ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-8

ILMAILUMÄÄRÄYS AIR M1-8 16.2.1996 PL 50, 01531 VANTAA, FINLAND, Tel. 358 (0)9 82 771, Fax 358 (0)9 82 772499 www.lentoturvallisuushallinto.fi ILMAILUVÄLINEIDEN HITSAUKSET Tämä ilmailumääräys koskee ilmailuvälineiden hitsauksia Suomessa. Tämä määräys on annettu ilmailulain (281/95) 21 ja 25 :n nojalla. Tämä määräys tulee voimaan 1.3.1996 ja kumoaa ilmailumääräyksen YL 11, 27.12.1967. 1 SOVELTAMINEN Tätä ilmailumääräystä sovelletaan lentoturvallisuuden kannalta olennaisiin hitsauksiin, joita tehdään Suomessa valmistettaessa tai huollettaessa ilmaaluksia, niiden osia, laitteita tai varusteita. Ennen tämän määräyksen voimaantuloa myönnetyt luvat ja kelpuutukset ovat sellaisinaan voimassa niiden päättymispäivämäärään asti. 2 LUPA HITSAUKSIIN 2.1 Organisaatio Ilma-aluksien, niiden osien, laitteiden tai varusteiden, lentoturvallisuuden kannalta olennaisia hitsauksia saa tehdä ilmailuvälineiden valmistamiseen tai huoltoon hyväksytty organisaatio myönnettyjen oikeuksiensa sekä hyväksytyn käsikirjansa mukaisesti. Organisaation palveluksessa on oltava kohdan 3 mukaisesti kelpuutettu hitsaaja ja hänen on henkilökohtaisesti tehtävä hitsaukset. Organisaatiossa on oltava myös riittävä asiantuntemus hitsaustyöohjeiden laatimiseksi ja korjaushitsausten analysoimiseksi. 2.2 Menetelmät ja ohjeet Käsikirjassa tai siihen liittyvässä ohjeistuksessa on kuvattava käytettävä hitsauslaitteisto ja hitsaustyötila, hitsaustyömenetelmä, sen ohjeiden laatimismenetelmä ja hitsauksen tarkastamismenetelmä. Hitsaustyömenetelmän on sisällettävä hitsauksen esivalmistelutyöt, hitsaus- ja jälkityöt. Mikäli tehdään hitsauksia, joita valmistajan ohjeet eivät kata, on ohjeiden laatimismenetelmän sisällettävä korjaushitsauksen lujuus- ja lentoturvallisuusvaikutusten analysointi- sekä ohjeiden hyväksyntämenetelmät. Tarkastamismenetelmän on sisällettävä tarvittavat tarkastukset ennen ja jälkeen hitsauksen sekä hyväksyntärajat. 2.3 Erityisjärjestelyt Ilmailulaitos voi hyväksyä järjestelyn, jonka mukaan kohdan 3 mukaisen hitsauskelpuutuksen haltija saa tehdä alihankintana kelpuutuksensa mukaisia hitsauksia hyväksytylle valmistus- tai huolto-organisaatiolle. Järjestelyyn liittyvät menettelytavat ja tehtävän hitsaustyön laajuus on esitettävä tällöin organisaation käsikirjassa. Ilmailulaitos voi myös hyväksyä vastaavan järjestelyn yksittäistä korjausta varten antamalla erillisessä korjausluvassa oikeuden teettää tarvittavat hitsaukset kelpuutetulla hitsaajalla. Henkilön, jolla on valmistus- tai huolto-organisaatiossa tai erikseen hyväksytyssä korjausorganisaatiossa kuittausoikeus, on annettava valmistetulle hitsatulle osalle lentokelpoisuusvakuutus tai korjauksen jälkeen huoltodiste, joka käsittää myös hitsaustyön. 2.4 Poikkeukset eräiden ilma-alusten osalta Harrasterakenteisten ilma-alusten ja ultrakeveiden lentokoneiden rakennusluvan alaisissa hitsauksissa ei vaadita kohdan 3 mukaista hitsauskelpuutusta, mikäli noudatetaan ilmailumääräyksen AIR M 5-2 kohdan 5.2 mukaista menettelyä. Muutostyö- tai korjausluvan myöntämisen yhteydessä Ilmailulaitos voi myöntää oikeuden harrasterakenteisien ilma-aluksien ja ultrakeveiden lentokoneiden sekä niiden osien, laitteiden ja varusteiden hitsauksiin, vaikka hitsaustyötä tekevällä ei olekaan kohdan 3 mukaista hitsauskelpuutusta. Hitsauksen jälkeen on lentoturvallisuuden kannalta olennaiset hitsaukset tarkastettava siihen soveltuvalla ainettarikkomattomalla tarkastusmenetelmällä. Muutostyön tai korjauksen valvojan on määriteltävä, mitkä hitsaukset ovat lentoturvallisuuden kannalta olennaisia ja millä ainettarikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ne on tarkastettava, jotta saavutetaan riittävä varmuus niiden lujuudesta. Muihin tyyppihyväksymättömiin ilma-aluksiin, niiden osiin, laitteisiin ja varusteisiin tehtävien hitsausten tekijöille, tarkastuksille, ohjeiden laatimiselle, ILL 3300 10/01

2/8 AIR M1-8, 16.2.1996 laitteistolle ja tilalle asetettavista vaatimuksista Ilmailulaitos päättää kussakin tapauksessa erikseen. Korjausluvan myöntämisen yhteydessä voi Ilmailulaitos hakemuksesta myöntää luvan tehdä hitsauksia purjelentokoneisiin ja moottoripurjelentokoneisiin yllä kuvatulla menettelyllä, mikäli on kyse pienistä hitsauksista ja menettely on muutoinkin perusteltua. 3 ILMAILUVÄLINEIDEN HITSAUS- KELPUUTUS 3.1 Kokemus Hakijalla oltava vähintään yhden vuoden kokemus ohutlevyjen hitsaamisesta sillä hitsausmenetelmällä, jolle pätevyyttä haetaan. 3.2 Peruskoe Peruskoe (Taulukko 1) on tehtävä hitsauskelpuutusta haettaessa ja senjälkeen joka kolmas vuosi kelpuutusta uudistettaessa niillä hitsausmenetelmillä ja perusaineryhmillä, joille kelpuutusta haetaan. Peruskokeen koekappaleet on tutkitutettava Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen Valmistustekniikan laboratoriossa tai vastaavassa akkreditoidussa tutkimuslaitoksessa. Mikäli hitsattu koekappale ei ole hyväksyttävissä, on hylätty koekappale uusintakokeessa korvattava kahdella koekappaleella. Mikäli koe tällöinkin epäonnistuu on kyseisen perusaineryhmän koe tehtävä kokonaisuudessaan uudestaan. Hakemuksen ja hyväksytysti suoritetun peruskokeen perusteella Ilmailulaitos myöntää hitsauskelpuutuksen, joka on voimassa 3 vuotta edellyttäen, että kohtien 3.3 ja 3.4 vaatimukset täytetään. Kelpuutusta ensi kertaa haettaessa on hakemuksen liitteenä oltava työtodistus, josta ilmenee hakijan kokemus hitsaustöistä. 3.3 Määräaikaiskoe Määräaikaiskoe (Taulukko 1) on tehtävä vuoden välein peruskokeiden välillä kaikilla voimassaolevilla hitsausmenetelmillä ja perusaineryhmillä. Määräaikaiskokeen koekappaleet voi tarkastaa organisaatio, jonka palveluksessa hakija on, mikäli sillä on tähän tarvittava asiantuntemus, menetelmä ja laitteisto. Määräaikaiskokeessa tehdään levyhitsauskoekappaleelle silmämääräinen ja radiografinen tarkastus sekä vetokoe. Mikäli hitsattu määräaikaiskoekappale ei ole hyväksyttävissä, ei hitsaaja saa tehdä sen perusaineryhmän hitsaustöitä, ennenkuin hän on tehnyt hyväksyttävän uusintakokeen. Hylkäyksestä on ilmoitettava Ilmailulaitokselle. Hylätty koekappale on uusintakokeessa korvattava kahdella koekappaleella. Mikäli koe tällöinkin epäonnistuu on tältä osin uusittava peruskoe. Tarkastustulokset on säilytettävä vähintäin seuraavaan peruskokeeseen asti tai 24 kk kumpi tulee myöhemmin. 3.4 Ylimääräinen määräaikais- tai peruskoe Mikäli kelpuutettu hitsaaja ei ole tehnyt ilmailuvälineiden hitsaustyötä 6-12 kuukauteen, on hänen tehtävä hyväksytysti määräaikaiskoe, ennenkuin hän saa tehdä kelpuutuksen mukaisia hitsauksia. Jos poissaoloaika on ollut yli 12 kk, on hänen tehtävä peruskoe. 3.5 Rajoitettu hitsauskelpuutus Ilmailuvälineiden valmistamiseen tai huoltoon hyväksytty organisaatio voi hyväksyttää hitsauskelpuutuksen pätevyyskokeen ja määräaikaiskokeen vastaamaan tuotannossaan tarvitsemiaan hitsauksia. Koekappaleet voidaan kussakin perusaineessa rajoittaa vain sellaisiin, jotka vastaavat käytännössä tarvittavia hitsauksia. Pätevöiminen rajataan tällöin koskemaan vain koekappaleiden kaltaisia hitsauksia. 3.6 Koekappaleet ja hitsauskokeen tarkastus Koekappaleet (Taulukko 1) ja niiden tarkastus on tehtävä tämän määräyksen liitteen mukaisesti.

4 POIKKEUKSET MÄÄRÄYKSEN VAATIMUKSISTA Ilmailulaitos voi hakemuksesta myöntää poikkeuksia tämän määräyksen vaatimuksista, jos voidaan Perusaineryhmä AIR M1-8, 16.2.1996 3/8 Koekappaleet Peruskoe katsoa, että poikkeukset ovat tarpeellisia ja että määräyksen tarkoitusta vastaava turvallisuustaso saavutetaan hakijan esittämillä keinoilla. Taulukko 1 Määräaikaiskoe 1. Hiili- ja vähän seostetut teräkset 1, 2, 4 1, 2 2. Runsaasti seostetut teräkset 1, 2, 4 1, 2 3. Nikkeli- ja kobolttivaltaiset seokset 1, 3 1 4. Alumiini- ja magnesiumseokset 1, 2 Huom. 1 5. Titaaniseokset 1, 3 1 6. Erikoismetallit Kelpuutusmenettelystä sovittava erikseen Ilmailulaitoksen kanssa. Koekappaleet 1 = levyhitsauskoekappale 2 = putkihitsauskoekappale 3 = pienahitsauskoekappale 4 = ristikkohitsauskoekappale Huom. Mikäli aineryhmässä 4 on tarkoitus hitsata pienaliitoksia, on peruskokeeseen sisällytettävä pienaliitoskoekappale. LIITE Ilmailuvälineiden hitsauskelpuutuksen koekappaleet ja niiden tarkastaminen

4/8 AIR M1-8, 16.2.1996 Liite ILMAILUVÄLINEIDEN HITSAUSKELPUUTUKSEN KOEKAPPALEET JA NIIDEN TARKASTAMINEN Standardissa SFS-EN 25817 esitettyjä määrittelyjä voi soveltuvin osin käyttää tämän liitteen mukaisissa tarkastuksissa. 1 LEVYHITSAUSKOE Liite Levynpaksuus kaikissa perusaineryhmissä on 1-2 mm. Koekappaleen muut mitat ilmenevät kuvasta 1. Hitsattu koekappale tarkastetaan silmämääräisesti ja radiografisesti, minkä jälkeen koekappaleesta irrotetaan kuvan 1. mukaisesti kolme veto- ja kolme taivutussauvaa sekä makrohienäyte. Vaihtoehtoisesti kokeessa on mahdollisuus tehdä kaksi levyhitsauskoekappaletta, jotka kumpikin tarkastetaan silmämääräisesti. Toiselle koekappaleelle tehdään radiografinen tarkastus ja toiselle rikkova aineenkoetus. Lisäksi valmistetaan veto- ja taivutussauva hitsaamattomasta perusaineesta (valssaussuunta sama kuin hitsatuilla kappaleilla). Taivutussauvojen kuvut työstetään perusaineen tasoon ja juuren kohta merkitään koesauvaa vahingoittamatta. Sauvat taivutetaan hitsin pinta vetojännityksen puolella. Silmämääräisessä tarkastuksessa ja makrohietarkastelussa ei sallita seuraavia virheitä: - halkeamat - kraaterihalkeamat - reunahaava - huokoset - vajaa hitsautumissyvyys - korkea kupu - korkea juurikupu - juuren valuma - sovitusvirheet - sytytysjälki Radiografisessa tarkastuksessa hyväksymisvaatimus on röntgenluokka IIW 4. Veto- ja taivutuskokeissa hyväksymisrajoina käytetään kyseiselle perus- ja lisäaineelle standardisoituja vaatimuksia. Standardin mukaisista lujuusarvoista voidaan sallia tutkimuslaitoksen harkitsema alenema, mikäli se ei ole aiheutunut hitsausvirheestä.

Liite AIR M1-8, 16.2.1996 5/8 Kuva 1. 2 PUTKIHITSAUSKOE Kokeessa on hitsattava kaksi kuvan 2 mukaista koekappaletta putken vetokoetta varten. Putket ovat hitsattaessa kiinteästi paikoillaan siten, että toisen akseli on vaakasuorassa ja toinen on pystysuorassa asennossa. Lisäksi koestettavaksi toimitetaan 250 mm pitkä perusaineputki kustakin aineesta. Vetokoekappale tarkastetaan silmämääräisesti sekä pinnan että juuren puolelta. Silmämääräisen tarkastuksen vaatimukset ovat samat kuin levyhitsauskokeessa. Vetokokeen hyväksymisrajana käytetään kyseiselle perusaineelle standardisoitua vaatimusta. Standardin mukaisesta lujuusarvosta voidaan sallia tutkimuslaitoksen harkitsema alenema, mikäli se ei ole aiheutunut hitsausvirheestä. Kuva 2

6/8 AIR M1-8, 16.2.1996 Liite 3 PIENAHITSAUSKOE Pienahitsauskokeessa käytetään kuvan 3 mukaista koekappaletta, jossa levyt ovat hitsattaessa toisiaan vastaan kohtisuorassa. Liitos hitsataan vain toiselta puolelta. Silmämääräisen tarkastuksen ja makrohietarkastelun vaatimukset ovat muuten samat kuin levyhitsauskokeessa paitsi, että lisäksi on tarkastettava kateettipoikkeama eikä läpihitsautumisvaatimusta ole. Kuva 3 Tunkeuma tarkastetaan vähintään kolmesta poikkileikkauksesta kuvan 3 ja 4 mukaisesti. i = tunkeuma; oltava vähintään 0,15 t. Kulman oltava hitsautunut t = levynpaksuus. Kun on kyse eri levypaksuuksista, pienempi paksuus on t a = hitsipalon sisään jäävän tasakylkisen kolmion korkeus; oltava vähintäin ½ t (myös kohtuuttoman iso a on hylkäysperuste) Kuva 4

Liite AIR M1-8, 16.2.1996 7/8 4 RISTIKKOHITSAUSKOE Ristikkohitsauskokeessa hitsataan kuvan 5 mukainen koekappale. Silmämääräisen tarkastuksen ja makrohietarkastelun vaatimukset ovat samat kuin levyhitsauskokeessa. Hitsatusta koekappaleesta irrotetaan poikki- ja halkileikkauskappaleet sekä osa silmämääräistä tarkastusta varten kuvan 5 mukaisesti. Makrohietarkastelun lisävaatimukset on esitetty kuvassa 6. I Osa silmämäärästä tarkastusta varten II Osa poikkileikkauksen tarkastelua varten, leikkaus A-A III Osa halkileikkauksen tarkastelua varten, leikkaus B-B Kuva 5.

8/8 AIR M1-8, 16.2.1996 Liite Ristikon osan poikkileikkaus Ristikon osan halkileikkaus Hitsit A ja B läpihitsautuneita. Hitsin C tunkeuma 25 % vinoputken seinämästä. Mikäli läpitunkeutumista ei saavuteta, on hitsin D a-mitan oltava 3,5 x pystyputken seinämän paksuus kuitenkin enintään 6 x pystyputken seinämänpaksuus. Myös hitsien A, B ja C a-mitan oltava kohtuullisia. Kuva 6.