Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet



Samankaltaiset tiedostot
Suomalais-ugrilaisten kielten morfosyntaktisesta tutkimuksesta FT Arja Hamari Nuorten Akatemiaklubi

Suomen kielen historia

Pisterajat Vuosi

Ilmoittautuneet eri kokeisiin tutkintokerroittain

Arvosanajakaumia syksy

Uralilaisten vähemmistökielten nykytilanne Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi, Lahti Annika Pasanen

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Museot ja vähemmistökansojen kulttuuriperintö

Suomen kieli ja suomalaisugrilaiset. Älä koske tähän kansioon ennen kuin valvoja antaa sinulle luvan aloittaa tehtäviin vastaamisen.

Sofia-opisto, Fuengirola Yrjö Lauranto

Pisterajat Vuosi

Pisterajat Vuosi

39 31 muut: 137 Koepistejono *) yht muut: 155,5 Koepistejono 10 8 ensikertalaiset: 65,0 muut:73,25. yht.

ALKUPERÄISKANSAT. KU4 Taiteen monet maailmat / HRSK / Marika Tervahartiala

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Vaasan väestö vuonna /2019. REETTA MARTTINEN Tilastosuunnittelija, Kaupunkikehitys

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Keravan kaupungin lukiokoulutuksen kieliesite

Tiedosto 'Mistä me olemme tulleet 7'

Suomen kulttuurivähemmistöt

Maahanmuutto Varsinais- Suomessa

yht yht muut: 183 Koepistejono ,5 *) 3 2 yht muut: 177 Koepistejono 4 3 ensikertalaiset: 57 muut: 62

RAAMATTU SUOMEN SUVULLE HANKE

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Jeesus puhuu myös vepsää

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Irma Mullonen. Johdatusta fennougristiikkaan

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

SAAMELAISOPETUS 2000 LUVUN POHJOISMAIDEN PERUSKOULUISSA - Vertaileva tutkimus kielellisten ihmisoikeuksien näkökulmasta Saamen tutkimuksen seminaari

KIELITIETOISUUS VARHAISKASVATUKSESSA

TULKKI, POTILAS JA LÄÄKÄRI

EU:n liikenneturvallisuusohjelma tuottaa hyviä tuloksia tavoite ihmishengen säästämisestä Euroopan teillä voidaan saavuttaa vuonna 2010

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Suomen kieliolot ja kielilainsäädäntö

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Väestörakenne ja väestönmuutokset

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Kantauralin ajoitus ja paikannus: perustelut puntarissa 1

Venäjän suomalais-ugrilaiset kansat Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Liitetaulukko 1. Kyselyyn vastanneiden nuorten kaksoiskansalaisten (n=194) taustatietoja

A2-KIELEN VALINTA. Mahdollisuus monipuoliseen kielitaitoon Eveliina Bovellan 1

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Suomalais-ugrilaiset kielet ja kulttuurit -oppiaineen tutkintovaatimukset

Kirjakori 2012 Lastenkirjainstituutti / Päivi Nordling

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. toukokuuta 2017 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Somalien ja venäläisten näkökulma

Suomalais-ugrilaisten kielten ja kulttuurien opetus (kotimaisten kielten ja kirjallisuuksien kandiohjelma)

Olga Gokkoeva Pyhäjoki,

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet. Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Miksi pullotetusta vedestä maksetaan valmisteveroa?

Suomalais-Ugrilaisen Seuran Aikakauskirja Journal de la Société Finno-Ougrienne

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä Anna-Kaisa Mustaparta

Itsenäisen Suomen kielet

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Työmarkkinat, sukupuoli

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitean puheenjohtaja Valeri Markov. Arvoisa Venäjän federaation varakulttuuriministeri herra Žuravski!

Kiinan kielen kasvava merkitys

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

3. luokan kielivalinta. A2-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Coloplastin paikallistoimistot

Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo Susan Kuivalainen, Juha Rantala, Kati Ahonen, Kati Kuitto ja Liisa-Maria Palomäki (toim.

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 9. maaliskuuta 2016 (OR. en)

SUOMEKSI TILASTOTIETOJA

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Turvallisuus meillä ja muualla

Euroopan äitilinjojen yksinkerteistettu fylogeneettinen verkko nähdään kuvasta 43'mt puu Richards b'.

Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut alkaen

Kirjaston tilastot. Kokoelma Kirjaston lainaajat toimipisteittäin Kirjakokoelma, hankinta ja poistot

RDA liitteet A, B, C, F, G ja H

Kieltä ja kulttuuria

SOVELLETTAVAT KORVAUSMÄÄRÄT

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

Johdatus samojedikieliin

Työelämä muuttuu monipuolisen

Eurooppalainen kielisalkku

PELLONPUISTON KOULU KIELTEN VALINNAISAINEET

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? Stefan Storholm

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

SAKK:N MATKASSA ARKTISELLA ALUEELLA

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

BEYOND: Two Souls BEYOND Touch Sovellus

TOISEN KOTIMAISEN KIELEN JA VIERAIDEN KIELTEN SÄHKÖISTEN KOKEIDEN MÄÄRÄYKSET

SISÄLLYSLUETTELO. Tulkkauspalvelun esittely 3 Organisaatio 4 Toiminnan kuvaus 5 Tulkkimme & kielet 6 Laatu ja laadun mittaaminen 7 Yhteystiedot 8

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Transkriptio:

Janne Saarikivi Helsingin yliopisto Suomalais-ugrilaiset kielet

Venäläiset 115 milj Tataarit 5,6 milj Ukrainalaiset 2,9 milj Bashkiirit 1,7 milj Tshuvassit 1,6 milj Tshetsheenit 1,3 milj Armenialaiset 1,1 milj Mordvalaiset 0,85 milj Avaarit 0,81 milj -------------------------------------- n. 20 % Venäjän väestöstä tai 29 milj. ihmistä kuuluu etnisiin vähemmistöihin

Mordvalaiset (ersä + moksha) 843 t. Udmurtit 636 t Marit 604 t Komit 293 t Komi-permjakit 125 t Karjalaiset 70 t Nenetsit 41 t Suomalaiset 30 t Hantit 28 t Virolaiset 28 t Mansit 8,2 t Saami 2 t

Selkupit 4000 Nganasanit 700 Inkeroiset 300 Enetsit 200 Vatjalaiset ~ 20 ---------------------------------------- - Yht. n. 2, 7 milj. = 2 % Venäjän väkiluvusta (tilastojen luotettavuus??)

Valtiokieliä, joilla huomattavat koulutukselliset oikeudet, mediaa, hallintoa: suomi, unkari, viro Eläviä kieliä, joita puhuvat kaikki sukupolvet ainakin joissain yhteisöissä ja joilla nimellinen autonomia Venäjän tai muiden maiden yhteydessä mordvalaiskielet (ersä/mokša), marin kielet, komin kielet, udmurtti, pohjoissaame Jossain määrin elinvoimaisia alkuperäiskansojen kieliä nenetsi, pohjoishanti, inarinsaame, eteläsaame Erittäin uhanalaisia kieliä mansin kielet, useimmat samojedikielet ja saamelaiskielet, vatja, inkeroinen, vepsä jne.

Kieltä puhuttu katkeamattomasti siten, että se on muuttunut nykykieliksi latina ranska, espanja, italia jne. muinais(kirkko)slaavi venäjä, puola, tšekki jne. sanskrit hindi, bengali, urdu jne. Kielet ovat muuttuneet säännönmukaisesti - samankaltaisuus ei näy puhujalle, mutta on rekonstruoitavissa - muutoksia aiheuttaneet kontaktit toisten kielten kanssa, ihmisten pyrkimys puhua luovasti ja kiinnostavasti, ilmaista identiteettejä kielellä

Suomalaiset sotilaat ovat tulitaistelussa todennäköisesti tappaneet kapinallisia, sanovat sotilasjoukon komentajat HS:n haastattelussa. Tehtävämme on tukea afgaanijoukkoja ja niissä tehtävissä me olemme osallisena konfliktitilanteissa, joissa käytämme tappavaa tulta, joten todennäköisesti vastapuolella on uhreja. Tänä vuonna suomalaiset ovat olleet osallisena vain muutamissa tulitaistelussa. Isaf-joukot eivät pidä kirjaa vihollisen tappioista tai tiedota vastapuolelle aiheutuneista uhreista.

su kala käsi jalka kaksi antavi kala käsi jalg kaks anta saap guolli giehta juolgi guokti vuovdiersä kal ked jalgo kavto andomari kol kid kok komi ki kyk ud unk hal kéz gyal- két ad

Suomi Kalat elävät veden alla. Viro Kalad elavad vee all. (P)saame Guollit eallit čáži vuolde. (E)mordva Kalt erjat veden aldo. Mari kol-ßlak ilat vüd ülnö. Komi čerijas olany va ulyn. Udmurtti čorygjas ulo vu ulyn Unkari halak élnek a víz alatt

Suomen kieli palautuu kantasuomeen, joka palautuu kantauraliin eli suomalaisugrilaiseen kantakieleen Kantauralia mahdollisesti puhuttu samalla alueella, jossa myöhemmin puhuttu ugrilaisia kieliä Varhaiset kontaktit indoeurooppalaisiin kieliin (erityisesti kanta-arjaan, iranilaisiin kieliin) Volgan mutka Uralin eteläosa vahva ehdokas kielikunnan vanhimmaksi puhumaalueeksi

Suomen kielen kahdet kantasuomalaiset juuret - itämurteet vs. länsimurteet - suomen kieli levinnyt nykyisen Suomen alueelle kahta tietä - leviämisen mekanismit ja ajoitus kiistanalaisia Maahanmuuttoteoria vs. jatkuvuusteoria vs. uusi kriittinen suuntaus - suomen kielen esimuotoja Suomessa 5000 vai 1500 vuotta? - kysymys pitkälti arkeologisten ja kielellisten aineistojen korrelaatiosta

Kieli, kulttuuri ja geenit leviävät eri tavoin Kansakunnat ovat aina (myös) konstruktioita Nykyisenkaltainen suomalainen identiteetti yleistynyt vasta 1800-l. jälkipuoliskolla Suomalaisen kulttuurin ilmiasu eurooppalaisiin kulttuuriperinteisiin liittyvä Kieli merkittävä tekijä ihmisen identiteetissä - vaikuttaa ajatteluun ja luovuuteen - muodostaa yhteyden menneisiin ja tuleviin sukupolviin materiaalisen kulttuurin ja kulttuurisen identiteetin muuttuessa