APUA SINUN AVULLASI Vuosikertomus 2011 Suomen Punainen Risti 11.5.2012 1
Kannen kuva: Niklas Meltio Kuvassa: Paula Nuorteva Nälkäpäivänä 2011 11.5.2012 2
Sisältö Hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 2011 Johdanto... 5 Kotimaan toiminta... 6 Kansainvälinen toiminta... 6 Varainhankinta ja viestintä... 7 Veripalvelu... 7 Kontti... 7 Nuorten turvatalot... 8 Kehitystoiminta... 8 Riskienhallinta... 9 Talous... 9 Henkilöstö... 11 Tulevaisuuden näköaloja... 12 Punainen Risti ja ympäristö... 13 Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa... 14 Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia... 18 Ensiapupäivystäjät auttoivat sadoissa tapahtumissa... 19 Apua myrskyjen ja kuivuuden uhreille... 21 Avustuskohteet... 21 Aasia... 21 Afrikka... 22 Amerikat... 23 Vapaaehtoisuuden vuonna korostettiin auttamista... 24 Punainen Risti huolissaan nuorten yksinäisyydestä... 25 Humanitaarinen oikeus kiinnosti nuoria... 26 Vapaaehtoisuuden vuosi näkyi järjestön viestinnässä kautta maan... 27 Lahjoittajilta apua kotimaahan ja maailmalle... 28 Tuloslaskelma... 30 Tase... 31 Tilinpäätöksen liitetiedot... 32 Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset... 42 Tilintarkastuskertomus... 43 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista... 44 Suomen Punainen Risti... 45 3
4
HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS TILIKAUDELTA 2011 Johdanto Suomen Punaisen Ristin vuosi 2011 suuntautui vahvasti tulevaisuuteen. Järjestö pohti paljon sitä, mihin olemme menossa, mitä teemme ja miten toimimme. Tämä johtui kesäkuussa järjestetyn Lahden yleiskokouksen käsittelyyn menneen toimintalinjauksen valmistelusta, mutta myös yleisestä yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta tilanteesta Suomessa ja maailmalla. Taloudelliseen kasvuun perustuva, pohjoismainen hyvinvointi ja sen jatkuminen ei enää ole samanlainen itsestäänselvyys kuin aiemmin. Suomen Punaisen Ristin luottamushenkilöt, vapaaehtoiset, tukijat ja kansalaiskyselyyn vastanneet yli 5 000 ihmistä pohtivat Lahden yleiskokoukseen valmistautuessaan sitä, mihin suuntaan järjestöä tulee jatkossa kehittää, jotta Punainen Risti myös tulevaisuudessa olisi ihmisille rohkea ja luotettava auttaja niin kotona kuin maailmallakin. Kansalaiskyselyssä tuli esille se, että suomalaiset haluaisivat elää yhteisöllisessä maailmassa. Auttamistyö ja vapaaehtoistoiminta kiinnostavat, mutta järjestöjen on pystyttävä uudistumaan niin, että ihmisten on helppo tulla mukaan toimintaan ja tekemiseen. Uusi yhteisöllisyys tuottaa ympäristölleen hyvää, mutta antaa myös tekijöilleen hyvinvointia, jaksamista ja elämän sisältöä. Punainen Risti auttaa hädässä ja avun tarpeessa olevia ihmisiä. Tulevaisuudessa järjestöltä odotetaan sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä, osallisuuden vahvistamista sekä ihmisten selviytymistaitojen vahvistamista. Vapaaehtoistoiminta ja erilaiset vapaa-ajan harrastukset tulevat olemaan tärkeä hyvinvoinnin lähde esimerkiksi työelämästä eläkkeelle siirtyville, aktiivisille eläkeläisille. Omaa hyvinvointia vaaliessa aktiiviset ihmiset tuottavat myös sellaisia palveluita, joiden ylläpitämiseen yhteiskunnalla ei enää tulevaisuudessa ole varaa. Näihin haasteisiin Lahdessa hyväksytyssä toimintalinjauksessa etsittiin ratkaisuja. Yleiskokouksessa hyväksytyn toimintalinjauksen mukaan Punainen Risti on tulevinakin vuosikymmeninä vahva vapaaehtoisjärjestö, joka auttaa onnettomuuksien ja katastrofien uhreja, edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä puolustaa inhimillisyyttä ja humanitaarisia arvoja. Yleiskokouksessa hyväksytty toiminta-ajatus on kiteytetty sanoihin Autamme yhdessä avun tarpeessa olevia ihmisiä. 5
Kotimaan toiminta Toukokuussa vuonna 2012 135 vuotta täyttävä Suomen Punainen Risti on onnistunut vuosikymmenien ajan säilyttämään merkittävän aseman ihmisten auttajana kotimaassa. Tämä on edellyttänyt järjestöltä suurta joustavuutta, muuntautumiskykyä ja tulevaisuuteen suuntautuvaa strategista ajattelua. Punaisen Ristin rooli ihmisiä auttavana ja viranomaisia tukevana nopeana toimijana on luonnononnettomuuksien ja katastrofien keskellä edelleen tärkeä. Siirtyminen lääkinnällisestä ensiavusta enemmän ensihuollon ja henkisen tuen antajaksi on vastannut ihmisten muuttuviin tarpeisiin. Ensiapuryhmät tarjoavat edelleen eri-ikäisille toimijoille toimintakanavan Punaisen Ristin toimintaan tarjoten samalla mahdollisuuden oppia uusia taitoja. Viime vuoden aikana Suomessa koettiin useita rajuja ja tuhoisia myrskyjä, joiden yhteydessä viranomaisten voimavarat eivät riittäneet ihmisten auttamiseen. Etenkin loppuvuoden Tapani- ja Hannu-myrskyt aiheuttivat mittavia tuhoja ja sähkökatkoja. Kymmenettuhannet ihmiset olivat päiviä ja jopa yli viikon ilman sähköä. Punaisen Ristin paikalliset hälytysryhmät ja vapaaehtoiset auttoivat ihmisiä kymmenillä paikkakunnilla selviämään pahimman yli. Punaisen Ristin valmiustoiminnan kehittäminen jatkui viime vuonna tehokkaasti ja tavoite siitä, että kuluvan yleiskokouskauden aikana kaikilla osastoilla on oma valmiussuunnitelma, on toteutumassa. Kiinnostus ystävätoimintaan jatkui edellisten vuosien tapaan. Monin paikoin osastojen ja piirien järjestämät ystävätoiminnan kurssit olivat täynnä. Mukaan saatiin entistä enemmän myös nuoria toimijoita, joista osa keskittyi nuorten ystävätoimintaan. Ystävätoiminnan nimikkeen alla tapahtuva vapaaehtoistoiminta on tulevina vuosikymmeninä entistä keskeisemmässä asemassa, kun puhutaan ihmisten kokemasta hyvinvoinnista ja tyytyväisyydestä. Hyvinvointi ei ole vain terveyttä ja rahaa vaan läheisiä ihmissuhteita, yhteisöllisyyttä, ystäviä, henkilökohtaista vapautta ja arvoja. Suomen Punaisen Ristin hallitus nosti vuoden 2010 toimintakertomuksessa esille huolen suvaitsemattomuuden lisääntymisestä Suomessa. Tämä näkyi kielteisenä suhtautumisena maahanmuuttajataustaisiin ihmisiin, kärkevänä keskusteluna etenkin sosiaalisessa mediassa ja verkkokeskustelussa. Moni muukin taho jakoi huolen asenneilmapiirin kiristymisestä. Vuoden 2011 aikana Suomessa käytiin vilkasta keskustelua arvoista ja asenteista. Osin varmasti tämän keskustelun ansiosta ihmiset halusivat omalla toiminnallaan osoittaa vastustavansa suvaitsemattomuutta ja Punainen Risti sai uusia toimijoita monikulttuuriseen vapaaehtoistoimintaan. Etenkin nuoret olivat aktiivisia rasisminvastaisessa kampanjassa, mutta myös muu Punaisen Ristin toiminta kouluissa ja oppilaitoksissa kiinnosti nuoria. Nälkäpäiväkeräys on vakiintunut nuorten uudeksi osallistumiskanavaksi ja keräyksestä on tullut eräissä ammattikorkeakouluissa osa opiskelukokonaisuutta. Punainen Risti on esittänyt syvän huolensa myös nuorten syrjäytymisestä. Nuorten pahoinvoinnin lisääntyminen on näkynyt etenkin Nuorten turvatalojen toiminnassa, kun apua hakevien määrä on kasvanut. Kansainvälinen toiminta Vuosi 2011 oli kansainvälisen avustustoiminnan sektorilla useiden mittavien luonnononnettomuuksien vuosi: Japanin maanjäristys ja tsunami, Pohjois-Korean monsuunisateet, Turkin maanjäristys sekä Pakistanin, Kambodzhan, Thaimaan ja Filippiinien tulvat. Lisäksi Itä-Afrikan kuivuus paheni kesällä merkittäväksi humanitaariseksi kriisiksi. Viime vuonna myös poliittiset levottomuudet suistivat ihmisten elämän raiteiltaan etenkin Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä. Niin kutsuttu arabikevät synnytti levottomuuksia Egyptissä, Tunisiassa, Libyassa ja Syyriassa. Suomen Punainen Risti auttoi kodeistaan paenneita etenkin Tunisiassa ja Libyassa. Taloudellisesti mittavin tuki annettiin Japanin Punaiselle Ristille maanjäristyksen ja tsunamin uhrien auttamiseen. SPR sai kaikkiaan yli miljoona euroa lahjoituksia niin yrityksiltä kuin yksityisiltä. Toiminnallisesti merkittävä alue oli itäinen Afrikka, jonne kanavoitiin apua Afrikan sarven nälänhädän ja kuivuuden uhrien auttamiseen. Itä-Afrikan keräys tuotti yli 800 000 euroa. Etelä-Sudanissa, Etiopiassa, Somaliassa ja Keniassa jatkettiin myös laajoja terveysohjelmia. Suomen Punainen Risti sai viime vuonna myös päätökseen Aasian tsunamin avustusohjelman. Yli 30 miljoonan euron avustusohjelman pääkohteet olivat Sri Lanka ja Thaimaa. Sri Lankaan rakennettiin useita sairaaloita ja satoja asuntoja hyökyaallon uhreille. Thaimaan merkittävin kohde oli Phuketin maakuntaan rakennettu kokonaan uudenlainen veripalvelukeskus, joka palvelee koko laajaa maakuntaa ja toimii mallihankkeena Thaimaan Punaisen Ristin alueellisen veripalvelun uudistamisessa. Katastrofiavun lisäksi Suomen Punainen Risti jatkoi laajoja kehitysyhteistyöhakkeita Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa. Niiden suuruus on kolmannes annettavasta kansainvälisestä avusta. Kehitysyhteistyössä keskityttiin erityisesti parantamaan yhteisöjen kykyjä vastata katastrofeihin ja lieventää niiden vaikutuksia sekä ehkäisemään yleisimpiä terveysongelmia. 6
Varainhankinta ja viestintä Suomen Punaisen Ristin hallitus on määritellyt varainhankinnan ja viestinnän yhdeksi keskeiseksi kehityskohteeksi. Tavoitteena on pitkäjänteisesti turvata ja kasvattaa omaa varainhankintaa, jotta järjestö voi tehokkaasti vastata tulevien vuosien toiminnallisiin haasteisiin. Tekniikaltaan uusi internet -verkkosivusto otettiin käyttöön ja samalla otettiin ensi askeleet uudessa sosiaalisen median ympäristössä. Järjestö joutuu kuitenkin vielä pitkään palvelemaan jäseniään ja tukijoitaan myös perinteisen viestinnän keinoin, sillä vasta puolet osastoista on aktiivisesti mukana uudessa sähköisessä ympäristössä. Järjestön vapaaehtoisten käyttöön tarkoitettu extranet RedNet saatiin koulutuskäyttöön, mutta sen käyttöönotto jatkuu vielä vuoden 2012 ajan. Varainhankinta sai käyttöönsä uuden verkkokaupan ja sähköisten lahjoitusten ja jäsenpalvelujen toimintoja kehitettiin samalla, kun asiakkuudenhallinnan tietojärjestelmän uudistamishanketta valmisteltiin. Katastrofirahaston keräystuotto oli 12,1 miljoonaa euroa, tästä Operaatio Nälkäpäivän osuus oli 2,4 miljoonaa euroa. Kotimaan lahjoitukset ja avustustoiminnan toiminnan tukemiseen tehdyt testamenttilahjoitukset tuottivat 1,7 miljoonaa euroa. Veripalvelu Verenluovuttajilta apua yli 50 000 potilaalle Verenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähimmäistä konkreettisella tavalla. Vuonna 2011 Suomessa luovutti verta 154 000 henkilöä ja luovutuskertoja oli 269 000. Verenluovutukseen tulleista ensikertalaisia oli 13 prosenttia, mikä on hyvä taso luovuttajakunnan jatkuvuuden kannalta. Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tarpeen eikä vuoden aikana ollut vakavia veripulatilanteita. Veripalvelu jakeli sairaaloille potilaiden hoitoon yli 240 000 punasoluvalmistetta ja lähes 42 000 verihiutalevalmistetta. Verivalmisteilla autetaan vuosittain yli 50 000 potilasta. Kantasolusiirteiden välitystoiminta vilkastui selvästi kertomusvuonna. Veripalvelu välitti Luuytimenluovuttajarekisterin kautta yhteensä 134 siirrettä. Toimintaa vauhditti Veripalvelun käyttöönottama kansainvälinen tietojärjestelmä ja sen ansiosta avautunut reaaliaikainen yhteys 14 maan rekistereihin. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterissä on yli 20 000 jäsentä. Veripalvelu aloitti projektin uusien rekisterijäsenten, erityisesti nuorten miesten tavoittamiseksi ja rekisteriin liittymisen helpottamiseksi. Veripalvelu laatii toiminnastaan vuosittain erillisen Veripalvelun vuosi julkaisun. Euroa Kontti-ketju on osallistunut myös kansainväliseen vaateapuun toimittamalla tekstiilejä Kalkun logistiikkakeskukseen, mutta apua ovat saaneet myös suomalaiset. Esimerkiksi Porin Kontin ja Satakunnan piirin yhteistyön tuloksena omaisuuttaan menettäneet perheet saivat korvaavia tavaroita Kontin valikoimista. Kontti-ketju on merkittävä työn ja koulutuksen yhteen sovittaja. Esimerkiksi Oulun Kontissa starttasi Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama työllistämisprojekti. ESR-hankkeen tavoitteena on vahvistaa Oulun seudun työttömien nuorten henkilöiden ammatillista osaamista tarjoamalla heille mahdollisuuden myynnin ammattitutkinnon tai osatutkinnon suorittamiseen työn ohessa. Kontti-kierrätystavarataloketju laatii toiminnastaan vuosittain erillisen sosiaalisen tilinpäätös -julkaisun. 7000000 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 Konttien liikevaihto 4 558 908 4 907 348 5 774 207 Kontti Kontti-ketju laajeni Turkuun Kontti-kierrätystavarataloketju avasi uusimman, yhdeksännen myymälänsä Turkuun elokuussa. Kontti-ketjun tavoitteena on varainhankinta Punaisen Ristin kotimaiseen ja kansainväliseen auttamistyöhön. Kontti-tavarataloissa myydään Punaiselle Ristille lahjoitettua tavaraa ja ketjun tuotosta puolet tilitettiin Punaisen Ristin paikallisille piireille ja 25 % meni katastrofirahastoon. Loput 25 % on varattu Kontti-ketjun kehittämiseen. 1000000 0 7
Nuorten turvatalot Punainen Risti ylläpiti Suomessa viittä Nuorten turvataloa. Turvatalot sijaitsevat Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Tampereella ja Turussa. Perhehuonetoiminta oli turvatalolla tehtävää avotyötä. Perhehuonetoiminnan keskustelupalvelut on tarkoitettu nuorelle, vanhemmille ja muille perheenjäsenille. Nuorten itsenäistymisen tarjottiin tukea Helsingissä, Tampereella ja Vantaalla. Turussa järjestettiin näpistyspuhutteluita, joissa tavattiin turkulaiset myymälävarkaudesta kiinni jääneet alle 15-vuotiaat nuoret yhdessä hänen perheensä kanssa. Turussa järjestettiin myös läheisneuvonpitoa (LNP). Läheisneuvonpito on yhteisöllinen menetelmä, jolla etsitään ratkaisuja lastensuojelun asiakkaan ongelmiin. Ystävätoimintaa toteutettiin turvataloilla pääsääntöisesti ryhmätoimintana. Toiminnan tarkoituksena oli tarjota nuorille sosiaalisia kontakteja, lisätä nuorten hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä ja syrjäytymistä. Turvataloilta nuori voi myös saada henkilökohtaisen ystävän, tukihenkilön tai kummin. Turvatalojen vapaaehtoiset päivystävät kaksi kertaa viikossa Vammalan-Huittisten seudun Mielenterveysseuran Internetissä ylläpitämässä Kriisikeskus Tukinetissä (tukinet.net). Kriisiavun, perhehuonetoiminnan ja itsenäistymisen tuen palveluvuorokausien kokonaismäärä oli 29 605. Palveluvuorokaudet laskivat ennätysvuodesta 2010 (32 272) ja olivat samalla tasolla kuin vuonna 2009. Nuorten määrä laski hieman. Nuoria oli asiakkaina yhteensä 775, mutta nuorten asiakkuuksia oli 903. Tämä tarkoitti, että 128 nuorta siirtyi esimerkiksi kriisiyöpymisten jälkeen avoasiakkaaksi tai asiakkaaksi itsenäistymisen tukeen. Nuorista hieman alle puolet kertoi syyksi perheeseen liittyvät ongelmat ja ristiriidat kotona. Mielenterveyspulmien vuoksi turvatalolle hakeutui edellisen vuoden tapaan yhdeksän prosenttia nuorista ja asunnottomuuden vuoksi 14 % nuorista. Turvataloilla työskenteli yhteensä 236 vapaaehtoista. Vapaaehtoisten määrä kasvoi ja heille tarjottavat tehtävät monipuolistuivat. Uusia kumppanuuksia luotiin aktiivisesti. Yhteisvastuu -hankkeen myötä nuorten ystävätoiminnan kehittämisessä tehtiin tiivistä valtakunnallista ja paikallista yhteistyötä hankkeessa mukana olevien järjestöjen kesken Helsingissä, Turussa, Kuopiossa ja Oulussa. Kehitystoiminta Järjestön toimintaa kehitettiin laaja-alaisesti. Internet -sivustot uudistettiin ja samalla järjestön vapaaehtoisten käyttöön luotiin täysin uusi vapaaehtoistoiminnan extranet -ratkaisu, RedNet. Sen avulla vapaaehtoistoimintaa ja sen tarvitsemaa tukea parannetaan ja luodaan jatkossa myös uusia työkaluja vapaaehtoistoiminnan käyttöön. Kuluvan vuoden aikana selvitettiin tarpeita ja vaihtoehtoja uudelle talousjärjestelmälle sekä aloitettiin palkkahallinnon palveluiden yhdenmukaistaminen ja keskittämiseen tähtäävä työ. Myös matkahallintoon liittyviä prosesseja kehitettiin uudistamalla tietojärjestelmän käyttöä. Järjestön hallitus asetti työryhmän kehittämään järjestön johtamisjärjestelmää. Johtamisjärjestelmän tavoitetilan vaatimukset kuvattiin. Operatiivisen johdon ja eri tasolla toimivien johtajien rooli- ja tehtäväkuvaukset uudistettiin tukemaan esimiestoiminnan kehittämistä. Koko johtamisjärjestelmää kehitetään vaiheittain seuraavaan yleiskokoukseen asti. Järjestötukimallin kehittämistä pohdittiin entistä kokonaisvaltaisemmin. Toimintalinjauksen tavoitteiden saavuttaminen ohjaa jatkossa entistä kiinteämmin järjestötuen kohdentamista eri yksiköille. Toiminnan suunnittelussa tavoitteena on toiminnan ja talouden suunnittelu kokonaisuutena. Tavoitteet ja toiminnan keskeiset mittarit määritetään niin, että ne jäntevöittävät suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Kesällä 2011 aloitettiin projekti, jossa kehitetään palkkahallinnon prosesseja ja toimintatapoja mahdollisimman pitkälle automatisoiduiksi, standardoiduiksi ja tehokkaiksi. Tehokkaat toimintatavat luovat tilaa kasvattaa palkkahallinnon volyymia. Projektin toinen päämäärä onkin keskittää järjestön koko palkkahallinto yhteen palkkatiimiin. Kehittämisessä päästiin hyvin alkuun ja se on edennyt vauhdilla. Piirit ovat olleet hyvin kiinnostuneita keskitetyistä palkkapalveluista. Keväällä 2011 siirryttiin uuteen, M2-matkalaskujärjestelmään, joka mahdollistaa matkalaskujen tekemisen netissä. Kuukausilahjoittajien hankintaan panostettiin aiempaa enemmän. Kuukausilahjoittajien merkitys on erittäin keskeinen järjestön varainhankintamuotona ja sitä kehitetään myös jatkossa. 8
Riskienhallinta Kansainvälisen talouden epävarmuus tuntuu myös Punaisen Ristin toiminnan suunnittelussa. Taloudellisen kehityksen painopisteen siirtyminen kehittyneistä maista kehittyville markkinoille tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, joita kaikkia ei vielä toistaiseksi kyetä edes kunnolla arvioimaan. Yleiskokouksessa hyväksytty toimintalinjaus sisälsi keskustoimiston kannalta talouden tasapainottamisohjelman. Vuosina 2012-2014 keskustoimiston talouden rakenteellinen epätasapaino korjataan parantamalla operatiivista tulosta 1,5 miljoonalla eurolla. Epätasapaino on muodostunut usean vuoden aikana, jolloin kertaluonteisilla pääomatuotoilla on rahoitettu keskustoimiston jatkuvan toiminnan kuluja. Epävarmassa ympäristössä järjestössä on päädytty niihin keinoihin, joihin järjestö voi itse vaikuttaa. Koska emme voi odottaa merkittäviä tulojen lisäyksiä lähivuosina, taloutta tasapainotetaan vähentämällä kustannuksia. Päättyneen vuoden aikana aloitettiin talouden tasapainottamiskeinojen pohdinta, joka johti vuoden 2012 tammi-helmikuussa keskustoimistossa käytyihin yhteistoimintalain mukaisiin neuvotteluihin. Niiden tavoitteena oli saada 1,1 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Säästöt vaikuttavat täysimääräisesti vasta vuoden 2014 alusta alkaen. Keskustoimiston talouden tasapainon saavuttamiseksi neuvotteluissa perustettiin seurantaryhmä, joka koostuu keskustoimiston yhteistoimintatoimikunnasta. Talouden tasapainottamisohjelma edellyttää vielä lisäsäästöjä vuosina 2013 ja 2014, mikäli uuden tulorahoituksen hankkimisessa ei onnistuta. Järjestömme maine ja luotettavuus on joutunut koetukselle julkisuudessakin todettujen Veripalvelun konsulttihankintoihin liittyneiden epäselvyyksien ja Länsi-Suomen piirissä tapahtuneen kavalluksen vuoksi. Järjestön hallitus ja hallituksen nimeämä tarkastusvaliokunta ovat olleet kiinteästi mukana Veripalvelun tapauksen selvittämisessä. Asia on tällä hetkellä (maaliskuu 2012) syyttäjän syyteharkinnassa. Seinäjoen tapaus annettiin poliisin tutkittavaksi ja myös siinä syyttäjän odotetaan tekevän päätöksensä kevään 2012 aikana. Hallitus päätti vuoden 2012 helmikuun alussa käynnistää sisäisen valvonnan kontrollien tarkastuksen. Tarkastusvaliokunta raportoi tarkastustuloksista jatkotoimenpide-esityksineen hallitukselle keväällä 2012. Johtamisjärjestelmän kehittämisessä kiinnitetään huomiota myös eri yksiköiden päätöksentekoelinten ja toimivan johdon välisiin rooleihin ja vastuisiin. Näin voidaan täsmentää ja tarvittaessa ohjeistaa talouteen, hallintoon ja sisäiseen valvontaan liittyviä kysymyksiä. Hallituksen vahvistamassa sijoitustoiminnan linjauksessa on määritelty järjestön sijoitusomaisuuden omaisuuslajikohtainen strateginen allokaatio, taktiset vaihteluvälit ja riskienhallintaperiaatteet. Keskushallinnon arvopaperiomaisuutta hoitaa neljä kilpailutuksen kautta valittua varainhoitajaa täyden valtakirjan varainhoitosopimuksien perusteella. Sijoituskiinteistöomaisuutta, jonka osuus oli tilinpäätöshetkellä 46 % koko sijoitusomaisuudesta, hoidetaan itse. Sijoitustoiminnan toteutusta valvoo hallituksen nimittämä ja pääsihteerin johdolla toimiva sijoitustoimikunta. Kansainvälisen avustustoiminnan osalta valuuttakurssiriskien suojaamista ei tehdä, koska avustuspäätökset tehdään kirjanpitovaluutassa. Järjestön ottamiin pitkäaikaisiin rahoituslainoihin ei sisälly poikkeavia rahoitusehtoja ja korkoriskien hallitsemiseksi osa lainapääomasta on suojattu koronvaihtosopimuksilla kiinteäkorkoisiksi. Suomen Punaisen Ristin toiminnan kannalta järjestön maine ja yleinen luottamus järjestömme toimintaan on keskeinen toimintamme lähtökohta. Tämän lisäksi jäsenmäärän kehitys, vapaaehtoistoiminnan muodot ja toiminnassa mukana olevien vapaaehtoisten määrä ovat edelleen myös riskienhallinnan kannalta keskeisiä kysymyksiä. Talous Keskushallinnon kirjanpidollinen ylijäämä oli 2,6 miljoonaa euroa. Tilikauden ylijäämäisyyteen vaikutti olennaisesti lisäeläkejärjestelyn vuoksi myydyn kiinteistön luovutusvoitto 11,2 miljoonaa euroa. Tilinpäätökseen sisältyy myös 2,1 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja lisäeläkejärjestelystä. Ilman kertaluonteisia eriä keskushallinnon operatiivinen tulos olisi ollut merkittävästi alijäämäinen. Vuosi 2011 oli sijoitustoiminnan kannalta synkkä. Sijoitustoiminnan tuotot ilman kertaluonteista kiinteistön luovutusvoittoa jäivät pääosin kiinteistöjen vuokratuottojen varaan. Ilman kertaluonteisia lisäeläkekuluja järjestön kulujen kehitys on maltillinen. Ilman kertaluonteisia eriä varsinaisen toiminnan kulujäämä olisi ollut edellistä vuotta alhaisempi. Keskustoimistossa on ostettu suunniteltua enemmän ulkopuolisia palveluita, mutta hankinnat ovat olleet toiminnan kannalta joko välttämättömiä tai perusteltuja. Lisäksi tilikaudella on myös vastaavia kertaluonteisia ylijäämiä, joilla ne on voitu rahoittaa. Lisäeläkevastuu vakuutettiin Suomen Punaisen Ristin lisäeläkesääntö on määritellyt, kuinka järjestö täydentää säännön piiriin kuuluvien henkilöiden eläketurvan. Sen lähtökohtana on ollut antaa henkilöstölle valtion eläke-etuuksia vastaava eläketurva. Lisäeläkesäännön toimintapiiri suljettiin uusilta henkilöiltä 1.1.1993. Järjestö käynnisti jo vuonna 2009 selvityksen siitä, mikä on järkevin lisäeläkesääntöön perustuvan eläkejärjestelyn toteutustapa. Yksityiskohtia analysoi ja ratkoi työryhmä, joka koostui etuudensaajien ja työnantajan edustajista sekä alan asiantuntijoista. Järjestön hallituksen esityksestä valtuusto päätti kokouksessaan 12.5.2011 vakuuttaa lisäeläkevastuun kilpailutuksen kautta valitussa henkivakuutusyhtiössä vuoden 2011 lopussa. 9
Vakuutusyhtiölle siirrettiin 1.1.2012 mennessä kertynyt eläkevastuu 42,7 miljoonaa euroa (Veripalvelu 31,9 milj., keskustoimisto 5,6 milj. ja piirit 5,2 milj.). Keskustoimiston ja piirien kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti piirien lopulliseksi kuluksi kirjautui vain puolet eläkevastuusta. Keskustoimisto rahoitti sen piireille rahoitussopimuksessa sovitulla korottomalla lainalla. Lisäeläkevastuu on poikkeuksellisesti aikaisemmin kirjattu myös piirien eläkevastuuvelan osalta pelkästään keskushallinnon kirjanpitoon. Lisäeläkejärjestelyn yhteydessä piirien maksettavaksi jäänyt lisäeläkevastuu on käsitelty keskushallinnossa rahoitussaamisena, joka piirien kirjanpidossa on erotettu omasta pääomasta rahoitusvelaksi korjausmenettelynä aikaisempien tilikausien kirjanpidon osalta. Vuonna 2011 eläkevastuu kasvoi 2 miljoonalla eurolla sisältäen vuoden 2011 aikana eläkkeisiin tulleen karttuman, indeksisidonnaisuudesta aiheutuneet korotukset ja vakuutusyhtiön antamat alennukset. Jatkossa vakuutetut etuudet korottuvat sekä vakuutusyhtiön antamien korotusten että vakuutettujen omien sijoituspäätösten perusteella. Kertavakuutusmaksun lisäksi vakuuttamispäätös sisälsi myös lisäeläkkeiden erilliskorotukset vuosina 2013 ja 2014, yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, jotka kirjattiin kuluksi vuoden 2011 tilinpäätöksessä. SPR:n harjoittaman tuotemyynnin verokäsittely on osittain muuttunut tilikauden 2011 aikana. Verohallinnolta saadun ohjeistuksen mukaisesti SPR on omaaloitteisesti oikaissut osan tuotemyynnistään arvonlisäverolliseksi tilikauden 2011 alusta lukien ja tuloverotuksessa vastaava tuotemyynti on oma-aloitteisesti ilmoitettu veronalaisena elinkeinotoimintana jo verovuodelta 2010. Tuotemyynnin muuttuneella verokäsittelyllä ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta SPR:n toimintaan. Kokonaisuutena keskushallinnon taloudellinen asema on vakaa. Taseen merkittävimmät muutokset liittyvät lisäeläkevastuun vakuuttamiseen. Lisäeläkejärjestelyn rahoittamiseksi otettiin järjestölle rahoituslaitoslaina, 32 miljoonaa euroa, jota on tarkoitus jatkossa pienentää kiinteistöomaisuutta myymällä. Muut keskeiset muutokset taseessa johtuvat sijoitusomaisuuden arvonmuutoksista. Vuonna 2012 talous on käynnistynyt positiivisesti erityisesti sijoitustoiminnan kannalta. Kreikan velkajärjestelyyn on saatu ainakin väliaikainen ratkaisu ja eri omaisuusluokkien kurssikehitys on ollut kahden ensimmäisen kuukauden osalta voimakkaasti positiivinen. Taloudellisen kasvun ja sijoitustoiminnan kehityksen kannalta vuoden 2012 odotetaan kuitenkin olevan vielä heikko, ja kehityksessä on vielä paljon epävarmuustekijöitä. Yleiskokouksen hyväksymien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, erityisesti keskustoimistossa käytyjen yhteistoimintalain mukaisten neuvottelujen jälkeen, yhteistyön tiivistämistä, toimintatapojen uudistamista ja jatkuvaa toiminnan prioriteettien tarkastelua. Piireiltä ja osastoilta omat tilinpäätökset Suomen Punainen Risti on julkisoikeudellinen yhdistys, jonka toiminta perustuu siitä säädettyyn lakiin ja asetukseen. Asetuksessa on erikseen määrätty piirit ja osastot omiksi oikeustoimihenkilöiksi. Siten ne tekevät toiminnastaan erilliset tilinpäätökset. Sen sijaan Suomen Punaisen Ristin laitokset Veripalvelu, Kontti ja Nuorten turvatalot ovat juridisesti osa keskushallintoa. Niiden toiminta sisältyy keskushallinnon tilinpäätökseen. Tuotot (1 000 euroa) 80000 70000 75315 67062 70122 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 21045 23274 22695 16624 9131 16665 11833 10177 8162 9830 8224 6817 6000 3647 3163 2999 3254 3098 2217 2904 2964 2620 2882 2244 2768 3025 3173 Veripalvelu UM:n Sijoitukset RAY:n Katastrofi- Muut Muut Tuote- Korvaukset Jäsenmaksut ja avustukset avustukset rahasto tuotot avustukset markkinointi valtiolta ja muut lahjoitukset kunnilta 10
Kulut (1 000 euroa) 80000 70000 60000 75784 68009 72583 50000 40000 40184 40853 37282 30000 20000 10000 0 23362 19807 17956 5382 3711 3830 2344 2428 2337 Veripalvelu Järjestö ulkomaa Järjestö kotimaa Kontti-ketju Turvatalot Henkilöstö Maaliskuussa 2011 tehtiin henkilöstötutkimus. Keskustoimistossa vastausprosentti oli 75. Keskustoimiston henkilöstön tyytyväisyys oli laskenut edelliseen tutkimukseen verrattuna. Johto käsitteli tutkimuksen tuloksia ja toimenpiteitä tyytyväisyyden parantamiseksi useissa kokouksissaan. Tuloksia käsiteltiin myös tiimeissä. Pääsihteeri käsitteli tuloksia ja sen pohjalta suunniteltuja toimenpiteitä henkilökunnan kanssa. Tuhatta euroa Palkat ja palkkiot Keskushallinnossa maksetut palkat ja palkkiot 2011 2010 2009 34 621 627 35 001 534 33 053 741 Sivukulut 16 582 758 11 496 371 11 122 742 * Vuonna 2011 sosiaalikulut ovat nousseet lisäeläkemaksujen vuoksi. Eniten kehittämistä kaivataan palkkaukseen, yhteistyöhön kaikilla tasoilla, henkilöstön kuulemiseen, muutosvalmiuteen, työn tavoitteiden ja suunnan kirkastamiseen sekä perehdytykseen. Tyytyväisintä henkilökunta on järjestöön kuulumiseen, motivoivaan ja mielekkääseen työhön, mahdollisuuksiinsa vaikuttaa työhönsä ja tasa-arvon toteutumiseen. Tulosten pohjalta uudistettiin muun muassa suunnittelujärjestelmää, joka perustuu yhteistyöhön. Sen myötä pyrittiin kirkastamaan yhteisesti ja tiimikohtaisesti työntekijöiden tavoitteita. Tätä varten uusittiin myös kehityskeskustelun järjestelmä. Ohjeistus kiusaamis- ja häirintätapauksia varten uusittiin ja henkilöstöasioita koskevat intranet-sivut uusittiin rakenteeltaan ja sisällöltään. Henkilöä Keskushallinnon työntekijät 2011 2010 2009 Keskustoimisto 156 172 174 Veripalvelu 590 603 610 Kontit 42 31 31 Nuorten turvatalo 42 44 48 Keskustoimisto yhteensä 830 850 863 Johdon ja esimiesten roolien selkiyttämiseksi uusittiin toimialajohtajien ja tiiminvetäjien roolikuvaukset, jotka käsiteltiin esimiesten ja johdon yhteisessä työpajassa. Keskustoimiston sairauspoissaolojen prosentti on laskenut viime vuosina merkittävästi. Se oli vuonna 2011 vain 2,5 prosenttia. Keskustoimiston henkilömäärä on ollut lievästi laskussa vuodesta 2009 lähtien. Vakituisen henkilökunnan vaihtuvuus on myös hyvin alhaista, alle 4 prosenttia. Toisaalta näin vältetään vaihtuvuuden aiheuttamat ylimääräiset kustannukset, mutta toisaalta uusiutumistakaan ei tapahdu vaihtuvuuden kautta. 11
Tulevaisuuden näköaloja Lahdessa kesäkuussa 2011 hyväksytyn toimintalinjauksen toteuttaminen on vasta alussa. Yleiskokouksessa hyväksytyt strategiset painopisteet ja kehittämisalueet antavat tukea toiminnan priorisointiin, keskittymiseen yhteisiin tehtäviin ja kehittämisalueiden rajaamiseen yhteisesti määritellyille alueille. Vapaaehtoistoiminnan merkitys ja tarve kasvavat suomalaisessa yhteiskunnassa. Ihmisten hyvinvointi ja arjen turvallisuus nojaavat hyvinvointi- ja terveyspalvelujen varaan, mutta vapaaehtoisella tuella ja välittämisellä on aiempaa tärkeämpi rooli. Vapaaehtoistoiminta ja talkooperinne edustavat sellaisia yhteisöllisiä arvoja, joihin ihmiset haluavat samaistua. Punainen Risti tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden kaikille humanitaarisesta toiminnasta kiinnostuneille olla mukana vahvistamassa yhteisöllisyyttä. Järjestö tarjoaa vaikuttamisen mahdollisuuksia erilaisille ihmisille, joita arvot yhdistävät. Järjestön vapaaehtoiset ja tukijat odottavat Punaiselta Ristiltä entistä rohkeampia kannanottoja ja vaikuttamista huono-osaisten ja avun tarpeessa olevien puolesta. Vapaaehtoiset toivovat, että heidän tietonsa ja kokemuksensa arjen tarpeista näkyisivät paremmin Punaisen Ristin kannanotoissa. Odotukset järjestöjen tarjoamaan tukeen ja apuun kasvavat kaikilla yhteiskunnan aloilla nopeammin kuin tarpeeseen ehditään vastata. Lyhytaikaisen, helposti mukaan ottavan ja ammatillisesti tuetun vapaaehtoistoiminnan kysyntä kasvaa, mikä haastaa perinteisten järjestöjen rakenteita ja toimintatapoja. Avoimet, ketterät ja moniammatillista tukea antavat vapaaehtoisjärjestöt onnistuvat myös tulevaisuudessa vastaamaan niin toimijoiden kuin avun tarvitsijoiden tarpeisiin. Teknologia synnyttää uusia vapaaehtoistyön muotoja ja verkostoja, joiden luomat uudet mahdollisuudet ovat järjestöissä vielä lähes käyttämättä. Punaisella Ristillä on hyvät mahdollisuudet kehittyä johtavaksi vapaaehtoisjärjestöksi, koska sillä on edelleen laaja osastoverkko, ja kaikille ikäryhmille on hyvät toimintamahdollisuudet. Talous- ja tukitoimintojen yhtenäistäminen koko järjestössä lisää tehokkuutta ja samalla varmistaa sen, että osaamista ja voimavaroja voidaan suunnata entistä enemmän vapaaehtoisten ja osastojen tukemiseen. Perinteinen järjestötoiminta on muutoksessa muun yhteiskunnan tavoin. Se ei enää houkuttele entiseen tapaan, vaan ihmiset haluavat osallistua hyvin organisoituun vapaaehtoistoimintaan. Punaisen Ristin luotettavuuden ja uskottavuuden kannalta on tärkeää kiinnittää hyvän hallinnon periaatteet järjestön hallintoon sen kaikilla tasoilla. Sekä tuleva sääntöuudistus että johtamisjärjestelmän kehittäminen ottavat kantaa tähän kysymykseen. Punaisen Ristin kyky auttaa onnettomuuksissa ja katastrofeissa kotimaassa ja maailmalla perustuu sen vahvaan paikallisverkostoon ja kansainväliseen yhteistyöhön. Suomen Punainen Risti on tämän ansiosta humanitaarisen avun johtavan järjestö. Kokemukset osoittavat, että pystymme vastaamaan nopeasti paikallisiin ja alueellisiin tarpeisiin sekä viranomaispyyntöihin. Tavoitteena on lisätä ihmisten oma-aloitteista auttamista sekä harjoitella yhteistyötä katastrofien ja onnettomuuksien varalta. Vuosittain järjestettävä Operaatio Nälkäpäivä on edelleen merkittävin Punaisen Ristin valtakunnallinen keräys sekä harjoitus, jolla vahvistetaan Punaisen Ristin kykyä organisoida ihmisiä yhteistoimintaan. Nälkäpäivä tarjoaa auttamisen ja osallistumisen kokemuksia ja vahvistaa järjestön omia resursseja antaa apua. Järjestön erityisyys viranomaisia avustavana järjestönä myös tulevaisuudessa edellyttää Punaisen Ristin valmiuden vahvistamista. Lisäksi pelastus- ja sosiaali- ja terveystoimien uudet hallinnolliset rajat haastavat myös Punaisen Ristin rakenteita ja sisäistä yhteistyötä. Kansainvälisen toiminnan iso kysymys on, miten rajallisilla resursseilla vastataan kaikkiin tarpeisiin. Suomen Punaisella Ristillä on tehokas ja nopeasti toimiva kansainvälisen avun järjestelmä. Katastrofirahaston, Kalkun logistiikkakeskuksen ja koulutettujen avustustyöntekijöiden turvin pystymme auttamaan eri puolilla maailmaa tapahtuvissa katastrofeissa. Reagointivalmiutta parantavat hyvät kumppanuudet erityisesti ulkoministeriön ja Euroopan Unionin humanitaarisen avun yksikön kanssa. Pitkäkestoisten näkymättömien katastrofien uhrien auttaminen vaatii aktiivista varainhankintaa ja viestintää. Pitkäaikaisessa kehitysyhteistyössä Suomen Punaisen Ristin painopisteenä on kumppanuuksien luominen niiden kansallisten yhdistysten kanssa, jotka ovat kiinnostuneita valmiuden, paikallisen osaamisen ja terveyden vahvistamisesta. Kasvavat tarpeet ja resurssien rajallisuus edellyttävät entistä vahvempaa osallistumista kansainvälisen avun koordinaatioon sekä kumppanuuksien vahvistamista Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun sisällä. Vakaa talous ja varainhankinta ovat keskeistä Punaisen Ristin toiminnan kannalta. Tukijat, jäsenet ja rahoittajat odottavat tietoa siitä, miten omaisuudesta on huolehdittu, ja miten toiminta on vaikuttanut ihmisten elämään. Tarpeisiin vastaaminen edellyttää varainhankinnan vahvistamista sekä koko järjestön talouden kehittämistä. Suomen Punaisen Ristin talouden kannalta yksityisten henkilöiden luottamus Punaiseen Ristiin sekä kumppanuudet RAY:n, ulkoministeriön, muiden ministeriöiden, EU:n sekä yritysten kanssa ovat elintärkeitä. Uusien rahoituslähteiden löytäminen erityisesti kotimaan työhön edellyttää järjestön sisäistä yhteistyötä ja ohjelmien selkiyttämistä. 12
Punainen Risti ja ympäristö Suomen Punainen Risti ei omalla toiminnallaan rasita ympäristöä enempää kuin tyypilliset toimistotyötä tekevät organisaatiot, eikä vapaaehtoistoimintakaan sisällä merkittäviä ympäristöriskejä. Tosin keskustoimiston, 12 piiriä ja yli 500 paikallisosastoa käsittävän kansalaisjärjestön toiminnan koordinointi ja ohjaaminen vaativat paljon yhteisiä kokouksia ja matkustamista, joten autoilun aiheuttama kuormitus on syytä ottaa huomioon. Järjestöllä ei ole erityistä ympäristöohjelmaa, mutta Veripalvelu ja Kontti-kierrätystavarataloketju noudattavat omia ohjeistuksiaan. Veripalvelu soveltaa lääketeollisuuden käytäntöjä mm. kertakäyttömateriaalien käsittelyssä. Kontti-ketju on merkittävä tavaroiden vaatteet, huonekalut, astiat, muut kodintarvikkeet, urheiluvälineet kierrättäjä ja myös käytettyjen vaatteiden uusiokäyttäjä. Punainen Risti kehittää järjestön sisäiseen viestintään extranet-palvelua, jonka katsotaan tulevina vuosina vähentävän materiaalien postitus- ja painatustarvetta. Video- ja internet-neuvottelujen lisääntyminen taas vähentää kokousmatkustamisen tarvetta. 13
Punainen Risti auttoi heikossa asemassa olevia kotimaassa Henkilöä Ystävätoiminta monipuolistui Arviolta joka viides suomalainen kärsii yksinäisyydestä, ja se näkyi ystävätoiminnan kysynnässä. Punaisen Ristin monimuotoinen ystävätoiminta tavoitti eri-ikäisiä ja eri syntyperäisiä yksinäiseksi itsensä tuntevia ihmisiä. Etenkin nuorten ystävätoiminta kehittyi eri paikkakunnilla. Ystävätoiminta näkyi ennen kaikkea ystävänpäivänä, jolloin 160 Iloa ystävyydestä -tapahtumaa nostivat yksinäisyyden ja ystävätoiminnan näkyväksi. Paukkupakkasista huolimatta iloisilla tapahtumilla tavoitettiin runsaasti ihmisiä läpi maan. Näkyvä ystävänpäivän vietto herätti ihmisten mielenkiinnon toimintaa kohtaan, ja se näkyi ystäväkurssien määrän kasvuna. 7950 7900 7850 7800 7750 7700 7650 7600 7550 7500 7450 7400 Vapaaehtoiset ystävätoiminnassa 7578 7744 7881 Huono-osaisuushankkeilla iloa ja tukea Eri puolilla Suomea toteutettiin erilaisia huonoosaisuushankkeita. Punaisen Ristin paikallisosastot toteuttivat hankkeet, ja ne oli suunniteltu paikallisten tarpeiden mukaan. Toiminta oli esimerkiksi virkistystoimintaa maahanmuuttajille tai vanhuksille tai tukea nuorille. Huono-osaisuushankkeet rahoitettiin katastrofirahastoon lahjoitetuilla varoilla. Henkilöä Kiinnostus ensihuoltoa ja henkistä tukea kohtaan kasvoi Ensihuollon ja henkisen tuen tarve on kasvanut yhteiskunnassa. Vapaaehtoisille on tarvetta ensihuollollisissa ja henkisen tuen tehtävissä. Ensihuollon ja henkisen tuen vapaaehtoisia tarvittiin vuoden aikana useissa tulipaloissa ja etsintä- ja onnettomuustilanteissa. Vapaaehtoisten kiinnostus ensihuollon tehtäviä ja osaamista kohtaan näkyi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun peruskursseilla. Kurssien lisäksi myös harjoituksia oli aiempaa enemmän. Nuorille annettiin henkistä tukea onnettomuus- ja muissa erityistilanteissa nuorten kriisichatin (www. -tukinet.net) välityksellä netissä. Kriisichat avattiin vuonna 2011 kaksi kertaa: ensimmäisen kerran Japanin maanjäristyksen ja tsunamin sekä toisen kerran Norjan Utöyan ampumisten yhteydessä. Kummallakin kerralla kriisichat oli auki kolmena iltana. Tukinet tarjosi mahdollisuuden asioida luotettavasti ja turvallisesti. Tukinetissä nuoria auttoivat Nuorten turvatalon tukihenkilöt. 600 500 400 300 200 100 0 Autettujen määrä osastojen ja piirien avustamissa äkillisissä kotimaan onnettomuustilanteissa 346 500 401 Punainen Risti tavoitti tuhansia omaishoitajia Omaishoitajien tukitoiminnalla tavoitettiin vuoden aikana tuhansia omaishoitajia. Myös uusia vapaaehtoisia tuli mukaan toimintaan tukemaan. Omaishoitajille tarjottiin vapaaehtoisten vetämää ryhmätoimintaa ja virkistystä sekä koulutusta. Omaishoitajien tukitoiminta oli avointa kaikille omaisiaan tai läheisiään hoitaville. Tehokkaamman viestinnän avulla pyrittiin tavoittamaan myös kunnallisten tukijärjestelmien ulkopuolelle jäävät omaishoitajat. Vuoden aikana alkoi uutena Hyvinvointia arkeen -kurssikokonaisuus omaishoitajille. Sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille tarjottiin toimintavuoden aikana kurssikokonaisuutta omaishoidosta ja järjestötoiminnasta. Oppilaitosyhteistyön kautta oli mahdollista lisätä nuorten tietoa ja taitoja omaishoitajuudesta ja vuorovaikutusta eri sukupolvien välillä. Henkilöä 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 77 Omaishoitajien tukitoiminnassa mukana olevat vapaaehtoiset 106 107 163 126 Säännöllisesti Kertaluontoisesti 157 14
Vapepan hälytystilanteet Kpl 230 225 220 215 210 205 200 195 190 185 180 175 170 165 160 155 150 145 140 135 130 125 120 115 110 105 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 166 71 219 214 80 77 72 53 10 7 2 1 1 2 2 1 16 37 2 Etsintä Ensihuolto (henkinen ensiapu, tulipalot ym.) Liikenneonnettomuus Maastopalo Muu auttamistilanne Valmiushälytys. Ei toimintaa Ympäristöonnettomuus Kymmenet kiinnostuivat Vapepan etsinnöistä Vapaaehtoinen pelastuspalvelu huomioitiin valtakunnan mediassa laajasti. Loppukesästä Pirkanmaalla katosi nuori tyttö, ja poliisi hälytti varhaisessa vaiheessa Vapepan etsimään kadonnutta. Kadonnut löytyi lopulta lammesta hukkuneena. Tapaus sai paljon julkisuutta ja Vapepan etsinnöissä oli paljon rivikansalaisia, jotka halusivat auttaa kadonneen perhettä. Kymmenet etsinnöissä mukana olleet halusivat saada etsintäkoulutuksen ja tulla mukaan Vapepan toimintaan. Sähköyrityksen kanssa tehtävä yhteistyö oli ensimmäinen laatuaan ja se sai paljon kiitosta. Viranomaiset ottivat Vapepan huomioon aiempaa paremmin. Vapepan toimintaa ja valmiutta esiteltiin aktiivisesti viranomaisille, jotta viranomaiset muistaisivat hälyttää Vapepan tarvittaessa auttamaan. Tapaninpäivänä eteläisen Suomen ylitse pyyhkäisi raju myrsky, joka sai aikaan muun muassa sähkökatkoksia varsinkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä- Savossa. Vapepan hälytysryhmät saaristossa kartoittivat, mikä tilanne ikäihmisillä on ilman sähköä. Etelä- Savossa hälytysryhmät paikansivat pelastuslaitoksen kanssa sähkönjakeluyhtiön linjavikoja. 300000 Kotimaan apu 250000 200000 24000 15500 80000 16000 Euroa 150000 100000 88148 136780 134000 50000 0 92814 10290 65204 25940 0 0 Tsunami, katastrofirahasto Muut isot onnettomuustilanteet*, katastrofirahasto Äkillinen apu kotimaassa, katastrofirahasto Huono-osaisuutta ehkäisevät hankkeet, katastrofirahasto Osastojen omista varoista antama apu *) Muut isot onnettomuustilanteet vuonna 2011: Sello 2 000, Jokela 3 940 ja Myyrmanni 20 000. Punainen Risti auttoi, kun Turun yliopistollisessa keskussairaalassa syttyi tulipalo syyskuussa. Punaisen Ristin logistiikkakeskuksesta vietiin evakuoiduille 220 sänkyä, 200 makuualustaa ja 400 huopaa. Vesa-Matti Väärä 15
Vaateapua kotimaahan Punainen Risti toimitti Kontti-ketjun kautta vaateapua sitä tarvitseville Suomessa. Vaatteita ja muita tarvikkeita annettiin muun muassa henkilöille, jotka olivat menettäneet kotinsa tulipalossa tai homeongelman vuoksi. Suomen Punainen Risti mukana suuressa valmiusharjoituksessa Punainen Risti oli syyskuussa mukana Barents Rescue 2011 -harjoituksessa Luulajassa. Harjoituksessa testattiin muun muassa hälytyksen kulkua viranomaisten portaikossa ja yli rajojen sekä pelastusvalmiutta siellä, missä katastrofi on iskenyt. Harjoitukseen osallistuu viranomaisia ja eri pelastus- ja terveydenhoitopalvelujen työntekijöitä Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Suomen Punainen Risti osallistui harjoitukseen noin 50 ihmisen ja evakuointisairaalan voimin. Kallaxin lentokentälle Luulajassa pystytettiin evakuointisairaala, jonka kapasiteetti riittää 20 potilaalle kerralla. Hoitotoimenpiteistä harjoituksessa tehtävän evakuointilennon aikana vastasi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) ja itse lennosta Suomen ilmavoimat. Harjoituksen aihealueet koskettivat myös muun muassa sosiaali- ja terveysministeriötä, ulko- ja puolustusministeriöitä ja pelastuslaitoksia. Kumiajokortti oli suosittu Hiv/aids-työ tavoitti radiokampanjoilla satojatuhansia nuoria ja Punaisen Ristin suunnittelemaa kondomiajokortin nettiversiota kumiajokorttia suoritti yli 30 000 nuorta. Noin sata vapaaehtoista oli mukana seksuaaliterveyskampanjoissa. Punainen Risti oli mukana kesäkumikampanjassa ja vapaaehtoisia osallistui turvaseksipartiointiin lentokentällä ja satamissa. Lisäksi vapaaehtoiset päivystivät Pluspisteissä ja valtakunnallisessa puhelinpäivystyksessä. Pluspisteistä ja neuvontapuhelimesta sai tukea ja neuvoja hiv:iin ja aidsiin liittyvissä kysymyksissä. Suomessa uusien hivtartuntojen lukumäärä oli pienempi kuin aiemmin. Ilosaarirockissa oli mahdollisuus suorittaa kondomiajokortti vapaaehtoisten opastuksella. Alejandro Lorenzo Andreas von Weissenberg Barents Rescue valmiusharjoituksessa harjoiteltiin evakuointilennon järjestämistä. Päihdetyöntekijöiden tarve kasvoi Elämänrytmin nopeus sekä etenkin nuorten työ- ja opiskeluelämän paineet näkyivät päihdetyössä. Vapaaehtoisille oli tarjolla paljon erilaisia tehtäviä, kun osa nuorista turvautui päihteisiin parantaakseen oloaan. Moni vapaaehtoisten kanssa keskustellut käyttäjä tarvitsi kipeästi keskusteluapua. Päihdetyön vapaaehtoisia oli toimintavuoden lopussa 534. Vapaaehtoiset päivystivät kesäfestareilla ja vierailivat muun muassa kouluissa kertoen päihteiden vaaroista ja keskusteluapua tarjoten. Päihdetyön peruskoulutuksia pidettiin seitsemän ja valtakunnallisia jatkokoulutuksia kolme. Lisäksi Punaisen Ristin ensiapuryhmille, ystäville ja omaishoitajille annettiin päihdetyön koulutusta. Käynnit terveyspisteissä Kpl 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 7464 6130 4800 Terveyspisteitä lähes viisikymmentä Etenkin ikääntyvä väestö käytti ahkerasti terveyspisteiden maksuttomia neuvonta- ja terveyspalveluita. Kunnissa terveyspisteet täydensivät terveyspalveluita tarjoamalla matalan kynnyksen terveysneuvontaa ja ryhmätoimintaa. Yhteistyö viranomaisten kanssa oli sujuvaa, ja monilla paikkakunnilla Punaisen Ristin terveyspiste oli toivottu yhteistyökumppani. Vuonna 2011 terveyspisteitä oli 48. 16
Verenluovuttajilta apua yli 50 000 potilaalle Verenluovutus on helppo ja suosittu tapa auttaa lähimmäistä konkreettisella tavalla. Vuonna 2011 Suomessa luovutti verta 154 000 henkilöä ja luovutuskertoja oli 269 000. Verenluovutukseen tulleista ensikertalaisia oli 13 prosenttia, mikä on hyvä taso luovuttajakunnan jatkuvuuden kannalta. Verenluovutukset riittivät turvaamaan potilaiden tarpeen eikä vuoden aikana ollut vakavia veripulatilanteita. Verivalmisteilla autettiin yli 50 000 potilasta. Verivalmisteiden tuotantomallin uudistuksia jatkettiin. Yö- ja viikonloppuajan palveluja sairaaloille vahvistettiin ja luovuttajien näytteiden virusseulontaprosessia aikaistettiin. Uudistukset vastasivat asiakkaiden odotuksiin ja paransivat näin osaltaan potilaiden hoidon sujuvuutta. Kantasolusiirteiden välitystoiminta vilkastui selvästi. Veripalvelu välitti Luuytimenluovuttajarekisterin kautta yhteensä 134 siirrettä. Toimintaa vauhditti Veripalvelun käyttöönottama kansainvälinen tietojärjestelmä ja sen ansiosta avautunut reaaliaikainen yhteys 14 maan rekistereihin. Suomen Luuytimenluovuttajarekisterissä on yli 20 000 jäsentä. Veripalvelu aloitti projektin uusien rekisterijäsenten, erityisesti nuorten miesten tavoittamiseksi ja rekisteriin liittymisen helpottamiseksi. Veripalvelun uusi Solutuotantokeskus valmistui Kivihaan tiloihin ja sitä päästiin testaamaan vuoden lopulla. Veripalvelu osallistui myös biopankkihankkeeseen, jossa kerätään ja käsitellään HYKS:in hematologian klinikan kudosnäytteitä tulevaa tutkimuskäyttöä varten. Kpl 274000 273000 272000 271000 270000 269000 268000 267000 266000 Kaikki verenluovutukset 272811 270913 268734 Työllistettyjen määrä kasvoi Punainen Risti oli yksi merkittävimmistä työllistävistä järjestöistä Suomessa. Järjestö tarjosi työllistämispaikkoja Konteissa tai paikallisosastoissa. Vuonna 2011 niissä työskenteli 1 610 henkilöä ympäri Suomen. Oulun Kontissa kokeiltiin uutta työllistämisprojektia, jossa työllistetty pystyi suorittamaan myynnin ammattitutkinnon työn ohessa. Projektia rahoitti Euroopan sosiaalirahasto. Työaskel-projekti tuki työllistäviä pisteitä erilaisilla koulutuksilla. Palkatuille työntekijöille ja vapaaehtoisille esimiehille järjestettiin mielenterveys-, projektinhallinta-, ja työsuhdekoulutusta. 600000 500000 400000 436282 Konttien asiakkaita 476943 504076 300000 200000 100000 0 Veripalvelun kuva-arkisto Yli 150 000 vapaaehtoista luovutti verta. Kontit työllistivät 987 henkilöä vuonna 2011. Sanna Räsänen 17
Monikulttuurisuustyö houkutteli uusia vapaaehtoisia Monikulttuurinen vapaaehtoistoiminta jatkoi kasvuaan. Lisää vapaaehtoisia tuli mukaan kehittämään monikulttuurista lähiympäristöä. Vapaaehtoiset toimivat ystävinä Suomeen muuttaneille, järjestivät asumisapua, kerhoja ja kursseja ja pyörittivät kansainvälisiä klubeja. Yhteistyö oppilaitoksissa lisääntyi eri puolilla Suomea. Hyviä kokemuksia saatiin järjestämällä ystävätoiminnan peruskursseja selkokielellä maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille ja ohjaamalla heidät sen jälkeen osastojen toimintaan. Lainsäädännössä ja hallinnossa tapahtuneiden muutosten johdosta Punainen Risti tiedotti ja neuvoi aktiivisesti paikallisia toimijoita uusista ohjeista. Merkittävä muutos oli, että vuoden 2011 alusta alkaen valtio kustansi ainoastaan kiintiöpakolaisten perheenjäsenten maahantulomatkat. Henkilötiedustelujen määrä on kolminkertaistunut viimeisen neljän vuoden aikana. Yhteensä käsiteltiin 385 henkilötiedustelua, joissa etsittiin 1016 perheenjäsentä, ja välitettiin 42 Punaisen Ristin viestiä. Kampanjointia rasismia vastaan Vihapuheen ja rasististen ilmiöiden kasvu näkyi suomalaisessa yhteiskunnassa ja eritaustaisten ihmisten arjessa. Punainen Risti kampanjoi näkyvästi rasismia ja syrjintää vastaan rasisminvastaisella kampanjalla maaliskuussa. Tapahtumia järjestivät sekä osastot että piirit, ja osa tapahtumista järjestettiin yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Tapahtumia oli noin sata. Piirit jakoivat Ennakkoluuloton edelläkävijä -kunniakirjaa yhdenvertaisuutta edistäneille tahoille. Vaikuttamista perheenyhdistämisen puolesta Vaikuttamistyössä keskeinen tavoite oli pakolaisten perheenyhdistämisen turvaaminen. Punainen Risti laati aiheesta kannanoton hallitusneuvotteluihin ja järjesti alan keskeisille toimijoille keskustelutilaisuuden. Syksyllä Punainen Risti teki yhdessä muiden pakolaistyötä tekevien järjestöjen kanssa muistion ja järjesti toimittajille tiedotustilaisuuden. Lisäksi pidettiin pakolaisjärjestöjen yhteinen seminaari EU:n vastuunjaosta eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä. Asennetyötä tehtiin myös osana monikulttuurista vapaaehtoistoimintaa. Euroopan Pakolaisrahaston rahoittaman SPIRIT-hankkeen erityisenä tavoitteena on kolmen vuoden ajan ollut vaikuttaa asenneilmapiiriin ja lisätä kuntien halukkuutta vastaanottaa pakolaisia. Vuoden lopussa päättyneen hankkeen aikana tuettiin myös kotoutumista tukevan toiminnan kehittämistä osastoissa. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanotto jatkui Turvapaikanhakijoiden määrät laskivat edelleen. Järjestö ylläpiti 11 aikuisille tarkoitettua vastaanottoyksikköä sekä muutamaa alaikäisille ilman huoltajaa saapuneille tarkoitettua alaikäisyksikköä. Viranomaisten supistamispäätösten johdosta keskusten paikkalukuja pienennettiin ja vuoden lopussa lakkautettiin Paimion yksikkö. Keskustoimisto koordinoi Suomeen saapuvien kiintiöpakolaisten maahantulovaiheen vastaanottoa Helsinki- Vantaan lentoasemalla tukenaan aktiivinen ryhmä vapaaehtoisia. Punainen Risti vastaanotti 584 Suomeen saapunutta kiintiöpakolaista. Punainen Risti järjesti myös pakolaisten perheenjäsenten matkoja Suomeen Maahanmuuttoviraston kanssa solmitun sopimuksen perusteella. Valtion korvausten piiriin kuuluvia perheenjäseniä saapui 130. Henkilöä Henkilöä 800 700 600 500 400 300 200 100 0 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Suomen Punaisen Ristin vastaanottamat kiintiöpakolaiset 724 5910 540 584 Turvapaikkahakemukset 4018 3086 18
Ensiapupäivystäjät auttoivat sadoissa tapahtumissa Vuonna 2011 perustettiin uusia ensiapuryhmiä eri puolilla Suomea, mikä kertoi kasvaneesta mielenkiinnosta ensiaputoimintaa kohtaan. Uusia ensiapupäivystäjiä koulutettiin yhteensä 281. Tämä tuli tarpeeseen, sillä erityisesti suurissa kaupungeissa ensiapupäivystyksiä oli erittäin paljon. Kesällä ensiapuryhmät päivystivät tapahtumissa ja festivaaleilla ympäri Suomea. Turussa kulttuuripääkaupunkitapahtuma toi 40 uutta päivystystä. Vapepan kautta ensiapuryhmät olivat mukana 148 hälytystehtävässä. 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Ensiapupäivystykset ja avunsaajat 15524 13721 13384 1998 2836 2516 Päivystykset Avunsaajat Ensiavun SM-kilpailut järjestettiin Lahdessa samaan aikaan yleiskokouksen kanssa. Mestaruudesta kilpailtiin aikuisten, nuorten, varhaisnuorten ja ensivasteparien sarjoissa. 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Ensiapuryhmiä ja niissä vapaaehtoisia 3206 3968 182 206 204 Ensiapuryhmiä Vapaaehtoisia ryhmissä 3170 Rinnepäivystäjät auttoivat yli 2000:a Vapaaehtoiset rinnepäivystäjät auttoivat yhteensä 2 274 laskijaa 19 hiihtokeskuksessa. Rinnetapaturmissa autetuista suuri osa on 10-15 -vuotiaita. Yleisimmin loukkaantuu polvi, ranne tai pää. Noin 300 autettavan kohdalla soitettiin hätäkeskukseen ja suuri osa heistä lähetettiin jatkohoitoon ambulanssilla. Ensiapukoulutus kysyttyä yrityksissä ja oppilaitoksissa Punaisen Ristin ensiavun asiantuntemus oli kysyttyä, mikä näkyi toimintavuonna erilaisessa yhteistyössä. Punainen Risti teki tiivistä yhteistyötä muiden järjestöjen, yritysten ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyössä Suomen Sydänliiton ja Suomen Elvytysneuvoston kanssa käynnistettiin hanke defribrillaattoreiden rekisteröimiseksi Suomessa. Hankkeen tavoitteena on lisätä kansalaisten, terveydenhuollon ammattilaisten ja viranomaisten tietämystä peruselvytyksestä ja laitekattavuudesta Suomessa. Yhteistyön innoittamana Sydänliitto pyysi Punaiselta Ristiltä koulutusta. Punainen Risti koulutti 60 sydänliittolaista. Uutta yläkouluille tarkoitettua ensiapuohjelmaa kokeiltiin muutamissa yläkouluissa. Tavoitteena on saada ohjelma kaikkiin Suomen yläkouluihin vuoteen 2014 mennessä. Yhteistyössä Nokian kanssa Punainen Risti teki kolmella kielellä puhutut kuvalliset ensiapuohjeet älypuhelimiin ladattavaan sovellukseen. Metropolia ammattikorkeakoulun kanssa Punainen Risti toteutti käsienpesukampanjan. Lopputuloksena oli koululaisille suunnattu internet-sovellus käsien pesun tärkeydestä. Niklas Meltio Sami Metsäranta (oik.) ja Jenna Terävä antoivat ensiapua Messilän hiihtokeskuksessa loukkaantuneille. Yhteensä Punaisen Ristin rinnepäivystäjät auttoivat 2000:a laskijaa. 19
Kouluttajakoulutus, kurssien osallistujamäärät Osallistujia 500 475 450 425 400 375 350 325 300 275 250 225 200 175 150 125 100 75 50 25 0 138 139 88 496 260 448 293 228 19 0 6 6 4 0 10 0 0 6 Ensiavun ja terveystiedon kouluttajakurssi Ensiavun ja terveystiedonkouluttajien täydennyskoulutus PPE-D koulutus: Peruselvytyskoulutus Ensiapu- ja ensihoitosymposiumi Turvapassikouluttajakoulutus Hätäensiapukouluttajakoulutus Koulutuksessa totuteltiin uusiin elvytysohjeisiin Vuoden 2010 lopussa uudistuneiden elvytysohjeiden ottaminen käyttöön oli tärkeää ensiapukoulutuksessa. Peruselvytys ja sen opettaminen tuli mukaan ensiavun ja terveystiedon kouluttajien koulutukseen. Kouluttajat saavat vuoden 2011 alusta lähtien niin perus- kuin täydennyskoulutuksessa oikeuden kouluttaa peruselvytystä (painelu-puhalluselvytys ja varhainen defibrillointi). Kouluttajille suunnattua koulutusmateriaalia muutettiin siten, että uudet ohjeet otettiin siinä huomioon. Uutena kurssimateriaalina tuotettiin Vesilläliikkujan ensiapukurssi. Punainen Risti oli mukana päivittämässä usean oppilaitoksen turvallisuusohjetta ensiapuun liittyen. Artikkeleiden ja oppaiden tarkistustyö oli erittäin vilkasta, mikä johtui elvytysohjeiden päivityksestä. Keväällä järjestettiin Helsingissä 16. ensiapu- ja ensihoitosymposiumi. Symposiumin ohjelmassa keskityttiin elvytyksen laadun varmistamiseen ja taitojen opettamiseen ensiapukoulutuksessa. Symposiumin yhteydessä järjestettiin ensiavun ja terveystiedon kouluttajille mahdollisuus täydentää kouluttajataitojaan. Yrityksille suunnattuihin Turvapassi-koulutuksiin osallistuvia oli aiempaa enemmän. Turvapassi-asiakkaiden hallinta oli vuoden loppuun asti keskustoimistolla. Antero Aaltonen Ensiapukouluttajat osaavat kouluttaa, miten neuvovaa defibrillaattoria käytetään. 20