GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Etelä-Suomen yksikkö Maankäyttö ja ympäristö Arkistoraportti 12/2012 Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset Kati Laakso 2008
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 20.1.2012 Tekijät Kati Laakso Raportin laji Arkistoraportti Toimeksiantaja Raportin nimi Pohjatutkimusrekisterin sidosryhmäkyselyn tulokset Tiivistelmä Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin tarvearviota varten toteutettiin keväällä 2008 tarvekysely, joka lähetettiin 654:lle henkilölle. Tarveselvityskyselyn vastausprosentti oli 16 %. Kysymykset suunniteltiin erikseen käyttäjille, rakennuttajille ja ylläpitäjille. Kaikki kyselyssä mukana olleet saivat vastata kyselyyn kaikissa em. rooleissa. Enemmistö vastaajista oli kuntaorganisaatioista. Tällä hetkellä ongelmaksi koetaan tietojen saatavuus ja tiedonhakuun kuluva aika. Pohjatutkimusrekisterin tärkeiksi ominaisuuksiksi koettiin järjestelmän selainpohjaisuus sekä tietojen mahdollisimman hyvä kattavuus. Tietoja haluttaisiin hakea ainakin kairauksen lähdetietokannan, korkeuden, lopetussyvyyden, kairaustavan, päättymistavan ja tutkimuspäivämäärän perusteella. Järjestelmän halutaan näyttävän myös pohjatutkimusten pituusleikkauksen ja kairausdiagrammin. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että tietojen tulisi olla maksullisia. Omien tietojen luovuttamiseen ei olla aina halukkaita, mutta melko suuri osa vastaajista halusi luovuttaa rekisteriin ainakin metatietojaan. 68,6 % rakennuttajista katsoi, että tietty tutkimuspistejoukko tulisi voida määritellä salaiseksi. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjatutkimus, kairaus, infra, maaperätutkimus, Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Suomi Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus 12/2012 Kokonaissivumäärä 19 Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Etelä-Suomen yksikkö, va 212 Allekirjoitus/nimen selvennys Petri Lintinen Hanketunnus 2183003 Allekirjoitus/nimen selvennys Ossi Ikävalko
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 3 2 Kyselyn sidosryhmät... 3 3 Tulokset: käyttäjät... 4 4 Tulokset: ylläpitäjät... 12 5 Tulokset: rakennuttajat... 15 6 Yhteenveto tuloksista... 18 6.1 Tulokset... 18 6.2 Ongelmia kyselyn toteutuksessa... 19
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 3 1 YLEISTÄ Pohjatutkimusrekisterijärjestelmän kehittämisestä tehtiin esiselvitys huhti-toukokuussa 2008. Selvitystä varten tehtiin sähköpostikysely, joka lähetettiin yhteensä 654:lle henkilölle. Arviolta 44 sähköpostiviestiä jäi menemättä perille joko väärän osoitteen tai muun teknisen ongelman vuoksi. Näin ollen kyselyn vastaanotti 610 henkilöä, joista 97 vastasi. Tarveselvityskyselyn vastausprosentti oli 16 %. Kysely toteutettiin etsimällä sidosryhmien sähköpostiosoitteita organisaatioiden wwwsivuilta ja lähettämällä sitten sähköpostitse linkki Pohjatutkimusrekisteri-hankkeen wwwosoitteeseen. 2 KYSELYN SIDOSRYHMÄT Tarveselvityksessä oli mukana kuntia, valtion hallintoa, SGY:n jäsenyrityksiä, suunnittelutoimistoja, rakennuttajia, konsulttitoimistoja ja suuryrityksiä: Lähetys 1 Lähetys 2 Yhteensä Suuret kaupungit 33-33 Keskikokoiset kunnat/kaupungit 55-55 Pienet kunnat/kaupungit - 340 340 Ympäristöhallinto 27 2 29 SGY:n jäsenyritykset 35-35 Muut suunnittelutoimistot 31-31 Rakennuttajat 27 1 28 Pohjatutkimuskonsultit 6 39 45 Suuryritykset - 58 58 Yhteensä 214 440 654 Taulukko 1. Tarveselvityskyselyssä mukana olleet kohderyhmät Kyselyyn vastasivat ahkerimmin kuntien työntekijät (kuva 1), jotka edustivat vastaajista 40 %. Toiseksi suurin vastaajaryhmä olivat rakennuttajat, jotka edustivat vastauksista 16 %. Noin viidennes vastaajista oli anonyymejä.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 4 Kuva 1. Tarveselvityskyselyyn vastanneet Kysymykset (luvut 3, 4 ja 5) suunniteltiin erikseen käyttäjille, rakennuttajille ja ylläpitäjille. Kaikki kyselyssä mukana olleet saivat vastata yhteen tai useampaan kysymyskokonaisuuteen (käyttäjät, rakennuttajat, ylläpitäjät). Kysely lähetettiin kahdessa erässä siten, että yksikään vastaanottaja ei periaatteessa saanut kyselyä kahteen kertaan. 3 TULOKSET: KÄYTTÄJÄT Käyttäjien kysymyskokonaisuuteen vastasi 25 henkeä. Vastaajista enemmistö (92 %) edusti joko kuntaa tai yritystä: Kuva 2. Käyttäjien kyselyyn vastanneiden jakautuminen organisaatioittain Enemmistö vastaajista (48 %) edusti koko organisaatiota: Kuva 3. Käyttäjien kyselyyn vastanneiden organisaatiotasoinen edustavuus Käytössäni olevien sähköisten tietolähteiden lukumäärä Keskimäärin käytän tietolähdettä/projekti
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 5 Haen tietoja vuosittain arviolta kertaa (kpl) Piirustuksista digitoitujen tutkimusten määrä/a Vastaajilla oli käytössään nollasta muutamaan kymmeneen sähköistä tietolähdettä. Yhdessä projektissa käytetään niistä keskimäärin 2,5. Tietoja haetaan vuosittain noin 2 500 kertaa. Yhteensä 15 vastaajaa ilmoitti digitoivansa vuodessa noin 2 600 tutkimusta. Lähtötietojen hankinnassa on ongelmia: Kuva 4. Lähtötietojen hakemisessa ongelmia (%). 1 = vähän ongelmia, 5 = paljon ongelmia. Vastausten (kuva 4) perusteella voidaan päätellä, että vastaajat kokivat suurimmiksi haasteiksi tietojen saatavuuden ja tiedonhakuun kuluvan ajan. Sen sijaan sijaintitarkkuus, erilaiset koordinaatistot ja formaatit tuottavat ongelmia vain jonkin verran. Vapaamuotoisessa ongelmakuvauksessa esitettiin lisäksi, että tietojen puutteellinen digitointi on eräs ongelma. Lähetän projektieni uudet pohjatutkimukset tallennettaviksi: Kuva 5. Lähetän projektieni uudet pohjatutkimukset tallennettavaksi (%). 1 = ei koskaan, 5 = aina. Vastausten (kuva 5) mukaan valtaosa uusista pohjatutkimustiedoista tallennetaan omaan arkistoon.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 6 Lähetän projektieni uudet pohjatutkimukset tallennettaviksi siirtotiedostona: Kuva 6. Lähetän projektieni uudet pohjatutkimukset tallennettavaksi (%). 1 = ei koskaan, 5 = aina. Vastausten (kuva 6) perusteella voidaan päätellä, että uudet pohjatutkimustulokset lähetetään suurimmassa osassa tapauksia omaan arkistoon. Lähetän projektieni uudet pohjatutkimukset tallennettaviksi paperimuodossa: Kuva 7. Uudet pohjatutkimukset tallennetaan paperimuodossa (%). 1 = ei koskaan, 5 = aina. Edellä kuvatuista tuloksista (kuva 7) voidaan päätellä, että pohjatutkimustiedot lähetetään useimmiten siirtotiedostona joko tilaajalle tai omaan arkistoon.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 7 Miten arvostaisit seuraavia valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin ominaisuuksia/käyttöliittymä: Kuva 8. Miten arvostaisit seuraavia valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin ominaisuuksia: käyttöliittymä (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Vastausten (kuva 8) perusteella voidaan todeta, että järjestelmän selainpohjaisuus koetaan erittäin tärkeäksi. Kuva 9. Miten arvostaisit seuraavia valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin ominaisuuksia: käyttöliittymä (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Käyttäjien vastausten (kuva 9) perusteella voidaan päätellä, että eri rekisterinpitäjien kairaustietojen kattava saanti koetaan tärkeäksi. Sen sijaan erilaisten hakupakettien käyttömahdollisuus koetaan vain melko tärkeäksi.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 8 Kuva 10. Miten arvostaisit seuraavia valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin ominaisuuksia: käyttöliittymä (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Vastausten (kuva 10) perusteella voidaan todeta, että hakualueen rajausmahdollisuus suorakaiteena ja polygonina koetaan tärkeäksi. Vapaamuotoisessa tekstikentässä ehdotettiin lisäksi, että hakukriteerinä voisi käyttää esimerkiksi kiinteistötunnusta. Pidän seuraavia ominaisuustietoja tutkimusten hakuperusteena tärkeinä: Kuva 11. Pidän seuraavia ominaisuustietoja tutkimusten hakuperusteena tärkeinä(%). merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. 1 = ei Käyttäjien mukaan (kuva 11) erityisesti kairauksen lähdetietokanta, kairaustapa, päättymistapa ja tutkimuspäivämäärä ovat tärkeitä hakukriteerejä. Vapaamuotoisessa tekstikentässä ehdotettiin lisäksi, että kairaaja ja tutkimuksen tekijä voisivat olla hakukriteereitä.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 9 Tutkimuspisteiden tietosisällöstä olisi tulostettavissa kuvaruudulle: Kuva 12. Tutkimuspisteiden tietosisällöstä olisi tulostettavissa kuvaruudulle (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Pohjatutkimusrekisterin tietosisällöstä (kuva 12) halutaan nähdä kairaustapa, päättymistapa, korkeus, lopetussyvyys ja/tai taso, kairausdiagrammit ja pituusleikkaus. Vapaamuotoisessa tekstikentässä ehdotettiin lisäksi pohjavedenkorkeutta max/min. Tietojen toimittamisessa pidän tärkeänä: Kuva 13. Tietojen toimittamisessa pidän tärkeänä (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Käyttäjien mukaan (kuva 13) siirtotiedostojen saanti sähköpostitse ja latautuva siirtotiedosto ovat järjestelmän tärkeitä ominaisuuksia tietojen toimittamisen kannalta.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 10 Vaatimuksia tallentamisessa: Kuva 14. Vaatimuksia tallentamisessa (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Käyttäjien vastausten mukaan (kuva 14) mahdollisuus tallentaa tietoja rekisteriin tai viedä järjestelmään uusia tietoja eivät ole kriittisen tärkeitä ominaisuuksia pohjatutkimusrekisterille. Miten arvostaisit seuraavia mahdollisia valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin käytön ominaisuuksia: Kuva 15. Vaatimuksia tietosisällölle (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Vastausten (kuva 15) perusteella voidaan arvioida, että INFRA-pohjatutkimusformaatin käyttö järjestelmässä sekä tutkimusten alkuperäisten koordinaattien säilyminen koetaan järjestelmän tärkeiksi ominaisuuksiksi.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 11 Perinteisten tutkimusten lisäksi rekisteriin pitäisi sisällyttää pohjatutkimuksiin liittyviä: Kuva 16. Perinteisten tutkimusten lisäksi rekisteriin pitäisi sisällyttää pohjatutkimuksiin liittyviä (%). Käyttäjät toivoisivat järjestelmässä olevan lisäksi kuvan 16 mukaista dataa. Vapaamuotoisessa tekstikentässä toivottiin lisäksi, että järjestelmässä olisi pohjavedenkorkeuden mittaustuloksia. Kysymykseen pohjatutkimusrekisterin kehittämisen tärkeydestä vastattiin seuraavasti: Kuva 17. Pohjatutkimusrekisterin merkitys (%). 1 = ei merkitystä, 5 = erittäin tärkeää. Kuvan 17 tulosten perusteella voidaan päätellä, että valtakunnallinen pohjatutkimusrekisteri koetaan hyvin tärkeäksi yleisesti ja melko tärkeäksi myös omalle työlle. Vastanneista 36 % ilmoitti halukkuudesta osallistua pohjatutkimusrekisterin kehittämiseen.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 12 4 TULOKSET: YLLÄPITÄJÄT Ylläpitäjien kysymyslomakkeeseen vastasi 36. Kuva 18. Ylläpitäjien kyselyyn vastanneiden jakautuminen organisaatioittain Kunnan työntekijät olivat ylläpitäjien kyselyn suurin vastaajaryhmä. Kuva 19. Ylläpitäjien kyselyyn vastanneiden organisaatiotasoinen edustavuus Ylläpitäjien kyselyyn vastanneet edustivat pääasiassa vain osaa organisaatiostaan (kuva 19). Hallussamme olevien pohjatutkimustietojen alueellinen kattavuus: Kuva 20. Kysymyksiin vastanneiden pohjatutkimustietojen alueellinen kattavuus Kysymyksiin vastanneilla (kuva 20) oli tietoja pääasiassa vain yhden kunnan alueelta. Mitkä vaihtoehdot alla olevista kuvaavat parhaiten hallussanne olevien pohjatutkimustietojen tallentamista:
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 13 Kuva 21. Pohjatutkimustietojen tallentamisen systemaattisuus Valtaosassa organisaatioita pohjatutkimustietoja ei ole tallennettu systemaattisesti (kuva 21). Organisaatioilla oli sekä paperi- että sähköisessä muodossa pohjatutkimuspisteitä kymmenistä satoihin tuhansiin. Suurin ilmoitettu sähköisessä muodossa olevien pohjatutkimusten määrä oli 195 000 kpl. Käytetty koordinaatisto: Kuva 22. Pohjatutkimustiedoissa käytetyt koordinaatistot Pohjatutkimustietojen tallennuksessa on käytetty pääasiassa kansallista kartastokoordinaatistojärjestelmää (kuva 22). Tiedot käyttäjille ilmaisia 70 %:lla vastaajista tiedot olivat käyttäjille ilmaisia. Pääasiallinen tietojen toimitustapa
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 14 Kuva 23. Tietojen pääasiallinen toimitustapa Tiedot toimitetaan pääasiassa paperikuvina (kuva 23). Siirtotiedostomuotona käytetään Tekla-, dxf/dwg-, ASCII-, 3D Win- sekä Tekla/xstreet-formaatia. Organisaation asiakaspalvelussa tietojen toimittamiseen kuluu 0,1-24 henkilötyökuukautta vuodessa. Tietojen ylläpitoon käytetään maksimissaan 2,5 työntekijän panos vuodessa. Kaikilla vastaajilla ei ollut käytössään sähköistä rekisteriä. Niillä organisaatioilla, joilla rekisteri on, vuotuinen lisäys on sadoista kymmeneen tuhanteen pistettä. Yhdeksän vastaajaa ilmoitti digitoivansa pisteitä yhteensä 17 350 kpl vuodessa. Rekisterissä on maksimissaan kymmenien kairausorganisaatioiden toimittamia tietoja. Pohjatutkimustietoja haetaan vuosittain maksimissaan kymmeniä tuhansia. Tietoja tallennetaan vaihtelevasti eri toimittajien järjestelmiin. Järjestelmistä käytössä ovat ainakin Tekla-, Xstreet-, XGeo-, XCity-, CityCAD-, Microstation/Terrabore-, 3D Win- ja Novapoint -sovelluksia. Käytetyistä tietokannoista mainittiin Oracle. Yhteisen pohjatutkimusrekisterin kehittäminen kiinnostaa meitä 81,3 % vastaajista kiinnosti osallistua pohjatutkimusrekisterin kehittämiseen. Arvio mahdollisen valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin merkityksestä organisaatiollemme asteikolla 1-5. Kuva 24. Arvio mahdollisen valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin merkityksestä organisaatiollemme asteikolla 1-5 (1=ei merkitystä, 5=erittäin tärkeää) Pohjatutkimusrekisterin kehittäminen koetaan organisaation kannalta melko tärkeäksi (kuva 24). Olemme valmiit neuvottelemaan pisteidemme luovuttamisesta valtakunnalliseen rekisteriin 86,2 % vastaajista oli halukkaita luovuttamaan pisteitään valtakunnalliseen rekisteriin.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 15 Olemme halukkaita kehittämään pohjatutkimustemme metatietojen esittämistä valtakunnallisessa rekisterissä, johon voisi liittyä mahdollisuus pohjatutkimustietojen hakuun suoraan rekisteristämme valtakunnallisen järjestelmän kautta metatietojen perusteella/pisteiden metatietojen hakuun järjestelmän kautta 65,4 % vastaajista halusi antaa tietojaan pohjatutkimusrekisteriin metatietojen avulla haettavaksi. 66,7 % vastaajista ilmoitti haluavansa toimittaa vain metatietojaan rekisteriin. Rekisteriin tulisi liittyä maksatusjärjestelmä, joka mahdollistaisi myös maksullisten tietojen jakelun valtakunnallisen rekisterin kautta 80,8 % vastaajista oli sitä mieltä, että pohjatutkimusrekisteriin tulisi liittyä maksatusjärjestelmä. 5 TULOKSET: RAKENNUTTAJAT Rakennuttajien kysymyslomakkeeseen vastasi 38 henkilöä. Kuva 25. Rakennuttajien kysymyslomakkeeseen vastanneiden organisaatio Rakennuttajien kysymyslomakkeeseen vastanneista valtaosa kuului kunnan organisaatioon (kuva 25). Kuva 26. Vastauksen organisaatiotason laajuus 47,2 % ylläpitäjien kyselyyn vastanneista edusti vain osaa organisaatiostaan. Mikä on arvionne organisaationne hankkeissa vuosittain tehtyjen pohjatutkimusten määrästä: Talonrakennuskohteissa tehdään vuosittain maksimissaan satoja ja infrarakentamisessa joitain tuhansia pohjatutkimuksia. Muissa kohteissa luvut olivat kymmenien pohjatutkimusten suuruusluokkaa.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 16 Hankkeissamme tehdyt pohjatutkimukset tallennetaan tietokantaan: Kuva 27. Hankkeissamme tehdyt pohjatutkimukset tallennetaan tietokantaan 69,6 % tiedoista tallennetaan suunnittelijoiden ylläpitämiin tietokantoihin (kuva 27). Vapaamuotoisessa tekstikentässä käyttäjät kertoivat tallentavansa tietojaan ainakin kunnan tietokantoihin ja konsulttikohtaisiin tietokantoihin sekä mahdollisesti GTK:n Geotietoytimeen. Tutkimukset tallennetaan muulla tavoin: Kuva 28. Tutkimukset tallennetaan muulla tavoin. 93,1 % käyttäjistä ilmoitti tietojensa olevan tallennettuna paperimuodossa (kuva 28). Sähköisessä muodossa pisteitä on organisaatioilla 100-200 000. Paperimuodossa pisteitä on kymmenistä satoihin tuhansiin. Pidämme valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kehittämistä tärkeänä. 88,6 % vastaajista ilmoitti pitävänsä pohjatutkimusrekisteriä tärkeänä hankkeena. Pidämme pohjatutkimusrekisterin kehittämistä tärkeänä seuraavista syistä:
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 17 Kuva 29. Pidämme pohjatutkimusrekisterin kehittämistä tärkeänä seuraavista syistä. 1=ei merkitystä, 5=erittäin tärkeää. Vastaajien mielestä (kuva 29) pohjatutkimusrekisterin kehittäminen on tärkeää ennen kaikkea pohjatutkimusrekisteritietojen säilymisen ja saannin kannalta. Tärkeäksi koettiin myös mahdollisuus kehittää maaperä- ja kalliomalleja kaavoitusta varten. Pohjatutkimusaineiston luovuttaminen: Kuva 30. Pohjatutkimusaineiston luovuttaminen. 1=ei merkitystä, 5=erittäin tärkeää. Mahdollisuutta luovuttaa omaa dataa valtakunnalliseen rekisteriin pidettiin vain melko tärkeänä (kuva 30). 76,5 % vastaajista oli sitä mieltä, että uudet pohjatutkimustiedot tulisi siirtää pohjatutkimusrekisteriin. 82,9 % vastaajista katsoi, että rekisteriin tulisi tallentua tieto pohjatutkimuksen hankkeesta. Tietojemme näkyvyys ja saatavuus:
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 18 Kuva 31. Tietojemme näkyvyys ja saatavuus 58,8 % vastaajista oli sitä mieltä, että kaikkien pohjatutkimustietojen tulisi olla vapaasti nähtävissä ja saatavissa (kuva 31). Sama määrä vastaajia katsoi, että käyttö tulisi rajoittaa vain asiantuntijoihin. 60,6 % oli sitä mieltä, että tietojen tulisi olla saatavilla maksua vastaan. 68,6 % vastaajista katsoi, että tietty tutkimuspistejoukko tulisi voida määritellä salaiseksi. 97,1 % vastaajista oli sitä mieltä, että rekisteriin tulisi voida luoda projektitietokantoja, joita voidaan päivittää uusilla tutkimuksilla. 58,8 % vastaajista katsoi, että rekisteriin tulisi voida liittää maksatusjärjestelmä. 6 YHTEENVETO TULOKSISTA 6.1 Tulokset Enemmistö vastaajista oli kuntaorganisaatioista. Yleisesti ottaen vastaajat edustivat vain osaa organisaatiostaan. Tällä hetkellä ongelmaksi koetaan tietojen saatavuus ja tiedonhakuun kuluva aika. Tietoja ei ole organisaatioissa tallennettu aina systemaattisesti, vaikka tutkimustietoja on sekä paperiettä digitaalisessa muodossa jopa satoja tuhansia. Kaikilla organisaatioilla ei ole tietoja sähköisessä muodossa ollenkaan. Pohjatutkimusrekisterin tärkeiksi ominaisuuksiksi koettiin järjestelmän selainpohjaisuus sekä tietojen mahdollisimman hyvä kattavuus. Tietoja haluttaisiin hakea ainakin kairauksen lähdetietokannan, korkeuden, lopetussyvyyden, kairaustavan, päättymistavan ja tutkimuspäivämäärän perusteella. Järjestelmän halutaan näyttävän myös pohjatutkimusten pituusleikkauksen ja kairausdiagrammin. Tieto pohjatutkimushankkeesta halutaan tallentaa rekisteriin. Tiedot halutaan saada omaan käyttöön siirtotiedostona ja mielellään INFRApohjatutkimusformaatin mukaisena. Pohjatutkimusrekisteri halutaan kehittää, jotta tiedot olisivat helpommin saatavilla ja säilyisivät paremmin. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että tietojen tulisi olla maksullisia. Omien tietojen luovuttamiseen ei olla aina halukkaita, mutta melko suuri osa vastaajista halusi luovuttaa rekisteriin ainakin metatietojaan. 68,6 % rakennuttajista katsoi, että tietty tutkimuspistejoukko tulisi voida määritellä salaiseksi.
TARVESELVITYSKYSELYN TULOKSET 19 Yleisesti ottaen voidaan todeta, että pohjatutkimusrekisteri koetaan tärkeäksi ja sen kehittämiseen halutaan osallistua. 6.2 Ongelmia kyselyn toteutuksessa Käyttäjien kysymyslomakkeessa oli 11 päivän ajan virhe, joka esti valitsemasta tietyistä sarakkeista saman vaihtoehdon. Tämä saattoi vaikuttaa kysymysten muita ryhmiä (rakennuttajat, ylläpitäjät) alhaisempaan vastausaktiivisuuteen.