KIRJALLINEN KYSYMYS 50/2006 vp Hallinnon keventäminen varainsiirtoveroa maksettaessa Eduskunnan puhemiehelle Voimassa olevan lainsäädännön mukaan tulee osakkeenomistajan säädetyn ajan kuluessa tehdä osakkeen siirrosta varainsiirtoverolaskelma ja käydä sitten verotoimistossa esittämässä laskelma ja pankista saatu kuitti veron maksamisesta. Miksi tällaista byrokratiaa, moni kysyy. Mitä hyötyä on verottajalle siitä, että tieto maksamisesta toimitetaan verottajalle tällä tavalla? Maksun mahdollisia laiminlyöntejä tämä järjestelmä ei paljasta, vaan ne käyvät ilmi säännöllisen verotuksen toimittamisen yhteydessä. Nykyisestä järjestelmästä voisi luopua, mutta jos jostakin syystä sitä ei haluta, tulisi järjestelmää keventää niin, että tieto veron maksamisesta siirtyisi automaattisesti pankilta verottajalle. Tämä säästäisi turhaa asioimista verotoimistossa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus tietoinen siitä turhasta byrokratiasta, joka liittyy varainsiirtoverolaskelman esittämiseen liittyvään velvollisuuteen ja aikooko hallitus keventää sitä? Helsingissä 14 päivänä helmikuuta 2006 Bjarne Kallis /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 50/2006 vp: Onko hallitus tietoinen siitä turhasta byrokratiasta, joka liittyy varainsiirtoverolaskelman esittämiseen liittyvään velvollisuuteen ja aikooko hallitus keventää sitä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Varainsiirtoveron suorittamiseen liittyy säännönmukaisesti velvollisuus ilmoittaa verohallinnolle varainsiirtoverolaissa säädetyt tiedot luovutuksen kohteesta, osapuolista, kauppahinnasta ja veron määrästä sekä selvitys veron suorittamisesta. Ilmoittamisvelvollisuus on järjestetty eri tavoin riippuen siitä, onko kauppa syntynyt arvopaperinvälittäjän tai kiinteistövälittäjän välityksin vai ilman välittäjän myötävaikutusta. Jos kauppa syntyy välittäjän välityksin, tämä on velvollinen perimään veron ja tilittämään sen verohallinnolle sekä antamaan varainsiirtoveroilmoituksen. Kysymyksessä pulmalliseksi koettu tilanne, jossa ostaja joutuu esittämään verovirastolle selvityksen veron maksamisesta ja antamaan varainsiirtoveroilmoituksen, koskee siten vain tilannetta, jossa ostaja ja myyjä sopivat kaupasta keskenään ilman välittäjän myötävaikutusta. Kysyjä pitää menettelyä perusteettomana ja katsoo, että maksun laiminlyönnit kävisivät kuitenkin ilmi säännöllisen verotuksen toimittamisen yhteydessä. Varainsiirtoverotuksen ilmoittamisvelvollisuus ei kuitenkaan palvele yksinomaan varainsiirtoverotuksen valvontaa, vaan varainsiirtoveroilmoitusten kautta saadaan tärkeää verotusta varten tarvittavaa tietoa, jota hyödynnetään esimerkiksi myyjän luovutusvoittoverotuksen valvonnassa. Jos varainsiirtoveroilmoituksilta nyt kertyvä verotusta varten tarpeellinen tieto kerättäisiin tuloverotukseen liittyvän ilmoittamismenettelyn yhteydessä, olisi ostaja velvoitettava antamaan veroilmoituksen yhteydessä nykyisin varainsiirtoveroilmoituksella ilmoitettavat tiedot. Tällöin luovutusta koskevat tiedot tulisivat verohallinnolle vasta keskimäärin noin vuoden kuluttua omaisuuden siirtymisestä, minkä vuoksi menettelyyn sisältyisi se ilmeinen vaara, että tiedot, erityisesti myyjää koskevat tiedot, jäisivät nykyistä useammin saamatta tai olisivat puutteelliset. Ajatus varainsiirtoverotuksen valvontaa varten annettavien tietojen ilmoittamisesta tuloveroilmoituksella on pulmallinen senkin vuoksi, että se ei sovellu nykyiseen esitäytettyihin veroilmoituslomakkeisiin perustuvaan ilmoittamismenettelyyn. Uudistetussa menettelyssä on tärkeää, että verotukseen liittyvät tiedot tulisivat mahdollisimman kattavasti ja hyvissä ajoin verohallinnon tietoon. Esimerkiksi ostajan antaman varainsiirtoveroilmoituksen perusteella päivitetään asunto-osakerekisteriä, jolloin tieto välittyy myyjän esitäytetylle veroilmoituslomakkeelle. Nykyistä varainsiirtoverotuksessa noudatettua maksamis- ja ilmoittamismenettelyä olisi kuitenkin syytä pyrkiä kehittämään siten, että verovelvolliset voisivat mahdollisimman vaivattomasti täyttää verotukseen liittyvät velvollisuutensa sähköistä tiedonsiirtomahdollisuutta hyödyntäen, mikä on verohallinnon tavoitteena yleisemminkin. Verohallinnon tietojärjestelmien ja ilmoittamismenettelyjen viimeaikaisissa kehittämishankkeissa on kuitenkin ymmärrettävästi asetettu etusijalle hallintoa enemmän työllistävät ja fiskaalisesti merkittävämmät verolajit. Myös varainsiirtoverotuksen osalta ratkaisuja on luvassa lähiaikoina. 2
Ministerin vastaus KK 50/2006 vp Bjarne Kallis /kd Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 50/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Bjarne Kallis /kd: Är regeringen medveten om den onödiga byråkratin i anslutning till skyldigheten att förete en beräkning av överlåtelseskatten och har regeringen för avsikt att lindra den? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Till betalningen av överlåtelseskatt hänför sig i regel en skyldighet att till skatteförvaltningen anmäla i lagen om överlåtelseskatt angivna uppgifter om överlåtelseobjektet, parterna, köpeskillingen och skattebeloppet och att inge en utredning om att skatten är betald. Anmälningsplikten har ordnats på varierande sätt beroende på om köpet ingåtts genom förmedling av en värdepappers- eller fastighetsmäklare eller utan medverkan av någon mäklare. Om köpet ingås genom förmedling av en mäklare är denna skyldig att bära upp skatten och redovisa den till skatteförvaltningen samt inge en anmälan om överlåtelseskatt. Den situation som i spörsmålet ansetts vara problematisk, dvs. då köparen för skatteverket måste förete en utredning om att skatten är betald och inge en anmälan om överlåtelseskatt, gäller alltså endast sådana situationer då köparen och säljaren kommer överens om köpet sinsemellan utan medverkan av någon mäklare. Spörsmålsställaren anser att förfarandet är omotiverat och att försummelser av betalningen ändå skulle uppdagas i samband med verkställandet av den regelbundna beskattningen. Anmälningsplikten inom överlåtelsebeskattningen är dock inte enbart till för övervakningen av överlåtelsebeskattningen, utan anmälningarna om överlåtelseskatt ger för beskattningen viktig information som utnyttjas t.ex. vid övervakningen av beskattningen av säljaren för överlåtelsevinst. Om de uppgifter som behövs för beskattningen och som för närvarande fås från anmälningarna om överlåtelseskatt skulle samlas in i samband med deklarationsförfarandet i anslutning till inkomstbeskattningen skulle köparen bli skyldig att i skattedeklarationen lämna de uppgifter som för närvarande anmäls genom anmälan om överlåtelseskatt. Detta skulle medföra att skatteförvaltningen skulle få uppgifterna om överlåtelsen först i genomsnitt ett år efter det att egendomen överlåtits, vilket skulle innebära att förfarandet skulle vara förenat med en uppenbar risk för att uppgifterna, i synnerhet uppgifterna om säljaren, oftare än för närvarande uteblir eller är bristfälliga. Tanken på att de uppgifter som skall ges för övervakningen av överlåtelsebeskattningen skulle anmälas i inkomstskattedeklarationen är problematisk också eftersom den inte är förenlig med det nuvarande deklarationsförfarandet som grundar sig på förhandsifyllda skattedeklarationsblanketter. I ett reviderat förfarande är det viktigt att skatteförvaltningen får kännedom om uppgifter i anslutning till beskattningen i så stor utsträckning och i så god tid som möjligt. På basis av den anmälan om överlåtelseskatt som köparen inger uppdateras t.ex. bostadsaktieregistret, varvid uppgifterna även överförs till säljarens förhandsifyllda skattedeklarationsblankett. Det är dock skäl att försöka utveckla de nuvarande förfarandena för betalning och anmälan inom överlåtelsebeskattningen så att de skattskyldiga så enkelt som möjligt kan fullgöra sina skyldigheter i anslutning till beskattningen med hjälp av elektronisk dataöverföring, vilket även på ett mera allmänt plan är ett av skatteförvaltningens mål. I den senaste tidens projekt för att 4
Ministerns svar KK 50/2006 vp Bjarne Kallis /kd utveckla datasystemen och deklarationsförfarandena inom skatteförvaltningen har man av förståeliga skäl dock prioriterat skatteslag som sysselsätter förvaltningen i större utsträckning och som har större betydelse ur fiskal synvinkel. Även i fråga om överlåtelsebeskattningen utlovas lösningar inom den närmaste framtiden. Helsingfors den 8 mars 2006 Andra finansminister Ulla-Maj Wideroos 5