TUULIVOIMA JA LINNUSTO KOKEMUKSET JA KÄYTÄNNÖT SUOMESTA JA LÄHIALUEILTA

TUULIVOIMA JA LINNUSTO KOKEMUKSET JA KÄYTÄNNÖT SUOMESTA JA LÄHIALUEILTA Thomas Bonn Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari

Sisältö 1. Selvitys 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa 2

1. Selvitys Tämä esitys pohjautuu Pöyryn laatimaan, Ympäristöpoolin rahoittamaan selvitysraporttiin Tuulivoima ja linnusto kokemukset ja käytännöt Suomesta ja lähialueilta (Heinäkuu 2011). Selvityksessä käsitellään tuulivoimahankkeiden keskeisiä linnustovaikutuksia, linnuston huomioimista tuulivoimahankkeissa sekä linnustovaikutusten ehkäisemis- ja vähentämiskeinoja Suomen ja lähialueiden tähänastisten kokemusten perusteella. 3

1. Selvitys Selvitys pohjautuu Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Saksassa tehtyihin seuraaviin seurantoihin ja tutkimuksiin: Suomi opvo Innopower Oy, Ajoksen tuulipuiston käytön aikainen linnustotarkkailu vuosina 2007 2010 oålands Vindenergi Andelslag, Ahvenanmaan Båtskärin tuulipuiston linnustoseuranta 2007-> Ruotsi ovindval 2005 2012 olillgrund vindkraftpark 2005-> ovindkraft vid Forsmark, ornitologisk undersökning 2007 2009 Tanska odanish Offshore Wind parks 1999-> Norja osea eagle research at Smøla wind farm 2006 2011 Saksa ofino, FINO2, FINO3 2003-> owindkraft & Greifvögel 2007 2010 Selvityksen tausta-aineistoksi on lisäksi haastateltu seuraavia asiantuntijoita: Suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi, BirdLife Suomi Ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen, WWF Suomi Professori Tony Fox, The National Environmental Research Institute (NERI), Aarhus University Professori Tim Hipkiss, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Wildlife, Fish and Environmental Studies Selvitysraportin on laatinut seuraava Pöyryn työryhmä: FM Thomas Bonn, MMM Karoliina Ilmarinen ja FM Juha Parviainen. Työtä on valvonut ohjausryhmä, johon kuuluivat: Pia Oesch, Energiateollisuus ry Niina Honkasalo, Energiateollisuus ry Seppo Partonen, Fortum Ari Soininen, PVO Tea Erätuuli, Helsingin Energia 4

Sisältö 1. Selvitys 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa 5

2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Tuulivoimapuiston linnustovaikutukset riippuvat yleisesti ottaen ainakin: Lintulajistosta Lintujen esiintymisen tiheydestä Lintupopulaatioiden koosta ja dynamiikasta Tuulivoimapuistoalueen maaston muodoista Tuulivoimaloiden koosta, rakenteesta, lukumäärästä, pyörimisnopeudesta, käyttöajasta ja -ajoituksesta Sääolosuhteista (näkyvyys, tuulensuunta ym.) Vaikutukset vaihtelevat lintulaji-, vuodenaika- ja paikkakohtaisesti! Tuulivoiman keskeisimmät vaikutukset voidaan jakaa: Häirintä- ja estevaikutuksiin Elinympäristön muutoksiin Törmäysriskiin ja törmäyksistä aiheutuvaan kuolleisuuteen Nykykäsityksen perusteella häirintä- ja estevaikutukset sekä niiden aiheuttamat elinympäristön menetykset ovat kaiken kaikkiaan merkittävämpiä kuin törmäyskuolemat 6

2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Häirintä- ja estevaikutus Vaikutukset ovat voimakkaasti lajikohtaisia ja jopa yksilöiden välillä on havaittu selviä eroja Häirintävaikutus aiheutuu erityisesti: Rakentamisen ja käytön aikaisesta lisääntyvästä toiminnasta alueella Melusta Rakenteista Häirintävaikutus lisääntymis-, lepäily- ja ruokailualueisiin Maa-alueilla keskimäärin muutamia satoja metrejä, meri-alueilla vaikutus jopa kilometrien luokkaa Merkittävin vaikutus etenkin vesi- ja kosteikkolintuihin: Suomessa: mm. sinisorsa, tukka- ja punasotka, telkkä, kapustarinta, kuovi, nokikana, harmaalokki muualla: alli, ruokki, haahka, kuikka, kaakkuri, suula, tiirat ja tukkakoskelo Suomessa Ajoksen ja Båtskärin tuulivoimapuistojen seurannoissa ei kuitenkaan ole havaittu että linnut karttaisivat tuulivoima-alueita merkittävissä määrin 7

2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Häirintä- ja estevaikutus Tuulivoimapuistot saattavat toimia esteinä lintujen paikalliselle liikehdinnälle lepäily- ja ruokailupaikkojen välillä sekä aiheuttaa muutoksia muuttavien lintujen lentoreiteissä (vaikutus energiatalouteen). Estevaikutus voi kasvattaa muuttomatkaa, mutta nykykäsityksen mukaan tällä on vain vähäinen vaikutus Useiden muuttoreitille osuvien merituulipuistojen kumulatiiviset vaikutukset saattavat kuitenkin tulevaisuudessa aiheuttaa pitkiäkin kiertomatkoja Häirintä- ja estevaikutukset ovat olleet tähän mennessä hyvin paikallisia, eikä laajempia populaatiotason muutoksia ole havaittu. 8

2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Elinympäristömuutokset Elinympäristön menetys Rakentaminen tai häirintä voi johtaa lisääntymis-, lepäily- tai ruokailualueiden menetykseen Elinympäristöjen väheneminen ja pirstoutuminen voivat johtaa ravinnonsaannin heikentymiseen ja/tai energiantarpeen lisääntymiseen, mikä voi puolestaan heikentää linnun elinkelpoisuutta Lajeja, joiden on havaittu menettävän elinympäristöä: alli, ruokki, haahka, suula, tiira, tukkakoskelo sekä kuikkalinnut Uusien elinympäristöjen syntyminen Riuttavaikutus offshore-hankkeissa voi edesauttaa lintujen ravinnonsaantia, mutta Suomen lähialueilta ei ole toistaiseksi saatu selkeitä todisteita riuttavaikutuksen toimivuudesta 9

2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Törmäysriski ja kuolleisuus Törmäysriskiin vaikuttaa erityisesti Tuulivoimapuiston sijainti ja useiden puistojen yhteisvaikutus Tuulivoimaloiden määrä, tiheys, sijoittelu, valaistus, väri Lintujen lento- ja muut ominaisuudet Maaston muodot, sääolosuhteet Yleisesti ottaen törmäysriskin on arvioitu olevan pieni sekä maa- että merituulivoimapuistoissa; keskimäärin 1 2 törmäystä vuodessa voimalatornia kohti. Törmäysriskin arvioidaan kuitenkin vaihtelevan erittäin laajasti: 1,3 64,0 törmäystä vuodessa voimalatornia kohti Törmäysriskin suuri vaihtelevuus riippuu lähinnä tuulivoimapuiston ja yksittäisten tuulivoimaloiden sijainnista sekä alueellisista eroista lintulajistossa Pienikin törmäysriski voi olla merkittävä suurille pitkäikäisille lajeille, joiden populaatiokoko ja lisääntymistuotto on pieni sekä sukukypsyysikä korkea, kuten esim.: merikotka, maakotka, sääksi ja kiljuhanhi Suomessa tehdyissä seurannoissa ei ole havaittu näiden lajien törmänneen tuulivoimaloihin 10

2. Tuulivoiman linnustovaikutukset Kolme keskeisintä tuulivoiman vaikutustyyppiä (siniset laatikot) ja niiden vaikutusmekanismit, jotka on jaettu potentiaalisiin mitattavissa oleviin vaikutuksiin (yhtenäisellä viivalla rajatut laatikot) sekä mallinnettaviin vaikutuksiin (katkoviivalla rajatut laatikot). (Fox ym. 2006) 11

Sisältö 1. Selvitys 2. Tuulivoiman linnustovaikutukset 3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa 12

3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa Suomen lähialueilla on tehty mittavia useita vuosia kestäneitä tuulivoiman linnustovaikutusten seurantatutkimuksia Tutkimuksissa on käsitelty etenkin: Muuttavaa linnustoa, petolintuja, merilintuja sekä niiden törmäysriskiä eri vuodenja vuorokauden aikoina ja erilaisissa sääolosuhteissa Lintujen lentoreittejä (suuntaa ja korkeutta), lentokäyttäytymistä (biomekaniikkaan ja aerodynamiikkaan liittyviä tekijöitä) sekä näkökykyä Tutkimusmenetelminä on käytetty muun muassa: Akustisia ja visuaalisia havainnointivälineitä, kuten tutka-, video- ja kamerasysteemejä (myös lämpökameroita) sekä kiikari- ja etäisyyshavainnointia Maastoinventointeja (raatojen etsintä) GPS-paikannusta, radiotelemetriaa DNA-analyyseja Tutkimushankkeet ovat pyrkineet löytämään keinoja tuulivoiman aiheuttamien haittojen (tähän mennessä keskittyen etenkin törmäyskuolemiin) vähentämiseksi ja estämiseksi 13

3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa Linnustovaikutusten ehkäisemis- ja vähentämiskeinot Tuulivoimarakentamisen linnustovaikutusten ehkäisemiseen liittyviä ohjeita ja suosituksia ovat tähän mennessä antaneet lähinnä luonnonsuojelujärjestöt ja lintutieteelliset yhdistykset Selkeitä viimeisimmän tutkimustiedon pohjalta päivitettyjä viranomaistason ohjeita ja suosituksia linnustovaikutusten ehkäisemisestä ei ole saatavilla Tuulivoimapuiston sijainnin oikea valinta on keskeisin yksittäinen tekijä linnustovaikutusten minimoimisessa 14

3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa Linnustovaikutusten ehkäisemis- ja vähentämiskeinot Suomen, Ruotsin ja Saksan luonnonsuojelujärjestöjen sekä lintutieteellisten yhdistysten tämänhetkisten suositusten mukaan parhaiten tuulivoimarakentamiseen soveltuvat alueet, jotka eivät ole: Lintujen merkittäviä lisääntymis-, ruokailu- tai talvehtimisalueita ja/tai muuttoreittejä Lintujen muutonaikaiseen lepäilyyn ja ruokailuun liittyviä kasautumiskohtia (tyypillisesti niemenkärjet ja saaret, Suomessa esimerkiksi Porkkala ja Hankoniemi) Harvinaisten tai uhanalaisten lintujen elinalueita Suurikokoisten petolintujen tärkeitä elinalueita (esim. merikotkan, maakotkan, kiljukotkan pesien lähiympäristöt 2-3 km säteellä) Linnuston kannalta erityisen arvokkaita tai suojeltuja alueita (IBA ja SPA - alueet)(suojavyöhyke 1 km) Tuulivoimapuistot tulisi heidän mukaansa sen sijaan rakentaa: Alueille, joilla on jo entuudestaan ihmisvaikutusta ja infrastruktuuria Voimakkaasti muutetuille talousmetsäalueille Syville (>10 m) riittävän kaukana rannikosta sijaitseville avomerialueille 15

3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa Linnustovaikutusten ehkäisemis- ja vähentämiskeinot Sijoituspaikan valinnan lisäksi haittojen vähentämiseksi edelleen on olemassa mm. seuraavat keinot: Yksittäisten voimaloiden oikeanlainen sijoittelu (ryhmittely muutto-/lentoreittien suuntaisesti, eikä vastakkaisesti, ja voimalaryhmien väliin jätettävä riittävän laaja lentokäytävä) Rakentamisen oikea ajoittaminen (pesimäajan ulkopuolelle) Lapojen väritys (yhden lavan värjääminen mustaksi, jolloin liikkuvat lavat erottuvat paremmin) Voimaloiden valaistuksen minimointi (houkuttelee yöllä muuttavia lintuja vähemmän) Voimaloiden korkeuden oikea valinta (paikallisten lintulajien lentokorkeuksien huomioiminen) Yksittäisten voimaloiden/koko tuulivoimapuiston pysäyttäminen runsaiden muuttoparvien tai törmäyksille alttiiden lintulajien lähestyessä On kuitenkin muistettava, että tekniset ja rakenteelliset ratkaisut ovat toissijaisia keinoja, eikä niiden toimivuutta käytännössä ole yksiselitteisesti pystytty osoittamaan 16

3. Linnuston huomioiminen tuulivoimahankkeissa Johtopäätökset Nykytietämys lintujen käyttäytymisestä yleensä ja reagoimisesta tuulivoimaloihin ei ole riittävä Tulevaisuudessa tulisi tutkijoiden mukaan keskittyä erityisesti suurikokoisten petolintujen, kuten esim. merikotkan törmäysriskin vähentämiseen Lisätutkimuksia tarvitaan muun muassa lintujen (etenkin kotkien) näkökyvyn vaikutuksesta niiden käyttäytymiseen mukaan lukien väri- ja liikeherkkyyden aistimisen vaikutus Lisäksi tarvitaan lisää tutkimustietoa lintujen biomekaanisista ja aerodynaamisista taidoista, jotta saadaan selville, kuinka turbulenssi ja pyörteet tuulivoimaloiden lapojen lähellä vaikuttavat lintujen lentokykyyn ja erityisesti niiden kykyyn väistää voimaloiden lapoja Tutkimusten mukaan nykyisen tietämyksen perusteella yksiselitteisten ja yleispätevien toimintamallien tai suositusten antaminen linnustovaikutusten vähentämiseksi tuulivoimarakentamisessa on erittäin haastavaa 17

KIITOS! Thomas Bonn Puh: 010 33 24227 S-posti: thomas.bonn@poyry.com 18