Tietopohja maakunnallisen työterveyshuollon suunnitteluun Hirvonen Maria, Laaksonen Maire, Lappalainen Kirsi, Mäkitalo Jorma, Tarvainen Kimmo TYÖTERVEYSHUOLLON JÄRJESTÄMISEN LAINSÄÄDÄNNÖLLINEN POHJA Nykyinen lainsäädäntö asettaa kaksi työterveyshuoltoon liittyvää järjestämisvelvollisuutta (kuva 1). Ensinnäkin, jokaisen työnantajan on työterveyshuoltolain nojalla järjestettävä työterveyshuolto työntekijöilleen. Maakuntauudistuksessa tämä tulee koskemaan sekä maakuntaa että kuntia työnantajan ominaisuudessa. Toiseksi, terveydenhuoltolaissa säädetään kunnan velvollisuudesta järjestää työterveyshuollon tarjolla olo kunnan alueella sijaitsevien työpaikkojen työntekijöille, alueen yrittäjille ja muille omaa työtään tekeville. Tämä järjestämisvastuu on säädetty sen varmistamiseksi, että kaikilla alueilla työterveyshuollon palveluja on saatavissa. Maakuntauudistuksessa tämä järjestämisvastuu siirtyy kunnilta maakunnalle. Laajemmin työnantajan vastuista huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä säädetään työturvallisuuslaissa. Kuva 1: Työterveyshuollon järjestämisen velvoitteet kunnan näkökulmasta 1
Työterveyshuolto koostuu lakisääteisesti pakollisista ennalta ehkäisevistä palveluista sekä vapaaehtoisesta työterveyshuollon sairaanhoidosta. Sekä työnantajan että kunnan (tulevaisuudessa maakunnan) järjestämisvelvollisuus koskee ensisijaisesti työterveyshuollon ennalta ehkäiseviä palveluja (työterveyshuoltolaki 12 ). Tämän lisäksi työnantaja voi järjestää työntekijöilleen, ja kunta (tulevaisuudessa maakunta) alueen työpaikoille työterveyshuollon sairaanhoitoa (terveydenhuoltolaki 18, työterveyshuoltolaki 14 ). Työterveyshuoltolaissa 21.12.2001/1383 säädetään tavoista, joilla työnantaja voi työterveyshuoltopalvelut järjestää (7 ). Päävaihtoehdot ovat 1) hankkimalla palvelut kunnan terveyskeskukselta, 2) järjestämällä palvelut itse tai yhdessä toisten työnantajien kanssa, tai 3) hankkimalla palvelut palveluiden tuottamiseen oikeutetulta toimintayksiköltä tai henkilöltä (7 ). Kuvassa 2 on kuvattu kunnan vaihtoehdot huolehtia sille terveydenhuoltolain mukaan kuuluvasta järjestämisvastuusta alueen työpaikkoja, yrittäjiä ja omaa työtään tekeviä varten. Kuva 2: Kunnan vaihtoehdot järjestää ennaltaehkäiseviä (tth-lain 12 ) mukaisia palveluja tarjolle alueensa työpaikkojen työntekijöille tai alueella toimiville yrittäjille ja muille omaa työtä tekeville (NYT). 2
Kuvassa 3 on kuvattu kunnan vaihtoehdot huolehtia työterveyshuollon järjestämisvelvollisuudestaan työnantajana 1.1.2019 alkaen. Kuva 3: Kunnan vaihtoehdot työnantajana työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä henkilöstölleen (1.1.2019 lähtien). Tarkemmin työterveyshuollon sisältöä ja toimintatapaa kuvataan valtioneuvoston asetuksessa (708/2013 Vna hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta). Asetuksen keskeisiä periaatteita ovat työterveysyhteistyö, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon yhteistyö. Työterveyshuollon toimintatavassa korostetaan työterveyshuollon asiakaslähtöistä, luottamuksellista, eettistä, monitieteistä ja moniammatillista lähestymistapaa sekä toiminnan laadun ja vaikuttavuuden arviointia ja seurantaa. Muun terveydenhuollon ja työterveyshuollon toiminnallisen yhteistyön kannalta huomioitavaa on, että terveydenhuoltolaissa (34 ) säädetään terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä sairaanhoitopiirin alueella. Järjestämissuunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lasten päivähoidon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken (28.12.2012/914). Työterveyshuolto on kuitenkin useimmiten jäänyt kokonaan vaille huomiota tässä suunnittelussa ja esimerkiksi siihen liittyvässä hoitoketjutyössä. Konkreettinen vastuu tehtävästä on nimetty sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikölle (35 ), jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman laatimista 34 :n mukaisesti. Työterveyshuoltoa koskevat nykyiset ja tulevat muutokset Erityisesti kunnallisen työterveyshuollon toimintaan nyt ja tulevaisuudessa vaikuttavat kilpailulainsäädännön vaatimukset, joihin liittyen kuntasektorin tuottamien palveluiden yhtiöittämisvelvoite koskee työterveyshuollon tuottamia vapaaehtoisia palveluja (käytännössä tarkoitetaan sairaanhoitopalveluja). Yhtiöittämisvelvoite ei koske työterveyshuoltolain (12 ) mukaisia ennalta ehkäiseviä palveluja. Uusimpana säännöksenä tässä asiassa on kuntalain (150 ) muutos, jonka perusteella kunnallisen työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoite siirtyi vuoden 2019 alkuun. Kun kunta (tai kuntayhtymä) tuottaa 3
työterveyshuoltopalveluita markkinoilla, sitä velvoitetaan siirtymäaikana eriyttämään kirjanpidossaan työterveyshuollon palvelut muista terveydenhuollon palveluista. Edelleen todetaan, että siirtymäaikana viranomaisten tulee varmistaa, että työterveyshuollon sairaanhoito- ja muista palveluista veloitetaan markkinaperusteinen hinta. Kuva 4: Kunnan vaihtoehdot työterveyshuoltopalvelujen tuottajana omille ja kuntakonsernin työntekijöille 1.1.2019 (tarkennettava, kun varmistuu) Työterveyshuollon palvelujen yhtiöittämisvelvoite tulee näin ollen voimaan samaan aikaan kuin sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutos. Maakunnallisen työterveyshuollon järjestämis- ja tuottamistapaa koskevat lainsäädännön tarkistukset ja niihin liittyvät käytännön järjestelyt (mm. henkilöstöä, tiloja ja käyttöomaisuutta koskevat järjestelyt) voidaan siis toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon rakennemuutoksen yhteydessä. Siirtymäajalla on mahdollista välttää kunnan alueen työterveyshuollon palvelujen tuotannon katkoja ja niihin liittyviä toiminnan uudelleen käynnistämisen vaikeuksia, joita voisi syntyä, jos kunta nyt vetäytyisi työterveyshuollon sairaanhoitopalvelujen tuottamisesta. Jos kunta (kunnallinen työterveyspalveluntuottaja) tuottaisi vain ennalta ehkäiseviä työterveyshuollon palveluja asiakaskunnalleen, tältä palveluntuottajalta työterveyshuoltopalvelut hankkiva työnantaja ei halutessaan voisi järjestää sairaanhoitoa työntekijöilleen. Näiden työnantajien työntekijät olisivat eriarvoisessa asemassa verrattuna niihin työntekijöihin, joiden työnantaja hankkii palvelut muilta kuin kunnalliselta palveluntuottajalta. Sairausvakuutuslain (1224/2004) 13 luvun 3 :n 2 momentin mukaisten työnantajalle maksettavien korvausten edellytyksenä on, että työnantaja hankkii ennalta ehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon palvelut samalta palveluntuottajalta. 4
Valmisteilla olevassa lainsäädännössä työterveyshuolto on esillä niukasti. Valmisteltavassa alueuudistuksessa ja sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmän rakennemuutoksessa kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvelvoitteet siirtyvät pääosin muodostettaville 18 maakunnalle (maakuntalaki 6 ja 7 ). Tämä koskee myös työterveyshuollon järjestämisvastuuta. Kuva 5: Työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvelvollisuus siirtyy maakunnalle Kuva 6: Maakunnan mahdollisuudet järjestää työterveyshuoltopalvelut alueellaan 1.1.2019. Maakunta voi tuottaa palvelut itse (maakuntalaki 8 ), yhteistoiminnassa muiden maakuntien kanssa tai hankkia ne sopimukseen perustuen muulta palveluntuottajalta, jolloin järjestämisvastuu säilyy edelleen maakunnalla. 5
Kuva 7: Maakunnan mahdollisuudet tuottaa työterveyshuoltopalveluja 1.1.2019. Maakunnan tulee varmistaa, että sen järjestämisvastuuta koskevia palveluita tuottavalla liikelaitoksella sekä palveluita tuottavilla yrityksillä, yhteisöillä tai säätiöillä on riittävät ammatilliset, toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset huolehtia palvelujen tuottamisesta. Maakuntalaissa käsitellään myös maakunnan toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla (118 ja 119 ). Lakiluonnoksessa/ hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (9 ), säädetään maakunnan lakisääteisten tehtävien järjestämisestä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen sovittamisesta kokonaisuuksiksi sekä yhteensovittamisesta kunnan, valtion ja maakunnan palvelujen kesken. Maakuntalain ja sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain voimaanpanolaissa (3 ) sosiaalija terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille 1.1.2019. Tämä koskee myös työterveyshuoltopalvelujen järjestämisvastuuta. Valinnanvapautta koskevassa lakiesityksessä todetaan, että palvelun tuottajan on kirjanpidossaan pidettävä erillään julkinen rahoitus, joka on annettu a) suoran valinnan vapauden palvelujen tuottamiseen ja b) työterveyshuollon palvelujen tuottamiseen (38 ). Maakuntauudistuksen voimaanpanoa koskevan lakiesityksen mukaan maakuntien on yhtiöitettävä valinnanvapauden piirissä oleva ja markkinoilla harjoitettava toiminta vuoden 2020 loppuun mennessä. Työterveyshuollon osalta säädökset todennäköisesti vielä täsmentyvät. 6
MAAKUNNAN PERUSTIEDOT: Keski - Pohjanmaa 1. Maakunnan työvoima, työlliset, työttömät, palkansaajat, yrittäjät, työvoiman ulkopuolella olevat sekä työpaikat Työvoimaa koskevat tiedot ovat Tilastokeskuksen väestö- ja elinolotilaston vuotta 2015 koskevaa ennakkotietoa. Tarkasteltaessa tietoa työterveyshuoltopalvelujen järjestämisen näkökulmasta, palvelujen tarve on 23730 palkansaajalla ja 3819 yrittäjällä. Kuva 8: Keski - Pohjanmaan maakunnan väestön jakauma Väestötiedoista voi päätellä, että kokonaisuudessaan työterveyshuolto on maakunnan alueella järjestettävä noin 23700 palkansaajalle. Työterveyshuoltoa tulisi lisäksi olla tarjolla reilulle 3800 yrittäjälle. Suurella osalla heistä on käytettävissään myös työterveyshuollon sairaanhoidon palvelut. Työterveyshuollon piirissä voi siis olla Keski-Pohjanmaan väestöstä 45 %. Työllisten osuus työvoimasta on Keski-Pohjanmaalla jonkin verran koko maan väestön keskiarvoa pienempi, eläkkeellä olevien osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin. Työttömyysaste on alle maan keskiarvon. Kuva 9: Työlliset, työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat, Keski -Pohjanmaan ja koko väestön vertailu (%). 7
Keski-Pohjanmaan työttömyysaste on selvästi maan keskitasoa alempi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen viime vuotta koskevassa tilastossa. Työllisyysaste puolestaan on maan keskitasoa korkeampi. Kuva 10: Työllisyys- ja työttömyysaste v. 2016 (%). 8
1.1. Maakunnan työpaikat Keski-Pohjanmaan maakunnan työpaikkojen jakaumaa verrattaessa koko maan tilanteeseen nähdään, että yrittäjiä ja kuntasektorin työpaikkoja on hieman maan keskiarvoa enemmän ja yksityisen sektorin työpaikkoja keskiarvoa vähemmän. Kuva 11: Keski-Pohjanmaan työpaikat vs. koko maa 2014 (maakunnissa työskentelevien henkilöiden lukumäärän mukaan). Keski-Pohjanmaan maakunnassa toimi vuonna 2015 yhteensä 1612 työnantajaa. Heillä on työterveyshuoltoa koskeva järjestämisvelvollisuus työntekijöilleen. Maakuntatieto on johdettu yrityksen kotikuntatiedosta. Lukumäärät sisältävät kaikki yritykset, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt ja julkisyhteisöt, jotka ovat merkitty työnantajarekisteriin. Tilastokeskus saa tiedot työnantajarekisteriin kuulumisesta verohallinnolta. Yrityksiä ei ole rajattu pois koko Suomen luvuista mm. toiminta-ajan tai koon perusteella. Määrät sisältävät mm. myös yritykset, joiden vuositason henkilöstömäärä oli nolla vuonna 2015. Näitä ed. mainittuja löytyi koko Suomen luvuista 18 470 yritystä. Tämän lisäksi koko Suomen luvuissa on 5352 uutta yritystä, joiden henkilöstömäärästä ei ole tietoa vuodelta 2015. Lähde: Tilastokeskus Kuva 12: Työnantajien lukumäärä maakunnissa 2015. 9
1.2 Mikä Keski Pohjanmaan maakunnassa työllistää? Toimialoista merkittävin työllistäjä ovat Keski-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän toimialan työpaikat ovat pääosin julkisen sektorin työpaikkoja. SOTE- muutos tulee vaikuttamaan julkisen sektorin terveyden- ja sosiaalialan työhön merkittävästi. Muutoksen ennakoiminen viimeistään nyt yhteistyössä työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa on tärkeää. Yhtä tärkeää on valmistella ratkaisuja, miten maakunta järjestää henkilöstönsä ja myös alueensa työterveyshuoltopalvelut 1.1.2019 jälkeen. Toiseksi suurin työllistäjä Keski-Pohjanmaalla on teollisuus ja kolmantena tukku- ja vähittäiskauppa. Kun tarkastellaan Keski-Pohjanmaan työpaikkojen jakautumista eri toimialoille verrattuna koko maan keskiarvoon korostuvat maakunnan erityispiirteinä teollisuus, sosiaali- ja terveysala ja maa- ja metsätalous (kuva 14). Kuva 13: Keski-Pohjanmaan työlliset toimialoittain v. 2014 (lkm). Kuva 14: Työlliset toimialoittain Keski-Pohjanmaa vs. koko maa (%). 10
1.3 Yritystoiminta Keski Pohjanmaan maakunnassa Tilastokeskuksen alueellisessa yritystoimintatilastossa Keski-Pohjanmaalla teollisuus (4295 työllistä), tukkuja vähittäiskauppa (2945 työllistä), maa- ja metsätalous (1749 työllistä), rakentaminen (1696 työllistä) ja kuljetus (1698 työllistä) muodostavat työllistäjinä viiden kärjen. Keski-Pohjanmaalla, kuten myös muualla Suomessa, pienten yritysten osuus yrityskannasta on kuitenkin suuri (alemmat kuvat). Alle kymmenen työntekijää työllistäviä mikroyrityksiä on yli 88 %, hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Pienet yritykset hankkivat usein työterveyshuollon palvelunsa kunnallisen sektorin palveluntuottajilta (terveyskeskuksilta, kunnallisilta liikelaitoksilta ja osakeyhtiöiltä) niin Keski-Pohjanmaalla kuin koko maassa. Kaikkien näiden yritysten työterveyshuollon palveluntuottaja tulee muuttumaan 1.1.2019 alkaen. Maakunnalliset ratkaisut työterveyshuoltopalvelujen järjestämisessä tulevat olemaan merkittäviä Keski- Pohjanmaan pienten yritysten kannalta. Kuva 15: Yritystoiminta v.2015 11
Kuva 16: Yritysten koko Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Kuva 17: Mikroyritysten (alle 10 työntekijää) osuus toimipaikkojen lukumäärästä. 12
Määritelmiä: Työvoima Työvoimaan luetaan kaikki 15 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä. Työvoimaan kuuluvuus on ratkaistu eri rekistereistä saatujen tietojen perusteella Työllinen Työlliseen työvoimaan luetaan kaikki 18 74 -vuotiaat henkilöt, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua. Tieto työllisyydestä perustuu työeläke- ja veroviranomaisten tietoihin. Työllisyysaste Työllisten prosenttiosuus saman ikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15 64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena saman ikäisestä väestöstä. Työttömyysaste Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15 74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta. Työpaikka Tietyllä alueella työskentelevien henkilöiden lukumäärää voidaan käyttää kuvaamaan työpaikkojen lukumäärää tällä alueella. Jokaisen työllisen henkilön on tällöin ajateltu muodostavan yhden työpaikan. Näin osa-aikaistakin työtä tekevä henkilö muodostaa laskennallisesti yhden työpaikan. Jos työtä esimerkiksi äitiysloman vuoksi hoitaa sijainen, saattaa vastaavasti muodostua kaksi työpaikkaa. Työsuhteet voivat olla luonteeltaan myös tilapäisiä ja lyhytaikaisia. Rekisteripohjaisissa väestölaskennoissa ja työssäkäyntitilastossa ei ole tehty eroa kiinteissä työpaikoissa tehtävän työn ja luonteeltaan liikkuvan työn välillä, vaan kaikki henkilöt on pyritty sijoittamaan johonkin toimipaikkaan työn luonteesta riippumatta. Tarkemman työpaikan sijaintitiedon puuttuessa on henkilöt kiinnitetty asuinkuntaansa. Valtaosalla yrittäjistä työpaikan sijaintikunta on henkilön asuinkunta. Toimipaikka Toimipaikalla tarkoitetaan taloudellista yksikköä, jossa saman omistajuuden tai valvonnan alaisuudessa harjoitetaan mahdollisimman samanlaisten hyödykkeiden tuotantoa tavallisimmin yhdellä sijaintipaikalla. Toimipaikkoja ovat esim. maatila, tehdas, myymälä, torikoju ja kioski. Julkishallinnon toimipaikkoja ovat mm. verotoimisto, kunnan kirjasto ja terveyskeskus. Yrittäjä Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi. http://www.stat.fi/til/tyokay/kas.html http://www.tilastokeskus.fi/meta/kas/index.html 13
2. Työterveyshuollon asiakaskunta Työterveyshuoltoa koskevat tiedot pohjautuvat Työterveyshuolto Suomessa 2015 tutkimukseen. Keski- Pohjanmaan maakunnassa 3324 työnantajalla oli työterveyshuoltosopimus. Lisäksi 1099 maatalousyrittäjää ja 245 yksinyrittäjää tai ammatinharjoittajaa oli tehnyt itselleen sopimuksen työterveyshuoltopalveluista. Työterveyshuolto Suomessa 2015 aineistossa työnantajien määrä on laskettu työterveyshuoltoyksiköiden ilmoittamista luvuista Laatuportaalissa ja luvuissa saattaa olla harhaa. Keski-Pohjanmaan aineistoon on luettu myös Pohjanmaan maakuntaan kuuluvien Pietarsaaren ja Uusi Kaarlepyyn alueella toimivan työterveyspalveluntuottajan palvelutuotantoon liittyviä tietoja. Sopimusten lukumäärä, työnantajaasiakkaat, joilla on palkattua henkilökuntaa, muodostuu summasta vain lakisääteinen työterveyshuolto, sopimusten lukumäärä työnantaja-asiakkaat, joilla on palkattua henkilökuntaa ja sairaanhoidon sisältävien työterveyshuoltosopimusten lukumäärä työnantaja-asiakkaat, joilla on palkattua henkilökuntaa. Kuva 18: Työnantajien työterveyshuoltosopimukset Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Tarkasteltaessa työnantajien työterveyshuoltosopimuksia työterveyshuollon palveluntuottajaryhmittäin havaitaan, että sekä ne työnantajat, joilla on palkattua henkilökuntaa että maatalousyrittäjät ja muut yrittäjät ovat useimmin tehneet sopimuksen työterveyshuoltopalveluista kunnallisen liikelaitoksen/osakeyhtiön kanssa. Kunnallisen liikelaitoksen/osakeyhtiön osuus maakunnassa toteutettavasta työterveyshuollosta on huomattava ja poikkeaa monesta muusta maakunnasta. Lääkärikeskusten osuus työnantajien työterveyshuoltosopimuksista on vain 22 %. Maakunnallisen työterveyshuollon järjestelyt tulevat koskemaan suurta osaa maakunnan alueella työskentelevistä työntekijöistä sekä alueen maatalousyrittäjiä ja muita pienyrittäjiä. 14
Kuva 19: Työterveyshuoltosopimukset tuottajaryhmittäin Keski-Pohjanmaan maakunnassa. Työterveyshuoltosopimuksista merkittävä osa Keski-Pohjanmaan maakunnassa sisältää sairaanhoidon. Vain lakisääteinen työterveyshuolto on 6033 henkilöasiakkaalla (16 %). He ovat Keski-Pohjanmaalla pääosin ja muuta maata useammin kunnallisen työterveyshuollon asiakkaita (kuva 21). Kuva 20: Työterveyshuoltojen henkilöasiakkaat Keski-Pohjanmaan maakunnassa. 15
Kuva 21: Työntekijöiden määrä, joilla vain lakisääteinen työterveyshuolto, Keski-Pohjanmaa vs. Koko maa, tuottajaryhmittäin. 16
2.1. Sairaanhoito työterveyshuollossa Myös Keski-Pohjanmaan maakunnassa sairaanhoitopalvelut ovat osa työterveyshuoltopalvelua valtaosalla työterveysyksiköiden asiakkaista (84 %). Kuitenkin maatalousyrittäjistä alle puolet on tehnyt sopimuksen myös sairaanhoitopalveluista. Yrittäjistä hiukan yli puolella työterveyshuoltopalveluihin kuuluu myös sairaanhoito. Tuottajaryhmittäin sairaanhoito jakaantuu työterveyshuoltosopimusten suhteessa (alempi kuva). Kun Keski-Pohjanmaan tilannetta verrataan koko maan tilanteeseen, kunnallisen työterveyshuollon osuus sairaanhoitopalvelujen tuottajana korostuu. Kuva 22: Työterveyshuollon sairaanhoidon piirissä olevat henkilöasiakkaat Keski- Pohjanmaan maakunnassa Kuva 23: Työntekijät, joilla työterveyshuolto sisältää sairaanhoidon, tuottajaryhmittäin, Keski-Pohjanmaa vs. Koko maa 17
2.2. Työterveyshuoltosopimukset ja henkilöasiakkaat alueittain Alueellinen palveluiden tarpeen arviointi on työterveyshuollon järjestämisen kannalta yksi olennainen tekijä. Osa palveluista voidaan tulevaisuudessa korvata digitaalisilla palveluilla, mutta myös lähipalveluja tarvitaan. Työterveyshuollossa työskentelevien osalta palvelujärjestelyt voivat edellyttää nykyistä liikkuvampaa ja monipaikkaisempaa työtä. Työterveyshuolto Suomessa tutkimuksessa työpaikkojen alueellinen jako ei noudata kuntarajoja. Keski- Pohjanmaan työpaikat jakaantuvat Kokkolan ja Vetelin alueille. Vain lakisääteinen työterveyshuolto on hieman useammalla Vetelin alueen henkilöasiakkaalla (36 %) kuin Kokkolassa (13 %) (alempi kuva). Eroa selittää todennäköisimmin Vetelin alueen suurempi maatalousyrittäjäasiakkaiden määrä. Kuva 24: Työnantajien työterveyshuoltosopimukset alueittain* ja työnantajatyypeittäin. Kuva 25: Työnantajien lakisääteisen työterveyshuollon piirissä olevat henkilöt, alueellinen jakauma*, Keski- Pohjanmaa 18
Kuva 26: Sairaanhoidon sisältävä työterveyshuolto, henkilöasiakkaiden alueellinen jakauma* 19
3. Työterveyshuoltohenkilöstö Työterveyshuollon moniammatillisessa tiimissä työskentelee työterveyslääkäreitä, työterveyshoitajia, työfysioterapeutteja, työterveyspsykologeja sekä avustavaa henkilökuntaa. Keski-Pohjanmaalla työterveyslääkäreiden suhteellinen osuus työterveyshuollon henkilökunnasta on koko maan pienin, ja vastaavasti työterveyshoitajien suhteellinen osuus työterveyshuollon henkilökunnasta on yksi suurimmista. Fysioterapeuttien ja avustavan henkilöstön suhteelliset osuudet ovat korkeimpien joukossa maakuntia toisiinsa verratessa. Kuva 27: Työterveyshuoltohenkilöstön suhteelliset osuudet maakunnittain (Lähde TTHS 2015) Tarkasteltaessa työterveyshuollossa toimivien ammattiryhmien määriä tuottajaryhmittäin havaitaan, että kunnallinen liikelaitos/osakeyhtiö on suurin tuotantotapa ja se heijastelee pitkälti myös koko maakunnan henkilöstön suhteellisia osuuksia. Lääkäreiden määrä on suurin kunnallisen liikelaitoksen/osakeyhtiön työterveyshuollossa. Vaihteluväli eri ammattiryhmien suhteellisissa osuuksissa on laaja johtuen kahden tuottajaryhmän vähäisestä henkilöstömäärästä (n=3 ja n=8). Työterveyshoitajien osuus on suurin kunnallisissa liikelaitoksissa/osakeyhtiöissä. Sosiaalialan osaajia ei työskentele maakunnan alueella toimivissa työterveyshuollon toimintayksiköissä. Kuva 28: Eri ammattiryhmien jakautuminen tuottajaryhmittäin jaoteltuna (Lähde TTHS 2015). 20
4. Työterveyshuollon tarve työikäisillä Työikäisen väestön työterveyshuollon tarvetta tarkastellaan ensin Työterveyslaitoksen ammattitautitilaston valossa. Sen rinnalla palvelutarvetta kuvaamassa on koettua työkykyä ja terveyttä kuvaava tutkimustieto (Työolobarometri, THL ATH tutkimus) sekä sairastavuus- ja työkyvyttömyystilastojen näkökulma (Kela, Eläketurvakeskus). Keski-Pohjanmaan tietoja verrataan koko maata koskeviin tietoihin. Osa tiedoista esitetään maakunnittain (Keski-Pohjanmaa) ja osa ELY-keskusten jaon (Pohjanmaa) mukaisena. 4.1 Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt Ammattitautien toteaminen ja ehkäisy ovat työterveyshuollon keskeisiä tehtäviä yhteistyössä työpaikkojen kanssa. Ammattitautien ja ammatti-tautiepäilyjen määrät ovat Keski-Pohjanmaan maakunnassa selvästi maan keskiarvoja korkeammalla tasolla. Tämä voi kertoa sekä ammattitautien ja epäilyjen tehokkaasta havaitsemisesta ja/tai puutteista ammattitauteja aiheuttavissa työoloissa. Kuva 29: Ammattitaudit ja ammattitautiepäilyt maakunnittain, TTL 2014. Keski-Pohjanmaan maakunnassa ammattitautien tautiryhmistä korostuvat jonkin verran hengityselin- ja asbestisairaudet. Kaikkia eri tautiryhmiin kuuluvia ammattitauteja on todettu suhteellisesti hieman keskimääräistä enemmän kuin koko maassa. 21
Kuva 30: Ammattitautien tautiryhmät sairauksittain ja maakunnittain, TTL 2014. 4.2. Koettu työkyky Keski-Pohjanmaan työikäisten (20 64 vuotiaat) arvio omasta työkyvystään vastaa varsin hyvin koko maan keskitasoa. Huomio kiinnittyi siihen, että henkilöt, joiden koulutustaso matala, kokivat muuta maata useammin työkykynsä heikentyneeksi. Kuva 31: 20-64 vuotiaista työkykynsä heikentyneeksi kokevien osuus, Koko maa vs Keski-Pohjanmaa (Huom. asteikkojen vertailtavuus vaatii huolellisuutta). 22
Työolobarometrissa Pohjanmaalla oli työkykynsä työn ruumiillisten vaatimusten kannalta erittäin hyväksi kokevia vähemmän kuin muualla maassa keskimäärin. Työkykynsä melko hyväksi ja kohtalaiseksi kokevien osuudet olivat muuta maata suurempia. Melko huonoksi tai erittäin huonoksi työkykynsä kokevia ei ollut lainkaan. Kuva 32: Koettu työkyky työn ruumiillisten vaatimusten kannalta, Työolobarometri, Tiedot ELYkeskuksittain. (n=1631) Koettu työkyky työn henkisten vaatimusten kannalta arvioitiin Pohjanmaalla muuhun maahan verrattuna siten, että ääripäät korostuivat. Työkykynsä erittäin hyväksi ja melko tai erittäin huonoksi kokevien osuudet olivat muuta maata vähän suurempia. Kuva 33: Koettu työkyky työn henkisten vaatimusten kannalta, Työolobarometri, tiedot ELY-keskuksittain (n=1631) 23
Työolobarometri, työ- ja elinkeinoministeriö Työolobarometrissa on seurattu työelämän laadun kehittymistä palkansaajien näkökulmasta. Tutkimus antaa ajantasaisen kuvan muun muassa töiden organisoimisesta, työaika- ja palkkausjärjestelmistä, työssä oppimisesta ja vaikutusmahdollisuuksista, syrjinnästä, kiusaamisesta ja väkivallasta työpaikalla, sekä työkyvystä. Lisäksi on tiedusteltu palkansaajien näkemyksiä työmarkkinoiden ja työelämän kehittymisestä. Tiedot kerätään syksyisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen yhteydessä puhelinkyselynä. 4.3 Koettu terveys Keski-Pohjanmaan maakunnassa työikäiset (20-64 v) kokivat maan keskiarvoa useammin terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi. Samoin työikäisten sairastavuusindeksi Keski-Pohjanmaalla on jonkin verran maan keskiarvoa korkeampi. Kuva 34: Terveytensä keskitasoiseksi tai sitä huonommaksi kokevien osuus (%), 20-64-vuotiaat, 2015. 24
Kuva 35: THL:n sairastavuusindeksi, ikävakioitu, 2013 THL:n sairastuvuusindeksi Indeksi kuvaa kuntien ja alueiden väestön sairastavuutta suhteessa koko maan tasoon. Indeksissä on otettu huomioon seitsemän eri sairausryhmää ja neljä eri painotusnäkökulmaa, joista sairauksien merkitystä arvioidaan. Indeksin sisältämät sairausryhmät ovat syöpä, sepelvaltimotauti, aivoverisuonisairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden ongelmat, tapaturmat ja dementia. Indeksissä kunkin sairausryhmän yleisyyttä painotetaan sen perusteella, mikä on ko. sairausryhmän merkitys väestön kuolleisuuden, työkyvyttömyyden, elämänlaadun ja terveydenhuollon kustannusten kannalta. Alueen indeksi on sairausryhmittäisten osaindeksien painotettu summa. Indeksin arvo on sitä suurempi, mitä yleisempää sairastavuus alueella on. Indeksin arvo on aikasarjan viimeisenä vuotena koko maassa 100. Aikasarjoja tarkasteltaessa on huomioitava, että myös aiempien tarkasteluvuosien indeksin arvot muuttuvat uuden päivityksen myötä. 25
4.4 Sairauspäiväraha ja työkyvyttömyyseläkkeet Sairauspäivärahaa saaneita 25-64 -vuotiaita Keski-Pohjanmaan maakunnassa oli koko maan keskiarvoa enemmän. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneita oli samoin jonkin verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Nämä luvut kuvaavat tilannetta pitkittyneen työkyvyn alenemisen suhteen, jonka ehkäiseminen on juuri työterveyshuollon erityisosaamista. Vastaavaa tietoa tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta ei ollut saatavissa. Kuva 36: Sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä, 2015. Sairauspäivärahan tulkinta Sairauspäivärahaa ei saa lyhyistä, alle 10 arkipäivää kestäneistä poissaoloista, joita on kuitenkin selvästi enemmän kuin pitkittyneitä. Lyhyistä poissaoloista ei ole keskitettyä rekisteritietoa. Kelan rekisterimuuttujaa voi käyttää lähinnä ilmaisemaan pitkittynyttä työkyvyn alenemista, ja muuttuja toimii kohtalaisen hyvin myös tulevan työkyvyttömyyden ennakointimuuttujana. Diagnoosi kirjautuu päivärahan saajilla nykyisin kaikkiin tapauksiin, aikaisemmin se on ollut vain pienehköllä otoksella. 26
Kuva 37: Mielenterveysperusteisesti* sairauspäivärahaa saaneet 25-64 vuotiaat/1000 vastaavan ikäistä, 2015. 27
4.5Työkyvyttömyyseläkkeiden trendit Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrät ovat koko maassa olleet viime vuosina laskussa (ylempi kuva). Trendi näkyy keskeisimmissä työkyvyttömyyseläkkeelle johtavissa sairauksissa. Keski-Pohjanmaan maakunnassa (alempi kuva) mielenterveysperusteisten eläkkeiden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä. Mielenterveysperustaisille työkyvyttömyyseläkkeille siirtyneiden määrä on kolmen seurantavuoden aikana hieman noussut. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvissä työkyvyttömyyseläkkeissä on nähtävissä laskusuunta: 2013 (108 eläketapahtumaa), 2014 (66 eläketapahtumaa) välillä ja 2015 (75 eläketapahtumaa). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveysperusteiset eläketapahtumat ovat Keski- Pohjanmaallakin suurimmat työkyvyttömyyseläkkeelle johtavat syyt ja näin ollen sairausryhmät, johon työkyvyttömyyden ehkäisyssä tulee edelleen panostaa. Kuva 38: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmittäin, Koko maa, 2013-2015. Kuva 39: Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet sairausryhmittäin, Etelä-Karjala, 2013 2015. 28
Keski-Pohjanmaan maakunnassa työkyvyttömyyseläkettä saavia 25-64 vuotiaita on maakuntien välisessä vertailussa jonkin verran enemmän kuin maassa keskimäärin. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja verenkiertoelinten sairauksien osuudet tämän ikäryhmän työkyvyttömyyseläkkeistä (alempi kuva) vastaavat maan keskitasoa. Kuva 40: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25-64 vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä Kuva 41: Tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-64 vuotiaat (%) 29
Kuva 42: Verenkiertoelinten sairauksien vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat 16-64 vuotiaat (%) 30