Mauri Timonen 29.11.2016 1. TRAPTHOR-POHJAINEN LIIKETOIMINTAMALLI Vuosituhannen alussa olivat suosiossa tulostoimintasuunnitelmat ja panos-tuotosajattelu. Kehittelin niistä lähtökohdista hankesuunnittelumallin, jota osoittautui erityisesti projektinhallinnassa tehokkaaksi. Mallin toiminnasta saa käsityksen tutustumalla oheiseen Lustia-hankesuunnitelman luvussa 3 kuvatun vuoden 2003 tulostoimintasuunnitelman hiukan mukailtuun versioon. Lustia-hanketta hallinnointiin A4-kokoon tiivistetyn Excel-suunnittelumallin avulla. Hankkeen kysymyksenasettelun, sen viiden tarkennetun pääkysymyksen, lukuisten osioiden ja resurssijaon yhteensovittaminen A4-kokoiseksi loogiseksi kokonaisuudeksi oli melkoista sovittelua. Se kuitenkin kannatti, sillä dynaamiseksi suunnitellun hankkeen hallinta oli sen jälkeen vuodesta toiseen selkeää ja vaivatonta. Dynaamisuus tarkoitti mahdollisuutta mukauttaa milloin tahansa hankkeen kaikkia resursseja toimintaympäristön muuttuessa. Tulostoimintasuunnitelmasta vuodelle 2005 voi tarkistaa, miten dynaamisuus näkyi käytännön toteutuksessa. A4-kokoista Excel-pohjaista Lustia-suunnittelumallia voi sellaisenaan suositella minkä tahansa hankkeen tai projektin käytännön hallinnan perustyövälineeksi. Viime vuosina yhä voimakkaammin yleistyvän tietämyksenhallinnan (tai älykkään tiedonhallinnan) myötä on Lustia-suunnittelumallille löytymässä sovellusalue, joka voi mullistaa tulevaisuuden hankesuunnittelun. Jos alkaisin suunnitella Lustia-hanketta nyt, 15 vuotta myöhemmin, aloittaisin edelleenkin määrittelemällä A4-lomakkeen sisällön (päätavoite, osatavoitteet, avaintulokset, tulosalueet, tulostavoitteet, ajankäyttö, vastuuhenkilöt, henkilöstö ja muut resurssit). Seuraavassa vaiheessa syöttäisin lomakkeen tiedot ja oman lisäinformaationi (mm. lisää avainsanoja) TRAPTHORille, joka suorittaisi oman sisältöanalyysinsa työvälineillään. Näin saataisiin muodostetuksi aihepiirin state-of-the-art -kuvaus, joka edesauttaisi laadukasta tutkimussuunnittelua. Jos projektiesitys kohdennetaan tiettyyn hakuun, TRAPTHOR osaa mukauttaa asiasisällön haussa määriteltyjen erityispiirteiden mukaisesti. Jos kyseessä on esimerkiksi Horizon 2020-esitys, TRAPTHOR ottaa Horizon 2020-maailman hallintaansa ja ohjaa hankesuunnittelua sen mukaisesti. TRAPTHOR-tietämyksenhallinta, Lustia A4-suunnittelumalli ja Business Model Canvas yhdistettynä viitekehykseen, jonka muodostavat älykäs erikoistuminen (RIS3) ja saksalainen kaksikerroksinen horisontaalinen klusterimalli tarjoavat houkuttelevan kokonaisuuden kehittää älykästä klusteripohjaista liiketoimintaa.
2. 3. TAVOITTEET 3.1 HANKKEEN TIIVIS KUVAUS 3.1.1 Hankkeen tiivis kuvaus julkisia www-sivuja varten Hankkeen päätavoitteena on tieteellisesti korkeatasoisen ja kansainvälistä yhteistyötä harjoittavan järjestäytyneen tutkimuslaboratoriotoiminnan vakiinnuttaminen Metlassa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää Metlan vuosilustotutkimuksen tehostamista seuraavin keinoin: laboratoriotoiminnan yhtenäistäminen, yhteisen lustotutkimuksen laatujärjestelmän ja pysyvän arkistointijärjestelmän kehittäminen, lustotutkimustiedon Internet-pohjainen tuotteistaminen sekä kansainvälisen verkostoyhteistyön ja tutkimustoiminnan lisääminen. Hanke jakautuu viiteen toisiaan tukevaan osahankkeeseen. Osahankkeessa 1 (LUSTIA LABORATORIOT) kehitetään Metlan lustolaboratorioiden valmiuksia laadukkaan vuosilustotiedon tuottamiseen ja osallistumiseen kansainväliseen lustotutkimusyhteistyöhön. Osahankkeessa 2 (LUSTIA-ARKISTOT) luodaan helppokäyttöinen arkistointijärjestelmä Metlan hallinnoimien lustotietojen saatavuuden ja käytettävyyden pysyväksi turvaamiseksi. Osahankkeessa 3 (LUSTIA KASVUNVAIHTELU) tuotetaan ajantasaista tietoa Lustiaarkistoista tutkimuksen, käytännön metsätalouden ja muiden asiasta kiinnostuneiden tarpeisiin. Osahankkeessa 4 (LUSTIAMAA) palvellaan lustotiedon käyttäjiä Lustiaarkistojen tietoja hyödyntävän käyttäjäystävällisen Internet-käyttöliittymän välityksellä. Osahankkeen 5 (LUSTIA PROJEKTI) tehtävänä on seurata, tukea ja kehittää hankkeen toimintoja siten, että työsuoritteet palvelisivat mahdollisimman tehokkaasti hankkeelle asetettuja tavoitteita. 3.1.2 Brief description of the project. The text will be published in Metla's Internet pages The main objectives of the LUSTIA project are: 1) to develop and internationalize Metla s tree-ring research practice; 2) to advance the use of tree-ring by establishing a joint quality control system, a permanent tree-ring archive and an Internet-based communications system and 3) to improve scientific skills in Metla s tree-ring research. The main objectives will be realized in five subprojects. The main subproject 1 (LUSTIA LABORATORIES) focuses on producing high-quality tree-ring data and laboratory readiness for international tree-ring research. The purpose of the subproject 2 ( LUSTIA AR- CHIVES) is to produce qualified tree-ring and related data and to take responsibility for permanent data availability and documentation. The subproject 3 (LUSTIA GROWTH VARI- ATION), using the data of the Lustia archives and the annually collected data, is dedicated to analysis of up-to-date time series information for the needs of research, practical forestry, media and amateurs. The rich information can be monitored and studied in the communications subproject 4 (LUSTIA INFO LAND), taking into consideration user level and special instructions. The subproject 5 (LUSTIA PROJECT) aims at monitoring and improving the actions of the project for more effective project output.
3.2. TULOS- JA TOIMINTATAVOITTEET TIETEELLISTÄ ARVIOINTIA VARTEN Metlan lustotutkimuksen pitkän aikavälin tavoitteena (avaintuloksena) on Lustiaarkistoja hyödyntävän monitieteisen ja kansainvälistä yhteistyötä painottavan järjestäytyneen tutkimuslaboratoriotoiminnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Metlassa. Tavoitteeseen pyritään kahden seitsenvuotisen hankkeen, vuosina 2003-2009 toteutettavan Lustian- ja vuosina 2010-2017 toteutettavan Lustimaan, välityksellä. Avaintulosta tukevia osatavoitteita ovat 1) Metlan lustotutkimuksen toimintatapojen yhtenäistäminen ja kansainvälistäminen; 2) vuosilustotiedon käytön tehostaminen yhteisen laatujärjestelmän, pysyvän arkistointijärjestelmän ja lustotutkimustiedon Internetpohjaisen tuotteistamisen mahdollistamin keinoin sekä 3) lustotutkimuksen tieteellisen osaamistason kohottaminen Metlassa. Lustia-hankkeen kysymyksenasettelu edellyttää kattavan viitekehyksen soveltamista, sillä lustotutkimuksen kehittämisessä on huomioitava kokonaisen tieteenalan (dendrokronologian) Metlalle tarjoamat mahdollisuudet. Hanke on jaettu viitekehyksen perusteella hierarkkisesti osahankkeisiin ja niiden sisäisiin tulosalueisiin (osioihin). Tulosaluejako (kuvat 1a-1f ja 4) pysyy melko muuttumattomana, mutta niiden sisäiset tulostavoitteet vaihtelevat yksityiskohtaisissa vuosittaisissa toimintasuunnitelmissa (esim. kuva 10). Toisalta Lustia-hankkeen joustavarakenteisuus varaa hankkeen johtoryhmälle mahdollisuuden poistaa vanhoja ja lisätä uusia osioita. Tulosalueiden aihepiireittäin määritellyt tulostavoitteet ja avaintehtävät muodostavat samalla hankkeen työohjelman (kuva 10).
3. 3.2.1. OSAHANKE 1: LUSTIALABORATORIOT Lustialaboratorio määritellään lustolaboratorioksi, joka toimii KINSYSlustotutkimusstandardissa (Timonen 2002) määritellyin periaattein. Avaintulos: Saatteeksi: Lustialaboratoriot tuottavat korkeatasoisia lustoaineistoja ja lustoanalyysejä kotimaisen ja kansainvälisen tutkimustoimin nan tarpeisiin. Osahankkeessa keskitytään lustoaineistojen perustuotantoon ja alueellisten lustokalentereiden laatimiseen. Laboratoriotekniikkaa ja tutkimusmenetelmiä kehittämällä parannetaan Lustialaboratorioiden toimintaedellytyksiä. Oman tehtäväkokonaisuutensa muodostaa Metlan lustolaboratorioiden toimintojen yhtenäistäminen, joka edellyttää mm. lustotutkimuksen laatujärjestelmän kehittämistä. Asiantuntijapalvelut sisältävät sekä Metlan sisäiseen että ulkoiseen kanssakäyntiin liittyvät erityisosaamista vaativat toiminnot. Niitä ovat esimerkiksi ajoitukset, tutkimusyhteistyöt ja kenttäkoetoiminnan tarvitseman lustotutkimuspalvelut. Kuva 1a. Lustialaboratoriot osahankkeessa suoritetaan laboratoriotoimintoja ja kehitetään analyysitekniikoita.
4. 3.2.2. OSAHANKE 2: LUSTIA-ARKISTOT Avaintulos: Saatteeksi: Kotimaiset vuosilustoaineistot Metlan tietopalveluiden osana. Lustia-arkistoihin talletetaan useantyyppistä aineistoa. Vuosilustojen mittaustiedot talletetaan MySQL-pohjaiseen Lustotietoarkistoon. Näytteet ja muu dokumentaatio viedään yleisestä kiinnostavuudesta riippuen joko Lustonäytearkistoon tai Lustiamuseoon. Jos kyse on valokuvista, videonauhoista tai muista audiovisuaalisista tuotteista, niiden sijoituspaikka on LustiaDigiVideo-arkisto. Kotimaisen vuosilustotiedon järjestämisessä Metlan tietopalveluiden osaksi edetään kolmessa vaiheessa: 1) kehitetään tarvittava arkistointisovellus MySQL-relaatiotietokantaan ja Microsoft Visual Studio.net 2003 käyttöliittymän rakennustyökalua perustuen. 2) asennetaan se yhteistyössä Metlan Tietohallinto-hankkeen (2011) kanssa Metlan osoittamalle palvelimelle, jolle päästään myös Lustian oman verkkotunnuksen mahdollistamalla www.lustia.fi forward-toiminnolla ja 3) Lisätään Metlan tietopalvelujärjestelmään tarvittavat lisäykset Lustia-palveluista informoimiseksi. Asemilla työskentelevät vastuuhenkilöt toimittavat arkistoinnin laatujärjestelmän mukaisesti Lustia-arkistoihin sisällytettävät data- ja näyteaineistot sekä asiakirjat arkistovastaaville, jotka huolehtivat niiden lopullisesta sijoittamisesta asianmukaisiin paikkoihinsa. Kuva 1b. Lustia-arkistot-osahankkeessa luodaan lustotutkimuksen tietokannat.
5. 3.2.3. OSAHANKE 3: LUSTIA KASVUN VAIHTELU Avaintulos: Saatteeksi: Lustia-arkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaiset aikasarjat Osahankkeessa tuotetaan Lustia-arkistoista ajantasaisia ilmaston vaihteluita tai ympäristötekijöiden vaikutuksia kuvaavia aikasarjoja ja malleja tutkimuksen, käytännön metsätalouden, medioiden ja asianharrastajien tarpeisiin. Metlassakin tuttu kasvuindeksi (tai vuosilustoindeksi) on teknisesti tarkastellen vain eräs lustotiedon aikasarjatyyppinen esitarkastelukeino. Osahankkeen avaintulokseksi määritelty Lustiaarkistojen tietosisällön esitarkastelu ja ajantasaisuus tarjoavat mahdollisuuden vuosilustoindeksin vuotuiseen seurantaan ja raportointiin kasvukauden jälkeisenä syksynä. Esimerkkinä indeksitulosteesta kuva 14 (liite 6a). Tavoitteena on hyödyntää osahankkeen ominaisuutta myös ilmastomuutoksen seurantaan yhdistelemällä useisiin (proksi)lähteisiin perustuvien kuvailevien aikasarjojen tietoja. Esimerkkinä on kuvan 17 (liite 6d) kesä-heinäkuun ilmastoa koskeva tarkastelu, jossa on tehty päätelmiä Ilmatieteen laitoksen ilmastodatojen (kuukausilämpötilat ja kuukausisademäärät), vuosilustoaineistojen ja suurilmaston tunnusten (NAO, AO ym.) perusteella. Kuva 1c. Lustia Kasvunvaihtelu- osahankkeessa kuvaillaan tilastollisin ja graafisin apuvälinein Lustia-arkistojen sisältöä sekä kehitetään monitieteistä lustotutkimusta.
6. 3.2.4. OSAHANKE 4: LUSTIAMAA Avaintulos: Puulustotutkimuksen viestintä ja Lustia-hakupalvelut. Saatteeksi: Osahankkeen haastavana tavoitteena on kehittää Lustia-arkistojen selailuun ja tiedonsiirtoon soveltuva käyttäjäystävällinen Internet-pohjainen käyttöliittymä. Tiedon esittämisen elävöittämiseksi on hankkeen symboliksi kehitetty Lustialintuhahmo (kuvat 3 ja 4, liitteet 2a ja 2b). Internet-sivuston virtuaalisen lustolaboratoriorakennuksen katolla istuvalla lintuhahmolla tavoitellaan vaikutelmaa dynaamisesta Lustia-hankkeesta. Lustian pääsivusto tulee Lustia.fi-verkkotunnuksen alaisuuteen. Osahankkeessa on useita vuorovaikutteisia toimintoja, joilla tavoitellaan erilaisia tiedottamisen muotoja. UutisLustiassa kerrotaan lustotutkimuksen uutiset. RaporttiLustiassa luodaan vuorovaikutteisesti raportteja Lustia-arkistojen tietosisällöstä. Raportointimuotoina voivat olla esimerkiksi paperituloste, posteri, CD, videonauha tai myös perinteinen tutkimusraportti. Kuvissa 14-18 (liitteet 6a-6e) esitellään esimerkkejä toiminnon mahdollisuuksista. OpetusLustia tarjoaa vuorovaikutteista dendrokronologiaa kiinnostuneille, esimerkiksi puunäytteiden ajoittaminen skeleton plot -menetelmällä on antoisaa. TarinaLustia sisältää mm. sähköpostikeskustelufoorumin. Se korvaa DendroSuomi-sähköpostijakelulistan, joka sisältää noin 60 suomalaista lustotutkimuksesta kiinnostunutta. Toimintoon on tarkoituksena kehittää sähköpostikeskustelun lisäksi myös muita viestintämuotoja. EsitysLustiaan sisältää lustotutkimuksesta kertovia tieteellisiä tai tieteellisluonteisia artikkeleita, sanomalehtiartikkeleita, matkakertomuksia, omatekoisia populäärikirjoitelmia, riimityksiä, ääninauhoja, videopätkiä, valokuvia, tietotauluja, web-sivustoja, FAQ--dokumentteja ja muita yleistä mielenkiintoa sisältäviä informaatiolähteitä. Tietoa etsitään hakupalvelun välityksellä. Kuva 1d. Lustiamaassa hoidetaan Lustia-hankkeen kaikentyyppinen viestintä. Siihen sisältyy myös lustotutkimusta koskevan Internet-pohjaisen sivuston kokoaminen.
7. 3.2.5. OSAHANKE 5: LUSTIA PROJEKTI Avaintulos: Hankkeen resurssien tehokas käyttö Saatteeksi: Sisäistä seuranta- ja ohjausjärjestelmää tarvitaan hankkeen monimuotoisen ja dynaamisen tehtäväkentän hallintaan. Hankkeen resurssit muodostuvat Metlan toimintayksiköiden useisiin kymmeniin nousevan henkilöstön lyhytaikaisista, jopa viikon pituisista työpanoksista. Tämä asettaa hankkeen hallinnolle erityisvaatimuksia. Jotta toiminta olisi tehokasta, on pystyttävä ohjaamaan ja seuraamaan pikkutarkasti hankkeen resurssien käyttöä. Tiimityöskentelyyn perustuvat palaverit ja MS-Excel-pohjainen projektitaulu (malli: ks. kuva 10) muodostavat hankkeen tärkeän ohjausvälineistön. Projektitaulu mahdollistaa yksittäisen työntekijän resurssien jakamisen, rahoitussuunnittelun ja ylemmän tason resurssijaon suunnittelun. Kun lisäksi tiimikokouksen päätöksellä voidaan vaikuttaa myös hankkeen toimintastrategiaan, esimerkiksi tekemällä päätös kannattamattoman osion lakkauttamisesta tai uuden lisäämisestä, pysyy hanke ajanmukaisena. Tehdyt muutokset ovat helposti päivittävissä myös projektitauluun. Koulutusta tarvitaan mm. laboratoriotoimintojen yhtenäistämisessä. Koulutuksella voidaan nostaa Metlan lustotutkimuksen tuloksellisuutta merkittävästi. Koulutusvaiheeseen päästään kuitenkin vasta sen jälkeen, kun Lustiaa toteutetaan koko Metlassa. Kuva 1e. Lustia Projektissa arvioidaan toiminnan tuloksellisuutta, optimoidaan resurssien käyttöä ja hankitaan lisäresursseja. Jos jokin tulosalue palvelee hankkeen tavoitteita heikosti, sitä mukautetaan tai se jopa korvataan tehokkaammalla vaihtoehdolla. Täten saadaan hankkeelle dynaamisuutta ja uudistautumiskykyä, jotka ovat pitkäaikaiseksi suunnitellun hankkeen suoranainen elinehto.
1. Kuva 10. Osahankkeisiin ja vielä pienempiin osioihin jaon tarkoituksena on taata riittävän laaja viitekehys hankkeen pääkysymysten käsittelyn tueksi. Esimerkkinä on Lustia-hankkeen vuoden 2003 toimintasuunnitelma, jossa määritellään viisi kehittyvän lustotutkimuksen avaintulosta. Avaintuloksiin haetaan vastauksia 26 osion ja 41 tulostavoitteen voimalla. Henkilöstöresurssit jaetaan toimintavuoden tulostavoitteiden määrittelemällä tavalla.