SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
|
|
- Kalevi Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Mukana otteita sähkötyöturvallisuusstandardista SFS6002
2 AIHEET Sähkövirran vaikutukset ihmiskehoon Sähköverkon rakenne Suojausmenetelmät Kosketusjännitesuojaus Johdonsuojalaitteet Vikavirtasuojakytkin Yleistä sähkötöistä Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot Mittaukset ja tarkistukset Sähkötapaturmien ensiapu ( Erillinen liite )
3 Ihmiskeho ja sähkövirta Ihmiskehon resistanssi on riippuvainen jännitteestä, ja resistanssi pienenee jännitteen kasvaessa 230 V jännitteellä ihmisen resistanssi kädestä-käteen on noin 1,7 k ja kädestä jalkaan noin 1 k Yli 200 V jännitteillä ei kosketuspinta-alalla tai ihon kosteudella ole merkittävää vaikutusta virran suuruuteen Ihmisen läpi menevän virran suuruus riippuu merkittävästi siitä, miten hyvin ihminen on yhteydessä maapotentiaaliin ( -> Käyttöolosuhdeluokitus )
4 SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUKSET IHMISKEHOON, 50 Hz -taajuudella Virran tehollisarvo ma Kestoaika Vaikutukset ihmiskehoon 0 1 Ei merkitystä Virta ylittää tuntokynnyksen Ei terveysvaikutuksia 1 10 Ei merkitystä Voimakkaita kipuja käsivarsilihaksissa Ei terveysvaikutuksia Ei merkitystä Kouristuskynnys ylittyy, Käsien irottaminen jännitteisestä kohteesta omin avuin ei onnistu Ei terveysvaikutuksia Minuutteja Käsivarsien kouristuksenomainen yhteentaivutus Hengitysvaikeuksia ja verenpaineen nousu S I E T O R A J A! Sekunneista minuutteihin Alle 0,8 s Yli 0,8 s Epäsäännöllisyyksiä sydämen toiminnassa. Verenpaineen nousu. Voimakkaita kouristuksia. Tajuttomuus. Sydänkammiovärinän riski pitkällä vaikutusajalla. Ei sydänkammiovärinää. Voimakas sokkivaikutus Sydänkammiovärinä. Tajuttomuus. Virran aiheuttamia palovammoja Yli 500 Alle 0,8 s Yli 0,8 s Sydänkammiovärinä. Tajuttomuus. Virran aiheuttamia palovammoja Sydänpysähdys. Tajuttomuus. Voimakkaita palovammoja
5 SÄHKÖVIRRAN VAIKUTUKSET IHMISKEHOON, 50 Hz -taajuudella 0,8 s = Sydänjakso Normaalilla 230/400V verkkojännitteellä ihmisen läpi kulkeva virta on maksimissaan 200 ma luokkaa ( Ihmisen resistanssi 230V jännitteellä on 1 k -luokkaa ) Sähköisku on hengenvaarallinen, jos sen vaikutusaika ylittää sydänjakson Suojalaitteen on katkaistava vikatilanteessa jännite riittävän nopeasti V I K A S U O J A U S ( Kosketusjännitesuojaus )! Henkilösuojaukseen käytettävän vikavirtasuojakytkimen laukaisuerovirta saa olla enintään 30 ma
6 ELV, LV, HV ELV, Extra Low Voltage, Pienoisjännite: < 50 V AC < 120 V DC LV, Low Voltage, Pienjännite: 50 V 1000 V AC 120 V 1500 V DC HV, High Voltage, Suurjännite: > 1000 V AC > 1500 V DC
7 Pienoisjännitteet < 50 V AC tai < 120V DC SELV Täyttää suojaeristyksen ehdot Ei saa suojamaadoittaa PELV Täyttää suojaeristyksen ehdot Saa suojamaadoittaa FELV Ei täytä suojaeristyksen ehtoja Tulee suojamaadoittaa Esim: Työkoneen ohjausjärjestelmä Toiminnallinen pienoisjännite Pistokytkimiä käytettäessä EI saa olla mahdollisuutta sekoittaa eri pienoisjännitejärjestelmiä!!!!!!!
8 Valtakunnan siirtoverkko Kuvassa Suomen sähkönsiirron kantaverkko Siirtoverkossa käytetään suurjännitettä, käytössä ovat suurjännitteet: 400 kv 220 kv 110kV Paikalliset sähköyhtiöt käyttävät siirrossa 20 kv keskijännitettä Sähkön jakelussa käytetään 230/400 V pienjännitettä
9 Käytössä olevat pienjännitteet Normaali jakeluverkko : 230/400 V Vaihejännite, jännite nollan ja vaiheen välillä 230 V Pääjännite, jännite vaiheiden välillä 400 V Teollisuuslaitoksissa käytetään yleisesti myös 400/690 V sähköverkkoa Tavalliset sähkömoottorit käyvät, 690 V jännitteellä ne kytketään tähtikytkentään ja 400 V jännitteellä kolmiokytkentään Siirtohäviöt saadaan pudotettua kolmasosaan normaaliin 230/400 V jakelujännitteeseen nähden Sähköturvallisuusasioita tarkastellaan aina vaihejännitteellä, koska sähköiskut tapahtuvat vaiheen ja maan välillä
10 PERUSSUOJAUS / VIKASUOJAUS PERUSSUOJAUS [ = KOSKETUSSUOJAUS ] Estää ( tahattomasti ) koskettamasta jännitteistä osaa VIKASUOJAUS [ = KOSKETUSJÄNNITESUOJAUS ] Estää vaarallisen kosketusjännitteen syntyminen vian seurauksena
11 PERUSSUOJAUS Perussuojauksen tarkoituksena on estää kosketus jännitteisiin osiin Kaikkien kuluttajille myytävien sähkölaitteiden tulee täyttää vähintään IP2X luokan vaatimukset Kosketeltavien vaakasuorien pintojen tulee täyttää IP4X luokan vaatimukset Osittaisella perussuojauksella tarkoitetaan kosketussuojausta, jolla estetään tahaton koskettaminen jännitteisiin osiin Esimerkkinä keskusten sisäiset rakenteet Perussuojausmenetelmä on myös jännitteisten osien sijoittaminen kosketusetäisyyden ulkopuolelle Ilmajohdot, pylväsmuuntamot
12 IP-LUOKITUS
13 IP-LUOKITUS ENSIMMÄINEN TUNNUSNUMERO MEKAANINEN SUOJAUS Numero Merkitys Merkitys laitesuojauksessa henkilösuojauksessa 0 Suojaamaton Suojaamaton 1 Suojattu Ø >= 50mm Nyrkiltä 2 Suojattu Ø >=12.5mm Sormelta 3 Suojattu Ø >= 2.5mm Työkalulta 4 Suojattu Ø >= 1.0mm Langalta 5 Pölysuojatusti Langalta 6 Pölytiiviisti Langalta Kaikkien kuluttajille myytävien sähkölaitteiden tulee täyttää vähintään IP2X luokan vaatimukset ja kosketeltavien vaakasuorien pintojen tulee täyttää IP4X luokan vaatimukset
14 IP-LUOKITUS TOINEN TUNNUSNUMERO KOSTEUSSUOJAUS Numero Merkitys laitesuojauksessa / suojattu 0 Suojaamaton 1 Pystysuoraan tippuvalta vedeltä 2 Tippuvalta vedeltä, laitteen kallistus max Satavalta vedeltä 4 Roiskuvalta vedeltä 5 Vesisuihkulta 6 Voimakkaalta vesisuihkulta 7 Lyhytaikaisesti upotettuna 8 Jatkuvasti upotettuna
15 IP-LUOKITUS LISÄKIRJAIMET Kirjain Merkitys laitesuojauksessa Merkitys henkilösuojauksessa/ vaaralliset osat suojattu A Nyrkiltä B Sormelta C Työkalulta D Langalta H Suurjännitelaite M Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa käynnissä S Vesisuojaus koestettu laitteen ollessa pysähdyksissä W Laite koestettu erityisiin sääoloihin
16 Ensimmäinen kirjain: JÄRJESTELMÄN MAADOITUSTAVAT Järjestelmän maadoitustapa: T => Yksi piste on yhdistetty suoraan maahan I => Kaikki jännitteiset osat eristetty maasta tai yksi piste yhdistetty maahan impedanssin kautta ( siis EI suoraan maahan ) Toinen kirjain Sähkölaitteiston jännitteelle alttiiden osien maadoitustapa T => Jännitteelle alttiit osat on yhdistetty galvaanisesti maahan ( Riippumatta järjestelmän maadoitustavasta ) N => Jännitteelle alttiit osat on yhdistetty jakelujärjestelmän maadoitettuun pisteeseen
17 SÄHKÖVERKON RAKENNE [ TN ] TN järjestelmässä pienjännitemuuntajalla toteutettu nolla maadoitetaan maapotentiaaliin mahdollisimman hyvin koko pienjänniteverkon osalta idea: Nolla- ja suojamaadoitusjohtimen, ja maan ja rakennusten nollapotentiaalin välille ei muodostu jänniteeroa missään olosuhteissa!
18 TN-C
19 TN-S
20 SÄHKÖINEN EROTUS Sähköisessä erotuksessa lähtö erotetaan galvaanisesti sähköverkosta Jännite muodostuu täten vain johtimien välille, maapotentiaalia vastaa ei ole jännite-eroa Peruseristys Eristysvaatimuksilleen kevyempi versio suojaerotuksesta Sähköiseen erotukseen saa kytkeä vain yhden laitteen Pääasiallinen jännitteensyöttötapa 0 luokan sähkölaitteille tiloissa, joissa ei ole 0 luokan pistorasioita
21 SUOJAEROTUS Suojaerotuksessa lähtö erotetaan galvaanisesti sähköverkosta Jännite muodostuu täten vain johtimien välille, maapotentiaalia vastaa ei ole jännite-eroa Kaksoiseristys tai vahvistettu eristys Suojaerotukseen saa ( pääsääntöisesti ) kytkeä vain yhden laitteen Pääasiallinen jännitteensyöttötapa käsiteltäessä puutteellisesti kosketussuojattuja laitteita ( sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot )
22 IT-JÄRJESTELMÄ IT-järjestelmässä koko tilan sähkönsyöttö järjestetään suojaerotusmuuntajan kautta Käytetään sähkölaitekorjaamoissa ( Käyttö aika vähäistä ) Varustettava maasulun- ja eristystilan valvontalaitteella. Tällä varmistetaan, että syötöllä ei ole potentiaalia maahan nähden
23 SUOJAUSLUOKKA 0 Peruseristetty 0 Luokan pistorasioita voidaan nykisin käyttää vain sähköisesti erotettuna. Aiemmin niitä voitiin käyttää vaarattomaksi luokitelluissa käyttöolosuhteissa 0 Luokan sähkölaitteissa ei ole lisäsuojausta vikatapausten varalta, vaan laitteen eristys on peruseristyksen varassa 0 Luokan pistotulppa ei käy kuin 0 luokan pistorasiaan 0 Luokan pistorasiaan sensijaan käy 0- luokan pistotulpan lisäksi myös suojausluokan 1- ja 2- pistotulpat
24 SUOJAUSLUOKKA 0 Peruseristetty 0 Luokan pistorasiaan sen sijaan käy 0- luokan pistotulpan lisäksi myös suojausluokan 1- ja 2- pistotulpat
25 SUOJAUSLUOKKA 1 Suojamaadoitettu 1 luokan sähkölaitteissa on lisäsuojauksena suojamaadoitus, joka tarkoittaa laitteen kosketeltavien metalliosien liittämistä sähköiseen nollapotentiaaliin. Tämä liitäntä tapahtuu suojamaadoituksen ( Johdin + koskettimet ) avulla Suojausluokan 1- pistotulppa käy myös suojausluokan 0- pistorasiaan Suojausluokan 0 pistotulppa ei käy suojausluokan 1 pistorasiaan Suojausluokan 2- pistotulppa käy suojausluokan 1- pistorasiaan
26 SUOJAUSLUOKKA 1 Suojamaadoitettu Suojausluokan 1- pistotulppa käy myös suojausluokan 0- pistorasiaan Suojausluokan 0 pistotulppa ei käy suojausluokan 1 pistorasiaan Suojausluokan 2- pistotulppa käy suojausluokan 1- pistorasiaan
27 SUOJAUSLUOKKA 2 Suojaeristys 2- Luokan sähkölaitteissa on peruseristyksen lisäksi lisäeristys. Suojaeristetyn laitteen tunnus:
28 SUOJAUSLUOKKA 2 Suojaeristys Suojausluokan 2- laitteiden pistotulppa käy sekä 0- että 1- luokan pistorasiaan
29 SUOJAUSLUOKKA 3 Pienoisjännite Suojajännitteisen laitteen käyttöjännite on alle 50 VAC ( tai alle 120 VDC ) Suojajännitteisen laitteen tunnus:
30 IEC Standardi Eurooppalainen CEE standardi on yhteensopiva kansainvälisen IEC standardin kanssa Nimellisjännite ilmaistaan kalusteen värin avulla ( Pistorasia + pistotulppa )
31 1- vaihepistorasia, CEE-tyyppi Eurooppalaisen CEE standardin mukainen yksivaihepistorasia Nimellisvirta 16 A Etuja Schuko-rasiaan nähden: - Nollan paikka säilyy myös siirrossa - Kestää paremmin kuormitusta nimellisvirralla Liitännät : - Vaihejohdin ( L ) - Nolla ( N ) - Suojamaa ( PE )
32 3-vaihepistorasia Eurooppalaisen CEE standardin mukainen kolmivaihepistorasia Saatavissa 16 A 125 A virroille, muoto sama, koko kasvaa nimellisvirran kasvaessa Liitännät : - 3 * vaihejohdin ( L1, L2, L3 ) - Nolla ( N ) - Suojamaa ( PE )
33 Schuko / CEE 1~ / 3~ 1- vaihepistorasioiden osalta on matkailuajoneuvojen paikoitusalueilla ja pienvenesatamissa siirrytty CEE mallisiin pistorasioihin 3 vaiheinen syöttö suurtehoisille sähkölaitteille tuo selviä etuja : Tasaisempi sähköverkon kuormitus Luonnostaan parempi virranmuoto ( = Pienempi jännitesärö ) Johtimien parempi hyödyntäminen, 67% johdinpinta-alan lisäyksellä saavutetaan kolminkertainen siirtoteho
34 JOHDONSUOJALAITTEET SULAKE ( = varoke ) Tulppasulake 2 A 63 A Kahvasulake 10 A 1250 A JOHDONSUOJAKATKAISIJA Palautettava Erillinen laukaisutekniikka oikosulku- ja ylikuormitussuojaukseen Magneettinen laukaisu oikosulkusuojaukseen Bimetallilaukaisu ylikuormitukseen
35 JOHDONSUOJALAITTEET Sulakkeet Varokepesän pohjakoskettimella estetään liian suuren sulakkeen käyttö Nimellisvirta Tunnusväri 2 A Oranssi 4 A Ruskea 6 A Vihreä 10 A Punainen 16 A Harmaa Kuvan lähde: TUKES Nimellisvirta Tunnusväri 20 A Sininen 25 A Keltainen 35 A Musta 50 A Valkoinen 63 A Kupari
36 JOHDONSUOJALAITTEET Sulakkeet g -> Oikosulku- ja ylikuormitussuojaksi soveltuva sulake a -> Vain oikosulkusuojaksi soveltuva sulake G -> Johdon suojaukseen tarkoitettu sulake M -> Moottoripiirin suojaukseen tarkoitettu sulake Esimerkkejä: gg ( VDE: gl ) on yleisimmin käytetty sulake, joka on tarkoitettu johdon ylikuormitus- ja oikosulkusuojaukseen am on moottoripiirin etusulake, jota ei saa käyttää ilman moottorin ylikuormitussuojaa
37 JOHDONSUOJALAITTEET Johdonsuojakatkaisija Erillinen laukaisutekniikka oikosulku- ja ylikuormitussuojaukseen Magneettinen laukaisu oikosulkusuojaukseen Bimetallilaukaisu ylikuormitukseen
38 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN Vikavirtasuojakytkin vertaa menevää ja tulevaa virtaa. Jos virtojen ero ylittää sallitun, katkaisee vikavirtasuojakytkin syötön välittömästi Kuva: 1D-2002
39 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN Henkilösuojaukseen max. 30 ma vikavirtasuojakytkin, tyyppi A tai B Palosuojauksessa käytetään myös suuremman laukaisuerovirran vikavirtasuojakytkimiä, yleensä max. 300 ma Kuva: UTU
40 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN TYYPIT AC: Toimii vain vaihtovirralla Käyttö vain palosuojaukseen tai automaattisen poiskytkentäehdon täyttämiseksi A: Toimii vaihtovirran lisäksi myös pulssimaisella tasavirralla. Myös henkilösuojaukseen B: Toimii vaihtovirran lisäksi myös tasavirralla Myös henkilösuojaukseen Kuva: 1D-2002
41 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN (1) Enintään 30 ma, tyypin A tai B vikavirtasuojakytkin on asennettava seuraavissa tapauksissa: 32 A Ulkopistorasiat ja ulos asennetut siirrettävät tai puolikiinteät laitteet 20 A Maallikoiden käyttöön tarkoitetut pistorasiat Koskee täten lähes kaikkia pistorasioita asuin-,koulu- ja toimistorakennuksissa Ei koske valaisinpistorasioita! Yksittäisiä kiinteän laitteen syöttöön tarkoitettuja pistorasioita voidaan syöttää ilman vikavirtasuojakytkintä. Tällöin pistorasia on merkattava tai sijoitettava niin, ettei siihen voi kytkeä muuta laitetta Kaikki virtapiirit sauna-, kylpy-, suihku-, ja uima-allastiloissa [ EI koske kiuasta ] 32 A pistorasiat rakennustyömailla. Lisäksi/paitsi: Merkitty alakeskussyöttö voidaan jättää vikavirtasuojauksen ulkopuolelle, varoituskilpi oltava Virtapiirit, jotka syöttävät yli 32A pistorasioita on suojattava enintään 500mA vikavirtasuojakytkimellä Tilapäisasennukset ( Esim. messutilat ) 32 A Pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot maatalouden rakennuksissa. Lisäksi: Yli 32A pistorasioita syöttävät ryhmäjohdot on suojattava enintään 100mA vikavirtasuojakytkimellä Kaikki muut ryhmäjohdot on suojattava enintään 300mA vikavirtasuojakytkimellä Ahtaat johtavat tilat Matkailuajoneuvojen paikoitusalueet Pienvenesatamat Lääkintätilat Sähkölaitekorjaamot ja laboratoriot
42 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN (2) Enintään 30 ma vikavirtasuojakytkin ( myös AC tyyppi sallittu ) on asennettava kaikkiin lämmityskaapeleiden ja kelmujen syöttöön Jos ( kuten yleensä ) vikasuojausmenetelmänä käytetään syötön automaattista poiskytkentää, on poiskytkentä toteutettava ensisijaisesti ylivirtasuojia käyttäen. Jos tämä ei ole teknisesti mahdollista ( pitkät syöttökaapelit, yms ) voidaan poiskytkentä toteuttaa myös enintään 300 ma vikavirtasuojakytkintä käyttäen. Myös AC tyypin vikavirtasuojakytkimen käyttö on sallittu
43 VIKAVIRTASUOJAKYTKIN Vikavirtasuojakytkimen käytöstä: Kylmäkoneiden syöttöön vikavirtasuojakytkintä ei kannata asentaa, koska se laukeaa helposti ukkosen aikana Työmaakeskuksiin vikavirtasuojakytkimet tulivat pakollisiksi jo vuosituhannen alussa -> Päivitysvelvoite vanhoihin keskuksiin Asuinkiinteistöissä ei päivitysvelvoitetta, kaikki uudet asennukset tehtävä aina olemassa olevien määräysten mukaisesti. Poikkeuksena on, että saneerauskohteissa ei vaadita vikavirtasuojauksen käyttöönottoa kuivissa tiloissa, jollei samalla uusita johdotuksia ja keskusta. Pääsääntöisesti: * Vanhat asennukset saa korjata alkuperäisen mukaisiksi. * Uudet asennukset on, muutamia poikkeuksia lukuunottamatta, tehtävä voimassaolevien standardien mukaisiksi.
44 VIKASUOJAUS Oikosulkutapaus vaiheen ja suojamaadoitetun laiterungon välillä: Oikosulkuvirtaa rajoittaa vain johtimien impedanssi Suoja- ja vaihejohtimessa yhtä suuri impedanssi Laiterungon jännite nousee puoleen vaihejännitteestä, eli 230 V vaihejännitteellä 115 V :iin!! Kosketusjännite on vaarallisen voimakas!! Suojalaitteen täytyy laukaista syöttö nopeasti pois päältä!! Oikosulkuvirran tulee olla riittävän suuri laukaistakseen johdonsuojalaitteen määräajassa!! [ Suojajohtimen potentiaalitasaukset ja syötön nollajohtimen maadoitukset pienentävät suojajohdinpiirin impedanssia ]
45 VIKASUOJAUS - Laukaisuaikavaatimus Suurimmat sallitut laukaisuajat TN järjestelmässä eri vaihejännitteillä : 230 V 0,4 s 400 V 0,2 s > 400 V 0,1 s [ SFS2664:1988, IEC 60038:1983 ]
46 VIKASUOJAUS Riittävä oikosulkuvirta eri johdonsuojalaitteilla
47 VIKASUOJAUS Mitoitus Laukaisuaikavaatimus : Siirrettävät laitteet : 0,4 s [ 230 V vaihejännitteellä ] Suojalaitteet vaativat riittävän oikosulkuvirran lauetakseen määräajassa. Virta riippuu nimellisjännitteestä ja oikosulkuimpedanssista. Johtimen maksimipituus: Johdon sallittu kokonaisimpedanssi,( Ω) lmax = Ω Johdon impedanssi,( m ) Oikosulkuvirta on pienimmillään silloin, kun verkkojännite on pienimmillään. Sen toleranssi on ± 5%, josta saadaan kerroin 0,95 Johtimen maksimipituutta määriteltäessä tulee ottaa huomioon myös syöttävän sähköverkon aiempi impedanssi, Z v Asennettavan johtimen maksimi-impedanssi saadaan vähentämällä suurimmasta mahdollisesta kokonaisimpedanssista ( = jolla vaadittava oikosulkuvirta saavutetaan), syöttävän verkon impedanssi.
48 VIKASUOJAUS Mitoitus Kaavoissa: U v = Vaihejännite ( Normaalissa sähköverkossa 230 V ) I k = Laukeamisehdon täyttävä oikosulkuvirta Z v = Syöttävän sähköverkon impedanssi z = Johtimen impedanssi ( / m ) l max = Johdon ( = kaapelin ) maksimipituus
49 VIKASUOJAUS Mitoitus Syöttävän verkon impedanssi voidaan tarvittaessa määrittää myös oikosulkuvirran avulla: Z V 0,95* U = I V V, jossa I v on oikosulkuvirta keskuksella Johtimen impedanssina käytetään johtimen impedanssia +80ºC lämpötilassa.
50 JOHTIMEN POIKKIPINTA-ALA Seuraavassa taulukossa on esitetty kiinteän sähköasennuksen johdon kuormitettavuuden vaatima minimi poikkipinta-ala kuparijohtimelle johdonsuojalaitteen nimellisvirran suhteen, kun johto on uppoasennettu tai pinta-asennetussa johdossa on läpivientejä. Suurempi poikkipinta-ala voidaan tarvita vikasuojausvaatimusten ( ent. kosketusjännitesuojaus ), korkean ympäristölämpötilan tai laitteiden toiminnallisen vaatimusten toteuttamiseksi Johdonsuojalaitteen nimellisvirta ( A ) Siirtoteho 1~ ( kva ) Siirtoteho 3~ ( kva ) Minimi poikkipinta-ala ( / mm² ) Cu 10 A 2,3 kva 6,9 kva 1,5 mm² 16 A 3,7 kva 11,0 kva 2,5 mm² 20 A 4,6 kva 13,8 kva 4 mm² 25 A 5,8 kva 17,3 kva 6 mm² 32 A 8,1 kva 24,2 kva 10 mm²
51 HENKILÖLUOKITUS MAALLIKKO Ei ole koulutettu, eikä opastettu Esim: Tavallinen sähkönkäyttäjä OPASTETTU HENKILÖ Henkilö, jonka sähköalan ammattihenkilö on opastanut välttämään sähkön vaarat Esim: Sähkötiloja siivoava siivooja SÄHKÖALAN AMMATTIHENKILÖ Koulutuksen ja työkokemuksen kautta osaa välttää sähkön vaarat
52 VASTUUT SÄHKÖTÖISSÄ Sähkötyön johtaja Henkilö Juridinen ( = oikeudellinen ) vastuu Yritys Yritys, LY-tunnus ( voi olla toiminimi ) Taloudellinen vastuu ( = vahingonkorvaukset )
53 SÄHKÖTYÖT Sähköalan töitä saavat tehdä vain kelpoisuusvaatimukset täyttävät henkilöt ja yritykset. Sähkötöitä ovat: sähkölaitteistojen rakennustyöt sähkölaitteiden ja -laitteistojen korjaus- ja huoltotyöt.
54 SÄHKÖTYÖT Ennen sähkötöiden aloittamista on toiminnasta tehtävä ilmoitus TUKESille. Toiminnanharjoittajalla tulee olla palveluksessaan sähköturvallisuudesta huolehtiva sähkötöiden johtaja. Sähkötöiden johtajalla tulee olla toimialueen kattava pätevyystodistus ja hänen asemansa urakointiyrityksessä tulee olla sellainen, että hänellä on tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia tehtävistään ja valta vaikuttaa vastuullaan oleviin asioihin.
55 SÄHKÖTYÖT Sähköpätevyysluokat: S1 Kaikki sähkölaitteistot, myös suurjännite S2 Pienjänniteasennukset S3 Sähkölaitteiden korjaus, myös yksittäisen syötön veto Myös vanhat luokitukset ovat voimassa: A Kaikki sähkölaitteistot, myös suurjännite B Kaikki pienjänniteasennukset C Omakotitalon pienjänniteasennukset ( pinta-ala raj. ) D Sähkölaitekorjaus
56 SÄHKÖTYÖN JOHTAJA Sähkötyön johtajalla tulee olla riittävä pätevyys, sähköpätevyys, SP ( SP1, SP2, SP3, A, B, C, D ) Sähköpätevyys haetaan henkilöstöarviointilaitokselta, ja siihen vaaditaan: Hyväksytysti suoritettu sähköturvallisuustutkinto ( ST1, ST2 tai ST3 ) Riittävä koulutus ja työkokemus Koulutus- ja työkokemusvaatimukset suurin piirtein samat, kuin itsenäisen sähkötyön vaatimukset
57 SÄHKÖTYÖT Jokaisessa työkohteessa pitää olla sähköturvallisuudesta vastaava henkilö (sähköturvallisuustoimen johtaja), tämän henkilön tulee olla itsenäiseen sähkötyöhön kykenevä ( ks. Tarkemmat määrittelyt sähköturvallisuus-taskutieto )
58 SÄHKÖTYÖT Kaikille sähkötöitä tekeville henkilöille on annettava yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus. Sähkötyöturvallisuuteen liittyvään yleiseen koulutukseen tulee sisältyä vähintään seuraavat asiat: Sähkön vaarat ja tapaturmat, sähkötyöturvallisuutta koskevien keskeisten säännösten sisältö ja SFS 6002 standardin sisältö, josta jännitetyön osuus voidaan käsitellä ainoastaan tarvittavilta osin. Yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus on uusittava enintään viiden vuoden välein. Kuulustelulla tai vastaavalla tavalla varmistetaan, että koulutukseen osallistuneet henkilöt tuntevat ja ymmärtävät koulutuksen sisällön. Koulutuksesta on annettava todistus tai vastaava dokumentti. SFS 6002 ( sähkötyöturvallisuus )
59 VÄHÄISET SÄHKÖTYÖT Seuraavia töitä saavat tehdä riittävää huolellisuutta noudattaen myös muut kuin sähköalan ammattilaiset: Enintään 250 voltin nimellisjännitteisten asennusrasioiden peitekansien irrotus ja kiinnitys Yksivaiheisten pistotulppien, liitosjohtojen, jatkojohtojen ja sisustusvalaisimien asennus-, korjaus- ja huoltotyöt Nimellisjännitteeltään enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin ja 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat sähkötyöt Käyttötyöt sähkölaitteistossa, jonka jännitteiset osat on suojattu tahattomalta koskettamiselta Omaan käyttöön rakennettujen sähkölaitteiden korjaaminen, jos tämä liittyy sähköalan harrastustoimintaan
60 SÄHKÖTYÖT Vaaditaan urakointioikeudet TUKES:in sähköurakoitsijarekisterissä Sähkötyötä tekevä yritys Sähköpätevyyden omaava vastuuhenkilö Vaadittavat tilat, laitteet ja julkaisut Tekijällä oltava suoritettuna yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus ja oltava itsenäiseen sähkötyöhön kykenevä tai työskenneltävä tällaisen valvonnassa
61 SÄHKÖTYÖ JÄNNITTEETTÖMÄNÄ Jännitteetön -> Jännite on nolla tai lähellä nollaa, ei ole jännitettä ja/tai varausta Pääasiallinen työtapa sähkötöissä Jokaisen työhön osallistuvan henkilön tulee olla ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen henkilön valvoma Toimenpiteet, joilla kohde on ja pysyy jännitteettömänä: Täydellinen erottaminen Jännitteiden kytkennän estäminen Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen Työmaadoittaminen ( Vaadittaessa / Tarvittaessa ) Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta
62 JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVA TOIMENPIDE Tunnuspiirteitä: Jännitteistä osaa kosketaan vain siihen tarkoitetulla välineellä, jännitteistä osaa ei kiinnitetä tai irroiteta Kiinnitetään eristäviä osia, esim. työskentelysuojia Kyseessä Pienjännite ( LV ), SELV tai PELV järjestelmä, jossa ei ole myöskään suuren oikosulkuvirran vaaraa Vaatimukset työn tekijälle: Sähköalan ammattihenkilö, jolla on suoritettuna yleinen sähkötyöturvallisuuskoulutus Opastettu henkilö, jolla on sähköalan koulutusta ja työkokemusta ja on saanut yleisen sähkötyöturvallisuuskoulutuksen Työryhmän voi muodostaa vain yksi henkilö Työkohde: Pienois- tai pienjännite, jossa ei ole suuren oikosulkuvirran vaaraa
63 JÄNNITTEISEEN OSAAN KOHDISTUVA TOIMENPIDE Työvälineet ja suojaimet: Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut mittapäät ja jännitteenkoettimet Lupakäytäntö: Ohjeistus riittää Esimerkkejä mm: Pienjännitteellä ( LV ) tehtävät mittaukset Oikosulkuvirran mittaus käyttöönottotarkastuksessa Tulppasulakkeen pohjakoskettimen vaihto siihen tarkoitetulla työkalulla Suojalaitteiden asettelun muutokset
64 PERUSTASON JÄNNITETYÖ Tunnuspiirteitä: Pienjännite ( LV ) tai pienoisjännite ( ELV ) Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa Pienjännitteellä ( LV ) oikosulkuvirta on rajoitettu tai käytössä on suojaus koskettamiselta Vaatimukset työn tekijälle: Pienjännitteellä sähköalan ammattihenkilö, jolla jännitetyökoulutus, jossa työvaihekohtainen harjoittelu Pienoisjännitteellä myös opastettu henkilö, on sähköalan koulutusta ja työkokemusta ja jolla on työmenetelmää koskeva yksityiskohtainen jännitetyökoulutus Työryhmässä vähintään kaksi henkilöä, tietyin edellytyksin yksikin riittää
65 PERUSTASON JÄNNITETYÖ Työkohde: Pienoisjännite, jossa on suuren oikosulkuvirran vaara tai pienjännite tai erikoispienivirtainen suurjännite Työvälineet ja suojaimet: Jännitetyövälineet ja kyseiselle jännitteelle tarkoitetut mittapäät ja jännitteenkoettimet Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut Suojaimet työohjeen mukaan, yleensä jännitetyökäsineet ja valokaarelta suojaava vaatetus ja kasvosuojain Lupakäytäntö: Työmenetelmäkohtainen ohje ja kirjallinen tapauskohtainen tai pysyväisluonteinen lupa
66 VAATIVA JÄNNITETYÖ Tunnuspiirteitä: Oikosulkuvirta on suuri ( LV ) Kyseessä on suurjännite Jännitteinen osa voidaan kiinnittää tai irrottaa Vaatimukset työn tekijälle: Sähköalan ammattihenkilö, jolla on yksityiskohtainen työmenetelmäkohtainen jännitetyökoulutus Työryhmässä vähintään kaksi henkilöä
67 VAATIVA JÄNNITETYÖ Työkohde: Pienjännite, jossa suuri oikosulkuvirta tai Suurjännite Työvälineet ja suojaimet: Kyseiselle jännitteelle tarkoitetut jännitetyövälineet, mittapäät ja jännitteenkoettimet Tarvittaessa työmenetelmäkohtaiset erikoistyökalut Suojaimet työohjeen mukaan, yleensä jännitetyökäsineet ja valokaarelta suojaava vaatetus ja kasvosuojain Lupakäytäntö: Työmenetelmäkohtainen ohje ja tapauskohtainen lupa
68 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT ( SFS6002 ) Työskentely jännitteettömänä Tässä kohdassa on lueteltu tärkeimmät toimenpiteet, joilla varmistetaan, että työkohde on ja pysyy jännitteettömänä työn aikana. Työkohde on määriteltävä tarkasti. Kun työkohde sähkölaitteistosta on määritelty, tehdään seuraavat viisi tärkeää toimenpidettä seuraavassa määritellyssä järjestyksessä, ellei ole välttämätöntä toimia muulla tavalla: 1. Täydellinen erottaminen 2. Jännitteen kytkemisen estäminen 3. Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen 4. Työmaadoittaminen 5. Suojaus lähellä olevilta jännitteisiltä osilta. Valtuutuksen työn aloittamiseen antaa sähkölaitteiston käytöstä vastaava henkilö työstä vastaavalle henkilölle. Jokaisen työhön osallistuvan henkilön pitää olla ammattitaitoinen, opastettu tai tällaisen henkilön valvoma.
69 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Täydellinen erottaminen Se osa sähkölaitteistoa, jossa työ tehdään on erotettava kaikista syötöistä. Erottaminen pitää tehdä käyttämällä ilmaväliä tai vastaavaa eristystä, jolla varmistetaan ettei erotuskohta petä sähköisesti. Kansallinen lisävaatimus Jos jännitteen kytkeminen voi tapahtua useammasta kuin yhdestä suunnasta, tai jos laitteistossa muuten on monia kytkentämahdollisuuksia, on työkohde tehtävä jännitteettömäksi erityisen huolellisesti erehdysten välttämiseksi. On myös tarkistettava, ettei vaarallista jännitettä tule työkohteeseen takatietä rinnankäyvien muuntajien kautta eikä esim. varavoimalaitteiston, UPS-laitteiston, syötönvaihtoautomatiikan tai omakäyttökeskuksen tilapäissyötön aiheuttamana pienjännitepuolelta eikä myöskään ohjaus-, mittaus- tms. apuvirtapiirien välityksellä. Työkohde on erotettava käyttöjännitteestä erottimella, erotuskytkimellä, poistamalla sulakkeet tai muulla luotettavalla tavalla. Erotuslaitteessa on oltava näkyvä avausväli, luotettava mekaaninen asennonosoitus tai sen toimiminen on muulla tavoin luotettavasti todettava. Erottamiseen käytettävän kytkinlaitteen avausvälin suuruus ja asennonosoituksen luotettavuus riippuvat kytkinlaitteen rakenteesta. Erottamiseen voidaan käyttää kytkinlaitetta, jossa on näkyvä avausväli tai jonka mekaaninen asennonosoitus on laitestandardin mukaan luotettava. Johdonsuojakatkaisijan ja vikavirtasuojan asennonosoitukset eivät ole aina luotettavia, mutta niitä voidaan käyttää yksittäisen ryhmäjohdon erottamiseen, jos ennen erottamista tarkastetaan silmämääräisesti ja kokeilemalla johdonsuojakatkaisijan tai vikavirtasuojan kunto ja ryhmän jännitteettömyys varmistetaan kohdan mukaisesti, ennen kuin ryhdytään työhön.
70 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Jännitteen kytkemisen estäminen Kaikki sähkölaitteiston erottamiseen työskentelyä varten käytetyt kytkinlaitteet pitää varmistaa uudelleenkytkentää vastaan mieluimmin lukitsemalla käyttömekanismi. Jos lukituslaitteita ei ole käytettävissä, pitää käyttää vastaavia vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä uudelleenkytkennän estämiseksi. Jos kytkinlaitteen käyttöön vaaditaan ulkoinen teholähde, pitää sen toimiminen estää. Uudelleenkytkentä pitää kieltää sopivilla kilvillä. Kun käytetään kauko-ohjauslaitteita estämään uudelleenkytkentä, laitteiden paikalliskäyttö pitää estää. Kaikkien tähän tarkoitukseen käytettyjen merkinanto- ja lukitusjärjestelmien pitää olla luotettavia. Sähkölaitteiston osat, joihin jää täydellisen erottamisen ja jännitteen kytkeytymisen jälkeen varaus, esimerkiksi kondensaattorit ja kaapelit, on purettava varauksesta käyttäen sopivia välineitä.
71 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Jännitteen kytkemisen estäminen Kansallinen lisävaatimus Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään lukitsemalla erotuslaite tai sen sijaintitila. Erotuskohta tai ohjauselin on lisäksi varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana, ja siinä on oltava kilven asettajan nimi ja asettamispäivämäärä. Kun sähkön siirto- ja jakeluverkossa käytetään suunniteltuja kytkentäohjelmia, kytkennän estäminen voidaan tehdä ohjelman mukaisesti, esim. antamalla erilliset luvat kuhunkin kytkentätoimenpiteeseen. Kun työkohteen erottamiseen käytetään johdonsuojakatkaisijaa tai vikavirtasuojaa, eikä sijaintitilaa ole lukittu, kytkinlaitteen ohjausvipu pitää lukita siten, ettei sitä voida avata ilman avainta tai työkalua.
72 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Jännitteen kytkemisen estäminen Johdonsuojakatkaisijan lukitusmekanismi Huom! Lukitusmahdollisuus, jota kannattaa käyttää!!! ( kuvassa ei lukittu! ) Lisäksi tarvitaan uudelleenkytkennän kieltävä kilpi
73 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen Jännitteettömyys pitää todeta sähkölaitteiston kaikista navoista työalueella tai niin lähellä työaluetta kuin on käytännössä mahdollista. Jännitteettömäksi saatettujen osien tila on varmistettava paikallisissa ohjeissa määriteltyjen käytäntöjen mukaisesti. Nämä ohjeet sisältävät esimerkiksi laitteeseen sisäänrakennettujen jännitteenilmaisujärjestelmien tai erillisten jännitteenkoettimien käytön. Erillisten jännitteenkoettimien toiminta pitää kokeilla välittömästi ennen käyttöä ja jos mahdollista myös käytön jälkeen. Jos kyseessä on kaapeleilla liitetyt sähkölaitteistot, ja jännitteettömiä kaapeleita ei voida varmasti tunnistaa työkohteessa, on käytettävä muita vakiintuneen käytännön mukaisia toimenpiteitä turvallisuuden varmistamiseksi.nämä voivat sisältää sopivien kaapelin katkaisu- tai lävistyslaitteiden käytön. Kun sähkölaitteiston jännitteettömyyden varmistamiseen käytetään kauko-ohjattuja maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta.
74 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Laitteiston jännitteettömyyden toteaminen Kansallinen lisävaatimus Jännitteettömyys on todettava aina ennen kuin aloitetaan työskentely jännitteettömäksi saatetussa laitteistossa. Jos työ keskeytetään ja poistutaan työkohteesta siten, että työkohdetta ei voida valvoa itse tai työtä tekevän työryhmän toimesta, jännitteettömyys on todettava uudelleen, ennen kuin työ aloitetaan. Jännitteettömyyden toteamista uudelleen ei kuitenkaan vaadita silloin, kun on varmistettu että työkohde on työmaadoitettu.
75 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Työmaadoittaminen Yleistä: Suurjännitelaitteistoissa ja eräissä pienjännitelaitteistoissa (ks. SFS6002, ) kaikki osat, joissa työskennellään pitää työmaadoittaa (maadoittaa ja oikosulkea). Työmaadoituslaitteet pitää kytkeä ensin maadoituspisteeseen ja sen jälkeen maadoitettaviin osiin. Työmaadoituslaitteiden pitää olla aina kun mahdollista nähtävissä työpisteestä. Muulloin työmaadoitus pitää asentaa niin lähelle työkohdetta kuin kohtuudella on mahdollista. Jos työn aikana joudutaan johtimia erottamaan (katkaisemaan) tai liittämään ja syntyy vaarallisia potentiaalieroja, potentiaalierot tulee estää ennen johtimien katkaisua tai liittämistä yhdistämällä ja/tai työmaadoittamalla johtimet työkohteessa. Kaikissa tapauksissa on varmistettava että työmaadoituslaitteet tai - välineet ja yhdistämiseen käytettävät kaapelit ja liittimet ovat tarkoituksenmukaisia ja sopivia käyttökohteen vika-arvoihin. Työmaadoitusvälineiden luotettava kiinnipysyminen työn aikana on varmistettava. Jos mittauksen tai testauksen aikana maadoitukset irrotetaan, on ryhdyttävä lisä- tai vaihtoehtoisiin erikoistoimenpiteisiin vaaran välttämiseksi. Kun sähkölaitteiston työmaadoittamiseen käytetään kauko-ohjattuja maadoituserottimia, kauko-ohjaus- tai valvontajärjestelmän pitää siirtää luotettavasti viesti maadoituserottimen kytkentäasennosta.
76 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Työmaadoittaminen - Kansallinen lisävaatimus Työmaadoittamisella estetään työkohteen tuleminen vaarallisesti jännitteiseksi erottamiseen käytetyn kytkinlaitteen virheellisen käytön tai virhetoiminnan takia tai muista syistä laitteistoon tulleen jännitteen takia. Tällaisia tilanteita voivat aiheuttaa mm. laitteistoon liittyvät generaattorit ja ohjausjännitteet sekä rinnakkaiset ja risteävät johdot. Näissä tapauksissa työmaadoitukset on selvitettävä erikseen sekä suur- että pienjännitteellä. Ennen työmaadoittamista on työmaadoitettavan laitteiston osan jännitteettömyys varmistettava jännitteenkoettimella tai muulla yhtä luotettavalla tavalla. Jos työmaadoittaminen tehdään esim. suljettua rakennetta olevan kojeiston maadoituskytkimellä tai muulla tavalla, jonka käyttäminen on vaaratonta silloinkin kun laitteistossa on käyttöjännite, ei jännitteettömyyttä tarvitse todeta jännitteenkoettimella. Tässäkin tapauksessa suositellaan jännitteettömyys todettavaksi esim. kojeiston jännitteenilmaisimilla. Työmaadoittaminen on tehtävä siten, ettei ylivirtasuojan toimiminen tai kytkinlaitteen avautuminen tee työmaadoitusta tehottomaksi. Työkohteen ja työmaadoituksen välillä mahdollisesti sijaitsevat ylivirtasuojat on ohikytkettävä ja kytkinlaitteiden kiinni pysyminen on varmistettava.
77 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT Työmaadoittaminen - Opastavia tietoja Työmaadoittaminen tehdään kiinteästi asennetuilla työmaadoituslaitteilla (maadoituskytkimillä) silloin, kun ne ovat käytettävissä. Jos kiinteitä laitteita ei ole käytettävissä työmaadoittaminen voidaan tehdä siirrettävillä työmaadoitusvälineillä, joita koskee standardi SFS-EN Siirrettävät työmaadoitusvälineet on kiinnitettävä kojeistossa standardin SFS 3742 mukaisiin maadoituskiinnikkeisiin tai muihin sopiviin kiinnityskohtiin ja koko asennuksen on kestettävä esiintyvät vikavirrat. Jos virrankestävyyden takia kaksi siirrettävää työmaadoitusvälinettä joudutaan kytkemään rinnan, on otettava huomioon seuraavat vaatimukset: johtimien poikkipinnan, pituuden ja liitäntäosien on oltava samanlaisia molemmissa välineissä samaan johtimeen tulevat maadoituskiinnikkeet tai kiinnityskohdat saavat olla enintään 100 mm etäisyydellä toisistaan sallittu virta on enintään 1,6 kertaa yhden välineen kestävyys. Kirjallisessa kytkentäohjelmassa esitetään työmaadoitusten lukumäärä, sijainti sekä asennus- ja poistojärjestys. Työmaadoittamiseen käytetään ensisijaisesti kiinteää maadoituselektrodia, suoja- tai PEN-johdinta, maan sisällä olevaa harustankoa tai vastaavaa. Jos kiinteää elektrodia ei voida käyttää, on käytettävä maahan vähintään 0,8 m syvyydelle ulottuvaa putken tai tangon muodostamaa tai muuta vähintään samanarvoista työmaadoituselektrodia. Tilapäiselektrodin välittömässä läheisyydessä ei saa oleskella työmaadoitusvälinettä maadoitettaviin johtimiin yhdistettäessä eikä niistä irrotettaessa.
78 TYÖSKENTELYKÄYTÄNNÖT TYÖMAADOITTAMINEN Pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksia koskevat vaatimukset Työmaadoittaminen voi olla tarpeetonta pienjännite- ja pienoisjänniteasennuksissa, ellei ole vaaraa laitteiston tulosta jännitteiseksi, esimerkiksi: ilmajohdoilla, joita muut johdot risteävät tai joihin nämä sähköisesti vaikuttavat varavoimageneraattoreista. Kansallinen lisävaatimus Pienjännitelaitteistoissa tulee työmaadoitus tehdä avojohdoilla ja nimellisvirraltaan yli 1000 A jakokeskuksilla. Jakokeskuksissa työmaadoittamiseen suositellaan ensisijaisesti käytettäväksi kiinteästi asennettua maadoituskytkintä. Pienjännitelaitteistoissa riittää yleensä yksi työkohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä tehty työmaadoitus. Työmaadoittaminen tai erillinen erottaminen voi olla tarpeen myös silloin kun laitteistoon liittyy varavoimakoneita, rinnakkaisia johtoja tms. ks. Kohta Pienjännitelaitteistoissa työmaadoittaminen tehdään yhdistämällä äärijohtimet toisiinsa ja PEN-johtimeen (TN-C-järjestelmä) tai suojajohtimeen (TN-S-järjestelmä tai IT-järjestelmä). Käytettäessä TN-S-järjestelmässä nelinapaisia kytkinlaitteita on myös nollajohdin yhdistettävä työmaadoitukseen (suojajohtimeen). Työmaadoituslaitteiden kiinnitysjärjestys ks. Kohta Pienoisjännitteillä (ELV) ei tarvitse tehdä työmaadoitusta ellei järjestelmän oikosulkuvirta ole niin suuri, että siitä aiheutuu vaaraa.
79 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT Nämä määräykset koskevat sähkölaitekorjaamoja ja sähkölaboratorioita, joissa esiintyy kosketeltavana luokan II jännitteitä (< 1000 V AC tai 1500 V DC) tai pienjännitelaitteiden testauksen yhteydessä esiintyviä luokan II jännitteet ylittäviä enintään 10 kv jännitteitä, joissa koskettamisesta aiheutuva virta on enintään 10 ma. Tällaisia tiloja ovat kotitalous- ja vastaavaan käyttöön tarkoitettujen laitteiden kuten pesukoneiden, mikrotietokoneiden, televisioiden ja öljypolttimien yms. korjaamot, teollisuuden sähkölaitteiden testaus- ja korjaustilat sekä useimmat oppilaitosten sähkölaboratoriot.
80 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT Sähkölaitekorjaamoiden ja laboratorioiden luonteen vuoksi, ei korjattavassa tai testattavassa laitteessa voida aina käyttää kosketussuojausta. Korjaustyössä käytettävissä työkaluissa ja mittalaitteissa pitää kuitenkin käyttää kosketussuojausmenetelmänä eristystä tai kotelointia laitteiden normaalien rakennestandardien mukaisesti. Laboratorioissa käytettäviä mittapäitä ja virtapihtejä koskevat standardit SFS-EN ja SFS-EN Korjattavien laitteiden kokeilut yms. pitää suorittaa mahdollisuuksien mukaan kosketussuojattuna. Jos jotain toimenpidettä ei voida suorittaa täysin kosketussuojattuna, pitää käyttää mahdollisuuksien mukaan tilapäisiä suojuksia tai esteitä. Tilapäisiin kytkentöihin käytettävinä kytkentäjohtoina ja mittajohtoina suositellaan varsinkin oppilaitosten sähkölaitelaboratorioissa käytettäväksi rakenteita, jotka on suojattu vahingossa tapahtuvalta koskettamiselta. Paljaiden naparuuvien käyttöä tulisi välttää
81 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT SÄHKÖNSYÖTTÖ SÄHKÖLAITEKORJAAMOISSA JA SÄHKÖLABORATORIOISSA Kaikki sähkölaitekorjaamossa tai sähkölaboratoriossa sijaitsevat enintään 32 A nimellisvirtaiset pistorasiat pitää suojata enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimellä ellei niitä ole liitetty SELV- tai PELV-järjestelmään, ITjärjestelmään tai suojaerotukseen. Vikavirtasuojakytkimenä sähkölaitekorjaamoissa ja sähkölaboratorioissa vaaditaan käytettäväksi standardien SFS-EN mukaisia laukaisutyypin A laitteita, jotka toimivat vikavirran ollessa vaihtovirtaa tai sykkivää tasavirtaa
82 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT Vikasuojaus Vikasuojauksella voidaan suojautua vaaratilanteilta, jotka aiheutuvat jännitteisten osien tai vikatapauksessa jännitteisiksi tulleiden jännitteelle alttiiden osien ja maan potentiaalissa olevien osien samanaikaisesta koskettamisesta. Vikasuojauksella ei voida suojautua jännitteisen osan ja nollajohtimen tai kahden eri vaiheissa olevan jännitteisen osan koskettamiselta. Vikasuojauksen täydentämiseksi sähkölaitekorjaamojen korjauspaikkojen ja sähkölaboratorioiden testauspaikkojen lattioiden ja työpöytien kosketeltavien pintojen pitää olla eristäviä. Työpöytien rungot voivat olla metallia, jos ne eivät ole johtavassa yhteydessä maahan. Vikasuojauksena sähkölaitekorjaamoissa ja sähkölaboratorioissa voidaan käyttää seuraavia menetelmiä: - suojaerotus - maasulkulaukaisulla tai -hälytyksellä varustettua IT-järjestelmää tai - syötön automaattinen poiskytkentä käyttäen nimellistoimintavirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkintä.
83 SUOJAEROTUS Suojaerotus on ensisijainen korjattavana olevan, puutteellisesti kosketussuojatun laitteen syöttämiseen käytettävä suojausmenetelmä. Suojaerotukseen saa liittää vain yhden korjattavan laitteen. Suojaerotus on ainoa tapa, jolla voidaan liittää suojausluokan 0 laite. Suojaerotukseen käytettävän muuntajan on oltava standardin SFS-EN mukainen tai vastaava. Muuntaja pitää varustaa oikosulkusuojauksella ja poiskytkevällä tai hälyttavällä ylikuormitussuojauksella. Jos häirioiden takia on tarpeen erottaa mittalaite syöttävästä verkosta, käytetään mittalaitteille erillistä suojaerotusmuuntajaa. Suojaerotustahan EI saa suojamaadoittaa. Samasta syöttökäämistä syötettävien mittalaitteiden suojakoskettimet yhdistetään potentiaalintasausjohtimella, joka voidaan ESD-suojauksen parantamiseksi kytkeä 1 M -vastuksella maapotentiaaliin (Maapotentiaali = suojamaadoitus)
84 SUOJAEROTUS
85 IT-JÄRJESTELMÄ IT-järjestelmää tulee syöttää standardin SFS-EN mukaisella suojaerotusmuuntajalla. IT-järjestelmään voidaan liittää sekä korjattava laite, että tarvittavat mittalaitteet IT-järjestelmä tulee rakentaa siten, että koko järjestelmän maasulkuvirta ei ylitä 10 ma IT-järjestelmää käytettäessä järjestelmässä on oltava eristystilan valvontalaite: Eristystilan valvontalaite voi aiheuttaa syötön poiskytkennän tai hälytyksen. Yleensä suositellaan poiskytkennän käyttöä. Poiskytkennän tai hälytyksen suositellaan toimivan kun eristysresistanssi laskee alle 50 k. Hälytyksen pitää antaa työskentelypaikalta helposti havaittava sekä optinen että äänihälytys. Äänihälytys voi olla poiskuitattavissa, mutta optisen hälytyksen tulee olla voimassa niin kauan, kuin vika on olemassa
86 VIKASUOJAUS KÄYTTÄMÄLLÄ ENINTÄÄN 30 ma VIKAVIRTASUOJAKYTKINTÄ Vikavirtasuojakytkimenä tulee käyttää tyypin A tai B laitteita. Hakkuritekniikan yhteydessä vain B-tyyppi toimii varmasti! Syötön automaattista poiskytkentää nimellisvirraltaan enintään 30 ma vikavirtasuojakytkimen avulla voidaan käyttää kaikkiin sähkölaitekorjaamon tai sähkölaboratorion laitteiden syöttöihin. Vikavirtasuojakytkinsuojausta voidaan käyttää puutteellisesti kosketussuojatun laitteen syöttöön silloin, kun suojaerotuksen käyttö ei ole kohtuullisen helposti toteutettavissa, esim. kun liitettävän laitteen teho on yli 2 kva.
87 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT EROTTAMINEN ja KYTKENTÄ Sähkölaboratorioiden työskentelyalueelta on voitava katkaista jännitteet standardin mukaisella erotuskytkimellä. Oppilaitokset: Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa erotuskytkimen pitää olla lukittavissa, jolloin oppilaat eivät pääse työskentelemään ilman valvontaa. Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytetyissä laboratorioissa pitää olla hätäkytkentää varten laitteet, joilla nopeasti voidaan kytkeä pois jännitteet työskentelyalueelta. Hätäkytkentään käytettävä kytkin on oltava helposti luoksepäästävissä ja tunnistettavissa käyttäen punaista kytkintä keltaisella taustalla. Myös muissa sähkölaitekorjaamoissa, sähkölaboratorioissa ja testauspaikoilla suositellaan vastaavan hätäkytkentäjärjestelmän käyttöä. Tilapäiskytkennät: Tilapäiskytkentöjen syöttöön käytettävässä virtapiirissä pitää kytkentöjen läheisyydessä olla erotuskytkin, jossa on yksiselitteinen asennonosoitus, ja jolla kytkennät voidaan tehdä jännitteettömiksi. Erotuskytkimen tilalla voidaan käyttää enintään 16 A nimellisvirtaista pistokytkintä.
88 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT PERUSSUOJAUS Sähkölaitekorjaamot ja sähkölaboratoriot on järjestettävä siten, että sinne pääsevät vain ammattitaitoiset tai opastetut henkilot. Maallikot saavat päästä näihin tiloihin vain ammattitaitoisten tai opastettujen henkilöiden valvomana. Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden ovet tai vastaavat kulkutiet on varustettava kilvillä, jotka kieltävät asiattomien pääsyn näihin tiloihin.
89 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT TUNNISTAMINEN Sähkölaitekorjaamoiden ja sähkölaboratorioiden asennuksista on oltava ajan tasalla olevat merkinnät ja dokumentit. Työskentelypaikalla olevat pistorasiat on merkittävä siten, että merkinnoistä selviää riittävät tiedot (jännite, teho tai virta ja suojaustapa). Oppilaitosten sähköteknilliseen opetukseen käytettyjen laboratorioiden työskentelypaikoilla pitää lisäksi olla kaavio työskentelypaikan sähkönsyötön järjestelyistä. Tämä on suositeltavaa myös sähkölaitekorjaamoissa ja muun tyyppisissä sähkölaboratorioissa. Sähkölaitekorjaamoihin ja sähkölaboratorioihin on sijoitettava sopiviin paikkoihin sahkötapaturmien ensiavusta kertovat esim. Suomen Punaisen Ristin tarkastamat ensiapuohjeet, sekä hätäpuhelimen numero.
90 SÄHKÖLAITEKORJAAMOT ja LABORATORIOT TARKASTUKSET Sähkölaitekorjaamoissa ja sähkölaboratorioiden korjaus- ja testauspaikoille on suoritettava normaalien sähköasennusten käyttöönottotarkastusten sekä huoltoon ja kunnossapitoon liittyvien tarkastusten lisäksi määrävälein tarkastuksia ja testauksia, joiden avulla varmistetaan suojausten toimivuus
91 SÄHKÖLAITEKORJAUS PIENOISSULAKKEET Korvaavan sulakkeen on oltava jännitekestoisuudeltaan ja katkaisukyvyltään vähintään alkuperäistä vastaava, eikä se saa olla alkuperäistä hitaampi Katkaisukyky suunnilleen (5x20mm): Täytteetön lasiputki: n. 100 A Hiekkatäytteinen lasiputki: n A Keraaminen putki: jopa 10 ka Jos katkaisukyky on liian pieni, valokaari hajottaa sulakkeen ja vaurioittaa laitetta, aiheuttaa tulipalovaaran sekä aiheuttaa sirpalevaaran Liian pieni jännitteenkesto aiheuttaa läpilyöntivaaran
92 SÄHKÖLAITEKORJAUS SÄHKÖLAITTEIDEN LIITÄNTÄKAAPELIT Kojeen Nimellispoikkinimellisvirta pinta-ala I / A / mm² Huom! 3 0,5 Jos sallittu laitestandardissa ,75 6 < I 10 1,0 10 < I ,5 16 < I 25 2,5 25 < I ,0 32 < I 40 6,0 40 < I 63 10,0
93 MITTAUKSET Sähkölaitekorjaus Eristysvastus Suojamaadoitusresistanssi Omavalmisteisille komponenteille ( esim. kääminnät ) lisäksi vuotovirran mittaus ja läpilyöntitesti Sähköasennukset Eristysvastus Suojamaadoitusresistanssi Oikosulkuvirta Vikavirtasuojakytkimen toiminta Vaihejärjestys
94 MITTAUKSET LAITEHUOLTOJEN MITTALAITTEIDEN VAATIMUKSET: Maadoitusresistanssimittaus: -Mittausvirta vähintään 200 ma -Mittatarkkuus vähintään 0.03 ( Eli käytännössa digimittarin resoluution 0.01 ) Eristysvastusmittaus: -Mittausjännite vähintään 500V, 1 ma antovirralla Useat laitevalmistajat vaativat maadoitusresistanssimittauksen 25 A virralla 6 sek. ajan. ( Valtuutetut huoltoliikkeet ). Tämä on mahdollista vain sähköverkkoon liitettävillä mittalaitteilla. Joillakin laitevalmistajilla myös omia vaatimuksiaan eristysvastus ja läpilyöntimittauksille.
95 MITTAUKSET SÄHKÖLAITEKORJAUS ( 1 ) ERISTYSRESISTANSSIN MITTAUS (INSULATION TEST) (HI-POT-TEST) Vaaditaan kaikille laitteille -Mitataan tasajännitteellä, suositus 1000V, minimi 500V -Mitataan verkkojännitesyötön ja laitteen kosketeltavan kuoren väliltä (myös suojamaadoitusjohdin käy kuoren potentiaaliksi) - Eristysresistanssin oltava vähintään: - Suojausluokan 0 ja 1 laitteet: R 0,5 M ( Peruseristetyt ) - Suojausluokan 2 laitteet : R 2 MΩ ( Suojaeristetyt ) - Suojausluokan 3 laitteet : R 0,25 MΩ ( Suojajännite ) -Yleensä ehjässä laitteessa eristysvastus on yli 10 MΩ,mutta verkkosuotimessa voi olla joskus 10 MΩ tai 4.7 MΩ vastus vaiheesta runkoon. SUOJAJOHDINPIIRIN RESISTANSSIN MITTAUS (EARTH LEAKAGE TEST) Vaaditaan kaikille suojausluokan 1 -laitteille - Mitataan laitteen metallirungon ja suojajohdinkoskettimen väliltä Resistanssi saa olla korkeintaan 0.10 Ω + johtimien resistanssi - mm. sähkölaitekorjaajan oppaassa on taulukko raja-arvoista erikokoisille liitäntäkaapeleille
96 MITTAUKSET SÄHKÖLAITEKORJAUS ( 2 ) VUOTOVIRRAN MITTAUS Vaaditaan itsevalmistetuille komponenteille ( muuntajat, moottoreiden kääminnät ) - Suoritetaan 1,06 kertaisella nimellisjännitteellä - Sallitut vuotovirrat ( max ) 230V -0 -suojausluokan laitteille (Ei maadoitusta) : 0.5 ma - 1-suojausluokan laitteille (Suojamaadoitetut) : 0.75 ma - 2-suojausluokan laitteille (Suojaeristetyt) : 0.25mA Suurempia vuotovirta-arvoja sallitaan mm. jos: laitteen virtakytkin on erottava tai laite on suuritehoinen, suojausluokan 1 kiinteäasenteinen laite - Virtamittariksi soveltuu yleismittari LÄPILYÖNTITESTAUS (FLASH TEST) Vaaditaan vain poikkeustapauksissa, esim. moottoreiden kääminnät - Testi tehdään 50Hz vaihtojännitteellä 1 min. ajan. - Mitataan laitteen kosketeltavan rungon ja verkkosyötön väliltä - Koejännittevaatimukset mm. sähkölaitekorjaajan oppaassa - Kokeen aikana ei saa tapahtua läpilyöntejä MITTALAITEVAATIMUKSET Sähköurakoitsijalta vaaditaan erikoismittalaitteet eristysresistanssin ja suojajohdinpiirin resistanssin määrittämiseksi. Vuotovirran mittauksen voi suorittaa myös yleismittaria käyttäen. Läpilyöntitestauksen mittauslaitteita ei automaattisesti vaadita
97 MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET SÄHKÖASENNUKSELLE ON AINA TEHTÄVÄ KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS!! Käyttöönottotarkastuksesta laaditaan tarkastuspöytäkirja, joka luovutetaan laitteiston haltijalle - Pienistä asennuksista ( esim. yksittäinen syöttö ) pöytäkirja ei ole välttämätön. Tällöinkin mittaukset on suoritettava ja muutokset päivitettävä asennuskuviin
98 MITTAUKSET - SÄHKÖASENNUKSET KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS Silmämääräinen tarkastus: Käytettyjen tarvikkeiden vaatimuksenmukaisuus Suojaus sähköiskulta ( Kosketussuojaus ) Palosuojaus ( Läpiviennit! ) Kuormitettavuus ( Poikkipinnat ) Ulkoisten tekijöiden vaikutus Suoja- ja valvontalaitteiden valinta Erotus- ja kytkentälaitteiden valinta Nolla- ja suojajohtimien tunnukset Piirustukset, merkinnät ( = tunnistettavuus ) ja varoituskilvet Liitosten sopivuus Käytön ja huollon vaatima tila Mittaukset ja toiminnalliset kokeet: Suojajohtimien,PEN- ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus Sähkölaitteiston eristysresistanssin mittaus Pienoisjännite- ja suojaerotettujen piirien erotus Syötön automaattisen poiskytkennän testaus ( Oikosulkuvirta ) Vikavirtasuojakytkimien toiminta Napaisuus ( Kytkimien tulee katkaista vaihe ) Vaihejärjestys
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA TRT JÄNNITE ja VIRTA JÄNNITE: Jännite on kahden materian välisen elektronitasapainon suhde Jännitteen suuretunnus on: U ( USA:ssa: V ) Jännitteen yksikkö
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA
SÄHKÖTURVALLISUUS YLEISTÄ SÄHKÖTURVALLISUUDESTA Tämä ohjeistus on tehty vuoden 2008 alusta voimaan tulleen uuden SFS6000 sähköturvallisuusstandardin mukaisesti Ohjeistus on päivitetty Tammikuussa 2013
LisätiedotSuojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)
Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian
LisätiedotSuojaus sähköiskulta Pekka Rantala
Suojaus sähköiskulta 15.9.2016 Pekka Rantala Lähtökohtana jännitteellinen johto Miten tilanne tehdään turvalliseksi, kun 1. Sähkölaite (asennus) on täysin ehjä tarvitaan perussuojaus 2. Kun sähkölaitteeseen
LisätiedotSähkölaitteistojen tarkastukset
Sähkölaitteistojen tarkastukset Tapio Kallasjoki 2017 Säädökset ja standardit Säädökset Sähköturvallisuuslaki (1135/2016) Valtioneuvoston asetus sähkölaitteiden turvallisuudesta (1437/2016) Valtioneuvoston
LisätiedotRadioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Sähköturvallisuus 19.11.2013 Teemu, OH2FXN 1 / 14 Perusteet 230 V riittää tappamaan: järki mukaan kun säädetään verkkosähkön kanssa. Ylisuunnittelemalla
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA YLIVIRTA- SUOJAUS YLIJÄNNITE
LisätiedotSFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti
SFS 6002 mukainen sähkötyöturvallisuuskoulutus - sähkötyöturvallisuuskortti SFS6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus SFS 6002 - sähkötyöturvallisuuskoulutus: on kaikille Suomessa sähkötöitä tekeville pakollinen.
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja
Sähköasennusten suojaus osa 2 Vikasuojaustapoja Tapio Kallasjoki 1/2013 Vikasuojausmenetelmä SELV ja PELV Vikasuojaustapa (entinen nimitys suojajännite) ELV = Extra Low Voltage (suom. pienoisjännite, 50V
LisätiedotTyöskentely jännitteettömänä
Työskentely jännitteettömänä 1/44 Työskentely jännitteettömänä Tässä kalvosarjassa esitetään havainnollistettuna sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 kohdan 6.2 mukainen työskentely jännitteettömänä.
LisätiedotYlivirtasuojaus ja johdon mitoitus
Ylivirtasuojaus ja johdon mitoitus Kaikki vaihejohtimet on varustettava ylivirtasuojalla Kun vaaditaan nollajohtimen poiskytkentää, se ei saa kytkeytyä pois ennen vaihejohtimia ja sen on kytkeydyttävä
LisätiedotSähköasennukset T613103
Sähköasennukset T613103 Pekka Rantala Kevät 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Sisältö: Kiinteistön pienjänniteverkon laitteiden ja kalusteiden ja kaapelien sijoitus ja asennustavat. Maadoitukset. Toteutus: Opintojaksolla
LisätiedotTurvatekniikan keskus 3.2/ (9)
Turvatekniikan keskus 3.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 3 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 11: Sähkötyöturvallisuus 19.2.2013 Tero Kaipia 1 Sähkötyöturvallisuus Standardin SFS 6002 mukaisesti Standardi sisältää kansainvälisen EN-standardin EN 50110-1:2004,
LisätiedotSähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite
Sähkötekninen standardointi Sähkötekniikan peruskäsitteet Osa 1 Jännite www.sesko.fi ja www.sfsedu.fi 1 Suure ja yksikkö Jännite on kansainvälisen suurejärjestelmän (ISQ) johdannaissuure ja sen tunnus
LisätiedotSähkötyöturvallisuusmääräykset
Sähköturvallisuus 2000 /2011 määräykset Alkuperäiset sähkötyöturvallisuusmääräykset on esitetty Sähkötarkastuskeskuksen julkaisussa A5 vuodelta 1993. Uusimmat määräykset on julkaistu toukokuussa 1999 standardina
LisätiedotOAMK:n opinto-oppaassa
Sähköturvallisuuden perusteet T172103 Pekka Rantala Syksy 2014 OAMK:n opinto-oppaassa Osaamistavoitteet: Opiskelija tunnistaa sähkön vaaratekijät ja osaa suojautua niiltä. Opiskelija tuntee yleiseen sähköturvallisuuteen
LisätiedotSFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta
SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähkötyöturvallisuusstandardin SFS 6002 uudistettu 3. painos julkaistiin huhtikuussa 2015. Aikaisempi
LisätiedotSFS 6002 käytännössä. Hinta. Lisätietoja. Sisältö. Tuotenumero: ,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta
SFS 6002 käytännössä Tuotenumero: 411219 32,00 (+ alv 10%) normaalihinta 24,00 (+ alv 10%) jäsenhinta Kirja uudistettiin vuonna 2015 uuden standardin mukaiseksi. Samalla kirjan sisältö käytiin kokonaisuudessaan
LisätiedotSähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistuu mikä muuttuu? 2015 SÄHKÖINFO OY
Sähkötyöturvallisuusstandardi SFS 6002 uudistuu mikä muuttuu? 2015 SÄHKÖINFO OY SFS 6002, 3. painoksen valmistelu 1. painos vuonna 1999 (EN 50110-1:1996) 2. p. vuonna 2005 (EN 50110-1:2004) 3. p. valmistelu
LisätiedotErityistilojen sähköasennuksia SFS ja
Erityistilojen sähköasennuksia SFS 6000-7 ja 6000-8 Tapio Kallasjoki Erityistiloja Kylpy- ja suihkutilat Uima-altaat ja vastaavat Saunat Rakennustyömaat Maa- ja puutarhatalouden tilat Ahtaat johtavat tilat
LisätiedotSähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset. Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011
Sähkötöiden tekeminen ja sähköpätevyystodistukset Veli-Pekka Vitikka 3.11.2011 Tästä säätely alkoi Antennityöoikeudet 1960 luvulla Sähköurakoitsijan rekisteröinti Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille
LisätiedotSähköpätevyydet. Tapio Kallasjoki 1/2016. Tapio Kallasjoki 1/2016
Sähköpätevyydet Tapio Kallasjoki 1/2016 Tapio Kallasjoki 1/2016 Sähköturvallisuuden säädösperusta Sähköturvallisuuslaki 410/96 Sähköturvallisuusasetus 498/96 Ministeriön päätökset (Ktm/TEM) Valvova viranomainen
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET. Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014
SÄHKÖTURVALLISUUS SÄHKÖVERKKO SÄHKÖLAITTEET SÄHKÖPIIRUSTUKSET Turun AMK NYMTES13 Jussi Hurri Syksy 2014 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUS. Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013
SÄHKÖTURVALLISUUS Turun AMK Sähköstatiikka ja magnetismi NTIETS12 Jussi Hurri Syksy 2013 1 Sisältö 1) Sähköturvallisuus Suomessa 2) Sähköverkon rakenne 3) Sähkövirran vaikutukset 4) Sähkölaitteiden suojausluokat
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotTurvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9)
Turvatekniikan keskus 1.2/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 1 25.11.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotRakennusten sähköasennukset
Rakennusten sähköasennukset Yleiset vaatimukset Ktmp 1193/99 Tapio Kallasjoki 2014 Ihmiset ja kotieläimet on suojattava vaaroilta, joita voi syntyä kosketettaessa sähkölaitteiston jännitteisiä osia tai
LisätiedotMaadoittaminen ja suojajohtimet
Maadoittaminen ja suojajohtimet Tapio Kallasjoki 2/2016 Standardisarjan SFS 6000 ohjeita Kun sähköliittymää syötetään verkosta, joka sisältää PEN-johtimen on liittymään tehtävä maadoitus, jossa on maadoituselektrodi
LisätiedotSFS 6002 Sähkötyöturvallisuus kolmas painos. Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi
SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus kolmas painos Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi SFS 6002 Sähkötyöturvallisuus EN-standardin sisältö pitää ottaa sellaisenaan SFS 6002:ssa kansalliset vaatimukset on sisällytetty
LisätiedotVastuu sähköalan töissä
1/18 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvollisuus työturvallisuuslain mukaan Työnantaja tai työnantajan sijainen on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta
LisätiedotSähköasennusten perusteet
Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Kevät 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko
LisätiedotSähköasennusten perusteet. Pekka Rantala Syksy 2015
Sähköasennusten perusteet Pekka Rantala Syksy 2015 Sisältö 1. Sähkötekniikan perusteita 2. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 5. Kiinteistön sähköverkko
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sähkötyöstä ja käyttötyöstä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään sähköturvallisuuslain
LisätiedotKiinteistön sähköverkko. Pekka Rantala Syksy 2016
Kiinteistön sähköverkko Pekka Rantala Syksy 2016 Suomen sähköverkon rakenne Suomen Kantaverkko Jakeluverkko Jakeluverkko Fingrid Jakeluverkko Voimalaitos Voimalaitos kiinteistöjen sähköverkot Sähkön tuotanto
LisätiedotSÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ
SÄHKÖASENNUSSTANDARDIEN TULKINTAKYSYMYKSIÄ SUOSITUS 13/2013 PISTORASIAN ASENNUS SAMAAN TILAAN BIDEE SUIHKUN KANSSA Kysymys: Onko bidee (bidé) -suihkulla vaikutusta pistorasian asennuskohtaan? 2 SUOSITUS
LisätiedotStandardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset
SÄHKÖTURVALLISUUSKOULUTUKSET Sivu 1 / 8 Jouni Känsälä / JKä Standardiehdotus SESKO 271-11 309-11 Lausuntopyyntöä varten Ehdotus SFS 6000:2012 Pienjännitesähköasennukset STANDARDIN UUSIMISEN TAUSTAA SFS
LisätiedotSähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA KOULUTUS
Sähköverkon laskentaesimerkkejä millainen laskenta on hyväksyttävä VTS 008 PAAVO HAKALA TMI PAAVO HAKALA 22.10.2014 KOULUTUS Käsitteitä laskennassa Oikosulkuvirta I c on ylivirta joka aiheutuu sähköpiirin
Lisätiedot10.2.2014. Tiina Salmela, Elisa Rinne, 2013
Kun tehdään sähköasennusten muutos-, laajennus- tai uudistöitä, asennuksille on aina ennen niiden käyttöönottoa tehtävä käyttöönottotarkastus standardin SFS 6000-6-61 mukaisesti. 1 Käyttöönottotarkastuksesta
LisätiedotTurvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9)
Turvatekniikan keskus 2.1/2010 1 (9) SÄHKÖTURVALLISUUSTUTKINTO 2 22.4.2010 VASTAUSSARJA Tutkinto on kaksiosainen. Tutkinnon läpäisy edellyttää molemmista osista erikseen noin 2/3 pistemäärää maksimipistemäärästä.
LisätiedotSuunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä. tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961
Suunnittelijat standardien tekijöinä ja käyttäjinä tapani.nurmi@sesko.fi 09 6963961 Standardisoimisorganisaatio Yleinen Sähkötekniikka Televiestintä Maailma ISO ITU Eurooppa CEN ETSI Suomi Viestintävirasto
Lisätiedot7 SÄHKÖTURVALLISUUS. 7.1 Sähkövirran vaikutus ihmiseen 7.1.1 Ihmiskehon impedanssi
7 SÄHKÖTURVALLISUUS Vakavien sähkötapaturmien määrä on vähentynyt Suomessa jatkuvasti. Vaikka sähkönkäyttö on kasvanut runsaassa 60 vuodessa noin 70-kertaiseksi, on tapaturmien määrä suhteessa kulutukseen
Lisätiedot3.10 YLIVIRTASUOJAT. Pienoissulake
30 YLIVIRTASUOJAT 85 mm Al,5 mm PK RK Kiinteistömuuntaja 0 / 0, kv I k = 00 A I k = 0 000 A I k = 00 A Suojaerotusmuuntaja 30 / 30 V I k = 50 A Oppilaitoksen sähköverkon oikosulkuvirtoja Oikosulkusuojana
LisätiedotKeskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO
Keskusesimerkki: LOMAKIINTEISTÖN KESKUKSET JA PÄÄJOHTOVERKKO Esimerkkinä on loma-asuntokiinteistö, jossa on erillinen uusi asuinrakennus sekä vanha, peruskorjattu saunarakennus. Kohteessa uudistetaan kaikki
LisätiedotSa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3
Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2012 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Jälkikäteen tullut muutos arvosteluun
LisätiedotPienjännitejakeluverkko
Sähkönjakelutekniikka, osa 3 Pienjännitejakeluverkko Pekka Rantala 20.9.2015 Johto ja johdin Johto Koostuu yksittäisistä johtimista, sisältää yleensä 3 vaihetta + muuta Johdin = yksittäinen piuha päällystetty
LisätiedotLÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ
LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä esitys on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla
LisätiedotHäiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne
Häiriöt, sähköturvallisuus, radioaseman rakenne PRK:n radioamatöörikurssi 2017 Mikko Laakkonen OH2FLO 16.11.2017 1 Sähköturvallisuuslaki 53 Sähkötyön määritelmä Sähkötyöllä tarkoitetaan sähkölaitteen korjaus-
LisätiedotSähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan
Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan 1/14 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Tavoite: Minä ja työkaverit terveinä kotiin työpäivän jälkeen! 2 Sähkötyöt turvallisesti SFS 6002 mukaan Sähkötapaturmien
LisätiedotSähkötekniikan perusteita. Pekka Rantala Syksy 2016
Sähkötekniikan perusteita Pekka Rantala Syksy 2016 Sisältö 1. Sähköasennuksia sääteleviä säännöksiä 2. Sähkötekniikan perusteita 3. 3-vaihejärjestelmä 4. Muutamia perusjuttuja 1. Sähköasennuksia sääteleviä
LisätiedotHelsinki 21.11.2013. Sähkötekniset laskentaohjelmat. Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely
Sähkötekniset laskentaohjelmat. Helsinki 21.11.2013 Pituus-sarja (versio 1-3-4) ohjelman esittely Pituus-sarja ohjelma on Microsoft Excel ohjelmalla tehty laskentasovellus. Ohjelmat toimitetaan Microsoft
LisätiedotSähköturvallisuustutkinto01,020ja03!
Sähköturvallisuustutkinto01,020ja03! Kysymykset(ja(vastaukset,(kevät(2013( Tiedoston)rakenne) ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. irheet) STT2: Tehtävässä 11
LisätiedotSÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA
SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS KORJAUSRAKENTAMISESSA Sähköturvallisuuden parantaminen rakennustyömaat 28.1.2014 Pentti Kaarakainen Sähkötyöturvallisuus korjausrakentamisessa Korjausrakentaminen voi olla luonteeltaan
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotSähköturvallisuuden oma-arviointi
Sähköturvallisuuden oma-arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa kaikkien sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista. Sillä tähdätään yrityksen tehokkuuden, tuottavuuden ja laadun
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI
OPAS SÄHKÖTURVALLISUUDEN ARVIOINTI Tarkistuslista sähköalan ammattilaisille Sähköturvallisuuden arviointi Turvallisuudesta huolehtiminen on oleellinen osa sähköalan ammattilaisten toimintaa ja osaamista.
LisätiedotSähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja
Sähköturvallisuus = tietoa, tahtoa ja tekoja Kuolemaan johtaneet sähkötapaturmat 1930-2003 kymmenen viimeksi kuluneen vuoden keskiarvo Sähköisku Kun jännite jää alle 50 voltin, ei se aiheuta yleensä vaarallista
LisätiedotOHJE 1 24.1.2013 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ. Yleistä
OHJE 1 SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten toteutusvaatimukset.
LisätiedotSÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ
OHJE 1 (5) SÄHKÖNMITTAUS PIENJÄNNITTEELLÄ Yleistä Ohjeeseen on koottu Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n uusien ja saneerattavien pysyvien pienjännitteisten suora- ja virtamuuntaja liitäntäisten mittausten
LisätiedotSÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA
SÄHKÖTURVALLISUUSMÄÄRÄYKSET KUVINA Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry 1 JULKAISIJA Copyright Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry PL 55, 02601 Espoo Harakantie 18, 02650 Espoo Puh. (90) 547 610
LisätiedotSÄHKÖENERGIATEKNIIKKA. Luento 9 Sähköturvallisuus. Matti Lehtonen
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Luento 9 Sähköturvallisuus Matti Lehtonen VAIHTOVIRRAN VAIKUTUKSET Ilmiöitä käsitellään perustuen lähinnä 50 tai 60 Hz taajuuksilla sinimuotoisilla virroilla tehtyihin havaintoihin.
LisätiedotKäytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan
Käytönjohtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan - Käyttötöiden vastuuhenkilöt ja ammattitaitovaatimukset - Käytönjohtajan tehtävät - Käyttöä valvovan henkilön tehtävät - Hätätoimenpiteet
LisätiedotSähkötöiden johtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan
Sähkötöiden johtajan tehtävät ja tehtävien jako standardin SFS 6002 mukaan Lainsäädännössä määritellyt vastuuhenkilöt Sähkötöiden johtaja on säädöksissä määritelty toiminnanharjoittajan sähkötöitä varten
LisätiedotVirtuaali-amk TEHTÄVÄT JOHDON MITOITUS Sähköpätevyys RATKAISUT
1. (1998.15) Ryhmäkeskukseen liitetään MMJ 5x2,5 johdolla uusi pistorasiaryhmä. Oikosulkuvirta ryhmäkeskuksessa on 146 A. Kuinka pitkä saa ryhmäjohto kosketusjännitesuojauksen kannalta (automaattisen poiskytkennän)
LisätiedotSa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3
Sa hko turvallisuustutkinto 1, ja 3 Kysymykset ja vastaukset, syksy 2013 Tiedoston rakenne ensin siinä on kysymyssarjat järjestyksessä 1,2 ja 3, ja sitten vastaussarjat. Tekijänoikeudellinen huomautus
LisätiedotPIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM6 1 (9) PIENJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM6 2 (9) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotAsentajasarja: Sähköasennusopas
Asentajasarja: Sähköasennusopas Tuotenumero: 411647 46,00 (+ alv 10%) normaalihinta 34,50 (+ alv 10%) jäsenhinta Sähköasennusopas perustuu Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL:n julkaisemaan sähköasennukset
LisätiedotKiinteistön sisäverkon suojaaminen ja
Kiinteistön sisäverkon suojaaminen ja maadoitukset Viestintäverkkojen sähköinen suojaaminen ja maadoitukset Antenniverkon potentiaalintasaus ja maston maadoitus Yleiskaapelointijärjestelmän ylijännitesuojaus
LisätiedotJohdon mitoitus. Suunnittelun lähtökohta
Johdon mitoitus Pekka Rantala 18.12.2013 Suunnittelun lähtökohta Kiinteistön sähköverkon suunnittelun lähtökohtana ovat tyypillisesti: Syötön ominaisuudet: Syöttöjännite, 1- vai 3-vaiheliittymä Pääsulakkeiden
LisätiedotJÄNNITETYÖN MUISTILISTA
Martti Hallamäki Sivu 1/12 Päivitetty 1.9.2010 JÄNNITETYÖN MUISTILISTA 1. Onko jännitetyön teko tarpeen ja onko se luvallista. (Riskinarviointi) 2. Varmistu ettei laitteiston rakenne aiheuta rajoituksia
LisätiedotAsennukset erilaissa tiloissa
Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,
LisätiedotLÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ
LÄMMITYSLAITTEISTON SÄHKÖASENNUSTEN KÄYTTÖÖNOTTOTARKASTUS KÄYTÄNNÖSSÄ ALKUSANAT Tämä koulutusaineisto on laadittu lämmityslaitteistojen sähköasennuksia tekevien ammattilaisten tarpeisiin. Lämmityslaitteistoilla
LisätiedotJännitetyökurssi SFS 6002 2.painos 6.3 ja Liite Y Ammattitaito Asenne Huolellisuus
Martti Hallamäki Sivu 1/40 15.10.2012 Jännitetyökurssi SFS 6002 2.painos 6.3 ja Liite Y Ammattitaito Asenne Huolellisuus Nimi: Martti Hallamäki Sivu 2/40 15.10.2012 Jännitetyöt Tämä moniste pohjautuu aiempiin
LisätiedotEnnakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa. Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas
Ennakoiva kunnossapito teollisuuden sähköverkoissa Oulun Energia Urakointi Oy Veli-Pekka Lehtikangas 23.5.2018 Sähkölaitteiston käytönjohtajuus Milloin tarvitaan käytönjohtajaa? Sähköturvallisuuslaki,
LisätiedotLääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset
Lääkintätilojen IT-verkon vikakysymykset Suomen Sairaalatekniikan yhdistys ry Ajankohtaispäivä Jouko Savolainen Käsiteltäviä asioita IT-verkko yleensä 1.vika 2.vika Vaadittava oikosulkuvirta Kosketusjännite
LisätiedotTuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon
Tuotannon liittäminen Jyväskylän Energian sähköverkkoon TUOTANTOLAITOKSEN SUOJA-, SÄÄTÖ- JA KYTKENTÄLAITTEET SEKÄ ENERGIAN MITTAUS Tämä ohje täydentää Energiateollisuuden ohjeen sähköntuotantolaitoksen
LisätiedotKÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69. v 1.0
KÄYTTÖOHJE JÄNNITTEENKOESTIN BT-69 v 1.0 S&A MATINTUPA - WWW.MITTARIT.COM - 2009 1 1) 2/4mm testimittapäät (4mm mittapäät irroitettavissa) 2) Punainen mittapää, ( + / L ) kaikissa toiminnoissa 3) Musta
LisätiedotSähkötapaturmat. Tuomas Martansaari
Tuomas Martansaari Kuuluisia viimeisiä sanoja Ei siellä ole ennenkään sähköä ollut! Otin itse sulakkeen pois ei varmasti ole sähköä! Kytkin on nollilla, eikun hommiin vaan! Turvallisuussäännöt ovat aloittelijoita
LisätiedotLisätään kuvaan muuntajan, mahdollisen kiskosillan ja keskuksen johtavat osat sekä niiden maadoitukset.
MUUNTAMON PE-JOHDOT Kun kuvia piirretään kaaviomaisina saattavat ne helposti johtaa harhaan. Tarkastellaan ensin TN-C, TN-C-S ja TN-S järjestelmien eroja. Suomessa käytettiin 4-johdin järjestelmää (TN-C)
LisätiedotSÄHKÖTYÖTURVALLISUUS. Turvallisia sähkötöitä! Martti Hallamäki Sivu 1 Päivitetty 1.9.2010. Martin teesit:
Martti Hallamäki Sivu 1 Päivitetty 1.9.2010 SÄHKÖTYÖTURVALLISUUS Tämä kirjoitus pohjautuu SFS 6002 2.painos standardiin. Olen pyrkinyt kirjoittamaan sen mahdollisimman selkeäksi ja luettavaksi. Olen yhdistänyt
LisätiedotSähköturvallisuuden oma-arviointi
opas Sähköturvallisuuden oma-arviointi Tarkistuslista sähköalan ammattilaisille 1 Arvioijan nimi: Yritys / työmaa: Päivämäärä: sähkötöiden johtajan tehtävät ja vastuut Uusien työntekijöiden perehdyttäminen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotSähkötyössä on käytössä kolme erilaista työmenetelmää. Ne ovat:
Sähkötyössä on käytössä kolme erilaista työmenetelmää. Ne ovat: vuoksi. * työskentely jännitteettömänä, jota tämä kalvosarja koskee * työ jännitteisten osien läheisyydessä, jota käsitellään erillisessä
LisätiedotSähkötyöturvallisuuskoulutus
Sähkötyöturvallisuuskoulutus Kaikille sähköalan töitä tekeville, mukaan luettuna työnjohto-, käyttö- ja asiantuntijatehtävissä toimivat henkilöt, on annettava yleinen sähkötyöturvallisuutta koskeva koulutus
LisätiedotMika Rantanen. Kuka ja milloin - tarvitsee sähkötyöturvallisuuskorttia
Mika Rantanen Kuka ja milloin - tarvitsee sähkötyöturvallisuuskorttia Sähkötyöturvallisuusstandardi sfs6002:ta tulee Suomessa soveltaa kun työskennellään sähkölaitteistoissa tai niiden läheisyydessä. Työ
LisätiedotSFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset. Tapani Nurmi SESKO ry
SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset yleisvaatimukset Tapani Nurmi SESKO ry www.sesko.fi Sähköasennusstandardien aiheet ja esikuvat SFS 6000 Uusittu 2012 HD 60364 IEC 60364 SFS 6001 Uusittu 2015 EN 61936
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa1
Sähköasennusten suojaus osa1 Perussuojaus ja syötön automaattinen poiskytkentä Tapio Kallasjoki 9/2013 Copyright Tapio Kallasjoki 9/2013 SUOJAUKSEN TARKOITUS SUOJAUS SÄHKÖ- ISKULTA SUOJAUS LÄMMÖN VAIKUTUKSILTA
LisätiedotKESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET
Ohje SUM7 1 (8) KESKIJÄNNITELASKUTUSMITTARIN MITTAROINTIOHJEET Ohje SUM7 2 (8) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Vastuut... 3 2.1 Liittyjän vastuut... 3 2.2 Vantaan Energian vastuut... 3 3 Tekniset ohjeet...
LisätiedotValtioneuvoston asetus
Valtioneuvoston asetus sähkölaitteistoista Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään sähköturvallisuuslain (1135/2016) nojalla: 1 Soveltamisala Tämä asetus koskee sähköturvallisuuslain (1135/2016)
LisätiedotJännitetyöt SFS 6002 2.painos mukaan
Martti Hallamäki Sivu 1/14 15.8.2013 Jännitetyöt SFS 6002 2.painos mukaan Yleistä Jännitetyö Jännitetyöllä tarkoitetaan työtä, jossa työn tekijä tarkoituksellisesti ja ennalta suunnitellusti koskettaa
LisätiedotYlivirtasuojaus. Selektiivisyys
Ylivirtasuojaus Johdot täytyy standardien mukaan varustaa normaalitapauksessa ylivirtasuojilla, jotka estävät johtojen liiallisen lämpenemisen. Ylivirtasuojaa ei kuitenkaan saa käyttää jos virran katkaisu
LisätiedotJÄNNITETYÖOHJE PEM279FIN
JÄNNITETYÖOHJE ENSTON E-KSE KAAPELIJAKOKAAPEILLE YLEISTÄ - Tarkista, että olet valinnut oikean tuotteen ja että se sopii kyseiseen käyttöön. - Lue asennusohje huolellisesti ennen työn aloittamista. - Tee
LisätiedotOsakäämikoneiden mittausohje
Sisällysluettelo: 2/7 Yleistä...3 Käämien vastuksen mittaus...4 Eristysresistanssimittaus...5 Mittauksen suorittaminen...5 Ohjauspiirin testaaminen...6 Osakäämikäynnistyksen releiden testaus....6 Vaihejännitteiden
LisätiedotBL10A3000 Sähköturvallisuus
BL10A3000 Sähköturvallisuus Luento 12a: Jakeluverkkoasennukset 20.2.2013 Tero Kaipia 1 Tero Kaipia 2 Keskeiset säädökset ja määräykset Standardit SFS 6000 standardi osa 801 lisätäsmennys jakeluverkoille
LisätiedotAsennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita.
Asennussuositukset 2003 Koska määräyksiin on tullut muutoksia, saattavat jotkin suositukset olla kokonaan tai osittain vanhentuneita. Suositus 1/2003 Varasyötön kytkeminen ja suojaus (21.11.2003) Erään
LisätiedotAurinkosähköjärjestelmän asentaminen. Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 2015 SÄHKÖINFO OY
Aurinkosähköjärjestelmän asentaminen Esa Tiainen, Sähköinfo Oy 1 Aurinkosähköä - miksi? Aurinkoenergiaa saatavasti lähes rajattomasti Auringosta saapuu maapallolle 14,5 sekunnissa yhtä paljon energiaa
LisätiedotKOSKETUSJÄNNITESUOJAUS UPS- JA VARAVOIMAVERKOISSA
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Talotekniikka Tutkintotyö KOSKETUSJÄNNITESUOJAUS UPS- JA VARAVOIMAVERKOISSA Työn ohjaaja Työn teettäjä Tampere 2005 Martti Honkiniemi AX-LVI
LisätiedotSähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus
Sähköasennusten suojaus osa 3 Johdon kuormitettavuus ja ylikuormitussuojaus Tapio Kallasjoki 2/2014 Ylikuormitussuojauksen ehdot Johdon ylikuormitussuojauksen ja kuormitettavuuden on täytettävä kaksi ehtoa:
LisätiedotTEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT
TEHOLÄHTEET JA MUUNTAJAT TABILOIDUT TEHOLÄHTEET Galvaanisesti erotettu verkosta, elektronisella sulakkeella. Ohjaus ja automaatiojärjestelmien syöttöön, versiot 12 ja 24V. TABILOIDUT ÄÄDETTÄVÄT TEHOLÄHTEET
LisätiedotKäytön johtajan peruskurssi KÄYTTÖ- JA HUOLTOSUUNNITELMAT
Käytön johtajan peruskurssi 16.12.2015 KÄYTTÖ- JA HUOLTOSUUNNITELMAT Sähkölaitteistojen kunnossapito Sähkölaitteiston haltijan on hoidettava sähkölaitteistoja niin, ettei niistä aiheudu kenenkään hengelle,
Lisätiedot