ja pistorasia täysin pyöreä, ei suojamaadoitusta
Vikasuojaus (= kosketusjännitesuojaus) Suojaa sähköiskulta yhden vian tilanteessa, jossa kosketeltava osa on tullut jännitteiseksi. Toteutuskeinoja: 1. Syötön automaattinen poiskytkentä (yleisin tapa asennuksissa) 2. Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys 3. Pienoisjännite 4. Sähköinen erotus syöttämään yhtä kulutuskojetta
Suojausmenetelmä: Syötön automaattinen poiskytkentä kiinteässä asennuksessa = Suojausluokka I Perussuojauksen on oltava kunnossa Jännitteelle alttiit osat yhdistetään suojamaadoitusjohtimeen Pistorasiat ovat maadoitettuja suojakosketinpistorasioita
Jännitteelle altis osa On kosketeltavissa On sähköä johtava eli metallia Ehjässä laitteessa ei ole jännitteellinen Vikatilanteessa voi tulla jännitteelliseksi Tyypillisin tapaus: Laitteen metallikotelo
Syötön automaattinen poiskytkentä 230 VAC, poiskytkentäaika enint. 0,4 s Erityistilanteissa saa olla 5 s (esim. pääjohdot) Rakennuksessa on oltava suojaava potentiaalintasaus, jossa liitetään yhteen mm. Maadoitusjohdin (maadoituselektrodi) Metalliset vesi- ja ilmanvaihtoputket PE-johtimella pitää olla hyvä yhteys maahan kaikista asennuksen kohdista (= suojajohdon jatkuvuus)
Suojausluokka I Maadoitettu pistotulppa ja pistorasia
Suojausmenetelmä: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys = suojaeristys = Suojausluokka II Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä ja vikasuojaus lisäsuojauksella TAI Perus- ja vikasuojaus on toteutettu yhdistetyllä vahvistetulla eristyksellä Tunnus Laitteessa mahdollisesti myös merkki
Luokan II laitteita syöttävä asennus Luokan II laitteita syöttävissä kiinteissä asennuksissa pitää olla suojamaadoitusjohdin, vaikka sitä ei juuri nyt tarvittaisikaan. Suojamaadoitusjohdin kulkee seinässä varalta joka paikkaan tulevaisuuden tarpeiden varalta. Huoneessa EI SAA olla pelkkiä II-luokan pistorasioita. (aina kaverina SL I:n pistorasia)
Suojausluokka II Suojaeristetty pistotulppa ja pistorasia
Se on luvallista, mikä ei tarvitse voimaa tai puukkoa
www.stek.fi
Mikä pielessä? www.tukes.fi Kodin sähkölaitteiden kunnossapito
Suojausmenetelmä: pienoisjännite (= suojajännite) = Suojausluokka III Perus- ja vikasuojaus saavutetaan, kun: nimellisjännite ei ylitä 50 VAC tai 120 VDC (= ELV = Extra Low Voltage = Pienoisjännite) Syöttö tehdään standardin mukaisesta jännitelähteestä Muut standardin vaatimukset täyttyy (414.4) Tunnus vaakuna vastaa pienoisjännitettä (joka saadaan suojaerotusmuuntajasta)
Suojausmenetelmä: Sähköinen erotus (ei numeroitua luokkaa) Perussuojaus on toteutettu peruseristyksellä Vikasuojauksena käytetään erotettujen osien sähköistä erotusta muista piireistä ja maasta Tunnus tai
Suojaerotus Erotetun virtapiirin mikään osa ei saa olla yhteydessä toisiin virtapiireihin eikä maahan. Toteutetaan kelluva virtapiiri Suojaerotetulla virtapiirillä saa syöttää vain yhtä laitetta. (muutama poikkeus) Vertaus: toimii kuin auton akusta saatava sähkö, täysin oma virtapiiri, irrallaan maasta
Yhteenveto: Suojausluokat Luokka 0 Pelkkä peruseristys ei saa käyttää uusissa asennuksissa Luokka I Syötön nopea poiskytkentä Suojamaadoitettu Luokka II Suojaeristetty Luokka III Suojajännite (pienoisjännite) Suojaerotus (ei omaa numeroa tälle tavalle)
On olemassa tilanteita Lisäsuojaus Jotka ovat ihmiselle hengenvaarallisia Perus- tai vikasuojaus ei riitä pelastumiseen Esimerkiksi ihminen saa jännitteen sormilleen, kun seisoo paljain jaloin kostealla nurmikolla. Virta on niin pieni, että sulake EI pala eikä pelasta! Lisäsuojaus toteutetaan käyttämällä vikavirtasuojaa = VVSK = vikavirtasuojakytkin
Lisäsuojaus (maadoitetuissa pistorasioissa) Käytetään perussuojauksen ja vikasuojauksen lisänä, lisäsuojaus ei yksinään riitä Mitoitustoimintavirraltaan enintään 30 ma:n vikavirtasuojaa pitää käyttää suojaamaan esim: Kaikki mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaiset maallikoiden käyttöön tarkoitetut pistorasiat (ei tarvitse esim. pakastimen, APK:n pistorasia) Ulkona käytettävät enintään 32 A pistorasiat Lattialämmityskaapelit
VVSK, vikavirtasuoja(kytkin) Ehjä sähkölaite Viallinen sähkölaite tai virtaa karkaa esim. ihmisen kautta maahan VVSK laukeaa, jos kaikki vaihejohdinta pitkin menevä virta ei tulekaan nollajohtoa pitkin takaisin. VVSK huomaa virtojen eron.
VVSK, vikavirtasuoja(kytkin) 1-vaiheinen VVSK 3-vaiheinen VVSK pistorasiaan 2 moduulia leveä 4 moduulia leveä liitettävä VVSK läpi menee L ja N läpi menee L1, L2, L3 ja N
Turvakytkin Jokaisen koneen (jota voidaan huoltaa) syötössä on oltava luotettava erotuskohta. Syötön erotus toteutetaan tyypillisesti turvakytkimellä.