Kitkajärvien kuormituksen vähentämistarpeet ja -mahdollisuudet Kati Häkkilä, Suomen ympäristökeskus Kitkajärvien tila ennen, nyt ja tulevaisuudessa - loppuseminaari Oulangan tutkimusasema 17.2.2015
Esityksen sisältö Posion- ja Kitkajärvien rehevöitymisriskien arviointi Riskikarttatarkastelut Riskialueiden tunnistaminen Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Ehdotukset vesienhoidon toimenpiteiksi
Riskitarkastelun tavoite ja periaate Posion- ja Kitkajärville tehtiin rehevöitymisriskien arviointi vesienhoidon toimenpiteiden yleissuunnittelua varten Esitystapa perustuu osa-alueittain laadittuihin riskikarttoihin, joiden avulla voidaan havainnollisesti esittää yleiskuva järvien nykytilasta ja monia tilaan vaikuttavia tekijöitä ja arvioida kuormituksen alkuperää Tarkastelun avulla voidaan tunnistaa ne järven alueet, joilla on suurin riski kuormituksen haitallisille vaikutuksille Tarkastelun perusteella kohdennettiin hoitotoimenpiteitä tärkeimmille riskialueille Posionjärvellä ja Kitkajärvillä
Riskialueiden tunnistamisen kriteerit Järven eri osa-alueiden nykytila Veden vaihtuvuus järven eri osa-alueilla Ravinteiden ominaiskuormitukset purojen ja jokien valuma-alueilta Kokonaiskuormitukset suhteessa vastaanottavan järvialtaan tilavuuteen Erityistä huomiota kiinnitettiin alueisiin, joissa vesistön tilaa kuvaavat indikaattorit osoittavat erinomaista huonompaa tilaa
Soukkapuro ja Kesäjoki jätetty tarkasteluista pois, koska jätevedenpuhdistamoiden pistekuormitusten vaikutuksia ei voitu riittävän luotettavasti vähentää kokonaiskuormitusarvioista. Jätevedenpuhdistamon vaikutus näkyy typpikuormituksessa: Soukkapuro 784 kg/km 2 /v Kesäjoki 450 kg/km 2 /v
Tuleva ravinnekuormitus suhteessa osa-alueen tilavuuteen
Tärkeimmät riskialueet I luokka : Tarvetta laajoille kuormituksen vähentämistoimenpiteille Posionjärven yläosan valuma-alueet (Posionjoki, Teuronjoki, Posionjärven yläosan lähivaluma-alue) Kaartoselän ja Kuorikkiselän valuma-alue II luokka: Syytä kiinnittää erityistä huomiota kuormituksen vähentämiseen Posionjärven eteläpuoliset ja Soudunjärven valuma-alueet (Lehtopuro, Mustajoki, Karhunjoki ja Teljonjoki) Kotijoen ja Elijoen valuma-alueet Särkilahden valuma-alueet (Laurinjoki ja Särkijoki) Vasarajoen valuma-alue Noiviojoen ja Ristijoen valuma-alueet III luokka: Ei välitöntä tarvetta laajoille kuormituksen vähentämistoimenpiteille, kaikessa toiminnassa kuitenkin vältettävä kuormituksen lisäämistä loput valuma-alueet
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Posionjärven yläosan valuma-alueet Posionjärven yläosan tila heikentynyt Posionjoki on fosforin osalta suurin kuormituslähde Fosforin hajakuormituksen määrä 20 kg/km 2 on lähes kaksinkertainen seuraavaksi eniten kuormittaviin purovalumaalueisiin nähden Typen hajakuormitus on myös korkea Valuma-alueen ominaisuuksia: Turvemaiden osuus, 50 %, on suurempi kuin missään muualla Kitkajärvillä ja niistä on ojitettu lähes puolet Peltoprosentti melko korkea 4 %, lähes kokonaan nurmiviljelyä, karjaa 150 eläintä Viemäröimättömiä kiinteistöjä pinta-alaan suhteutettuna melko vähän, mutta asutus on keskittynyt järven rannoille
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Kaarto- ja Kuorikkiselkien valuma-alueet Biologinen tila on riskitarkastelujen perusteella heikentynyt ja veden vaihtuvuus on pienen valumaalueen vuoksi hidasta Haukipuro ainoa merkittävämpi alueelle laskeva puro Typen hajakuormitus erittäin suuri yli 300 kg/km 2 vuodessa, vain jätevedenpuhdistamoiden kuormittamista Kesäjoesta ja Soukkapurosta tulee enemmän typpeä Myös fosforia tulee paljon (noin 10 kg/km 2 vuodessa) Valuma-alueen ominaisuuksia: Turvemaata noin 30 % valuma-alueesta, mutta siitä peräti 2/3 osaa ojitettu Viemäröimättömien kiinteistöjen lukumäärä pinta-alan suhteen suuri verrattuna muihin osavaluma-alueisiin Maataloutta vähän
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Posionjärven alaosan (Lehtopuro ja Karhujoki) ja Soudunjärven länsipuolen (Mustajoki ja Teljonjoki) valuma-alueet Pieniä, ominaisuuksiltaan samankaltaisia valumaalueita, jotka kannattaa tarkastella kokonaisuutena Lehtopuron fosforin ja Mustajoen typen ominaiskuormitukset hieman koholla Valuma-alueen ominaisuuksia: Karhujoella, Lehtopurolla ja Mustajoella yli neljännes valuma-alueesta ojitettua turvemaata Teljonjoella tehty runsaasti hakkuita 2000-luvun alussa, yli 10 % valuma-alueen pinta-alasta Maataloutta hyvin vähän, Mustajoella yksi eläintila
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Elijoen valuma-alue Fosforin hajakuormitus on toiseksi suurin, mutta typpikuormitus on hyvin maltillinen Valuma-alueen ominaisuuksia: Valuma-alueella on vain vähän peltoa ja myös vähän turvemaita ja metsäojituksia Fosforikuormituksen lähde? Kotijoen valuma-alue Fosforikuormitus valuma-alueen pinta-alaan suhteutettuna melko korkea Valuma-alueen ominaisuuksia: Peltojen osuus suuri 5,4 %, mikä saattaa selittää fosforikuormituksen suuruutta Valuma-alueella on kaksi karjatilaa Metsäojituksia on alueella aika vähän eikä merkittäviä hakkuitakaan ole tehty lähiaikoina
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Särkilahden valuma-alue (Laurinjoki ja Särkijoki) Jokien hajakuormitukset maltillisia, mutta Särkilahden tilavuuteen nähden typpikuormitus on korkea Valuma-alueen ominaisuuksia: Tehty paljon hakkuita 2000-luvun alussa (noin 6 % koko pinta-alasta) Paljon ranta-asutusta Hyvin vähän peltoa ja ojitettua turvemaata Vasarajoen valuma-alue Vasarajoen valuma-alueelta tulee typpikuormitusta melko paljon sen pinta-alaan nähden Valuma-alueen ominaisuuksia: Suuri peltopinta-ala 4,4 % (toiseksi suurin) Melko paljon viemäröimättömiä kiinteistöjä, noin 80 kpl
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Noiviojoen ja Ristijoen valuma-alueet Noiviojoen typpikuormitus erittäin suuri, Ristijoellakin typen ominaiskuormitukset koholla, fosforia maltillisesti molemmista Valuma-alueen ominaisuuksia: Noiviojoella peltoa yli 4 % valuma-alueesta, ojitettuja turvemaita 15 %, hakkuita 2 % Ristijoen valuma-alue lähes kokonaan metsämaata, ojitettuja turvemaita 21 %, hakkuita 2 % Ristijoella viemäröimättömiä kiinteistöjä 50 kpl ja Noiviojoella 15 kpl Noiviojoen typpikuormituksen lähde?
Kuormituksen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet osa-alueittain Peltopinta-ala (yli 4 %) Ojitettu turvemaa (yli 20 %) Hakkuut (yli 6 %) Viemäröimättömät kiinteistöt (yli 50 kpl) Kotijoki Vasarajoki Noiviojoki Karhujoki Lehtopuro Mustajoki Ristijoki Teljonjoki Särkijoki Laurinjoki Vasarajoki Ristijoki Korkeimmat fosforin hajakuormitukset suhteessa pinta-alaan Elijoki Lehtopuron Kotijoki Karhujoki Teljonjoki Korkeimmat typen hajakuormitukset suhteessa pinta-alaan Noiviojoki Mustajoki Vasarajoki Ristijoki Karhujoki
Toimenpiteet kuormituksen vähentämiseksi Valuma-alueet Maatalouden kuormituksen vähentäminen Posionjoen ja järven lähivaluma-alue Kotijoki Vasarajoki Noiviojoki Mustajoki Vanhojen turvemaapeltojen vaikutusten selvittäminen Metsätalouden kuormituksen vähentäminen erityisesti turvemaiden ojitusalueilta ja hakkuualueilta Posionjoen valuma-alue Kaarto- ja Kuorikkiselkien valuma-alueet Soudunjärven länsipuolen valuma-alueet (Lehtopuro, Mustajoki, Karhunjoki ja Teljonjoki) Särkilahden valuma-alueet (Laurinjoki ja Särkijoki) Posionjärven yläosan valuma-alueet Ristijoki ja Noiviojoki Haja- ja loma-asutuksen kuormituksen vähentäminen Kosteikon rakentamismahdollisuuksien selvittäminen Kaarto- ja Kuorikkiselkien valuma-alueet Posionjärven lähivaluma-alue Vasarajoki Ristijoki Särkilahden valuma-alueet (Laurinjoki ja Särkijoki) Posionjoen alaosa Haukipuron alaosa Fosforin kuormituslähteiden selvittäminen Elijoki Typen kuormituslähteiden selvittäminen Noiviojoki
Suosituksia vesienhoidon toimenpiteiksi
Vesien suojelun ja vesistöjen hoidon perusperiaate Kuormituksen synnyn estäminen on helpompaa ja kustannustehokkaampaa kuin syntyneen kuormituksen kiinniottaminen ennen vesistöjä
Maatalous Maatalousmaan pinta-alaosuus kokonaisuudessaan pieni (2 %), mutta joillain puro- ja jokivaluma-alueilla sekä järvien rannoilla osuus voi olla huomattavasti suurempi Maatalouden kuormitusvaikutukset muihin maankäyttömuotoihin ovat selvästi suuremmat ja osalla Kitkaan laskevien purojen tai lähivaluma-alueella maatalouden osuus kuormituksesta voi olla jopa 70 % Pellot ovat nurmiviljelyssä ja niiden kuormitus on yleensä vähäisempi kuin muilla viljelykasveilla, koska pellot ovat suurimman osan ajasta kasvipeitteisiä Suurimman kuormitusriskin aiheuttaa karjanlannan levittäminen erityisesti vesistöjen lähellä oleville pelloille. Ravinteiden huuhtoutumisriskiä lisää peltojen kaltevuus.
Maatalous Maatalouden kuormituksen vähentämisessä suositellaan seuraavia vesiensuojelutoimenpiteitä: Suojakaistojen ja -vyöhykkeiden perustaminen erityisesti kalteville peltolohkoille Vesiensuojelukosteikkojen rakentaminen Kuormituksen syntyä voidaan ehkäistä viljelyteknisillä toimenpiteillä: Tarkentamalla lannoitusta paremmin kasvien tarpeen mukaiseksi Parantamalla peltojen kasvukuntoa ja vesitasetta, että kasvit voivat käyttää ravinteita maasta tehokkaammin. Karjatalouden vesiensuojelussa tulee kiinnittää huomiota jaloittelutarhojen pohjarakenteisiin, ettei sieltä pääse valumia ojiin ja vesistöihin Vastuu toteuttamisesta on pääasiassa viljelijöillä Moniin toimenpiteisiin voi saada rahallista tukea maatalouden ympäristötukijärjestelmän kautta
Metsätalous Metsämaa on suurin maankäyttömuoto valumaalueella Koko valuma-alueesta kaksi kolmannesta on metsää Turvemaata noin kolmannes koko valuma-alueesta ja puolet siitä on ojitettu Hakkuita varsinkin Alakitkan Särkilahden valuma-alueella Yli neljännes turvemaasta ojitettu Haukipuro Karhujoki Lehtopuro Mustajoki Hakkuiden osuus yli 6 % Teljonjoki Särkijoki Laurinjoki Metsätalouden kuormituksen on arvioitu Kitkajärvillä olevan fosfori- ja typpikuormituksesta noin 15 % Metsätalouden osuus ravinnekuormituksesta vaihtelee hurjasti osavaluma-alueiden välillä, pienimmillään se on vain 10 %:n luokkaa ja suurimmillaan noin 80 % ihmisen aiheuttamasta, luonnonhuuhtouman ylittävästä lisäkuormituksesta
Metsätalous Hakkuiden, maanmuokkausten, lannoitusten ja kunnostusojituksien yhteydessä syntyy vähintään muutaman vuoden kestävä kuormituspiikki Huolellinen suunnittelu ja toteutus on avainasemassa kuormituksen synnyn estämisen ja vähentämisen kannalta: Metsätaloustoimet toteutetaan vähävetisenä kautena ja jäisen maan aikaan Maanpintaa suojaavaa pohjakasvillisuutta rikotaan vain vähän Vesiensuojelurakenteet on toteutettu ennen varsinaisia metsätaloustoimenpiteitä
Vesiensuojelutoimenpiteet valitaan metsätaloustoimenpiteen perusteella Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio: Hyvän metsänhoidon suositukset vesiensuojelu. 2012.
Metsätalous Metsänomistajan vastuulla on huolehtia omissa metsissään, että vesiensuojelu otetaan mahdollisimman hyvin huomioon riippumatta siitä, kuka metsätaloustoimenpiteet suunnittelee ja toteuttaa. Metsätalouden kuormituksen vähentämistoimenpiteitä on mahdollista toteuttaa kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera-laki) mukaisina luonnonhoitohankkeina. Aloitteet hankkeista tehdään Suomen metsäkeskukselle, joka kilpailuttaa valituille kohdealueille suunnittelun ja toteutuksen. Kemera-luonnonhoitohankkeille myönnetään täysi 100 %:n rahoitus, maanomistajien ei tarvitse osallistua hankkeiden kustannuksiin.
Haja-asutus Suurin osa Kitkan alueen vakituisista ja loma-asunnoista ei kuulu viemäriverkoston piiriin, vaan ovat oman jätevesien käsittelyn varassa. Haja- ja loma-asutuksen kuormituksen on arvioitu Kitkajärvillä olevan samaa suuruusluokkaa kuin metsätaloudella, noin viidennes ihmisen aiheuttamasta fosforikuormituksesta ja typestä noin 10 %. Haja-asutuksen jätevesikuormitus voi joillakin pienillä lahdilla olla kuitenkin hyvinkin merkittävä, joillakin Kitkajärvien osavaluma-alueilla haja-asutuksen osuus on koko fosforikuormasta jopa 30-40 % ja typestäkin yli 20 %.
Haja- ja loma-asutus Vastuu jätevesien käsittelyn järjestämisestä on kiinteistönomistajalla. Jätevesiasioiden tulee olla kunnossa maaliskuussa 2018. Mitä lähempänä järvien rantoja tai niihin laskevia puroja ja ojia kiinteistö on, sitä enemmän tulee kiinnittää huomiota jätevesien käsittelyyn. Kuusamon ja Posion kuntien säädökset jätevesien käsittelyyn: Käsittelyjärjestelmän ja johtamisen on perustuttava pätevän suunnittelijan laatimaan yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Umpisäiliön käyttö on mahdollista vain erityistapauksissa Lietteet tulee kuljettaa kunnan hyväksymälle vastaanottopaikalle. Lomarakennuksissa tulee käyttää ensisijaisesti tiiviille alustalle sijoitettua kuivatai kompostikäymälää. Paikan, jossa käsitelty jätevesi johdetaan maastoon, etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 40 m, mikäli se ei vaadi pumppausta. Pohjavesialueilla jätevesien maahan imeyttäminen on kielletty.
Jatkotoimenpiteet Hankkeessa on keskitytty selvittämään rehevöitymisen ja kuormituksen tärkeimmät riskialueet ja tunnistamaan tärkeimmät kuormituslähteet eri alueilla Hankkeessa ei ollut resursseja etsiä toteutuspaikkoja eri vesiensuojelutoimenpiteille eikä laatia niille toteutussuunnitelmia ja kustannusarvioita Suosituksena on, että ensimmäisen riskiluokan alueilla käynnistetään toimenpiteiden jatkosuunnittelu välittömästi ja pyritään aloittamaan niiden toteuttaminen mahdollisimman pian.
Kuva: Yrjö Kivinen Kiitos!