Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Samankaltaiset tiedostot
PITKÄJÄNTEISILLÄ PÄÄTÖKSILLÄ PUHTIA BIOTALOUTEEN METSÄTEOLLISUUDEN AJANKOHTAISET VIESTIT

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

MITEN METSÄTEOLLISUUS PÄRJÄÄ GLOBAALISSA TALOUDESSA? Päättäjien Metsäakatemia Maarit Lindström Metsäteollisuus ry

UUSIUTUVA METSÄTEOLLISUUS TARVITSEE HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ VIESTIMME PÄÄTTÄJILLE

UUDISTUVA METSÄTEOLLISUUS

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

Missä Suomi on nyt? Tarvitaan tulevaisuudenuskoa vahvistava käänne!

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

Metsätalouden näkymät

Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä - kärkihanke. Biotalouspaneelin kokous Jussi Manninen, TEM

Ajankohtaista puumarkkinoilta

NÄKÖKULMIA YRITYSTUKIKESKUSTELUUN

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä

Toteutuvatko hallitusohjelman metsätavoitteet?

Kestävää kasvua biotaloudesta I Pääministeri Juha Sipilä

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Vauhtia vientiin, voimaa kotimarkkinoille

Odotukset ja mahdollisuudet

Metsäteollisuuden tarpeet

Miten suomalainen metsäteollisuus pärjää tänään ja tulevaisuudessa? Stefan Sundman Johtaja, Yhteiskunta- ja mediasuhteet

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Älykkäitä tekoja Suomelle

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Metsäteollisuuden tavoitteet seuraavan hallituksen ohjelmaan METSÄTEOLLISUUS RY

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM TUTKAS

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas. Metsä Group

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

Fortumin Energiakatsaus

Tekesin lausunto Valtioneuvoston selonteosta kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 eduskunnalle

Satakunnan metsäbiotalous

I Valtioneuvoston kanslia I vnk.fi

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

Kymenlaakson metsäbiotalous

Pohjois-Karjalan metsäbiotalous

SAK:n päivitetyt energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet

Koneyrittämisen näkymät ja haasteet. Matti Peltola toimitusjohtaja

Uudenmaan metsäbiotalous

Paperiliiton hallitusohjelmatavoitteita

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari Tomi Salo, metsäjohtaja

Metsäbiotalouden näkymät Euroopassa

Pohjanmaan metsäbiotalous

Yrittäjyysohjelma Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Metsäbiotalous Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämän näkökulma suomalaisen infran tulevaisuuteen

Metsäteollisuus ry:n EU-tavoitteet kaudelle KILPAILUKYKYÄ JA KESTÄVIÄ ILMASTO- RATKAISUJA

Metsäteollisuus ry:n EU-tavoitteet kaudelle KILPAILUKYKYÄ JA KESTÄVIÄ ILMASTO- RATKAISUJA

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Logistiikan merkitys liiketoiminnassa. Jari Voutilainen, Metsä Group

The forest means the future for us

Metsäteollisuuden näkökulma raskaiden ajoneuvojen uudistukseen Suomessa

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Pirkanmaan metsäbiotalous

Teollisuuden kilpailukyky ja liikenneyhteydet Meriliikennejohtaja Jyrki Ranki Metsä Group

Keski-Suomen metsäbiotalous

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Investointeja Suomeen! Yritysten investointien merkitys Suomelle

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

MITÄ TEOLLISUUDEN KULJETUKSET ODOTTAVAT TIESTÖLTÄ?

Hallitusneuvos Anja Liukko Ympäristövaliokunta HE 199/2018 vp

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

EU:n energia- ja ilmastopolitiikka 2030 ennakkotietoja ja vaikutusten arvioita Martti Kätkä

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

PTT-ennuste: Metsäsektori

Liikennevirasto / ajankohtaisia. Tytti Viinikainen

Metsäbiotalous. Suomessa ja maakunnissa. Helsinki, Panu Kallio, Tapio Oy Jouko Lehtoviita, Tapio Oy

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Hallitusneuvos Anja Liukko Liikenne- ja viestintävaliokunta HE 199/2018 vp

Metsä Groupin biotuotetehdas

Oulun rooli kansallisessa innovaatiopolitiikassa. Leena Mörttinen

Metsäalan merkitys bioenergian tuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa -osahankkeen 2 esittely

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Etelä-Savon metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Biotalous Suomen taloudessa rooli taantumassa ja piristymisessä Janne Huovari PTT-seminaari - Uutta arvoa biotaloudesta?

Lausunto: Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030

Biotalouden sijoitusrahasto Uutta businesta ympäristöystävällisesti Risto Huhta-Koivisto

Sääntelyn keventäminen - hallitusohjelman kärkihankkeita

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

E 88/2015 vp Valtioneuvoston selvitys: Kierto kuntoon - Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma

Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Transkriptio:

Menestystä metsäteollisuudesta: Viestimme hallituksen puolivälitarkasteluun

Uusiutuva metsäteollisuus = menestyvä Suomi Hyvinvoiva metsä on biotalouden perusta. Metsäteollisuus luo hyvinvointia suomalaisille puuhun perustuvilla biotalouden ratkaisuilla, investoimalla, työllistämällä ja maksamalla veroja. Metsäteollisuuden menestys edellyttää kilpailukykyistä ja vakaata toiminta- ja investointiympäristöä. Siksi hallituksen on pidettävä kiinni lupauksestaan, ettei se lisää teollisuuden kustannuksia kuluvan vaalikauden aikana. UPM OP Nordea Finland Metsä Group Hallituksen on otettava EU:n energia- ja ilmastopolitiikassa sekä metsien käyttöön liittyvässä EU-sääntelyssä aktiivinen ja kilpailukykyä parantava ote. Kauppapolitiikalla on edistettävä vapaakauppaa ja mahdollistettava metsäteollisuustuotteiden sujuva vienti ja tuonti. Tiiviit kahdenväliset yhteydet Venäjälle ovat tärkeitä: investointien myötä ja raaka-aineen tarpeen kasvaessa on puun saanti Venäjältä turvattava. Metsäteollisuusyritysten kansantaloudellinen merkitys on suuri Nokia Stora Enso Neste Kesko Elisa Supercell 0 500 1 000 1 500 2 000 2 500 3 000 3 500 4 000 yrityksen tuottama arvonlisä ostojen kautta syntyvä arvonlisä Milj. euroa LÄHDE: Etla 2016

TALOUDEN RAKENTEET KUNTOON Julkisen talouden tasapainottamista on jatkettava ja verotuksen on oltava kilpailukykyistä. Työmarkkinoiden toimivuutta on parannettava. Työaikalain ja vuosilomalain uudistamisen tulee vähentää työmarkkinoiden jäykkyyksiä. Perhevapaajärjestelmän muutos ei saa lisätä työnantajien kustannuksia. 11,7 mrd Metsäteollisuuden viennin arvo 2015 150 000 Metsäteollisuuden Suomessa suoraan ja välillisesti työllistämät henkilöt 2015

Koulutuspolitiikka ja TKI-toiminta nostettava keskiöön Oppisopimusjärjestelmää on kehitettävä joustavammaksi ja tehokkaammaksi. Byrokratian vähentämiseksi oppisopimustoimistojen tehtävät tulee siirtää koulutuksen järjestäjien hoidettaviksi. Ammatillisen koulutuksen reformi on toteutettava. Rahoitusmalli on muutettava tulosperusteiseksi. Ammatillista koulutusta ei tule siirtää maakuntahallinnon alaisuuteen. Koulutuksen resurssien ohjaus tulee olla valtakunnallista. Korkeakoulujen ja yritysten yhteistyötä on vahvistettava ja korkeakoulujen profilointiin on kannustettava nykyistä enemmän.

596 milj. TUTKIMUS, KEHITYS JA INNOVAATIOT ON TUOTAVA VAHVEMMIN HALLITUKSEN OHJELMAAN. Metsäteollisuuden yhteenlasketut tutkimusja kehittämistoiminnan menot Suomessa 2010-2015* *sahatavara, paperi ja painaminen Julkista TKI-rahoitusta on myönnettävä myös suurten yritysten metsäbiotalouden hankkeisiin. Innovaatioiden demonstrointiin ja kaupallistamiseen on saatava enemmän julkista rahoitusta.

Energia- ja ilmastopolitiikkaan pitkäjänteisyyttä Teollisuuden kansainvälinen kilpailukyky ja hiilivuodon torjunta ovat ilmastopolitiikan keskeisiä lähtökohtia, jotka on turvattava ajankohtaisissa EU-hankkeissa, kuten päästökaupparevisiossa, ei-päästökauppasektorin taakanjaossa, uusiutuvan energian edistämisessä mukaan lukien biomassan kestävyyspolitiikka sekä EU:n energiatehokkuusdirektiivissä. Mahdollisuudet biomassavarojen monipuoliseen hyödyntämiseen kestävällä tavalla on taattava EU-lainsäädännössä. ⅔ Suomen uusiutuvasta energiasta metsäteollisuussidonnaista Otettava huomioon kunkin EU-maan erityispiirteet. Kestävyyskriteereistä tai hiilinieluista ei saa tulla rajoitteita, jotka pienentävät kestäviä hakkuumahdollisuuksia.

Sääntely sujuvammaksi ja kiertotalous käytäntöön SUJUVOITETAAN SÄÄDÖKSIÄ -KÄRKIHANKETTA ON VIETÄVÄ MÄÄRÄTIETOISESTI ETEENPÄIN. Sääntelyä on perattava, purettava ja uudistettava. Sähköisiä lupa- ja valvontajärjestelmiä on kehitettävä määrätietoisesti kohti yhden luukun mallia. Myös lupien maksimikäsittelyajat on otettava käyttöön. KIERTOTALOUS-KÄRKIHANKKEIDEN ON TUETTAVA SÄÄNTELYÄ JA JÄTTEIDEN MONIPUOLISTA HYÖDYNTÄMISTÄ. MARA-asetuksen on tähdättävä jätteiden hyötykäytön lisäämiseen maanrakentamisessa. Hyötykäyttötavoitteet ja kiertotalouden periaatteet eivät toteudu, mikäli kenttärakenteiden raja-arvoja kiristetään. Yhden luukun lainsäädäntöhanke on toteutettava laajalla soveltamisalalla. Viranomaisten keskinäisten valitusten määrä on minimoitava.

Puu liikkeelle entistä paremmin ja kestävästi Kysyntä ja tarjonta on saatava kohtaamaan ja puu liikkeelle metsistä entistä paremmin. Metsävaratietoja ja sähköisiä palveluja on hyödynnettävä tehokkaammin. Metsänomistusrakennetta on parannettava mm. estämällä tilojen pirstoutuminen, kasvattamalla tilakokoja, lisäämällä yhteismetsäomistusta sekä purkamalla kuolinpesäomistusta. Metsätalouden verotusta ja hyvän metsänhoidon kannustinjärjestelmää on kehitettävä. Metsätuholakia on korjattava. Tarvitaan konkreettinen ja koordinoitu toimintaohjelma kestävien hakkuumahdollisuuksien kasvattamiseksi ja puun tarjonnan vahvistamiseksi. 5,3 mrd Metsäteollisuuden yhteenlasketut investoinnit Suomessa 2010-2016 (sis. vuoden 2016 ennakkotiedot) Suomi on saatava houkuttelevaksi investointiympäristöksi myös mekaaniselle puunjalostukselle. Metsähakesähkötuki on poistettava. Metsien ja soiden suojelua on jatkettava vapaaehtoisin keinoin, siksi METSO-rahoitusta on vahvistettava.

65 milj m 3 75 milj m 3 Teollisuuden puun käyttö nyt ja tarve vuodesta 2018 alkaen 80% +350 milj Kasvava kotimaisen puun käyttö tarkoittaa lisää puun myyntituloja. Lähes kaikki puun myyntitulot menevät yksityisille ihmisille.

Liikennettä ja väyliä uudistettava kustannustehokkuutta logistiikkaan Liikenneverkkoa on kehitettävä pitkäjänteisesti ja alemman tiestön liikennöitävyys on turvattava. Liikenteen ja väylähallinnon uudistukset on toteutettava harkiten. Logistiikkakustannukset eivät saa nousta ja liikenneverkon yhtenäisyys on säilytettävä. Rautateiden raakapuuterminaalien toinen vaihe on toteutettava, väylämaksu ja ratavero on poistettava. Teollisuudelle on kompensoitava mahdollisesta lisäsääntelystä ja verotuksesta aiheutuvat lisäkustannukset dieselveron palautusjärjestelmä on otettava käyttöön.

@metsateollisuus /Metsateollisuus lastuja.fi www.metsateollisuus.fi etunimi.sukunimi@forestindustries.fi