Englanti 1 Gregorius Suuri sanelee tekstiään kirjureille, BNF, lat. 818 Irlantilaiset lähetyssaarnaajat 597 Gregorius Suuri: Augustinus, 1. Canterburyn arkkipiispa konflikti irlantilaisten kanssa Lindisfarne irlantilaisuuden keskus Northumbriassa
Englanti 2 Whitbyn synodi 664: Lindisfarne siirtyy roomalaiseen pääsiäisenisen laskutapaan ja tonsuuriin 668 Theodoros Tarsoslainen ja Hadrianus Niridanumilainen: roomalaiskatolisuus koko saarelle Willibrordin evankeliumit n. 690 Matteus: insulaarista unsiaalia anglo-saksien käyttöön. Huom. irlantilainen tonsuuri
Kirjakulttuuri kirjakulttuuri: unsiaalikäsikirjoituksia Roomasta unsiaali > englantilainen unsiaali 800-l:n irlantilainen teräväkulmainen kursiiviminuskeli> anglosaksinen minuskeli, hyvin teräväkulmainen 800-l.- 1100-l.
Englantilainen unsiaali Canterburyn Codex aureus n. 750-760 760
Reichenaussa laadittu muistikirja, anglosaksista minuskelia 800-luvulta
Anglosaksinen kulttuuri 1 Kirjoja Galliasta, Hispaniasta, Italiasta Matkat: Wilfrid (n. 634-709), Yorkin piispa; Aldhelm (n. 639-709), Benedict Biscop, Wearmouth-Jarrow Jarrow n n perustaja (n. 628-690) 690) usein Italiassa Matkoilta kirjoja Canterbury, York 700-l. erinomaisia kirjastoja Yorkin katedraalikoulu Beda (673-735) 735)
Anglosaksinen kulttuuri 2 Antiikintuntemus: Macrobius, Isidorus Sevillalainen, grammaatikot (Donatus( 300-l., Servius n. 400, Priscianus n. 500) Vergilius, Lucanus, Persius, Iuvenalis, Plinius vanhempi, Cicero, Ovidius Lähetyssaarnaajat: Willibrord (n. 657-738), 738), friisit; Bonifatius (k. 754)
Anglosaksiset luostarit mantereella Reichenau (Pirmin 724) Fulda 744 (Sturmi, Bonifatiuksen oppilas) Hersfeld 770 (Lullus) anglosaksiset kirjoitustyylit, kirjakulttuuri vaikuttivat karolingisen renessanssin syntyyn
Karolingit n. 700-987
Karolingit: taustaa Austrasia: : Pipin Herstalilainen (k. 714) saa Neustrian valtaansa 687 (Tertryn( taistelu) 687 pipinidit kukistavat aatelin, mutta valtakunnassa edelleen alueellisia kuningas/ruhtinas/herttuakuntia jne. frankkien valtakunta ja Rooman kirkko: erikoissuhde jo Pipinin ajoilta Benediktuksen luostarisää ääntö,, anglosaksisten (=Rooman-uskoisten) munkkien suosinta
Kaarle Martell (686-741) 1 koko valtakunnan yhdistäjä maior domus voittaa arabit Poitiers ssa ssa 732 > Akvitania kontrolliin suosii kulttuuria: Chrodegang Troia: : frankkien integrointi kreikkalais- roomalaiseen perinteeseen (teos Gesta Francorum) kurittaa kirkkoa: takavarikoi maita > saa aateliston kuriin määm ääräaikaisten (sotapalvelun aika) maalahjoitusten, beneficiumien ien avulla
Kaarle Martell 2 suojelee ja tukee kirkkoa: anglosaksinen Bonifatius lähetystyössä Germaniassa
Kaarle Martell 3 suosii Pyhän Dionysioksen (Saint-Denis)) luostaria haudataan merovingikuninkaiden seuraan Saint-Denis Denis n basilikaan P. Dionysios,, Pariisin ensimmäinen inen piispa mestattiin Mons Martyrum(=Montmartre) kukkulalla 258 jkr.
Pipin Pieni (714-768) 768) 1 yhdessä veli Karloman I:n kanssa maiores domus 740-751 751 frankit ja Rooma (< Bonifatius): yhteistyöst stä pelastus LänsiL nsi-euroopalle, luotava krist. Valtio
Pipin Pieni (714-768) 768) 2: pelastusohjelma Karloman I: kirkolliskokous 742-3, Bonifatius pj. kirkolliskokoukset 2, 3 v. 744 1) selibaatti papeille 2) Benediktuksen luostarisää ääntö Gallian luostareihin 3) papiston sivistyttävä 4) virkamiesten suojeltava kirkkoa
Pipin Pieni 3: pelastusohjelma 2 5) avioliitto kirkon kontrolliin 6) kanoninen oikeus ohjaamaan kaikkea elämää ää kirkolliskokous 747: pappien uskollisuudenvala Pyhälle Pietarille maailmassa elävät t kirkonmiehet (kaniikit( kaniikit): Benediktuksen luostarisää ääntö tärkeää myös s evankelioida itäisi isiä lähialueita (Germania) Bonifatiuksen lähetystyö
Bonifatius,, germaanien apostoli (672-754) 754) anglosaksi Winfrid Devonista 716 Friisinmaahan, 719 Hesseniin, Tyyringiin ja Friisinmaahan 722 Germanian tulevien kristillisten alueiden piispa levittää Rooman kristillisyyttä (Alemanniassa, Tyyringissä ja Baijerissa oli irlantilaisten aiemmin kääk äännyttämiä kristittyjä)
Bonifatius 2 723 kaataa Donar (skand. Tor)-jumalan tammen Fritzlarin lähellä Pohjois-Germanian heimojen käännytys, perustaa hiippakunnan entisen limeksen pohjoispuolisista alueista Kaarle Martellin suojelus 723-732 paavi nimittää Itä-Frankian arkkipiispaksi 739 Baijeriin: Kaarle Martell perustaa kolme hiippakuntaa (Regensburg( Regensburg, Freising,, ja Passau)
Bonifatius 3 744 oppilas Sturmi perustaa Fuldan luostarin (Karloman I antaa varat) Arkkipiispa 747, piispanistuin Mainzissa (Mogontiacum) 754 marttyyrikuolema friisien käsissk sissä Dokkumissa haudattu Fuldan tuomiokirkkoon
Fuldan sakramentaari Bamberg, Staatsbibliothek, Cod. lit. 1,. 1000
Pipin Pieni 4 kirkon reformi takaa kansan pelastumisen, Rooma kristikunnan keskukseksi Chrodegang, Metzin piispa 742, läheiset l suhteet Roomaan kaniikkien sääntö: : askeettinen elämäntapa Benediktuksen sääntö mallina ahkera opiskelu: Rttu ja patristiikka kirkonmiesten sivistystaso nousee kuninkaan kanslia: klassisempaa kieltä,, helpommin luettavaa kirjoitusta
Pipin Pieni 5 roomalainen liturgia (ns. Gelasiuksen sakramentaari) ) koko Galliaan gregoriaaninen (= roomalainen kirkkolaulu)
Pipin kuninkaaksi 751, 754 syrjäytt yttää merovingikuninkaan Bonifatius kruunaa ja voitelee kuninkaaksi 751 Jumalan voideltu, kuningas Jumalan armosta (Dei gratia rex Francorum) Paavi Stephanus II voitelee toisen kerran 754 Vrt. visigoottikuninkaat 600-luvulla < kgas Daavid Vanha testamentti tärket rkeä lähde karolingeille Français ais 9, fol.. 288, Daavidin voitelu (n. 1400)
Karolinginen kuninkuus augustinismi: : (Augustinus( Augustinus,, De civitate Dei): hallitsija toteuttaa Jumalan tahtoa maan päällä (kuningasvetoinen teokratia) teokratia vallalla länsimaissa l 1200-luvulle: 800-1000 kuningasvetoinen, 1000-1200 1200-l. paavivetoinen Tuomas Akvinolainen tuo muotiin Aristoteleen maallisen valtiokäsityksen roomalainen oikeus tukee
Paavin palkkio: Kirkkovaltio Paavilla jo alueita Rooman ympärist ristössä ja Umbriassa Pipin valloittaa langobardien miehittämi miä alueita Italiasta perustaa Kirkkovaltion paavin suojaksi v. 756 tukee paavia bysanttilaisia ja langobardeja vastaan
Pipinin perintö 768 hallitsee koko Gallian aluetta (ml. Akvitania ja Provence) hallitsee Hesseniä, Tyyringiä ja Friisinmaata Alemanniassa ja Baijerissa vielä puoli- itsenäisi isiä herttuoita Frankkikuningas Kaarle Kaljupää ään sakramentaarista n. 870
Kaarle Suuri (742-814) Einhard, Vita Karoli latina, kreikka, kirjoitustaito vasta myöhään kuninkaaksi 768, syrjäyttää veljensä Karlomanin 771 laajentaa valtakunnan Italiaan ja Saksiin langobardien kukistaminen 774 saksien kukistaminen 772-804
Kaarlen valtakunta kattoi suuren osa EU:ta
Reformit Yhtenäiset käytännöt hallinnossa, taloudessa ja uskonnossa Motivaatio uskonnollinen (frankkien pelastus) vrt. visigootit, merovingit ja anglosaksit: kuningas pelastaa kansansa P. Benediktus antaa sääs ääntönsä Prümin troparium, prosarium ja graduale 986-1001 BNF, lat. 9448, f. 66v
Hallinto inventaarit, asiakirjat > selkeän kirjoituksen tarve missi dominici: tarkastajat henkilökohtainen suhde keisarin ja alamaisten välillä frankkiaristokratia korkeimmissa asemissa vasallivala, sotapalvelus, beneficia vuosittainen kokous (maaliskuun/toukokuun kentät) kapitulaarit 789 uskollisuudenvala keisarille
Imperium Romanum pääkaupunki Aacheniin, Austrasian sydämeen (Aquisgranum, Aix-la-Chapelle) 794 scriptorium, kirjasto (tutkinut erityisesti B. Bischoff) joulupäivänä 800 paavi kruunaa Kaarlen keisariksi Pietarinkirkossa keisarikunta palautettu, mallina Konstantinus Suuri
Kaarlen hovi (palatium) keskushallinto: comes palatii, oikeusistuimen johtaja keisarin poissaollessa Camerarius valtiovarainhoitaja (camera = aarrekammio) cancellarius kanslian johtaja hovissa tieteen- ja taiteenharjoittajia: Alkuin, langobardi Paulus Diaconus, visigootti Theodulfus Schola Palatina: opetettavina hovimiesten lapset ja hovin aateliset
Arkkitehtuurin malli San Vitale, Ravenna (526-547): 547): ostrogoottinen renessanssi
Kaarlen palatsi Aachenissa (Aquisgranum,, ra Aix-la la-chapelle)
Kaarlen hautakappeli, Aachen
Kirjoitusreformi Valtakunnan hallinnointi: tarvitaan selkeä kirjoitus Merovinginen kirjoitus n. 700
Karolinginen minuskeli olennaisesti puoliunsiaaliin ja muihin Loiren-Reinin välisen alueen kirjoitustyyleihin pohjautuva, joitakin merovingisiä elementtejä Hildoardin, Cambrain piispan sakramentaari 800-l:n alku BM Cambrai, ms. 159
Karolinginen minuskeli n. 800 kaikki kirjaimet erottuvat toisistaan helposti vähän lyhenteitä tekstit, joita ei kopioida uudelle kirjoitukselle, saattavat hävitä 0-800: 1800 säilynyttä käsikirjoitusta/frg 800-luku: 7000 säilynyttä leviää kaikkialle länsimaisen kristikunnan alueelle 800-1100-l:illa, syrjäyttää kokonaan tai osaksi kaikki muut nuoremmasta kursiivista kehittyneet kirjoitustyylit länsimaisen, feodaalisen yhteiskuntajärjestyksen tavaramerkki (esim. Iberian niemimaalla nimeltään littera Gallica) Bischoffilta
Carolingian minuscule from Fulda, c. 850 Correcting hand of Hrabanus Maurus
Karolingista minuskelia Sankt-Gallenin luostarista ennen v:tta 883. Sang. 621, Orosius, Historiae adversus paganos
Lotharin evankeliaari Tours 840-851 851 BNF, lat. 266, f. 4
Koulu-uudistus uudistus Admonitio generalis kapitulaari 789 Ut scolae legentium puerorum fiant. Psalmos, notas, cantus, compotum, grammaticam.. Per singula monasteria vel episcopia; et libros catholicos bene emendate: quia saepe dum bene aliqui Deum rogare cupiunt sed per inemendatos libros male rogant Admonitio generalis 23.3.789 BNF, lat. 10758, f. 50
kirkonmiesten sivistystason nosto > latinan palauttaminen myöhäisantiikin muotoon kapitulaarit 790-luvulla munkkien ja pappien opittava antiikin latinaa, jota ilman ei ymmärret rretä Rttua ja kirkkoisien tekstejä Alkuin (n. 730-804) puhuttu latina alkaa kehittyä romaanisiksi kieliksi Kielireformi Alcuin Hrabanus Maurus P. Martti
Alkuin (n. 730-804) York, katedraalikoulun opettaja 766 lähtienl 781 tapaa Kaarlen Parmassa palatessaan Roomasta Hovissa 781/2-796 796 P. Martin apotti (Tours( Tours)
Kaarlen seuraajat Kaarlen poika Ludvig Hurskas (778-840) 840) Pojat Pipin (k. 838), Ludvig, Lothar ja Kaarle Hovissa oppineita, mm. Einhard n. 770-840, Hrabanus Maurus, Walahfrid Strabo ja Lupus Ferrièresl resläinen
Kaarle Suuri ja Ludvig Hurskas Grandes chroniques de France n. 1400 BNF, fr. 73, f. 128v Ludvig Hurskas uskon puolustajana Hrabanus Maurus, In honorem S. Crucis Fulda,, 825-850 850 BNF, lat. 2423, f. 1v
Hrabanus Maurus n. 780-856 856 kielioppi, pääsiäis- computus,, Raamatun eksegeesi klassisen sivistyksen tärkeys De universo Fuldan apotti 838-847 847 Siirtyminen karolingiseen minuskeliin Fuldassa Hrabanus Maurus palvomassa ristiä BNF, lat. 2423, f. 31v, Fulda 825-850 850
Hrabanus Mauruksen omakätiset korjaukset