EUROOPPAOIKEUS 2.4.2004 Kirjoita jokainen vastaus erilliselle arkille. Käytäthän kokonaisia konseptiarkkeja, ellei vastaustilaa ole rajoitettu! Muista kirjoittaa jokaiseen vastauspaperiin nimesi ja henkilötunnuksesi tai opiskelijanumerosi. Yhden eurooppaoikeuden luentosarjan hyväksytysti suorittaneet voivat jättää vastaamatta kysymykseen 2. Kahden luentosarjan hyväksytty suorittaminen oikeuttaa jättämään vastaamatta kysymyksiin 2 ja 4. Professori Ojasen ja dosentti Letto-Vanamon luentosarjan syksyllä 2003 hyväksytysti suorittaneet oikeustieteellisen tiedekunnan opiskelijat voivat jättää vastaamatta kysymyksiin 2 ja 4. Luennoilla on mahdollista korvata enintään kaksi kysymystä. Luentokuulustelu- ja muut mahdolliset hyvityspisteet on aina ilmoitettava kyseisessä vastauspaperissa. Vastaustilaa ei ole rajoitettu muiden kuin kysymysten 3 ja 4 kohdalla. Muista kuitenkin, että hyvä vastaus on tiivis, usein noin sivun mittainen selkeä esitys kysytystä asiasta. Koska myös tehtävien tarkastajalla on käytössään eurooppaoikeuden lakikirja, ei vastauksiin tarvitse kopioida kokonaisten artiklojen tekstiä sellaisenaan. Tulokset annetaan viimeistään 30.4.2004.
1. Asianajaja A tiedustelee kantaasi seuraaviin kysymyksiin, jotka ovat tulleet esiin eräässä oikeusjutussa suomalaisessa tuomioistuimessa. a) Mitä ovat sekasopimukset? b) Voiko ulkosopimusten määräyksillä olla välitön oikeusvaikutus? c) Millä kriteereillä ulkosopimusten välitöntä oikeusvaikutusta arvioidaan? d) Mikä on ulkosopimusten asema EY:n oikeusjärjestyksessä ja miten ulkosopimuksen ja EY:n perustamissopimuksen välinen ristiriita pitäisi ratkaista? e) Entä miten on ratkaistava tilanne, jossa EY:n oikeus on ristiriidassa Suomen ennen unioniin liittymistä tekemän kansainvälisoikeudellisen sopimuksen kanssa? f) Voiko yksityinen vedota kansainväliseen sopimukseen tai tapaoikeuteen yhteisön toimielimien säädöksen kumoamisen perusteena? g) Onko kansallisella tuomioistuimella mahdollisuus jättää EY:n toimielimen antama säädös väliaikaisesti soveltamatta, jos sen laillisuudesta on epäilyjä, ja jos on, niin millä edellytyksillä? i) Mitä tahoja EY:n tuomioistuimen ennakkoratkaisu ulkosopimusten tulkinnasta sitoo? j) Voiko yksityinen vedota suoraan ulkosopimuksen määräykseen toista yksityistä oikeussubjektia vastaan kansallisessa tuomioistuimessa? Vastaa kysymyksiin ytimekkäästi, mutta perustellusti noudattaen kysymysten esittämisjärjestystä. Onnea ja menestystä! (0-20 p.) 2. Perustuslain 96 :n 1 momentin mukaan eduskunta käsittelee ehdotukset sellaisiksi säädöksiksi, sopimuksiksi tai muiksi toimiksi, joista päätetään Euroopan unionissa ja jotka muutoin perustuslain mukaan kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan. Mitä tarkoitetaan säännöksen soveltamisen kannalta tärkeimmällä, aineellisella edellytyksellä, jonka mukaan ehdotuksen tulee sisällöltään olla sellainen, että se muutoin perustuslain mukaan kuuluisi eduskunnan toimivaltaan? (0-10 p.)
3. Vastaa seuraaviin kysymyksiin tehtävän lopussa olevaan taulukkoon. Kuhunkin kysymykseen on vain yksi oikea vastaus. Arvostelu: oikea vastaus = 1 piste, väärä = -1 piste ja tyhjä = 0 pistettä. (0-10 p.) 1. Kansallisten tuomioistuimien ennakkoratkaisupyynnöistä a) ei ole havaittavissa jäsenvaltiokohtaisia eroja b) noin puolet on koskenut yhteisön oikeuden pätevyyttä ja toinen puoli sen tulkintaa c) suurin osa on koskenut yhteisön oikeuden pätevyyttä d) suurin osa on koskenut yhteisön oikeuden tulkintaa. 2. Ennakkoratkaisun ajalliset vaikutukset a) rajataan useissa tapauksissa koskemaan julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksen jälkeistä aikaa b) rajataan useimmiten, jos vaarana on potentiaalinen jutturuuhka kansallisessa tuomioistuimessa c) toteutuvat yleensä ex tunc d) alkavat vakiintuneen käytännön mukaan pääsääntöisesti vasta ennakkoratkaisun antamisesta. 3. Schuman-suunnitelman a) mukaan perustettiin hiili- ja terässektorille ylikansallinen järjestö EHTY b) mukaan Saksan hiili- ja terästeollisuus tuli vapauttaa kaikesta valvonnasta c) perusteella Ruhrin alueen perusteollisuus palautettiin Saksalle d) aloitteentekijöinä toimivat Benelux-maat. 4. À la carte -yhdentyminen a) on toteutunut käytännössä esim. Schengenin sopimuksen muodossa b) on toteutunut käytännössä esim. jäsenvaltion oikeutena jättäytyä talous- ja rahaliiton kolmannen vaiheen ulkopuolelle c) viittaa tilanteeseen, jossa yhdentyminen etenee usealla nopeudella d) tarkoittaa tilannetta, jossa joku jäsenvaltio päättää edetä nopeammin integraation toteuttamiseksi. 5. Estoppel-doktriinin mukaan a) ihmisoikeuksia voidaan rajoittaa yhteisön oikeuden tavoitteisiin vetoamalla b) jäsenvaltio ei saa hyötyä omasta laiminlyönnistään c) EY:n toimivalta voi perustua myös muuhun kuin kirjoitetun oikeuden nimenomaiseen määräykseen d) EY:n ulkoinen toimivalta solmia kansainvälisiä sopimuksia seuraa siitä, kun yhteisö on säännellyt jonkin alueen. 6. EY:n perustamissopimuksen 90 artikla a) ei koske muuta kuin tuotteiden tuontia muista jäsenvaltioista b) koskee tietyissä tapauksissa myös tuotteiden vientiä muihin jäsenvaltioihin c) koskee yhtä lailla tuotteiden vientiä kuin niiden tuontia muista jäsenvaltioista d) kieltää kaiken verosyrjinnän. 7. Lojaliteettiperiaate a) voidaan jaotella yhteen positiiviseen ja yhteen negatiiviseen velvoitteeseen b) koskee vain jäsenvaltioita c) koskee jäsenvaltioiden ohella myös yhteisön toimielimiä d) koskee yhteisöjen tuomioistuimen mukaan rajoitetusti myös yksityisiä oikeussubjekteja. 8. EY:n perustamissopimuksen 241 artiklan mukainen vaatimus asetuksen soveltamatta jättämisestä a) ei ole sidottu mihinkään määräaikoihin b) on tehtävä ennen 230 artiklassa määrätyn kahden kuukauden määräajan päättymistä c) on EY-tuomioistuimen vakiintuneen tulkinnan mukaan vain yksityisten tahojen käytössä d) on itsenäinen kanneperuste, mutta se esitetään usein muun kanneperusteen yhteydessä.
9. Perustamissopimuksen 82 artiklan mukaisesta kielletystä väärinkäytöstä ei voi olla kyse, jos a) toimenpide on saanut 81(3) artiklan mukaisen yksilöllisen poikkeusluvan b) toimenpide on sallittu jossakin ryhmäpoikkeusasetuksessa c) sekä yrityksen toiminta että väärinkäytön vaikutukset ilmenevät erillisillä, mutta liitännäisillä markkinoilla, joilla yritys ei ole määräävässä asemassa d) toimenpiteen vaikutukset ilmenevät muilla kuin niillä markkinoilla, joilla yritys on määräävässä asemassa. 10. EY:n perustamissopimuksen 234 artiklan mukaista ennakkoratkaisua ei ole oikeutettu esittämään a) Euroopan ihmisoikeustuomioistuin b) European Patent for the Common Market sopimuksella perustettu valitustuomioistuin c) teneriffalainen alioikeus d) madeiralainen alioikeus. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 A B C D Nimi:
4. Vastaa seuraaviin kysymyksiin niille annettuun tilaan. Nimi: a) Mitä ovat puitepäätökset ja miten ne eroavat muista sääntelyinstrumenteista? b) Millä perusteilla Ojasen mukaan on yleisesti vastustettu ennakkoratkaisun sitovuutta? c) Jäsenvaltion vahingonkorvausvastuu EY-oikeuden rikkomisesta on vahvistettu oikeuskäytännössä. Mitkä ovat korvausvastuun kannalta olennaiset oikeustapaukset? d) Esittele lyhyesti asian T-174/95 Svenska Journalistförbundet v. Council (1998 ECR II-2289) ydinsisältö e) Mitä tarkoitetaan perustamissopimuksen 86 artiklassa mainituilla julkisilla yrityksillä?