METSÄSTYSMATKAILUN NYKYTILA JA MAHDOLLISUUDET SUOMESSA Anne Matilainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 14.8.2012 Ruralia-instituutti / Anne Matilainen 7.9.2011 10.8.2012 1
Mitä on kestävä metsästysmatkailu? Metsästysmatkailu: toimintaa, jossa henkilö matkustaa kotialueensa ulkopuolelle pääasiassa metsästyksen vuoksi. (WTO matkailun määritelmä, Matilainen, A. & Keskinarkaus, S. 2010) Kestävä metsästysmatkailu: riistalajien ja niiden elinympäristöjen hyödyntäminen metsästysmatkailussa ilman, että näiden kestävyys tai säilyttäminen vaarantuu. Riistalajien ja niiden elinympäristöjen hyödyntäminen siten, että toiminta on sosiaalisesti hyväksyttyä, taloudellisesti järkevää ja kulttuuria kunnioittavaa ja vaarantamatonta. (Scott Brainerd)
Keskeisimmät metsästysmatkailijaryhmät Itsenäiset lupametsästäjät Esim. vuosittain 35 000-38 000 metsästäjää ostaa pienriistaluvan valtion maille Matkailijat, jotka järjestävät matkansa metsästysmatkailuyrityksen, myyntiagentin tai paikallisen seuran kautta Tyypillisesti yritysasiakkaita tai ulkomaalaisia metsästäjiä Melko pieni ryhmä
Metsästysmatkailu Suomessa ~ 200 yritystä Yritykset tyypillisesti pien- ja mikroyrityksiä Suurin yrityksistä osa tarjoaa majoitusta metsästäjille Osa on tuotteistanut metsästyksen palveluvalikoimaansa ja tarjoavat mm. opaspalveluita Lisäksi metsästysseurat tarjoavat metsästysmatkailua hallussaan olevilla mailla Riistatilat (mukana myös lihanjalostustoimintaa, perustuvat usein riistaistutuksiin ym.) Toimiala on alkutekijöissään Suomessa. 4
Metsästysmatkailun mahdollisuudet, näköpiirissä olevia trendejä Paikallisten metsästäjien määrän väheneminen maaseudulla tulee vaikuttamaan metsästyksen järjestelyihin tulevaisuudessa. Ns. maattomien metsästäjien määrä kasvaa Erätaidot /maastossaliikkumistaidot ja paikallistuntemus heikkenevät Erilaiset metsästysmuodot ja riistalajit luovat omat erikoistuneet harrastajakuntansa. Elämänrytmin hektisyys Tunnettuus ja tieto metsästysmahdollisuuksista kasvaa ulkomailla ja käytäntöjen helpottuminen (esim. EU-maiden sisällä) Metsästysvastaisuuden kasvu etenkin kaupunkialueilla, mihin kääntyy yleinen mielipideilmasto? Harrastajakunta vanhenee 5
Metsästysmatkailun mahdollisuudet, yritystoiminta Yritysmahdollisuus etenkin syrjäisillä maaseutualueilla Jatkoa matkailusesongille Ala on työvoimavaltainen ja vaatii hyvää paikallistuntemusta Kerrannaisvaikutukset aluetalouteen melko hyvät (esim. 2008 pienriistanmetsästäjät toivat noin 5 milj. Itä-Lapin aluetalouteen kerrannaisvaikutuksineen) Yritysten kautta tuleva tulo kertautuu tehokkaammin kuin lupametsästäjien tuoma tulo. 6
Huomioita ja pohdittavaa Ekologiset ja sosiaaliset tekijät rajoittavat metsästysmatkailua niin voimakkaasti, että siitä ei ole odotettavissa laajamittaista matkailumuotoa, vaan rajatulle asiakasryhmälle tarjottava elämystuote. Riistakantojen kestävyyden vuoksi metsästysluvat ovat rajallinen resurssi, niiden jakamisessa on kyse arvopäätöksistä. Seurojen, yritysten ja maanomistajien roolijako ja yhteistyön tiivistäminen keskeistä alueellinen hyöty Lupapolitiikka: hankaluus saada yrittäjälupia erityisesti valtion maille korkean jalostusasteen tuotteet, sertifiointi tms? Perinteinen metsästyskulttuuri/käytännöt hankaloittavat korkean jalostusasteen tuotteiden rakentamista, mutta turvaavat osaltaan sosiaalista kestävyyttä? Yleisen hyväksyttävyyden kannalta linkitys luontomatkailuun on keskeinen! Metsästys ja matkailutoimijoiden tiiviimpi yhteistyö tärkeää.
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: Anne Matilainen (anne.matilainen@helsinki.fi)