Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v

Fysiikan laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma v. 2008-2012 Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä tutkimustrategia on esitelty laitoksen henkilökunnalle 31.8.2007 pidetyssä laitoskokouksessa (yt-kokous). 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan esittely 2. Koulutus 3. Tutkimus 4. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 5. Hallinto 6. Rahoitus 7. Henkilöstösuunnitelma 8. Liitteet: Tutkimusstrategia Fysiikan laitoksen henkilöstöohjelma 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan esittely Toiminta-ajatus Fysiikan laitos harjoittaa kokeellisen ja teoreettisen fysiikan perustutkimusta ja soveltavaa tutkimusta. Tutkimustoiminta on korkeaa kansainvälistä tasoa, ja se perustuu laajaan kansalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön. Laitos palvelee yhteiskuntaa antamalla sen käyttöön tutkimukseen perustuvaa tietoa ja asiantuntevaa työvoimaa. Laitos antaa kandidaatin, maisterin, lisensiaatin ja tohtorin tutkintoon johtavaa laaja-alaista ja kansainvälisesti kilpailukykyistä fysiikan opetusta. Tutkimusprofiili Laitoksen tutkimustoiminnan perustan muodostavat korkeatasoinen tutkijakunta, monipuolinen ja ajanmukainen tutkimuslaitekanta ja laaja kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö. Tutkimus on keskitetty suunnitelmallisesti kolmelle vahvalle alalle (ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka ja suurenergiafysiikka) riittävien voimavarojen turvaamiseksi ja tuomaan laitokselle selkeän tutkimusprofiilin. Laitoksen ydin- ja kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimus on Suomen Akatemian nimeämä tutkimuksen huippuyksikkö v. 2006 2011. Kiihdytinlaboratoriolla on lisäksi valtakunnallinen tehtävä vastata kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen kehittämisestä. Valtaosa laitoksen materiaalifysiikan tutkimuksesta tapahtuu Nanoscience Centerin monitieteisessä tutkimusympäristössä. Laitos osallistuu tutkimukseen myös Fysiikan tutkimuslaitoksessa (HIP), joka on Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Teknillisen korkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteinen valtakunnallisia tehtäviä hoitava tutkimuslaitos. Soveltavaan tutkimukseen kuuluvat huokoisten ja virtaavien aineiden tutkimus, jotka liittyvät esimerkiksi biologisiin materiaaleihin ja paperinvalmistukseen, elektronisten komponenttien säteilykestävyyden tutkimus, nanofysiikan soveltava tutkimus sekä lääketieteellisten isotooppien valmistus. 1

Voimavarat Laitoksessa työskentelee noin 160 henkilöä. Virkoja laitoksella on 60 sekä yksi yhteinen virka kemian laitoksen kanssa. Laitoksen vuosibudjetti on yli 11 milj. euroa, josta lähes puolet on budjettirahoitusta täydentävää ulkopuolista rahoitusta. Laitos on menestynyt hyvin ulkopuolisen rahoituksen hankinnassa niin kotimaisista kuin kansainvälisistä rahoituslähteistä. Yliopiston budjettirahoituksen suhteen tilanne on viime vuosina huonontunut oleellisesti aikaisempaan verrattuna. Opetus Laitoksessa voi suorittaa kandidaatin tutkinnon pääaineena fysiikka ja maisterin tutkinnon neljässä pääaineessa, fysiikassa, soveltavassa fysiikassa, teoreettisessa fysiikassa ja elektroniikassa. Laitoksen tehtäviin kuuluu myös fysiikan opettajien koulutus, joka toteutetaan yhteistyössä Opettajakoulutuslaitoksen ja Normaalikoulun kanssa. Fysiikkaa pääaineenaan opiskelee n. 500 perustutkinto-opiskelijaa, joista syksyllä aloittavia on vuosittain 70 80 ja keväällä aloittavia 10-15, ja 75 päätoimista jatko-opiskelijaa. Vuonna 2006 suoritettiin 38 maisterin tutkintoa ja 14 tohtorin tutkintoa. Tutkijakoulutus toteutetaan tutkijakouluissa. Laitos koordinoi valtakunnallista hiukkas- ja ydinfysiikan tutkijakoulua sekä nanotieteiden tutkijakoulua ja on mukana kolmessa muussa valtakunnallisessa tutkijakoulussa. Osa Suomen korkeakoulujen yhteisestä fysiikan alan jatkokoulutuksesta annetaan Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa. Kansainvälisyys Laitoksen tutkimustoimintaa leimaa kansainvälisyys. Julkaistuista tutkimusraporteista kaksi kolmasosaa perustuu kansainvälisiin yhteishankkeisiin, ja kaikki tutkimusraportit julkaistaan kansainvälisissä lehdissä. Laitoksen tutkimus- ja opetushenkilökunnasta neljännes on ulkomaalaisia, jatko-opiskelijoista viidennes. Laitos on mukana lukuisissa EU-hankkeissa ja kansainvälisissä tutkimusverkostoissa. Sen ulkomaisiin yhteistyölaitoksiin kuuluvat mm. Brookhaven National Laboratory (USA), CERN (Sveitsi), Chalmers Institute of Technology (Ruotsi), CIBA (Singapore), GANIL (Ranska), Georgia University of Technology (USA), GSI (Saksa), JINR (Venäjä), LBNL (USA), Lund University (Ruotsi), Nordita (Tanska/Ruotsi), Okayama University of Science (Japan), PINP (Venäjä), RIKEN (Japani), Texas A&M University (USA), University of Innsbruck (Itävalta), University of La Plata (Argentiina) ja University of Liverpool (Englanti). Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laitoksen tutkimus- ja koulutustoiminnan yhteiskunnallinen merkitys ja tehtävät ovat moninaiset. Esimerkkeinä ovat Keski-Suomen alueen teollisuuden ja elinkeinoelämän aloitteesta käynnistetty teollisuusfysiikan ja elektroniikan koulutus sekä monitieteellisen nanotieteiden tutkimus- ja koulutuskeskittymän Nanoscience Centerin luominen Jyväskylään, jotka tuottavat korkean teknologian asiantuntemusta ja asiantuntijoita yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Lääketieteellisten isotooppien valmistus palvelee lääketieteen ja sairaanhoidon tarpeita. Laitos on myös maan johtava fysiikan opettajien kouluttaja. Alueellista merkitystä on myös laitoksen vilkkaalla kansainvälisellä toiminnalla runsaine tutkijavierailuineen ja usein järjestettävine konferensseineen. 2

2. Koulutus Opiskelijoiden rekrytointi Fysiikan laitos kehittää määrätietoisesti rekrytointitoimintaansa hyvän ja riittävän opiskelijaaineksen turvaamiseksi. Kilpailu uusista opiskelijoista kasvaa ikäluokkien pienentyessä. Rekrytoinnin perusta on laitoksen tarjoaman koulutuksen korkea taso ja valmistuneiden erinomainen työllistyminen. Monimuotoista yhteydenpitoa koululaisiin ja opettajiin jatketaan tehostetusti mm. vierailujen, opetusyhteistyön ja tiedotustoiminnan muodossa. Laitos osallistuu koululaisten fysiikan olympiajoukkueen valmennukseen ja tukee koulujen CERN-verkoston toimintaa. Ulkomaisten perus- ja jatkotutkinto-opiskelijoiden määrää kasvatetaan suunnitelmallisesti. Opiskelijavalinta Fysiikan opiskelijoista valtaosa, yli 90 % valitaan suoraan ylioppilaskokeen ja lukion päästötodistuksen perusteella, loput valintakokeen perusteella. Valintaperusteet ovat opetusministeriön linjausten mukaiset. Fysiikan ylioppilaskoe tuli vuonna 2006 yhdeksi keskeiseksi valintakriteeriksi ainereaalijärjestelmään siirtymisen myötä. Ensimmäisessä haussa ainereaalijärjestelmä näytti vähentäneen sekä hakijamäärää että uusien opiskelijoiden määrää noin viidesosalla. Keväällä 2007 tilannetta korjattiin tehostetulla rekrytoinnilla sekä valintaperusteita uusimalla. Valintaoppaassa myös ilmoitettiin suoravalinnan pisterajat. Toimenpiteiden ansiosta hakijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta ja aloituspaikkakiintiö saadaan täytettyä. Uusien valintaperusteiden, joissa sopivasti painotetaan matematiikan ja eksaktien luonnontieteiden ylioppilaskokeita, uskotaan tuovan laitokselle aikaisempaa valikoituneempia opiskelijoita ja täten vähentävän opintojen keskeyttämisiä. Todistusten perusteella eli suoravalinnassa hyväksytyt saavat tiedon hyväksymisestään jo ennen lakkiaisia. Fysiikan alalle on kaksi hakua, kevään päähaku ja lähinnä syksyllä ylioppilaiksi kirjoittaville tarkoitettu syksyn haku. Opetusohjelma laaditaan niin, että myös syksyn haussa valitut, tammikuussa opintonsa aloittavat uudet opiskelijat tulevat otetuksi huomioon. Viime vuosina opiskelijat ovat voineet hakea kevään haun yhteydessä suoraan fysiikan opettajakoulutukseen. Valintaperusteina ovat fysiikan yleisessä opiskelijavalinnassa hyväksytyksi tuleminen ja soveltuvuuskokeen läpäiseminen. Opintonsa aloittaville järjestetään syyskuussa täydentävä haku soveltuvuuskokeineen. Kokemukset opettajakoulutuksen suoravalinnasta ovat olleet hyvät, ja siitä on tehty pysyvä käytäntö perinteisten opettajakoulutukseen hakeutumisväylien rinnalle. Kevään 2007 haun yhteydessä opiskelijoilla oli mahdollisuus hakea suoraan myös nanotieteiden monitieteiseen koulutusohjelmaan. Opiskelijat valittiin ohjelmaan suoraan lukion päättötodistuksesta ja ylioppilastutkinnosta lasketun pistemäärän perusteella. Kiinnostus tätä täysin uutta koulutusohjelmaa kohtaan oli ilahduttavan suuri. Laitos rekrytoi lisäksi erillisellä haulla opiskelijoita ammattikorkeakouluista ja muista yliopistoista suoraan maisteriopintoihin. Jatkokoulutukseen pyrkivien määrä on kasvussa, mikä on aiheuttanut kilpailua jatkokoulutuspaikoista. Jatkokoulutuksen järjestetään vuosittain kaksi keskitettyä hakua. Valintakriteerit on uudistettu parhaan jatko-opiskelija-aineksen saamiseksi. Haulla rekrytoidaan uusia jatko-opiskelijoita myös oman yliopiston ulkopuolelta ja ulkomailta. Keskitettyyn hakuun siirtyminen on selkeyttänyt jatko-opiskelijoiden valintaa, ja se on myös tehnyt opiskelijalle helpommaksi suuntautua maisteriopintojen jälkeen uudelle fysiikan alalle. Jatkokoulutukseen valituille pyritään laatimaan rahoitusohjelma koko opiskelukaudeksi. 3

Peruskoulutus Uusi kaksiportainen tutkintorakenne otettiin käyttöön syksyllä 2005. Kolmivuotisen kandidaatin tutkinnon tavoitteena on yhtenäinen koulutuspohja, jossa keskeistä on fysiikan ajattelutavan omaksuminen, fysiikan tärkeiden käsitteiden hyvä ymmärtäminen ja hyvä ongelmanratkaisutaito. Tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä pakolliset kurssit ja niiden laboratoriotyöt on uudistettu vastaamaan näitä tavoitteita. Työelämän tarpeisiin vastataan sisällyttämällä jo kandidaattivaiheeseen sovellusläheisiä opintoja, runsaasti sivuaineopintoja ja monitieteisiä menetelmäopintoja, lisäämällä ryhmä- ja projektityöskentelyä sekä teettämällä teknologia- ja tutkimuslaitehankkeisiin liittyviä opinnäytetöitä. Maisterikoulutus tapahtuu osin erillisissä koulutus- ja maisteriohjelmissa. Laitos on mukana opetusministeriön asetuksella hyväksymissä nanotieteiden ja uusiutuvan energian kansainvälisissä maisteriohjelmissa. Euroopan Unionin tavoite 2 ohjelman v. 2000-2005 rahoittamat teollisuusfysiikan ja nanoelektroniikan koulutusohjelmat jatkuvat nykymuodossaan, kunnes viimeiset ohjelmaan valitut opiskelijat valmistuvat. Pääosa vielä koulutuksessa olevista on insinööri-, AMK- tai vastaavan tutkinnon suorittaneita (muuntokoulutettavia), jotka opiskelevat päätoimisen työn ohessa. Suunnittelukaudella on tarkoitus tiivistää teollisuusfysiikan yhteistyötä soveltavan kemian, uusiutuvien energioiden maisteriohjelman, nanotieteiden ja biotekniikan kanssa, sekä yhdessä näiden alojen kanssa lisätä merkittävästi yhteistoimintaa VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun JAMK:n kanssa. Teollisuusfysiikan koulutuksella tullaan tuottamaan asiantuntijoita Keski- Suomessa toimivalle teollisuudelle, erityisesti tuotekehitystehtäviin, samalla kun kehitetään alan tutkijakoulutusta ja parannetaan teollisuuden ongelmiin soveltuvan perustutkimuksen edellytyksiä pitkällä aikavälillä. Koulutuksessa tullaan painottamaan fysikaalisten perusteiden syvällistä ymmärtämistä. Opiskelun ja opetuksen laadun kehittäminen jatkuu. Keskeisiä teemoja ovat opiskelijoiden integroiminen osaksi laitoksen työyhteisöä ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. Tämä alkaa Lentävä lähtö fysiikkaan -kurssilla, josta on saatu hyvin myönteisiä tuloksia. Opiskelijatutoreiksi rekrytoidaan mahdollisimman hyvin opinnoissaan menestyneitä ja tehtävään soveltuvia opiskelijoita, ja tutortoiminta on nyt sisällytetty kiinteäksi osaksi Lentävä lähtö fysiikkaan -kurssia. Tutortoimintaa laajennetaan ensimmäisten opiskeluviikkojen ulkopuolelle ja sen avulla tuetaan myös opiskelijoiden henkilökohtaisten opintosuunnitelmien (HOPS) muotoutumista. Koulutuksensa työelämävastaavuutta edistääkseen laitos on kehittämässä ensimmäisen vuoden Lentävä lähtö fysiikkaan kurssille kolmannen vuoden opiskelijoille tarkoitettua jatkokurssia, jossa esitellään monipuolisesti fyysikon erilaisia uramahdollisuuksia ja työympäristöjä niin teollisuudessa, opetustehtävissä kuin tieteellisessä tutkimuksessa. Kurssin opettajina toimisivat erilaisissa fyysikon tehtävissä toimivat laitoksen omat kasvatit. Kurssin tarkoituksena on myös motivoida opiskelijoita maisteriopintoihin ja antaa aineksia siihen liittyvään erikoistumislinjan valintaan ja opinnäytetöiden tekemiseen. Opintojen etenemisen tukemiseen kiinnitetään muutenkin erityistä huomiota. Edistymis- tai motivaatio-ongelmia havaitessaan laitoksen opintoneuvonta ottaa opiskelijoihin aktiivisesti yhteyttä, mistä on saatu myönteistä palautetta. Opiskelumenetelmiä ja -muotoja monipuolistetaan, esimerkiksi tarjoamalla pakollisia syventäviä kursseja tavanomaisten luentokurssien ohella myös ohjattuna itseopiskeluna kesälukukaudella. Kynnystä opinnäytetöiden aloittamiseen madalletaan tehos- 4

tetulla ohjeistuksella ja tukemalla tutkielmien tekijöitä apurahoilla ( gradupankki ). Lisäksi laitoksella on laaja harjoitteluohjelma, jossa palkalliseen harjoitteluun sisältyy aina opinnäytetyön tekeminen. Vuosittain harjoittelijoina on n. 50 opiskelijaa. Yksi kehitystyön painopistealue on fysiikan opettajakoulutus, jonka valmistumismäärä pyritään kasvattamaan ja vakiinnuttamaan asetetulle tavoitetasolle. Muita haasteita maisteritason opetuksessa ovat opiskeluympäristön kansainvälistäminen ja poikkitieteisen opiskelun tukeminen. Suurin osa maisteritason kursseista luennoidaan tarvittaessa englannin kielellä. Opetuksen ja opiskelun jatkuva sisäinen ja ulkoinen arviointi ovat pohja opetuksen ja koulutuksen kehittämiselle. Fysiikan laitos toimi vuosina 2004 2006 valtakunnallisena koulutuksen laatuyksikkönä ja oli mukana myös kauden 2007 2009 valintakierroksen viimeisessä vaiheessa. Arviointien ja selvitysten mukaan laitoksen koulutuksella on erittäin hyvä maine, valmistuneet sijoittuvat työelämään hyvin ja valmistuneiden työnkuva on monipuolinen. Taulukko 1. Tilastoa peruskoulutuksesta Vuosi 2002 2003 2004 2005 2006 2007 (arvio) 2008-12 (tavoite) Hakijat *): Kevään haku: - kaikki hakijat 474 435 443 397 361 n. 400 450-1. hakusija, koko yliopisto 271 249 260 247 219 240 - aloittaneet / aloituspaikat 103/80 75/80 84/80 74/80 63/80 80/80 80/80 Syksyn haku: - kaikki hakijat 52 35 53 52 45 50 - aloittaneet / aloituspaikat 13/20 11/20 12/20 12/20 14/20 25 Opiskelijat 545 582 573 577 531 500 Suoritetut ov (kaikki) 5815 6170 7109 7659 6687 7700 - fysiikka pääaineena 4613 5032 5462 5963 5194 - fysiikka sivuaineena 1202 1138 1647 1696 1493 FM-tutkinnot / Tavoite 32/45 41/45 40/45 46/45 38/45 (45) 45 Tutkinnon med.laajuus, ov 185 184 183 176 181 170 Med. valm. aika (v.) 5,8 5,3 5,3 5,3 5,3 (5,3) 5,0 Tavoiteajan (5 v. ) läpäisy% 25 37 48 30 45 50 *) ei sis. muuntokoulutusohjelmien erillishakuja. Opettajakoulutus Fysiikan laitoksessa opettajankoulutuksesta vastaavat professori ja lehtori. Opettajien fysiikan opetus on integroitu pääosin muuhun fysiikan opetukseen, joten siihen osallistuvat kaikki laitoksen opettajat. Säännöllisesti järjestetään koulufysiikkaa käsittelevä erikoiskurssi, jota luennoivat laitoksella fysiikan didaktiikan dosentteina toimivat ulkopuoliset opettajat. Taulukko 2. Fysiikan opettajiksi valmistuneet 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008-12 (arvio) tavoite/v Tutkinnot/tavoite 12/20 14/20 12/20 12/20 9/20 11 20 5

Opettajakoulutukseen voi hakeutua joko suoraan opiskelijavalinnan yhteydessä, fysiikan aineopintojen jälkeen tai maisterin tutkinnon jälkeen. Tavoitteena on kasvattaa opettajaksi opiskelevien määrää ja säilyttää laitoksen asema maan johtavana fysiikan opettajien koulutusyksikkönä. Vuonna 2005 opettajien suoravalinnassa aloitti 18 opiskelijaa ja vuonna 2006 16. Vuoden 2007 tilanne on vielä avoin. Lähivuosina opettajiksi valmistuvien määrässä päästään tavoitteeseen. Tämä edellyttää, että opettajaopintoihin hakeudutaan suoravalinnan lisäksi myös perinteisellä tavalla. Vaikka suoravalinnan suosion ennustetaan kasvavan nykyisestä, laitos pitää huolen siitä, että opettajaopintoihin voi tulevaisuudessakin hakeutua myös opintojen aikana. Laitos edistää opettajakoulutuksen kolmikantayhteistyötä Opettajakoulutuslaitoksen ja Normaalikoulun kanssa, samoin kuin yhteistyötä tiedekunnan muiden opettajakoulutusta antavien laitosten kanssa. Fysiikan laitos on järjestänyt yhteistyössä Avoimen yliopiston kanssa Opetusministeriön rahoittamaa opettajien muunto- ja pätevöittämiskoulutusta. Tämä hyvin kysytty ja tuloksellinen koulutus jatkuu vuoteen 2009. Lisäksi laitos on mukana hankkeessa, jonka tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa laaja-alainen maisteritutkinto, joka antaa sekä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden perusopetuksen opettajan kelpoisuuden että luokanopettajan kelpoisuuden. Lisäksi laitoksella on järjestetty lyhytkestoista täydennyskoulutusta opettajille. Opettajakoulutuksen jatkokehittämisen kannalta olisi ensiarvoista vahvistaa koulutuksen tieteellisyyttä. Tämä ei koske yksin fysiikan laitosta vaan koko tiedekuntaa. Pro gradu tutkielmien ja väitöstutkimusten ohjaamisen kannalta olisi tärkeää, että laitoksella harjoitettaisiin fysiikan didaktiikan tutkimusta, johon opinnäytetyöt liittyisivät. Laitos esittää harkittavaksi, että matematiikan ja luonnontieteiden didaktiikan opetusta kehitettäisiin niin, että se perustuisi jatkossa matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan ja kasvatustieteellisen tiedekunnan yhteisprofessuuriin tai professuureihin. Matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettajakoulutuksen kannalta olisi hyödyllistä, että luonnontieteiden ja matematiikan aloilla olisi kummallakin oma professuurinsa. Jatkokoulutus Jatkokoulutus toteutetaan tutkijakouluissa. Fysiikan laitos on mukana viidessä valtakunnallisessa tutkijakoulutusohjelmassa: hiukkas- ja ydinfysiikan, materiaalifysiikan, nanotieteiden ja matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakouluissa sekä International Ph.D. Programme in Pulp and Paper Science and Technology tutkijakoulussa. Osa Suomen korkeakoulujen yhteisestä fysiikan alan jatkokoulutuksesta annetaan Jyväskylän kansainvälisessä kesäkoulussa. Taulukko 4. Tutkijakoulut ja jatko-opiskelijat Päätoimiset opiskelijat 1.8.2006 **) Hiukkas- ja ydinfysiikka* ) 36 (+ 1 sivutoiminen) rahoitus: OPM: 5, JY: 5 (3+2), muut: 26 Materiaalifysiikka 30 (+ 4 sivutoimista) rahoitus: OPM: 6, JY: 4 (2+2), muut: 20 Nanotieteet *) 4 (-) rahoitus: OPM: 1, muut 3 Pulp and Paper Science 4 (+ 7 sivutoimista) rahoitus: OPM: -, muut: 4 Opettajankoulutus 1 (+ 4 sivutoimista) rahoitus: OPM: 1 Yhteensä 75 (+ 16 sivutoimista) rahoitus: OPM:12, JY:7 (4+3), muut: 55 * ) koordinaattorivastuu, **) Päätoimisista jatko-opiskelijoista ulkomaalaisia on 15 (20 %). 6

Kaikki viisi tutkijakoulua arvioitiin vuonna 2006 valtakunnallisten tutkijakouluhakujen yhteydessä (uusien tutkijakoulujen perustaminen ja käynnissä olevien tutkijakoulujen laajentaminen), ja ne jatkavat toimintaansa seuraavat 3-5 vuotta tutkijakoulusta riippuen. Fysiikan laitoksen koordinoimalle hiukkas- ja ydinfysiikan tutkijakoululle myönnettiin 10 paikkaa vuosiksi 2007-2011 ja nanotieteiden tutkijakoululle seitsemän lisäpaikkaa aiempien 14 lisäksi. Jyväskylän yliopisto vastuulaitoksena fysiikan laitos ja Tukholman KTH:n "School of Engineering Sciences" ovat allekirjoittaneet tohtorikoulutukseen liittyvän yhteistyösopimuksen suorittaa ns. kaksoistutkinto, jossa molemmissa yliopistoissa jatkokoulutuskursseja suorittaneet ja väitöskirjaansa tehneet opiskelijat voivat saada tohtorintutkintonsa hyväksytyksi molemmissa yliopistoissa. Sopimus on laatuaan ensimmäinen JY:ssä. Laitokselle ollaan parhaillaan solmimassa toista vastaavaa sopimusta Chiang Mai Universityn (Thaimaa) kanssa. Fysiikan opetuksen jatkokoulutus toteutetaan yhteistyössä Opettajankoulutuslaitoksen kanssa. Laitos osallistuu valtakunnalliseen matematiikan, fysiikan ja kemian opetuksen tutkijakouluun. Tavoitteena on fysiikan opetusta koskevan tutkimustoiminnan vakiinnuttaminen laitoksella, johon tähtää myös yllä tehty esitys didaktiikan alan yhteisprofessuureista. Vuonna 2006 tutkijakoulusta valmistui ensimmäinen tohtori pääaineena fysiikka ja tänä vuonna valmistuu kaksi tohtoria. Tutkimusta ja tutkijakoulutusta on vahvistettu vuonna 2007 palkkaamalla laitokselle budjettirahoituksella useita ulkomaisia post doc tutkijoita, jotka toimivat oman tutkimustyön lisäksi jatkoopiskelijoiden ohjaajina. Aiemmin post doc tutkijoita on rekrytoitu laitokselle vain ulkopuolisella rahoituksella. Laitoksen tavoitteena on tehdä laitokselle budjettirahoitukseen perustuva pysyvä kansainvälinen post doc ohjelma. Jatkotutkintoja on suoritettu kolmen viime vuoden aikana keskimäärin 10 vuodessa. Vuonna 2006 laitoksella suoritettiin ennätykselliset 14 tohtorin tutkintoa. Väittelijöiden mediaani-ikä on alle kolmekymmentä vuotta. Valmistuneet ovat työllistyneet hyvin tutkijoiksi koti- ja ulkomaisiin yliopistoihin ja tutkimuslaitoksiin, tutkimus- ja tuotekehitystyöhön teollisuuteen ja opettajiksi yleissivistäviin ja tekniikan alan oppilaitoksiin. Fysiikan alan tutkijakoulutukselle on ominaista, että pääosa valmistuneista aloittaa työuransa post doc -tutkijoina ulkomailla (2-3 vuotta) ja siirtyy vasta tämän jälkeen työelämään kotimaassa. Teollisuudessa arvostetaan tutkijakoulutukseen tuomaa kokemusta kansainvälisestä projektityöskentelystä. Tohtoritutkintotavoitteiden saavuttaminen vaatii sekä opiskelijoiden rekrytointia muista korkeakouluista ja ulkomailta että lisää voimavaroja jatko-opiskelijoiden ohjaukseen ja palkkaukseen. Tavoitteiden saavuttaminen vaatii päätoimisten jatko-opiskelijoiden määrän nostamista 85:een. Taulukko 5. Suoritetut jatkotutkinnot 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008-9/ vuosi FT-tutkinnot /Tavoite 9/9 11/14 5/14 11/14 8 / 14 8 /13 14/ 13 10/13 13 FL-tutkinnot 2 2 1 4 - - 1 7

3. Tutkimus Laitoksen tutkimustoiminta on keskitetty kolmelle fysiikan alalle: ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, materiaalifysiikka ja suurenergiafysiikka. Rajoittuminen näihin kolmeen tutkimusalaan on harkittu strateginen ratkaisu, ja se takaa sen, että kukin aloista ylittää niin henkilö- kuin materiaalisten voimavarojen suhteen kriittisen massan. Toisaalta tutkimusalat muodostavat monipuolisen kokonaisuuden, joka luo edellytykset laaja-alaisen fysiikan opetuksen järjestämiseen niin perus- kuin jatkokoulutuksessa. Tutkimuksen oleellinen osa on tutkijakoulutus ja nuorten ulkomaisten tohtorien kouluttaminen Laitos sai tutkimustoiminnastaan erinomaisen arvion yliopiston vuonna 2005 toteuttamassa tutkimuksen yleisarvioinnissa sijoittuen kolmen parhaan laitoksen joukkoon. Tieteellisen julkaisutoiminnan arvio oli 6,5/7. Laitos pyrkii ylläpitämään tutkimuksensa korkean tason suunnittelukaudella ja saavuttamaan hyvän arviointituloksen myös seuraavalla arviointikerralla vuonna 2009. Tutkimuksen laadun tärkeimpinä kriteereinä pidetään tutkimustulosten julkaisemista kunkin alan johtavissa kansainvälisissä lehdissä, tutkimusartikkeleiden saamien sitaatioiden määrää, kutsuttujen esitelmien määrää ja menestymistä ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa. Kiihdytinlaboratorion osalta erityisinä kehittämiskohteina ovat vuonna 2008 alkavaan FAIRhankkeeseen ja vuonna 2010 käyttöön otettavaan uuteen syklotroniin liittyvä tutkimus- ja kehitystyö. Suomen neuvottelut liittymisestä Saksassa Darmstadtin lähellä toteutettavaan kansainväliseen FAIR hankkeeseen (Facility for Antiproton and Ion Research) ovat loppusuoralla. Hankkeen toteutuessa siihen tulevat osallistumaan Suomesta JY:n kiihdytinlaboratorio ja Helsingin yliopiston fysiikan tutkimuslaitos. Suomalainen tieteellinen osuus tulee keskittymään ydinrakennetta ja ydinastrofysiikkaa tutkivaan NUSTAR ja antiprotonikokeita suorittavaan PANDA kokeisiin, niiden vaatimien tutkimuslaitteiden rakentamiseen sekä useisiin teknologiahankkeisiin. Uuden syklotronin suunnitteluhanke on kuvattu liitteessä 4.1. Kehittämiskohteena on myös v. 2007 käyttöön otetun Pelletron-kiihdyttimen käyttö palvelututkimukseen. Kokeellisessa nanotieteessä vahvistetaan matalissa lämpötiloissa tapahtuvien nanomittakaavan ilmiöiden tutkimista uuden professuurin tuoman lisäresurssin avulla. Tavoitteena on myös kehittää röntgentomografiaan ja numeeriseen simulointiin perustuvaa materiaalitutkimusta erityisesti biologian nanoteknologian ja teollisuussovellusten tarpeita silmällä pitäen. Molekyylielektroniikassa lisätään hyvin alkanutta yhteistyötä kemian ja biologian tutkijoiden kanssa. Vapautumassa oleva nanoelektroniikan professuuri tultaneen kohdentamaan selkeämmin poikkitieteelliseen tutkimukseen (esimerkiksi biofysiikkaan). Nanotiedekeskukselle nimitetään kansainvälinen tieteellinen neuvonantajaryhmä. Vuodesta 2006 lähtien laitoksella on toiminut pääosin Suomen Akatemian rahoittama (FiDiProrahoitusohjelma) ydinfysiikan teoriaohjelma, jota johtaa alan kansainvälisiin kärkitutkijoihin kuuluva ulkomainen professori. Ohjelman myötä laitokselle luodaan korkeatasoinen ydinrakenteen teorian tutkimusryhmä, joka tukee laitoksella harjoitettavaa kokeellista ydinrakenteen tutkimusta. Yliopiston, VTT:n ja JAMK:n prosessi- ja energiateknologian t&k-yhteistyötä kehitetään osana yliopiston rakenteellista kehittämistä (liite 4.2.). 8

Laitoksen tutkimustoiminta ja tutkimuksen tulevaisuuden tavoitteet esitetty liitteenä olevassa Tutkimusstrategiassa (liite 1). Taulukkoon 6 on koottu tutkimustoimintaa kuvaavaa tilastotietoa. Taulukko 6. Tilastoa tutkimuksesta 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Väitöskirjat 11 5 11 8 8 14 Julkaisut (referoidut) 131 118 127 132 114 137 Konferenssiesitelmät 171 135 166 195 183 195 - joista kutsuttuja 42 28 48 42 65 51 Ulkomaiset vieraat (ei sis. konferenssivierailuja) 225 240 250 270 220 290 Tutkijoiden vierailut ulkomailla 210 180 200 210 250 255 Ulkopuolinen rahoitus (myönnöt, M ) 4,3 4,7 4,3 5,2 4,3 5,0 - Suomen Akatemia 1,5 1,7 1,7 2,7 1,6 2,0 - TEKES 0,3 0,5 0,4 0,2 0,4 0,5 - EU, ESA, INTAS, NORFA 0,9 0,7 0,7 1,0 0,8 0,8 - Maksullinen palvelutoiminta 0,5 0,5 0,4 0,5 0,7 0,8 - Muut 1,1 1,3 1,2 0,8 0,1 0,9 4. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yliopistolaitoksen ns. kolmannen tehtävän mukaisesti laitos tarjoaa oman asiantuntemuksensa yhteiskunnan käyttöön lisätäkseen yleistä hyvinvointia ja tietämystä luonnon toiminnasta sekä edistääkseen rationaalista ajattelua. Yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen kuuluu oleellisena osana osallistuminen Suomeen rakennettavien strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaan, tieteellisten keksintöjen hyödyntämiseen yhdessä teollisuuden kanssa sekä elinkeinoelämälle tehtävään palvelututkimukseen. Kiihdytinlaboratoriolla on kansallinen tehtävä toimia kiihdytinpohjaisen fysiikan tutkimuksen ja opetuksen vastuulaitoksena. Lisäksi sen syklotronia käytetään lääketieteellisten isotooppien valmistamiseen ja elektronisten komponenttien säteilykestävyyden testaamiseen. Kiihdytinlaboratorio toimii Euroopan avaruusjärjestön ESA:n testilaboratoriona. Vuonna 2007 käyttöön otettu Pelletron-kiihdytin ja vuonna 2010 toimintansa aloittava uusi syklotroni antavat lisämahdollisuuksia tämänkaltaiselle yhteiskuntaa hyödyttävälle toiminnalle. Nanotiedekeskuksen (NSC) toimintaideaan kuuluu keskeisenä soveltava tutkimus ja teollisuusyhteistyö. NSC:een on nimitetty yrityspalvelupäällikkö ajaksi 1.5.2007-31.12.2010, jonka tehtävänä on kehittää NSC:n yhteistyötä yritysten kanssa erityisesti seuraavilla alueilla: mittaus- ja analyysipalvelut, teknologiakartoitukset ja t&k-hankkeet. Yrityspalvelupäällikön toiminta rahoitetaan täydentävällä rahoituksella (Innovation Oy). NSC osallistuu vuonna 2007 toimintansa aloittaneen osaamisklusteri "Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit" toimintaan. Vuoden 2006 alusta alkaen NSC:ssä toiminut teollinen neuvonantajaryhmä on laajennettu tämän osaamisklusterin Jyväskylän aluefoorumiksi. Laitoksen tutkijat osallistuvat valtakunnallisiin ja kansainvälisiin tutkimuksen, tiedehallinnon ja muihin asiantuntijaelimiin. 9

Laitos osallistuu aktiivisesti fysiikan kouluopetuksen ja opettajakoulutuksen kehittämiseen kansallisesti ja kansainvälisesti. Tähän kuuluu mm. yhteistyö koulujen kanssa, vaikuttaminen valtakunnan tasolla fysiikan opetussuunnitelmien perusteisiin ja osallistuminen oppikirjojen laatimiseen ja arvioimiseen. Laitos osallistuu yleiseen sivistystyöhön ja yhteiskunnalliseen keskusteluun esitelmien, kirjoitusten ja julkisessa sanassa esiintymisien muodossa. Yleinen sivistystyö perustuu yksittäisten tutkijoiden aktiivisuuteen. Se on paitsi tiedon jakamista myös suunnitelmallista laitoksen näkyvyyden lisäämiseen tähtäävää toimintaa. Laitoksella on myös organisoitua alumnitoimintaa, johon kuuluvat alumnipäivä ja yhteydenpito laitokselta valmistuneisiin esimerkiksi työllistymiskyselyiden muodossa. Työllistymisselvitys laaditaan viiden vuoden välein. 5. Hallinto Fysiikan laitos on perinteisesti hoitanut hallintonsa laitoksen kokoon ja toiminnan monipuolisuuteen nähden vähäisin voimavaroin (amanuenssi, osastosihteeri ja kaksi toimistosihteeriä). Yliopiston eräiden hallintotoimintojen siirtäminen palvelukeskukseen tulee vaikuttamaan myös laitoksen hallintotehtävien määrään. Kun tämä uudistus on toteutettu, laitos tulee arvioimaan uudelleen oman hallintohenkilökunnan tehtäviä ja mahdollista tarvetta lisähenkilön palkkaamiseksi. Tarvetta on näillä näkymin palkata lisähenkilö hoitamaan tutkimushankkeiden hallintotehtäviä, joiden määrä on lisääntyvän kansainvälisen toiminnan ja rahoituksen takia kasvanut ja oletettavasti tulee yhä kasvamaan. Laitoksen hallintotehtävien tehokas hoitaminen vaatii, että yliopiston hallintoa kehitetään joustavampaan ja tutkimusta ja opetusta paremmin palvelevaan suuntaan, jossa annetaan nykyistä enemmän tilaa laitoksen itsenäiselle harkinnalle ja päätöksenteolle. Laitos näkee uhkana liian keskitetyn ja virkamiesjohtoisen hallinnon, jonka on todettu lisäävän erilaisten raportointien, selvitysten ja kirjaamisten taakkaa. Suunnittelukauden erityisenä kehittämiskohteena tulee yliopiston tasolla olla talous- ja henkilöstö- sekä tilastointiin liittyvät tietokannat ja niiden yhteensopivuus. Niiden tulee palvella tehokkaasti laitosten hallintoa ja vähentää opetus- ja tutkimushenkilökunnan hallinnollisia rutiineja ja vapauttaa heidän aikaansa varsinaisten päätehtävien hoitamiseen. Yliopiston siirtyessä yhä keskitetympään atk-hallinnointiin ja ylläpitoon on tärkeää huomioida eri yksiköiden suuresti vaihtelevat tarpeet tietojenkäsittelyn alalla. Keskitettyjen järjestelmien kattaessa hyvin mm. yleiset toimistosovellukset ja tietoliikenteen tarpeet, laitoksen erityisvaatimukset laajamittaisen tieteellisen laskennan ja mittausautomatiikan alueella asettuvat selvästi näiden ulkopuolelle. Tarvittavien resurssien, ylläpidon ja tutkimuksen kannalta usein välttämättömän joustavuuden varmistamisesta tulee huolehtia. Kokemukset tietohallinnon uudistuksesta ja THK:n toiminnasta eivät ole siirtymävaiheessa vastanneet kaikilta osin asetettuja tavoitteita, sillä palvelu on hidastunut, byrokratian määrä kasvanut ja käyttöhäiriöt lisääntyneet. Laitos kuitenkin pitää toimintojen keskittämistä yleisesti ottaen myönteisenä kehityksenä ja uskoo sen pitkällä tähtäimellä hyödyttävän laitosta. 10

5. Rahoitus Laitoksen rahoituksen suurin epäkohta on budjettirahoituksen huono ennakoitavuus. Yliopiston rahoitusmalli ei fysiikan ja muiden paljon tutkimuslaitteita ja laboratorioita vaativien alojen kohdalla pysty huomioimaan oikein toiminnan tulosten suhdetta toiminnan kustannuksiin. Vuosi vuodelta suurenevaa kuilua on osittain paikattu erilaisilla väliaikaisluonteisilla rahoituserillä, mikä on tuonut budjettirahoitukseen toiminnan suunnittelua vaikeuttavaa epämääräisyyttä. Yliopiston rahoitusmalliin vuonna 2006 tehdyt muutokset olivat täysin riittämättömiä. Rahoitus v. 2007 2012 on esitetty taulukossa 7. Taulukossa 8 esitettyjä vuosien 2008 2012 laitehankintoja on tarkoitus toteuttaa sekä budjetti- että ulkopuolisin varoin, osin yhteishankintoina tiedekunnan muiden ainelaitosten sekä ulkomaisten tutkimuslaboratorioiden kanssa. Riittämätön laitehankintarahoitus on laitoksen tutkimustoiminnan pahimpia pullonkauloja, ja siihen toivotaan pikaista korjausta. Vuosina 2006 2007 toteutuneet laitehankinnat on esitetty liitteessä 2 ja perustelut uusille laitehankinnoille 2008-2012 liitteessä 3. Taulukko 7. Talousarvio vuosille 2008-2012 2008-2012 2007 2008 2009 2010 2011-12 Tulot 11905 11630 12410 13030 13240 1. Budjetti (MLTK:n jako) 7305 7400 7930 8130 8330 2. Budjettisäästö edelliseltä vuodelta 500 480 480 500 500 3. Ulkopuolinen rahoitus; ei sis. overheadia 3460 3200 3400 3800 3800 4. Overhead 640 550 600 600 610 Menot 11425 11150 11910 12530 12740 1. Palkat (budjetti) 4500 4540 4570 4650 4700 2. Muut menot (budjetti) 1620 1640 1700 2210 2250 3. Ulkopuolisella rahoituksella toteutettavat hankkeet 3290 2900 3190 3200 3300 (palkat - ja tutkimuskulut) 4. Tilat ja yleiskustannukset (budjetti +ulk.raha+overhead) 2015 2070 2450 2470 2490 - Tilat 1450 1500 1880*) 1890*) 1910*) - Yleiskustannukset 565 570 570 580 580 Tulot-menot 480 480 500 500 500 *) Sisältää uuden kiihdytinhankkeen tilavuokrat 330 k /vuosi (arvio). Taulukko 8. Laitehankinnat 2008 2012 Ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka Hankintavuosi Kustannukset - Uusi rekyylinerotin 2008-2010 660 000 - K130-syklotronin ohjausjärjestelmän päivitys 2008-2009 150 000 - AGATA gammasäteiden jäljityslaitteisto *) 2008-2012 200 000 - IGISOL päivitys; IGISOL 4 2008-2011 850 000 - Penning-loukun spektroskopialaitteisto 2009-2010 100 000 - Laserionilähteen lisähankinnat 2008-2009 50 000 - Matala-energia Germanium-ilmaisin 2009-2010 100 000 - Digitaalielektroniikkalaitteisto *) 2008-2009 160 000 - Kevytionisyklotroni **) 2008-2009 6 000 000 - Nanomittakaavan ohutkalvojen tutkimuslaitteisto 2008-2009 150 000 - Fokusoitu ionisuhkulaitteisto 2009-2010 250 000 11

Taulukko 8.jatkuu Nanofysiikka ***) - Nanomanipulaattori Ebeam laitteeseen 2008-2009 100 000 - Elektronisuihkuhöyrystin 2009-2010 100 000 - EBID (Electron beam induced deposition) Ebeam 2009-2010 100 000 laitteeseen - Matalien lämpötilojen AFM/STM 2009-2010 500 000 - Nestekuvantamis-AFM 2007-2008 150 000 - Demagnetisaatiojäähdytin (ADR) 2008-2009 130 000 - Laserinterferometrinen ilmaisin reaktiiviseen ionietseriin RIE 2008-2009 60 000 Statistinen fysiikka ja pehmeän aineen fysiikka - Optinen tomografialaitteisto 2008-2009 50 000 - Virtauslaboratorion kehittäminen 2008-2012 60 000 - Mikrotomografia 2008-2012 70 000 - Nanotomografia 2008-2012 1 600 000 Laskentaympäristön kehittäminen - ALICE ja PHENIX raskasionikokeiden data-analyysilaitteisto 2008-2009 150 000 *) Osa yhteiseurooppalaista laitehankintaa **) Toteutetaan ent. Neuvostoliiton velkavaroilla ***) Laitteita tulevat käyttämään Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden, fysiikan ja kemian laitokset sekä alan yritykset. 6. Henkilöstösuunnitelma Työviihtyvyys Henkilökunnan hyvinvoinnista huolehditaan ylläpitämällä hyvää työilmapiiriä, antamalla mahdollisuuksia kouluttautumiseen ja tarjoamalla hyvät työskentelyolosuhteet. Työterveyshuollolta lähes viisi vuotta sitten tekemän tutkimuksen mukaan laitoksen työilmapiiri ja työssä viihtyminen olivat poikkeuksellisen hyviä. Yliopistolla ja laitoksella on tapahtunut paljon toiminnallisia muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana, joten uudelle työilmapiirikartoitukselle olisi tarvetta. Henkilöstölle suunnattua tiedotusta on parannettu laitoksen viikkotiedotteella, joka julkaistaan myös englannin kielellä. Uusi palkkausjärjestelmä Uuden palkkausjärjestelmän (UPJ) toivotaan tuovan henkilöstöasioihin joustavuutta ja kannustavuutta sekä lisäävän henkilöstön työmotivaatiota. UPJ:n nykyinen toteutus ja siihen liittyvä hallinnointi yliopistossa ei palvele kaikilta osin näitä päämääriä. Laitoksella pyritään toimimaan UPJ:ään liittyvissä asioissa jatkossa mahdollisimman positiivisesti ja kannustavasti sekä järjestelmän tarjoamat mahdollisuudet parhain tavoin hyödyntäen. Virat ja virkajärjestelyt Laitoksen henkilöstöohjelman (liite 5) tavoitteena on tukea laitoksen koulutuksen ja tutkimuksen vahvoja aloja sekä soveltavien alojen kehittämistä, edistää tutkijoiden liikkuvuutta ja taata parhaiden tutkijoiden eteneminen akateemisella uralla. Vuonna 2006 aloitettua pysyvien ns. välivirkojen perustamista tullaan jatkamaan harkitusti. Päämääränä on tukea kannustavasti senioritason 12

avaintutkijoiden urakehitystä ja antaa heille lisää vastuuta tutkimuksen johtamisessa ja opetuksessa sekä sitoa samalla laitokseen tulevaisuuden vastuunkantajia. Kaikkien virkojen, jotka edellyttävät akateemista loppututkintoa, tehtäväkuvaan sisällytetään sekä opetusta että tutkimusta. Tutkimus- ja tehtäväalueet arvioidaan aina virkojen vapauduttua, ja tarvittaessa virat kohdennetaan uudelleen laitoksen tutkimusstrategian mukaisesti. Taulukko 9. Laitoksen virat 1.8.2006 Nimike / tehtävä Professorit 1) 13,5 Lehtorit 2) 5 Yliassistentit 9 Assistentit 4 Erikoistutkijat 4 Tekninen henkilökunta 21 - insinöörit ja suunnittelijat 3) 8 - laboratorioteknikot 4) 4 - laboratoriomestarit 5) 9 Hallintohenkilökunta 4 Yhteensä 60,5 1) Syksyn 2007 aikana laitokselta vapautuu yksi professorin virka 2) Suunnitelukauden lopulla vapautunee yksi lehtorin virka. 3 ) Suunnitelukauden lopulla vapautunee yksi laboratorioinsinöörin virka. 4) Kevään 2008 aikana vapautuu yksi laboratorioteknikon virka 5) Kaksi laboratoriomestarin virkaa avoinna ja yksi vapautuu suunnittelukaudella Yksityiskohtainen yhteenveto viroista on esitetty liitteessä 6. Uudet virat, virkamuutokset ja vakinaistettavat virat Suunnitelmassa esitetyt teknisen henkilökunnan virat tarvitaan laitoksen tutkimuslaitteiden huoltoon ja kehittämiseen sekä uusien kehittämishankkeiden toteuttamiseen. Muut virat kohdennetaan perus- ja jatkokoulutukseen sekä laitoksen uusimmille jo tärkeän ja vakiintuneen aseman saavuttaneille tutkimus- ja koulutusaloille. Rahoitus hoidetaan budjettirahoituksen ohella ulkopuolisella rahoituksella. Ulkopuolisella rahoituksella palkataan edelleenkin suurin osa laitoksen tutkimushenkilökunnasta. Vuosi 2008 Professori. Laitoksella vapautunee professorin virka, jonka alana on nanoelektroniikka. Virka pyritään täyttämään uudelleen vuoden 2008 aikana. Se tullaan kohdistamaan edelleen nanofysiikan tutkimukseen siten, että se palvelee alaltaan mahdollisimman hyvin Nanoscience Centerissä suoritettavan monitieteisen nanotutkimuksen tavoitteita. Suunnittelija. Fysiikan laitos suunnittelee ja rakentaa pääosan tutkimuslaitteistaan itse. Laitteiden suunnittelua ja projektien toteutusta varten laitokselle on palkattu suunnittelija lyhytaikaisilla toistuvilla määräyksillä vuodesta 1999 alkaen. Lyhytaikaisin määräyksin rahoitettu virka esitetään vakinaistettavan, jotta voidaan tulevaisuudessakin taata tutkimusryhmien tarvitsema teknisen 13

suunnittelun tarve. Lähivuosien teknisen suunnittelun tarve kasvaa entisestään (uudet kiihdyttimet, nanofysiikan tutkimusohjelma). Rahoitus: Vapautuneen erikoislaboratoriomestarin (vakanssino: 10405) viran uudelleen kohdentaminen Laboratorioinsinöörin virka. Esitetyn viran tehtäviä (kiihdytinlaboratorion ja NSC:n tutkimuslaitteiden kehittäminen, mikrotomografialaitteilla tehdyt mittaukset jne.) on hoidettu lyhytaikaisilla toistuvilla määräyksillä vuodesta 1999 alkaen. Lähivuosina palvelutehtävät lisääntyvät sekä kiihdyttimillä että tomografialaitteilla. Rahoitus: Vapautuneen laboratoriomestarin (vakanssino: 10406) viran uudelleen kohdentaminen ja ulkopuolinen rahoitus Kaksi laboratorioteknikon virkaa. Kiihdytinlaboratorion huollosta erityisenä vastuualueena kryopumput ja kamerat vastaa tehtävään koulutettu laboratorioteknikko (vakanssino: 11185), joka jää eläkkeelle keväällä 2008. Virka esitetään täytettävän 1.1.2008, jotta vielä virassa olevan henkilön tieto-taito siirtyy uudelle viran haltijalle. Kiihdyttimen operoinnista vastaavat yksi vakinainen operaattori, yksi ma. operaattori (vuodesta 2000 alkaen) ja joukko vuosittain tehtävään koulutettavia opiskelijoita. Opiskelijat ovat vastanneet rutiininomaisesta operoinnista öisin ja viikonloppuisin. Vakinaista ja täysin pätevää henkilökuntaa tarvitaan päivisin sekä sunnuntain ja maanantain välisenä yönä, jolloin kiihdyttimellä tuotetaan radioaktiivista 123-I isotooppia MAP Medical Technologies -yhtiölle. Kiihdyttimen luotettavan toiminnan varmistamiseksi laboratorio tarvitsee kolme pysyvästi palkattua pätevää operaattoria, jotta toiminta voidaan taata myös lomakaudella sekä sairaustapauksissa. Vuonna 2008 esitetään perustettavan näistä viroista yksi. Rahoitus: Ulkopuolinen rahoitus Vuosi 2009 Erikoissuunnittelijan virka. Erikoissuunnittelijan tehtävänä on avustaa tutkijoita ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU-rahoituksen hankkimisessa ja osallistua hankkeiden koordinointiin, jotta tutkijoiden aikaa vapautuisi varsinaisen tutkimuksen suorittamiseen ja johtamiseen. Rahoitus: Ulkopuolinen rahoitus (projektien overhead-tuotot). Laboratoriomestarin virka. Fysiikan laboratoriomestarin virka (vakanssino: 10396) vapautuu vuoden 2009 lopussa. Virka esitetään täytettävän vuoden 2009 aikana, jotta virassa olevan henkilön tieto-taito siirtyy uudelle viran haltijalle. Viran haltijan vastuualueena on tutkimuslaitteiden LVI-kehitys- ja huoltotyöt. Vuodet 2010-2012 Laitokselta vapautunee vuonna 2010-2012 yksi lehtorin ja yksi laboratorioinsinöörin virka. Lehtorin virka kohdistetaan perus- ja jatkokoulutukseen ja laboratorioinsinöörin virka erilaisiin suunnittelutehtäviin (autocad). Uudet professorin virat (2). Toinen virka kohdennetaan vahvistamaan teoreettisen fysiikan tutkimusta ja opetusta laitoksen tutkimuksen painopistealoilla ja toinen virka kohdennetaan vahvistamaan kiihdytinteknologian kehittämistä ja koulutusta Suomessa. Tehtäviin kuuluu Jyväskylän kiihdytinlaitteistojen kehittämisen lisäksi kansainvälinen yhteistyö Euroopan suurten tulevaisuuden kiihdyttimien rakentamiseksi. Rahoitus: Budjettirahoitus, mahdollinen vapautuvien virkojen uudelleen kohdentaminen. 14

Neljä uutta yliassistentin tai lehtorin virkaa v. 2009 2012. Virat tarvitaan fysiikan perus- ja jatkokoulutukseen mukaan luettuna kansainvälisten maisteriohjelmien toteuttaminen. Lisäresursointia tarvitaan kaikilla fysiikan opetuksen ja tutkimuksen vahvuusalueille erityisesti seuraaville aloille: suurenergiafysiikka, statistinen ja pehmeän aineen fysiikka, teoreettiseen ydinrakennefysiikka, kiihdytinpohjainen materiaalifysiikka ja ALICE-ohjelma. Myös uudet suuret laitehankinnat tarvitsevat henkilöresursointia, jotta ne saadaan tehokkaaseen käyttöön. Rahoitus: Budjetti- ja ulkopuolinen rahoitus. Muut määräaikaiset virat/virkasuhteet 2008-2012 Laitos kehittää post doc toimintaa julistamalla vuosittain kolme kaksivuotista post doc virkaa kansainväliseen hakuun. Rahoitus: Budjettirahoitus, mahdollinen vapautuvien virkojen uudelleen kohdentaminen. 15