Sähköasennusten suojaus osa1

Transkriptio

1 Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

2 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE -SUOJAUS ALIJÄNNITE- SUOJAUS Perussuojaus Palosuojaus Ylikuormitussuojaus Vikasuojaus Suojaus palovammoilta Oikosulkusuojaus Suojaus ylikuumenemiselta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

3 SUOJAUS SÄHKÖISKULTA PERUSSUOJAUS VIKASUOJAUS Suojaus kaikelta koskettamiselta -eristäminen -kotelointi Suojaus tahattomalta koskettamiselta -esteet -sijoitus kosketusetäisyyden ulkopuolelle Lisäsuojaus - vikavirtasuojakytkin - lisäpotentiaalintasaus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013 Syötön automaattinen poiskytkentä Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Sähköinen erotus Pienoisjännite SELV tai PELV

4 Suojaus kaikelta koskettamiselta Yleisissä tiloissa olevien sähkölaitteiden vaaralliset jännitteiset osat on suojattava koskettamiselta joko eristämällä tai koteloimalla Eriste on voitava poistaa vain rikkomalla Pienin sallittu kotelointiluokka on IP2X Jos on tarpeen avata kotelo Käytetään avainta tai työkalua Kotelo voidaan avata vasta, syöttö on poistettu Kotelon kannen takana on vähintään IP2X välisuojus Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

5 Kotelointiluokat IP-luokka kertoo laitteen koteloinnin hyvyyden. Ensimmäinen numero kertoo suojauksen vieraita esineitä ja pölyä vastaan. Toinen numero kertoo suojauksen kosteutta vastaan. Kotelointiluokat määritetään akreditoiduissa tarkastuslaitoksissa Suomessa esim. SGS- Fimkossa. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

6 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

7 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

8 Suojaus tahattomalta koskettamiselta Sähkötiloissa, joihin on pääsy vain sähköalan ammattihenkilöillä tai heidän opastamillaan henkilöillä voidaan käyttää perussuojauksessa esteitä ja sijoitusta kosketusetäisyyden ulkopuolelle. Huom. toimistojen, koulujen ja vastaavien rakennusten jakokeskustilat eivät ole tässä mielessä sähkötiloja, vaikka ne ovatkin lukittuja. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

9 TN-C-S-järjestelmä T = yksi piste yhdistetty suoraan maahan (järjestelmän tähtipiste) N = jännitteelle alttiit osat yhdistetty maadoitettuun pisteeseen C = yhdistetty nolla- ja suojamaadoitus (PEN-johdin) S = nolla- ja suojamaadoitus erillisiä (N- ja PE-johdin) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

10 Tyypillinen pienjännitejakelu Suomessa Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

11 Rivitalon nousujohtokaavio -Liittymisjohto TN-C -Rakennus TN-S Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

12 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

13 OK-talon mittauskeskuksen pääkaviosta näkyy mm. TN-Cjärjestelmän liittymisjohto sekä PE- ja N-kiskojen yhdistys Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

14 SYÖTÖN AUTOMAATTINEN POISKYTKENTÄ Vikavirtapiirin muodostuminen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

15 Vaarallisen kosketusjännitteen muodostuminen Johtava yhteys maahan Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

16 Syötön automaattinen poiskytkentä Suojausluokka I Vikasuojauksessa vian sattuessa vikavirta on kytkettävä pois nopeasti. Suojalaitteet toimivat sitä luotettavammin ja nopeammin, mitä suurempi vikavirta on. Vikavirran suuruus riippuu vikavirtapiirin impedanssista mitä pienempi impedanssi sitä suurempi virta. Vikavirtapiirin impedanssi muodostuu vikaimpedanssista, piirissä olevien johtojen impedansseista ja syöttävän verkon impedanssista. Vikasuojaus toteutuu, kun vikavirta ylittää suojalaitteen toimintarajavirran vaaditulla poiskytkentäajalla. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

17 Poiskytkentäajat pienjänniteverkossa (TN-järjestelmä, vaihejännite 230 V) Korkeintaan 32 A suojalaitteella suojattujen ryhmäjohtojen suurin sallittu poiskytkentäaika on 0,4 s. Pääjohdoilla ja niillä johdoilla, joita edellinen kohta ei koske, suurin sallittu poiskytkentäaika on 5 s. Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

18 Tyypillinen vikavirtapiiri Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

19 Syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkastaminen laskemalla Lasketaan oikosulkuvirtapiirin impedanssit syöttävän verkon impedanssi saadaan jakeluverkkoyhtiön ilmoittamasta oikosulkuvirrasta liittymispisteessä kiinteistössä olevien johtojen impedanssit lasketaan, kun tiedetään johdinmateriaali, johtimien poikkipintaalat ja pituudet kokonaisimpedanssi saadaan impedanssien summana Lasketaan oikosulkuvirta Tarkistetaan, että suojalaite toimii riittävän nopeasti lasketulla virralla Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

20 Oikosulkuvirran laskeminen I = k c Z U 3 = c Z U v I k = vikavirtapiirin oikosulkuvirta U = pääjännite (400 V). U v = vaihejännite (230 V) Z = vikavirtapiirin impedanssi c = 0,95 (kerroin, joka ottaa huomioon jännitteen aleneman liittimissä, sulakkeissa, yms) Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

21 Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Suojajohtimen poikkipinta-ala voi poiketa äärijohtimesta. Tämä on huomattava syötön automaattista poiskytkentää laskettaessa. Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

22 KAAPELEIDEN OMINAISIMPEDANSSEJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

23 Sulakkeen virta-aika-ominaiskäyrä Sulake toimii, kun virta ylittää toimintakäyrän Kun virta kasvaa, sulakkeen toimintaaika lyhenee Käyrän yläosalla sulake toimii ylikuormitussuojana ja alaosalla oikosulkusuojana Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

24 SULAKKEIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

25 Johdonsuojakatkaisijan virta-aikaominaiskäyrä Johdonsuojakatkaisija toimii, kun virta ylittää ominaiskäyrän Syötön automaattisessa poiskytkennässä on saatava aikaan pikalaukaisu Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

26 JOHDONSUOJAKATKAISIJOIDEN TOIMINTAVIRTOJA Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

27 Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

28 Syötön automaattisen poiskytkennän tarkistaminen käytännössä Sähkösuunnittelija tarkistaa laskemalla syötön automaattisen poiskytkennän toiminnan. Jos urakoitsija toteuttaa asennuksen suunnitelmien mukaisesti ja johtopituudet ja laskelmat ovat tiedossa, ei syötön automaattista poiskytkentää tarvitse välttämättä mitata. Urakoitsija mittaa kuitenkin liittymispisteen oikosulkuvirran, jotta voidaan varmistua, että laskelman lähtötiedot ovat oikein. Jos laskelmia ei ole, urakoitsija mittaa käyttöönottotarkastuksessa pisimpien ryhmäjohtojen loppupäistä oikosulkuvirrat kaikilla käytetyillä johdinpoikkipinnoilla ja lajeilla sekä eri suojalaitetyypeillä. Lisäksi urakoitsija tarkistaa käyttöönottotarkastuksessa suojajohdipiirin jatkuvuuden mittaamalla, jolloin voidaan olla varmoja siitä, että suojaus toimii koko asennuksessa. Urakoitsija testaa myös vikavirtasuojat mittaamalla niiden laukaisuvirran nousevalla virralla sekä laukaisuajan. Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

29 D taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

30 D taulukkoja automaattisen poiskytkennän toiminnan tarkistamiseen Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013

31 Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Tapio Kallasjoki 1/2013

32 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite,î50v AC taiî120v DC); S = Safety, P = Protective Syötön on tultava turvallisesta lähteestä (esim suojaerotusmuuntajasta) ja virtapiirit on erotettava muista virtapiireistä. Muussa tapauksessa kyseessä on toiminnallinen pienoisjännite FELV, jolloin vikasuojaus ja asennukset on toteutettava kuten vahvavirta-asennuksissa. Tapio Kallasjoki 1/2013

33 SELV- ja PELV-järjestelmät on erotettava muista järjestelmistä Tapio Kallasjoki 1/2013

34 Suojajärjestelmien muuntajia Tapio Kallasjoki 1/2013

35 SELV-valaistusjärjestelmät (paljaita johtoja käytettäessä jännite enintään 25V AC) Tapio Kallasjoki 1/2013

36 Vikasuojausmenetelmä Sähköinen erotus Erotusmuuntaja erottaa virtapiirin galvaanisesti syöttävästä verkosta, jolloin erotetun virtapiirin ja esimerkiksi maan välille ei synny potentiaalieroa. Menetelmää käytetään vikasuojauksessa esimerkiksi sähkölaitekorjaamoissa, lääkintätiloissa ja veneiden maasähkölaitteissa. Tapio Kallasjoki 1/2013

37 Sähköinen erotus, kun syötetään useampaa kulutuslaitetta Tapio Kallasjoki 1/2013

38 Vikasuojaustapa: Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Entinen nimitys suojaeristys Estää laitteen kosketeltavien osien tulemisen jännitteelliseksi vian johdosta Laitetta ei voi suojamaadoittaa Tapio Kallasjoki 1/2013

39 Suojaeristetty laite voi olla kiinteästi asennettu tai siirrettävä pistotulppaliitäntäinen laite Siirrettävän suojaeristetyn laitteen tunnistaa pistotulpasta Esimerkiksi sähkölämmityspatterit ovat usein suojaeristettyjä. Niiden syöttöjohdossa on kuitenkin oltava mukana suojajohdin, joka liitetään laitteessa olevaan eristettyyn liittimeen. Tämä mahdollistaa myöhemmin lämmittimen vaihdon suojamaadoitettuun laitteeseen. Tapio Kallasjoki 1/2013

40 Lisäsuojaus vikavirtasuojakytkimellä Tapio Kallasjoki 1/2013

41 Vikavirtasuojakytkin Toiminta perustuu summavirran mittaukseen sekä yksi- että kolmivaiheverkoissa (vaihejohdot+nolla). Havahtuu ja kytkee johdon nopeasti (noin 20ms) jännitteettömäksi, kun erovirta ylittää asetetun arvon. Käytetään sekä lisäsuojana henkilösuojauksessa (I max =30mA) että palosuojaukseen (I max =300mA). Tapio Kallasjoki 1/2013

42 Lisäsuojauksen käyttö Lisäsuojana pitää vaihtosähköjärjestelmissä käyttää lisäsuojana enintään 30 ma vikavirtasuojaa suojaamaan mitoitusvirraltaan enintään 20 A tavanomaisia maallikoiden käyttämiä pistorasioita suojaamaan ulkona käytettävää, mitoitusvirraltaan enintään 32 A pistorasiaa tai siirrettävää laitetta Poikkeukset, joissa lisäsuojausta ei tarvita valaisinpistorasiat erityiselle määrätylle laitteelle tarkoitetut pistorasiat pistorasiat, joita käytetään ammattihenkilön tai opastetun henkilön valvomana teollisissa tai kaupallisissa rakennuksissa Tapio Kallasjoki 1/2013

43 Ryhmäkeskuksen pääkaaviosta nähdään, kuinka vikavirtasuojalla suojattavat lähdöt voidaan ryhmitellä suojien taakse Tapio Kallasjoki 1/2013

44 Asunnoissa vikavirtasuojan voi jättää pois seuraavilta pistorasioilta: jääkaapit ja pakastimet liedet ja uunit astiainpesukoneet lämminvesivaraajat pistotulpalla liitettävät kiinteästi asennetut pumput, puhaltimet, sähkökäyttöiset vesihanat, ilmansuodattimet, yms. Tapio Kallasjoki 1/2013

45 Esimerkkejä, joissa vikavirtasuojakytkin toimii lisäsuojana Tapio Kallasjoki 1/2013

46 Esimerkkejä vikavirtasuojakytkimen käytöstä palosuojauksessa eläinsuojat putkistojen saattolämmitykset palavien materiaalien varastotilat Tapio Kallasjoki 1/2013

47 Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Tapio Kallasjoki 2/2014

48 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa: 1) I b îi n îi z, jossa I z I b = johdon mitoitusvirta I n = suojalaitteen nimellisvirta I z = johdon kuormitettavuus I n Kuormitus P, cosij I b Tapio Kallasjoki 2/2014

49 toinen ehto 2) I 2 î 1,45 x I z, jossa I 2 = virta, jolla suojalaite toimii luotettavasti - sulakkeen ylempi sulamisrajavirta - johdonsuojakatkaisijan toimintarajavirta Iz = johdon kuormitettavuus I 2 = k x I n Kerroin k riippuu suojalaitetyypistä Tapio Kallasjoki 2/2014

50 Sulakkeiden toimintarajavirtoja k Tapio Kallasjoki 2/2014

51 gg-tyypin sulakkeille voidaan laskea, millaista kuormitettavuutta eri nimellisvirtaiset sulakkeet edellyttävät johdolta Laskentakaava: I2 1, 45 I z I 2 k I n k I n 1, 45 I z z I n k I 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014

52 Johdonsuojakatkaisijoiden ominaisarvoja k B-, C- ja D-tyypin johdonsuojakatkaisijoille I z ï I n, koska I2 1, 45 I 2 k I n I z k I n 1, 45 I z k I z I n 1,45 Ja k = 1,45 Tapio Kallasjoki 2/2014 k

53 Johdon kuormitettavuuden ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun asennettu johto tiedetään) Selvitä asennetun johdon ominaisuudet Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Hae kuormitettavuus kuormitustaulukoista Korjaa tarvittaessa saamaasi kuormitettavuuden arvoa korjauskertoimilla Määritä sopiva ylikuormitussuoja kuormitettavuuden perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014

54 Johdon ominaisuuksien selvittäminen tyyppimerkinnän perusteella Johdinlaji Jos tyyppimerkinnän ensimmäinen kirjain on A, johdinlaji on alumiini ja muussa tapauksessa kupari Eristemateriaali Jos merkinnässä on X-kirjain, eriste on PEX ja muussa tapauksessa PVC Poikkipinta-ala Poikkipinta-ala näkyy suoraan neliömillimetreinä tyyppimerkinnästä. Äärijohtimen poikkipinta-ala määrää kuormitettavuuden. Kuormitettujen johtimien lukumäärä Yksivaiheisessa johdossa kuormitettuja johtimia on kaksi ja kolmivaiheisessa kolme Monijohdinkaapeli vai erilliset johtimet? Jos merkintä alkaa suoraan kirjaintunnuksella kyseessä on monijohdinkaapeli. Jos tunnus alkaa numerolla (=johtimien lukumäärä), kyseessä ovat joko yksijohdinkaapelit tai erilliset peruseristetyt johtimet. Tapio Kallasjoki 2/2014

55 Eristemateriaalien suurimmat sallitut jatkuvat lämpötilat Tapio Kallasjoki 2/2014

56 Johdon asennustavan, referenssiasennustavan ja kuormitettavuuden määrittäminen Johdon asennustapa määritetään standardin SFS-EN taulukosta 52-3 (52H) Taulukon vasemmasta reunasta näkyy referenssiasennustavan kirjainmerkintä Referenssiasennustavat ovat taulukossa A.52-1, josta löytyy opastus kuormitustaulukoihin. Johdon ominaisuuksien perusteella valitaan oikea kuormitettavuustaulukko (taulukot A A.52-9) Haetaan valitusta taulukosta kuormitettavuus poikkipinta-alan perusteella Tapio Kallasjoki 2/2014

57 Esimerkki asennustapataulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014

58 Referenssiasennustavat 1(2) Tapio Kallasjoki 2/2014

59 Refenssiasennustavat 2(2) Tapio Kallasjoki 2/2014

60 Esimerkki kuormitustaulukosta Tapio Kallasjoki 2/2014

61 Korjauskertoimet Kuormitettavuustaulukot on laadittu yksittäisille johdoille määrätyissä oletusympäristöissä (ilman lämpötila +25 C ja maan lämpötila +15 C. Jos tilanne poikkeaa oletetusta, kuormitettavuusarvoja on korjattava seuraavilla korjauskertoimilla: Lämpötilan korjauskertoimet: taulukot A ja A Maalajin korjauskerroin: taulukko A (oletuksena puolikuiva savi tai kostea sora, korjauskertoimet annettu lämpöresistiivisyyden perusteella; eri maalajien lämpöresistiivisyysarvoja julkaisun D taulukossa 52.10) Ryhmäkorjauskertoimet (lähistöllä olevien muiden johtojen vaikutus): taulukot A A Tapio Kallasjoki 2/2014

62 Esimerkki ryhmäkorjauskertoimista Tapio Kallasjoki 2/2014

63 Esimerkki maahan asennetun kaapelin korjauskertoimista Lähde: D Tapio Kallasjoki 2/2014

64 Lämpöeristeen vaikutus läpimenevän kaapelin kuormitettavuuteen Lähde D Tapio Kallasjoki 2/2014

65 Johdon poikkipinta-alan ja ylikuormitussuojan määrittäminen (kun mitoitusvirta tai teho tunnetaan) Määritä virtapiirin mitoitusvirta Määritä sopiva ylikuormitussuoja mitoitusvirran perusteella Selvitä ylikuormitussuojan edellyttämä kuormitettavuus johdolta Valitse sopiva johtolaji Selvitä johdon asennustapa ja referenssiasennustapa Selvitä korjauskertoimet ja korjaa tarvittaessa laskemaasi kuormitettavuuden arvoa vastaamaan kuormitustaulukon oletuksia Hae riittävä poikkipinta-ala kuormitettavuuden perusteella kuormitustaulukoista Tapio Kallasjoki 2/2014

66 Oikosulkusuojauksen ehdot Oikosulkusuojan on pystyttävä katkaisemaan suurin pirissä esiintyvä oikosulkuvirta Poiskytkennän on tapahduttava ennen kuin suojalaitteen suojaamat piirit vaurioituvat t = ( k x A / I ) 2 jossa t on oikosulun sallittu kestoaika (s) K on johdinvakio I on oikosulkuvirran suuruus (A) Tapio Kallasjoki 2/2014

67 Ylikuormitussuojien sijoittaminen Tapio Kallasjoki 2/2014

68 Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014

69 Ylikuormitussuojien pois jättäminen Tapio Kallasjoki 2/2014

70 Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa Jännitteen alenema kuluttajan asennuksissa saa suositusten (ST 13.31) mukaan olla korkeintaan 4% liittymispisteen ja sähkölaitteen välillä. Alenema voidaan laskea seuraavien yhtälöiden avulla: Yksivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I 2 l ( r cos x sin ) Kolmivaiheinen kuorma, vaihtovirta: U v I l ( r cos x sin ) Suhteellinen alenema: u(%) U U v v 100% jossa U v 230 V l on johdon pituus, I on virta sekä r ja x ovat johdon resistanssi ja reaktanssi, plus-merkki induktiivisella ja miinus-merkki kapasitiivisella kuormalla. Tapio Kallasjoki 2/2014

71 Harmonisten yliaaltojen aiheuttamia mitoitusongelmia Kolmella jaolliset yliaaltovirrat ovat samanvaiheisia ja summautuvat nolla- tai PEN-johtimeen. Siksi mitoitus saatetaan joskus joutua tekemään nollajohdon virran mukaan oheisen taulukon perusteella: 3. yliaalto Osuus vaihevirrasta % >45 Korjaustekijä Mitoitus tehdään vaihevirran perusteella 1 0, Mitoitus tehdään nollajohtimen virran perusteella - - 0,86 1 Tapio Kallasjoki 2/2014

72 Tapio Kallasjoki 2/2014 Lähde: SFS-käsikirja 600

73 Johdon mitoitukseen ja valintaan vaikuttavia ympäristötekijöitä Tapio Kallasjoki 2/2014

74 Johtoteiden valinnassa huomioon otettavia tekijöitä kaapelit saadaan vahingoittumatta ja helposti asennetuksi kaapelipituudet tulevat mahdollisimman lyhyiksi kaapelireiteille jää riittävästi varaa tulevaisuuden laajennuksia varten helposti häiriintyvät telekaapelit ja vahvavirtakaapelit sijoitetaan riittävän kauas toisistaan asennustyön ulkonäkö tyydyttää tilaajan vaatimuksia Tapio Kallasjoki 2/2014

75 Johtoteitä Tehdasvalmisteisia johtoteitä putket alumiiniset kaapelihyllyt teräsprofiiliset kaapelihyllyt ripustuskiskot johtokanavat listat kosketinkiskot Lisäksi käytetään rakennusosista valmistettuja johtoteitä - ontelolaatat - kotelolaatat - lattiakanavat - listat - asennuslattiat ja alaslasketut katot - seinä- ja kattorakenteet putkettomassa asennuksessa Tapio Kallasjoki 2/2014

76 Esimerkki kaapelihyllystä Tapio Kallasjoki 2/2014

77 Esimerkki ripustuskiskojärjestelmästä Tapio Kallasjoki 2/2014

78 Esimerkki johtokanavasta Johtokanavia on sekä muovista että alumiinista valmistettuja. Kanaviin asennetaan asennuskaapelit ja rasiakojeet. Kanavissa voi olla erilliset kannella avattavat osat tele- ja vahvavirta-asennuksille. Tapio Kallasjoki 2/2014

79 Pistorasiapylväs käytössä erityisesti avotoimistoissa vaatii liitäntärasiat kattoon, esimerkiksi valaisinripustuskiskoon Tapio Kallasjoki 2/2014

80 Käytännön mitoitussääntöjä 10 A ylivirtasuojalla (johdonsuojakatkaisija tai sulake) suojatun johdon ryhmäjohdon poikkipinta on 1,5 mm 2 kuparia. Samaan ryhmäjohtoon saa sijoittaa yleensä enintään 10 kulutuspistettä vaihetta kohden. Kulutuspisteellä tarkoitetaan kiinteää valopistettä tai korkeintaan kaksiosaista pistorasiaa. Kolmiosainen pistorasia lasketaan kahdeksi kulutuspisteeksi. 16 A ylivirtasuojalla suojatun johdon poikkipinta on yleensä 2,5 mm 2 kuparia. Kulutuspisteiden määrä saa olla korkeintaan 15 kpl. Silloin kun ryhmässä on pelkästään pistorasioita, käytetään 16 A ylivirtasuojaa. Pelkästään valaisimia sisältävissä ryhmissä, jolloin kuormituksen ottama teho tunnetaan, voidaan valopisteiden lukumäärä mitoittaa siten, että ryhmäjohdon kuormitus on korkeintaan 90 % ylivirtasuojan nimellisvirrasta. Mitoituksessa on kuitenkin otettava huomioon elektronisten liitäntälaitteiden aiheuttama kytkentävirtasysäys, joka saattaa rajoittaa valaisimien lukumäärää. Tapio Kallasjoki 2/2014

81 Vuotovirtojen huomioon ottaminen vikavirtasuojatuissa ryhmäjohdoissa SFS-EN sallii seuraavat vuotovirrat Suojausluokan 0 ja III laitteet 0,5 ma Suojausluokan II laitteet 0,25 ma Suojausluokan I siirrettävät laitteet 0,75 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet 3,5 ma Suojausluokan I kiinteät laitteet, joissa on lämpövastus 0,75 ma tai 0,75mA/kW, enintään 5 ma Vikavirtasuoja voi toimia virran arvolla, joka on 50% suojan nimellisvirrasta. Virhelaukaisujen välttämiseksi yhden suojalaitteen taakse liitettyjen laitteiden kokonaisvuotovirta ei saisi ylittää 1/3 suojan nimellisvirrasta, eli henkilösuojauksessa käytetyllä 30 ma suojalla vuotovirta saisi olla korkeintaan 10 ma. Tapio Kallasjoki 2/2014

82 Ryhmittelysäädöksiä Samassa asennusputkessa tai johtokanavan erotetussa osassa voi olla useita virtapiirejä, kun johtimien eristys on valittu suurimman esiintyvän jännitteen mukaisesti. Peruseristetyt johtimet suojajohtimia lukuun ottamatta tulee asentaa asennusputkeen tai johtokanavaan. Saman virtapiirin johtimet täytyy olla samassa asennusputkessa, kaapelissa tai johtokanavassa. Tämä ei kuitenkaan koske kaapeleiden rinnankytkentää. Tapio Kallasjoki 2/2014

83 Kolmivaiheinen ryhmäjohdon eri vaiheet voivat syöttää eri yksivaiheisia kuormia Lähde: D Tapio Kallasjoki 2/2014