Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprossessi Sähköinen haastattelukierros

Koillis-Suomen elinkeinostrategiaprossessi Sähköinen haastattelukierros (käynnistetty 19.11.2010) Väliyhteenveto 22.11.2010 klo 15, 22 vastaajaa. Naturpolis Oy Tulevaisuudentutkimuskeskus, Turun yliopisto YMy TAUSTATIEDOT (pakollinen) 1. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=23, A=1.57, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 2. Taustaorganisaatio 1 = yritys 2 = muu n=23, A=1.43, M=1.00, Q1=1.00, Q3=2.00 3. Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=23, A=1.96, M=2.00, Q1=2.00, Q3=2.00 I VISIO SEKÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÖIDEN JA MARKKINA- ASEMAN ANALYYSI Johdanto Taustalla vaikuttavat talouden ja kulttuurin suuret aallot Tilastotietoa Koillis-Suomen työpaikka- ja väestörakenteesta I ja II. VAIKUTTAVAT MUUTOSTRENDIT Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella eniten Koillis-Suomen kehittämiseen ja em. vision toteutumiseen vaikuttaviksi- ja huomioitaviksi ulkoisiksi muutostrendeiksi tunnistettiin selvimmin ilmastonmuutos, toiseksi Venäjän talouden kasvu, globalisaatio, väestön ja työvoiman ikääntyminen. Näiden jälkeen vaikuttavimmiksi mainittiin energian hinnan nousu, verkkopalvelujen kasvu, ihmisten tarpeiden muuttuminen, ekokilpailukyvyn vaatimusten kasvu. Ota seuraavassa vielä kantaa muutostrendeihin uudelleen, kysymys on asetettu hiukan toisin, kuin 1. kierroksella, lisäksi mukana on uusi trendi. 4. Mitkä ovat tärkeimmät Koillis-Suomen elinkeinoympäristöä muokkaavat ja kehittämisessä huomioitavat ulkoiset muutostrendit? (trendit, jotka vaikuttavat vision toteutumisen mahdollisuuksiin vuoteen 2025 ulottuvalla ajajaksolla) (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä)

n=22, A=3.77, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 Ekokilpailukyvyn vaatimuksen kasvu n=22, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.75 Elinkeinorakenteen palveluvaltaistuminen n=21, A=3.33, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Elinkeinorakenteen pk-yritysvaltaistuminen n=22, A=3.86, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Energian hinnan nousu n=22, A=2.32, M=2.00, Q1=2.00, Q3=3.00 EU:n laajenemispyrkimykset n=21, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

Globalisoituminen Ihmisten tarpeiden muuttuminen n=22, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 (materiaalisesta aineettomaan kulutukseen) n=22, A=3.86, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Ilmastonmuutos n=22, A=2.91, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.75 Julkisen sektorin keveneminen / keventäminen n=22, A=3.41, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Monipaikkaisuuden lisääntyminen (työtä tehdään useassa paikassa) n=22, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.75 Pohjoisuuden merkityksen kasvu

n=21, A=3.71, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Rajallisten raaka-aineiden hintojen nousu n=22, A=2.86, M=3.00, Q1=2.00, Q3=3.75 Syrjäytymisen lisääntyminen n=22, A=3.23, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Talouskriisi/kriisistä toipuminen n=22, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tietoteknologinen kehitys n=22, A=3.59, M=4.00, Q1=2.50, Q3=4.00 Tietotyön lisääntyminen n=22, A=3.82, M=4.00, Q1=3.25, Q3=4.00

Toimintojen verkottuminen n=22, A=3.14, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.75 Työn murros (8-tuntisen työpäivän pirstoutuminen) n=22, A=4.05, M=4.00, Q1=3.25, Q3=5.00 Venäjän taloudellinen kasvu n=22, A=3.59, M=3.50, Q1=3.00, Q3=4.00 Verkkopalvelujen kasvu (ml. sos. median sovell.) n=22, A=3.91, M=4.00, Q1=3.25, Q3=4.00 Väestön ja työvoiman ikääntyminen Muu, mikä? n=4, A=4.75, M=5.00, Q1=4.75, Q3=5.00 Koulutetun väestön alueella pysyminen EU:n ja Venäjän yhteistyön lissäntyminen

Perustele vastauksesi testi globalisaatio, ekologisuus, sosiaalinen media Korkeasti koulutettua väestöä tarvitaan, jotta pysytään kehityksessä mukana. Korkeaa koulutusta tulee arvostaa. Koiliismaan identiteetin fokusointi yms. tilanteessaja tulevaisuusskenaarion voimakas kehittäminen EU:n ja Venäjän yhteistyö on ollut tunnetusti suurissa vaikeuksissa. Tämä on hikentänyt myös edellytyksiä lähialueyhteistyöhön, kuten ENPI CBCyhteistyöhön. On perusteltua arvioida, että yhteiset instressit johtavat EU:n ja Venäjän lähentymiseen lähivuosina. VISIO 5. Koillis-Suomen tulevaisuuskuvat/visioainekset vastaavat omaa käsitystäni alueen tulevaisuudenkuvista 2025. 0 = Olen taipuvainen hyväksymään väitteen 1 = En ole taipuvainen hyväksymään väitettä n=22, A=0.18, M=0.00, Q1=0.00, Q3=0.00 Täydennys- tai muutosehdotukset: Aitous, alkuperäisyys, luonnonläheisyys, hiljaisuus, mahdollisuus vaihtoehtoiseen ihmisarvoiseen elämään, kiireettömyyden tuntu ovat läsnä mielikuvissa alueelta. Ihmiset ovat ylpeitä kotiseuduistaan, mikä välittyy matkailijoillekin, samoin kaikkeen tekemiseen. En usko kaivosteollisuuden osalta esitettyihin ekologisiin visioihin. Samoin logistiikan osalta lentoliikenne on vähäistä, sen sijaan ratayhteys rovaniemi-kemijärvi-sodankyläkirkkoniemi voinee olla totta, muilta osin rataliikennettä ei alueelle ole. Matkailu on alueelle kaikkein tärkein tekijä Jonkin verran utopistisia näkemyksiä. 1. Matkailukeskukset kehittyneet vahvasti myös ympärivuotisiksi asuinpaikoiksi ja monipuolisiksi palvelukeskittymiksi myös alueen vakituisille asukkaille. 2. Kaivostoiminta ja matkailu/ hoiva-ala tuoneet yhdessä alueelle runsaasti uusia työpaikkoja ja perheitä vakituisesti asumaan, koska työtä tarjolla molemmille puolisoille turvallisessa ja luonnoltaan rikkaassa, monipuolisessa ympäristössä.3. Alueen laajuus, hiljaisuus ja Euroopan viimeiset erämaat ovta ainutalaatuinen vetovoimatekijä 2025.4. Kulttuuri käsittäen ns. perinteisen kulttuurin ja rakennetun kulttuuriympäristön sekä elokuvateollisuus vahvistuneet täysin uudelle tasolle elinkeinoina.5. Elämusteollisuudesta tullut mittava elinkeino. (Jatkokysymyksissä Koillis-Suomen visio 2025 viittaa Sinun tässä itsellesi muotoilemaasi kokonaisnäkemykseen.) UUDET PIILOSSA OLEVAT MAHDOLLISUUDET / HEIKOT SIGNAALIT "orastavat uudet ilmiöt" Ns. pilottihaastattelukierroksella ja Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella esille nousi useita piilossa olevia mahdollisuuksia ja heikkoja signaaleja, jotka on käsitelty tässä haastattelulomakkeessa asiayhteydessä. Seuraavassa esiin nostetaan vielä muutamia erään opinnäytetyön yhteydessä esille nousseita heikkoja signaaleja. 6. Kuinka merkittävinä pidät seuraavia heikkoja signaaleja, toisin sanoen kuinka tärkeää on vahvistaa näitä orastavia ilmiötä yhdessä tai varautua niiden aiheuttamiin vaikutuksiin? Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä) Venäjä/Norja-suhde tarjoaa Suomelle mahdollisuuksia Barentsissa esim. norjalaisten hotelliyrittäjien toiminnan vaikeutuminen) n=22, A=2.95, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00

Julkinen rahoitus pienenee loppuohjelmakaudessa, vain tärkeimmät valinnat toteutetaan (tieto Liitosta) n=22, A=3.27, M=3.00, Q1=2.25, Q3=4.00 n=22, A=3.00, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.75 Koti matkailijan ympäristönä n=22, A=3.23, M=3.00, Q1=2.25, Q3=4.00 Omavarainen kylä (mm. jokienenergia) n=22, A=3.82, M=4.00, Q1=3.25, Q3=4.00 Paikasta riippumaton koulutus Sähköisen palvelujen merkitys aluekehittämisessä tulee tärkeäksi yhteisöllisyyden, luottamuspääoman ja alueellisuuden rakentumisessa n=22, A=3.95, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.75 Perustele vastauksesi. Tarvitaan 2050-luvun asumisen prototyyppejä (pohjoinen älykoti-, koulu-, kirjasto-, kauppayhteisöjä)koillismaan Living Lab betatestausympäristöämahdollisia vientikonsepteja esim. Aasiaan Muita mieleesi tulevia heikkoja signaaleja:

Oravanpyörästä pois haluavia on yhä enemmän, heille Koillis-Suomi on mahdollisuus, slow living -alue Puhdas vesi ja jää jalostuslähteinä Seuraavassa on esitetty kyselyssä esille noussut heikko signaali ja vahvistettaviin ilmiöihin liittyvä saavutettavuus-teema eräiltä osin. Saavutettavuus - mielikuvien luominen lähtökohtana Koillis-Suomeen tullaan, jos se on ihmisten mielikuvissa vetävänä. Esimerkiksi Kuusamo on ollut pitkään suomalaisten ihmisten mielikuvissa positiivisessa mielessä. Tähän on vaikuttanut monta tekijää, mm. Akseli Gallen-Kallela, joka maalasi Kuusamo-Paanajärven alueen maisemia kansallismaisemiksi suomalaisten sieluun suomalaisten luodessa omaa itsenäistymiseen johtanutta identiteettiään. Myöhemmin mm. radioselostaja Alpo Noponen ja vaikkapa jotkut lauluntekijät tai kirjailijat tekivät aluetta ja sen luontoa tunnetuksi. Tänä päivänä on nähty myös elokuvaohjaaja Kari Väänäsen vaikutus mm. Kemijärveen kohdistuvaan kiinnostukseen. Uusi haaste on kotimaan lisäksi erityisesti positiivisten vetävien mielikuvien synnyttäminen kansainvälisten kohderyhmien mielissä, koska kansainvälisen matkailun lisääminen nähdään useimmiten keskeisenä tavoitteena. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella nostettiin esille pilottihaastattelun tuottamista heikot signaalit aihioista etenkin Mielikuvien synnyttäminen ja mielikuvavirtojen vahvistaminen tietotekniikkaa hyödyntäen (ellei ole mielikuvissa, ei myöskään tulla alueelle, kohde etenkin ulkomailla) ja Saavutettavuuden parantaminen tietotekniikka hyödyntäen. 7. Arvioi kuinka tärkeitä seuraavat keinot ovat sellaisten mielikuvien synnyttämiseksi, jotka vetävät ihmisiä, etenkin matkailijoita, alueelle. Anna painoarvo 1-5 (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä). Kansainvälisten ja kotimaisten elokuvatuottajien palveleminen (esim. Ruotsissa keskuksi rakennettu vanhoihin kasarmeihin) n=22, A=3.55, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Tehokas laajakaistayhteys erämaahan, Karhunkierros mukaan lukien (jolloin matkailijat voivat tuottaa reaaliaikaista kuvaa ja kerrontaa itse maailmalle) n=22, A=3.00, M=3.00, Q1=2.00, Q3=4.00 Alueen toimijoiden vahva sosiaalisen median hyödyntämisote (mm. wikipedian tiedot eri kielillä, facebookin hyödyntäminen, yritysten www-sivujen sosiaalisen ulottuvuuden rakentaminen) n=22, A=3.82, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.75 n=21, A=3.48, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00

Alueen kirjailijoiden ja taiteilijoiden esille nostaminen, kansainväliset näihin liittyvät tapahtumat Matkailun kansainvälisen myynnin ja markkinoinnin mallin rakentaminen(voimien kokoaminen) n=22, A=4.41, M=5.00, Q1=4.00, Q3=5.00 n=22, A=3.64, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 Kansainvälinen urheilu- tms. tapahtumat Muu, mikä? n=4, A=4.50, M=4.50, Q1=4.00, Q3=5.00 Juomakelpoinen vesi positiivinen asenne Mielikuva helposta saavutettavuudesta Perustele vastauksesi. testi sodat tulevat vedestä ja meillä sitä on kun emme itse sotke vesiämme Asiat tiedoteaan usein negativisesti. Vanhojen, legendaaristen kveenitarinoiden hyödyntäminenmuidenkin elinkeinojen vahventamiseksivrt. Taru Sormusten herrasta-uusi Seelanti Pohjois-Suomeen ja erityisesti Koillis- Suomeen liittyy vahva mielikuva hyvin vaikeasta saavutettavuudesta. Tämä väärä mielikuva tulisi muuttaa vastaamaan paremmin toidellisuutta. Oleellista ei ole matka vaan aika. Kuinka paljon aikaa tarvitaan lentoon Kuusamon kentälle Pariisista, Pietarista, Lontoosta, Helsingistä? Ja paljonko aikaa tarvitaan siirtymiseen kohdealueelle? Ei kovinkaan paljon. Historia, identiteetti ja erikoistumisvalinnat Monesti uudet tuotteet ovat uusia tulkintoja historiasta (mm. ns. polkuriippuvuusajattelu). Esimerkiksi USA:ssa käkikelloja tekevä yritys alkoi tehdä muuttuvaopasteisia liikennemerkkejä, Sievissä metallilevyjen taivutuksiin ja muokkaamiseen erikoistunut yritys matkapuhelimien tukiasemakaappeja, laivojen rakentamisesta historiassa tunnettu Kokkola-Pietarsaaren alue on löytänyt veneenrakennukset uuden keskeisen toimialan jne. Näissä onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Tämän vuoksi pohdi seuraavassa tuotemahdollisuuksia tästä itsetunnon näkökulmasta. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella kysyttiin, että mistä historiallisesta asiasta olet ylpeä Koillis-Suomessa. Onnistuneissa valinnoissa usein taustalla on se, että ihmiset pääsevät tekemään sitä, mitä he arvostavat, ja mistä he ovat ylpeitä. Kyse on myös identiteetistä. 8. Valitse kullekin Koillis-Suomen 7:n kunnan alueella 3 tärkeintä piirrettä, jotka mielestäsi tulisi ottaa huomioon elinkeinostrategian valintoja tehtäessä:

valintoja tehtäessä: Kemijärvi 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/"on selvitty" 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalinen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vieraanvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=68, A=8.72, M=9.00, Q1=4.00, Q3=14.25 Kuusamo 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=65, A=10.52, M=10.00, Q1=9.00, Q3=14.00 Pelkosenniemi 1 = Erämaa ja eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=66, A=7.03, M=7.50, Q1=2.00, Q3=9.00

Posio 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala, runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=63, A=6.22, M=4.00, Q1=2.00, Q3=10.00 Salla 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=63, A=10.37, M=12.00, Q1=3.00, Q3=17.00 Savukoski 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=64, A=5.45, M=5.00, Q1=1.00, Q3=8.00

Taivalkoski 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=62, A=5.79, M=4.00, Q1=2.00, Q3=10.00 Koillis-Suomi 1 = Erämaa, eräily 2 = Hiljaisuus 3 = Itsenäisyys/omaehtoisuus/ on selvitty 4 = Järvi- ja jokimaisema 5 = Jätkäkulttuuri (metsätalous) 6 = Kalevala/runonlaulut 7 = Korvatunturi, joulupukki 8 = Luonnontuotetalous, poro 9 = Pyhä-Luosto 10 = Ruka 11 = Puu 12 = Sota ja jälleenrakentaminen 13 = Evakkous ja muutot 14 = Suomalainen kansallismaisema/kansallinen nousu/paanajärvi/kuusamon luontokohteet 15 = Suomu 16 = Tunturi- ja vaaramaisema 17 = Ulospäin suuntautuneisuus 18 = Vierasvaraisuus, tottumus vieraisiin, mm. maahanmuuttajille helppo alue, vahvuus matkailussa 19 = Yhteydet Venäjälle, historiassa yhtenäistä kauppa-aluetta n=72, A=8.46, M=9.00, Q1=2.00, Q3=14.00 Perustelut ja lisänäkökohdat Tuntsan kullanhuuhdonta on unohtunut kokonaan, Pohjois-Salla ja Savukoski ovat upeita erämaita, jollaisia ei ole muualla Koillis-Suomessa, salaperäisyys ja etäisyys voisivat olla hyödynnettävissä. meiltä puuttuu melu, haju, ruuhkat Koillismaa on kv-mielikuvaa luova aluesen osat profiloituvat osaamisverkostoksi, jossailmastonmuutoksen ja energiatehokkuuden hallinta, älykäs asuminen kylmässä sekä jää-kylmäteknologia luovat yrittäjien ja tutkimuksen työpaikkoja luovaa arvoverkostoa Erämaa pitäisi tarkoittaa sitä oikeasti, siihen kuuluu huonosti jumalaton moottorikelkkailu. Korvatunturi ja joulupukki lähes täysin hyödyntämättä alueella; Rovaniemi ottaa nyt hyödyn lähes 100%:sti. Tuntureita ja vaaroja koko alueella. Vieraanvaraisuutta / suvaitsevaisuutta tulee vahvistaa ja korostaa kv. matkailua ja uusien asukkaiden saantia erityisesti silmällä pitäen. Mistä konkreettisesta, alueen aiemmin tuottamasta tuotteesta olet ylpeä? suojelualueet Rukan matkailuekosysteemi 9. Minkä asian tai tuotteen tekemisestä ja myynnistä olet ylpeä Koillis-Suomen osalta tällä hetkellä vuonna 2010? Valitse 2-5 tuotetta (Delfoi-paneelin ensimmäisellä kierroksella esille nousseista). 1 = Hanoi Rocks 2 = Jet-Set elämä ja Suomu 3 = Keramiikka (Pentik) 4 = Laaja alue 5 = Lifestyle ja Suomu 6 = Maa-, metsä- ja porotaloustuotteet 7 = Matkailu 8 = Nordkappiin matkustavien tanssi 9 = Nätti-Jussi 10 = Persoonalliset tuotteet ja nähtävyydet 11 = Pyhä-Luoston erilaisuus 12 = Ruka ja juustot 13 = Suomu

14 = Taivaan tulet 15 = Torstain Design ja Suomu 16 = Tunturikeskukset 17 = Uistimet (Kuusamo) 18 = Muu, mikä? n=84, A=10.54, M=11.00, Q1=6.00, Q3=16.00 Jängän kastike ja muut Korvatunturin maan luonnontuotteet Andy McCoyn patsas Perustele vastauksesi. Laadukkaita, puhtaita luonnontuotteita, joiden tuotantopotentiaali olisi huomattavasti nykyistä suurempi. nuo kaksi myyvät ja menestyvät Orastavia brändituotteita. Etenkin "Taivaan tulien" tyyppiset jatkosarjat luovat mielikuvaa. Niihin voi sijoittaa product placementin avulla koillismaan muuta tutantoa ja palveluita Päätalo/savottakultturi Laatua ja rohkeaa erilaisuutta/ ennakkoluulottomuutta sekä uskoa omaan tekemiseen ja vahvaa samanaikaista itsetuntoa/nöyryyttä kaikissa näissä. 10. Minkä tuotteen tekemisestä ja myynnistä toivot olevasi ylpeä Koillis-Suomen osalta vuonna 2025? Nimeä 1-3 tuotetta. 1 = Hillaviini 2 = Kaivostoiminta 3 = Kala- ja lihajalosteet 4 = Käsin tehty puuvene 5 = Lappi-brändi 6 = Maaperän jalosteet 7 = Marjajalosteet 8 = Matkailu 9 = Napapiirin läheisyys 10 = Puuvarojen jalosteet 11 = Verkottunut palvelukeskusten alue, jossa ihmiset haluavat elää 12 = VoIP (Voice over Internet Protocol)-puheluiden tuottamisesta Suomen ja Venäjän markkinoille 13 = Muu, mikä? n=65, A=6.29, M=7.00, Q1=3.00, Q3=8.00 joulupukin kotiseutu Perustele vastauksesi. luomu ja luonto Vrt Sveitsin yrttiteollisuuden luomulääkkeet. Koillismaan luonnovaroista voisi luoda kokonaisen luomuelintarvike- ja hoitobrändinkv-vientiin SWOT 11. SEITSEMÄN TUNTURIN MAAN ASEMOINTI SUHTEESSA MARKKINOIHIN Markkina-aseman positioinnissa auttavat ns. SWOT-analyysi sekä Bostonin tuoteportfolioanalyysi, joita käsitellään seuraavassa. Pohdi Koillis-Suomen aluetta seuraavien SWOT-tekijöiden näkökulmasta. Esitä 3-5 kutakin SWOT-osatekijää (seuraavalla kierroksella tekijät priorisoidaan paneelin toimesta sähköisen haastattelukierroksen aikana) Vahvuudet (sisäiset) 1 = Erikoispuu, hitaasti kovaksi kasvava pohjoisen puu 2 = Haluttu matkailukohde ja hyvä maine 3 = Halvat elinkustannukset 4 = Ihmisten avoimuus 5 = Ihmisten rehellisyys 6 = Ihmisten ystävällisyys 7 = Ilma ("Euroopan puhtain ilma") 8 = Kansainvälisen brändin alla olevat suojelualueet (PanParks) 9 = Löytymättömät malmivarat 10 = Maanmuodot 11 = Massaturismin puute saavutettavuudesta johtuen 12 = Matkailun ja luonnon yhdistäminen 13 = Puhdas luonto 14 = Riittävän kylmät "kelit" 15 = Runsaasti suojelualueita ja kansallispuistoja 16 = Sijainti Lapin etelärajalla 17 = Sijainti Luoteis-Venäjän portilla 18 = Tilaa rakentaa 19 = Vahva kulttuuri 20 = Vahvistuva ja laajeneva yhteistyö 21 = Vesi 22 = Muu, mikä? n=96, A=9.76, M=11.00, Q1=4.00, Q3=13.25

Perustele vastauksesi. Tuotekehitys ja markkinointi voidaan kohdentaa "upper segmentiiin", joilla on varaa maksaa rauhasta ja hiljaisuudesta.vrt esim. karibian risteilyt, joihin suomalaiset ovat valmistaneet mittavia risteilyaluksia Sisäiset vahvuudet perustuvat luontoon, eivät valitettavasti ihmisten välisiin suhteisiin Heikkoudet (sisäiset) 1 = Alueen laajuus / asutuksen hajanaisuus 2 = Ei arvosteta omia juttuja 3 = Ei hyväksytä toisten esittämiä ratkaisuja 4 = Ei oikeata yhteyttä Ouluun 5 = Irrallaan Lapista 6 = Irrallaan liikenneväylistä 7 = Jatkokoulutusmahdollisuuksien puuttuminen 8 = Kannustavan ja tukevan ilmapiirin vähäisyys 9 = Kateus (ei hyväksytä kaverin menestystä/onnistumista) 10 = Koillis-Suomea ei ole vielä nähty kasvualueena 11 = Kopioidaan ratkaisuja sisäistämättä taustoja 12 = Korkeat hinnat (johtuu sesongin lyhyydestä) 13 = Käpertyminen, rohkeuden puute 14 = Laajakaistaverkon vajaavaisuus haja-asutusalueilla 15 = Ohuet työmarkkinat 16 = Osaamattomuus 17 = Palvelukyvyn puute 18 = Pitkät etäisyydet 19 = Pitkät ja maisemiltaan tylsät välimatkat 20 = Poliittinen vastakkainasettelu sisäisesti ja etelän ihmisten kanssa 21 = Uskalluksen puute 22 = Väestön ikääntymishaasteet 23 = Väki vähenee 24 = Yrittäjähenkisyyden puute 25 = Muu, mikä? n=98, A=12.33, M=10.00, Q1=6.00, Q3=20.00 Muutospelko Koillismaan ja Itä-Lapin yhteistyön ongelmat Perustele vastauksesi. Pelkällä koulutusmahdollisuuksien parantamisella ei vielä tule tulosta, koska alueelta puuttuvat työpaikat korkeasti koulutetuille. Heitä tulee aika ajoin satunnaisesti pätkätyön perässä, mutta kun ei jatkossa ole tarjolla pysyvää paikkaa, tai perheen toisellekin osapuolelle töitä, lähtevät he useimmiten takaisin etelään. Porukasta pitäisi pystyä pitämään kiinni. Rukan alueen kehitys 1980- ja Naturpoliksen kehitys 1990->viitoittavat tietä 2030 ratkaisuille. Pitää verkottua ja rakentaa uudenlaista lisäarvoa, joka perustuu osittain science fictioniin. Niin se Nokiakin tehtiin. Tulisi oleellisesti parantaa yhteistyötä yli maakuntarajan. Seuraavalla ohjelmakaudella (2013 +) Itä- ja Pohjois-Suomi ovat samaa NUTS2-aluetta, mikä parantaa edellytyksiä ylimaakunnalliselle yhteistyölle. Mahdollisuudet (ulkoiset) 1 = Aallon rakentaminen Niskakoskeen (maailman cup -tasoinen paikka) 2 = Aasian hiihtokeskukset, esim. Himalaja 3 = Biomassan hyödyntäminen energiana, muut hyödyntämiskohteet 4 = CO2-kampanja, luodaan positiivinen hiilijalanjälki (esim. lentoliikenteen päästöjä kompensoidakseen matkailija voi istuttaa puun) 5 = Globalisaation/maailmantalouden kasvun matkailua kasvattava vaikutus 6 = Helppo ja nopea tuleminen alueelle 7 = ICT-palveluiden tuotanto 8 = Ilmastonmuutos 9 = Kansainvälistyminen 10 = Koillis-Suomi nähdään kasvualueena 11 = Koskimelonta 12 = Koulutus 13 = Luonto 14 = Luontomatkailu 15 = Matkailijoiden ja asukkaiden turvallisuudesta huolehtiminen 16 = Matkailu 17 = Muualta tulevat ihmiset 18 = Rajattomat kehittämismahdollisuudet 19 = Sosiaalinen media 20 = Talvi tulee tulevaisuudessakin 21 = Tien varsien nähtävyyksistä verkoston luominen välittämään alueen rikasta matkailukuvaa ja viestintää 22 = Tutkimus, tuotekehitys, tuotteistus 23 = Uudet sukupolvet 24 = Vahva ja erilainen profilointi alueelle ja yrityksille 25 = Yhteiset palvelut matkailun kanssa

26 = Yhteys Venäjään ja rajan taakse n=94, A=13.51, M=13.00, Q1=8.00, Q3=19.75 Perustele vastauksesi. Alueelle yhteinen ilme, jota luodaan tietoisesti ja joka näkyy joka paikassa. Luontoystävällinen, hyvän elämän keskusalue. Harrastajia on miljoonia Euroopassa vesilajeihin - meillä on suorituspaikkoja mutta ei tuotteita 1. Pitää rakentaa oma demonstraatioverkko kuntoon2. Sitten lähteä hyvin valikoituun kasvumarkkinaan (Aasia)jossa rahoitus ja kumppanuudet avaintekijä Uhat (ulkoiset) 1 = Aluetta ei tunneta kansainvälisesti 2 = Ei seurata aikaa 3 = Elinkeinoelämän hiipuminen globaaleiita syistä (sää, ilmasto, turvattomuus, terrorismi, työttömyys, rahan ja materian arvon romahtaminen, energian hinnan nousu tms. syystä) 4 = Globalisaatio 5 = Häviäminen kilpailussa Etelä-Suomelle 6 = Ilmastonmuutos (esim. lumen vähyys) 7 = Jäädän junasta, ei seurata aikaa 8 = Maailmantalouden kehitys 9 = Ympäristökatastrofi 10 = Ydinmateriaali Murmanskin alueella 11 = Muuttoliike 12 = Ohuet matkustajavirrat vievät lentoyhteydet 13 = Polarnie Zorin ydinreaktorit Kantalahdessa 14 = Rajaseutu ja protektionismiin liittyvät asiat 15 = Raju keskittymiskehitys palvelurakenteissa 16 = Saavutettavuus mielikuva pysyy kalliina ja hankalana 17 = Sisäinen erimielisyys 18 = Uskalluksen puute 19 = Verotus ja maksut 20 = Ympäristöonnettomuus kaivosteollisuudessa 21 = Yrittäjyyttä koskevat rajoittavat lainsäädännölliset päätökset 22 = Öljykatastrofi esim. Vienan merellä tai Jäämerellä n=87, A=10.15, M=11.00, Q1=6.00, Q3=16.00 Perustele vastauksesi. Koillismaa seuraa aikaansa ja yrittää, mutta ulkoisille uhille ei voi mitään, niitä tulee aina. Luottamukselliset suhteet tässä suhteesa Venäjälle tärkeät, että on jyvällä kun jotain tapahtuu BOSTONIN TUOTEPORTFOLIO -ANALYYSI Bostonin portfolioanalyysissa lähtökohta on, että tuotteilla on elinkaari. Tietyssä vaiheessa tuote on 1. Kysymysmerkki, kehittymässä oleva, sen markkina-osuus tai volyymi yrityksen tai alueen näkökulmasta on vähäinen, mutta kasvu nopeaa. Seuraavaksi tuote voi muuttua n 2. Tähtituotteeksi, sen markkinaosuus on suuri, se merkitsee yritykselle tai alueelle paljon, sen kasvunopeus on suuri. Tuote ei ole kuitenkaan vielä välttämättä tuottava, vaan vaatii ulkopuolista rahoitusta, kassavirtaa, jota tulee 3. Lypsylehmä tuotteista. Tähän kategoriaan kuuluvat tuotteet, klusterit tai toimialat, jotka ovat suuria, niin markkinaosuus tai volyymi yrityksen tai alueen näkökulmasta on suuri. Kate on pientä, mutta volyymi tuottaa yritykselle tai alueelle sillä hetkellä tärkeimmän kassavirran mm. tähtituotteiden kehittämiseksi. Tähtiklusteri-tuotteet muuttuvat aikanaan lypsylehmätuotteiksi. Neljäntenä ryhmänä on 4. Lemmikit tai kulkukoirat, joiden markkinosuus tai volyymi on pientä ja kasvunopeus on pieni niin ikään. Oikeastaan näitä tuotteita ei pitäisi olla välttämättä olemassa, tämä edustaa tuotteen elinkaaren päätä ja ajoissa luopuminen voisi olla perusteltua. Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksen perusteella saatiin melko selkeä kuva keskeisten tarkastelussa olevien teemojen sijoittumisesta em. neljässä näkökulmassa tällä hetkellä (v. 2010): Kysymysmerkki/"Auringon nousun alat": Kaivostoiminta (76%, 13), ICT (73%, 8), Ympäristö ja energia (70%, 12), Luonnontuoteala (67%, 10), Sijoittamispalvelut (55%, 6) Tähtituotteet/"Tähtiklusterit": Matkailu (50%, 11), Ympäristö ja energia (24%, 4) Lypsylehmät/"Suuret ja vahvat": Metsätalous (61%, 11), Hyvinvointi (43%, 6) Lemmikit: SIjoittamispalvelut (27%, 3), Luonnontuotteet (20%, 3)

Lemmikit: SIjoittamispalvelut (27%, 3), Luonnontuotteet (20%, 3) 12. Sijoita alla olevat klusterit/tuotealueet nelikenttään Koillis-Suomen vuoden 2025 mukaisessa tilanteessa. Voit keksiä myös omia nimikkeitä tai tarkentaa ao. nimikkeiden sisältöä. Matkailu, Metsäklusteri, Luonnontuotteet + Alkutuotanto + Elintarviketuotanto, Kaivostoiminta, Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, ICT, Hyvinvointi, Ympäristö- ja energia (sis. energian säästö), Metalli- ja konepajateollisuus, Luovat alat ja kulttuuri, Käsityöala Kysymysmerkki (markkinaosuus matala, kasvunopeus korkea) kaivostoiminta Käsityöala, sijoittamispalvelut, luovat alat ja kulttuuri, metalli- ja konepajateollisuus Ympäristö ja energia, Luontomatkailu, Luomu, Luovat alat ICT, Luonnontuotteet ICT Hyvinvointi Luovat alat ja kulttuuri Luovat alat ja kulttuuri, alueellistaminen Yhteydet Venäjälle Luonnontuotteet + Alkutuotanto + Elintarviketuotanto, Kaivostoiminta, Ympäristö- ja energia Luovat sisältöalat, luonnon luomu- ja lääketuotteet, jää ja lumi ympäristö- ja energia, elintarviketuotanto Kaivostoiminta, luovat alat ja kulttuuri, käsityö, luonnontuotteetj alkutuotanto Kaivostoiminta, ympäristö ja energia Luonnontuotteet, Sijoittamispalvelut Alkutuotanto, Puun jalostaminen luovat alat ja kulttuuri, hyvinvointi, ympäristö- ja energia kaivostoiminta Kaivostoiminta, hyvinvointi, luovat alat ja kulttuuri Tähtituotteet (markkinaosuus ja kasvunopeus korkea) luonnontuotteet Ympäristö ja energia, luonnontuotteet, elintarviketuotanto, ict, hyvinvointi Metsäklusteri metalli- ja konepajateollisuus Matkailu Kaivostoiminta Matkailu Metsäklusteri kv-hyvinvointi, hyvän olon hiljaisuuden ja luontotilat, älyrakentaminen (pohjoinen asuminen) luonnontuotteet, hyvinvointi, Matkailu, hyvinvointi, metsäklusteri, Matkailu Matkailu, (kaivos??) Kaivostoiminta matkailu. luonnontuotteet yms, kaivostoiminta, matkailu Matkailu, kaivostoiminta, luovat alat ja kulttuuri Lypsylehmä (markkinaosuus korkea, kasvunopeus matala) matkailu matkailu, alkutuotanto, kaivostoiminta, metsäklusteri Matkailu kaivostoiminta, Metsäklusteri, energiatuotanto, matkailu Metsäklusteri Ympäristö- ja energia Matkailu, kaivostoiminta Puu, elintarviketuotanto Matkailu Matkailu, metsäjalostusklusteri, metalli-konepaja matkailu, ict metalli-ja konepaja, ympäristö- ja energia Metsätalous Metsäklusteri, hyvinvointi matkailu Metsätalous metsäklusteri metsäklusteri metsäklusteri, Lemmikit (markkinaosuus ja kasvunopeus matala) metsäklusteri Metalli- ja konepajateollisuus käsityöala, alkutuotanto, luonnontuotteet Kaivostoiminta Metalli- ja konepajateollisuus Käsityöala ympäristö ja energia, alkutuotanto ICT Sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, Käsityöala sijoittaminen, käsityöt, kulttuuriteollisuus metsäklusteri, luovat alat ICT, Maatalous ICT, (Metalli- ja konepaja sijainti riippuu kaivoksien käynnistymisestä), luovat alat Luonnontuoteala käsityöala, metalli- ja konepajateollisuus, sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, ICT elintarviketuotanto sijoittamispalvelut ja alueellistaminen, luonnotuotteet+alkutuotanto+elintarviketuotanto Perustele valintojasi. Periaatteessa nämä pitäisi saada toimimaan yhdessä yhden brandin alla; kvkokonaismarkkinaosuus kasvaisi 13. Valitse 3 klusteria/teemaa ja kuvaa ne 1-3 tuotealuetta, joiden volyymi/työllistävyys kasvaa eniten vuoteen 2025 mennessä (toivomassasi ja mahdollisena pitämässäsi tulevaisuusvaihtoehdossa, jos kaikki menee kohdalleen; tuotaalueita esim. matkailussa ravintolapalvelut, ohjelmapalvelut tms. jne. omin sanoin) 1. Klusteri/tuotealue:

tsti Luovat alat kaivosklusteri matkailu Matkailu Matkailu Kaivostoiminta energia ja puu matkailu matkailu matkailu/palvelu matkailu 1-3 työllistävintä tuotealuetta 2025: tsti Elokuvatuotanto kaivostoiminta, malmin kuljetus ja rikastaminen hyvinvointi, palvelut kv. matkailu Tuotteet Venäjälle, talvimatkailu, syksyn aktiviteetit Maaperän mineraalit, jalometallit uudet enrgiat, puun jalostaminen, metalli laadukkaat sisällölliset ohjemlapalvelut luontomatkailu, ohjelmapalvelut erilaisetmatkailuun liityvät palvelukokonaisuudet ohjelmapalvelut, elämystuotanto, tuotteistetut kulttuuripalvelut 2. Klusteri/tuotealue: Matkailu Infrastruktuuri ict Kaivostoiminta Elintarvike Matkailu kv-hyvinvointi ja matkailu kaivostoiminta kaivostoiminta kaivostoiminta kaivostoiminta 1-3 työllistävintä tuotealuetta 2025: Luontomatkailu, moottoriton vesiliikunta Kaivosrakentaminen, logistiikka infran rakentaminen etätyöt, nettipalvelujen tuotanto 2 kaivosta alueella Kalajalosteet, meijerituotteet, ristatuotteet Luontomatkailun vahvistuu ohjelmapalveluissa, vastaanottavainen kulttuuri, matkailu, hyvinvointipalvelut, luonnontuotteet rakentaminen ja louhiminen vars. toiminta, maansiirtoyrittäjyys, palveluyrittäjyys, konepajatoiminta alihankinta, kuljetus, luonnonvarat lisää uusia kaivoksia, yksityinen palvelutuotanto, julkiset terveyspalvelut 3. Klusteri/tuotealue: Elintarviketuotanto Matkailu luonnontuotteet ICT Puujalostus Luonnontuotteet + Alkutuotanto + Elintarviketuotanto älyrakentaminen luovat alat ja kulttuuri puuala metsä luovat alat ja kulttuuri 1-3 työllistävintä tuotealuetta 2025: Superfoodit, kalat, riista hiihtokeskukset, erämaamatkailu marjatuotteet, kalat Sisältö/palvelutuotanto Jalostusasteen nosto, hirsitalotuotteet Arvokkaat luonnontuotteet, luomutuotteet (puhtaus), korkeatasoiset liha- ja kalajalosteet pohjoinen asuminen, rakenentut älytilat, tivi-tekniikka integroituna matkailuun energiapuun käytön lis, puun jatkojalostus sahateollisuus, puun jatkojalostus elokuvatuotannot, kulttuuritapahtumat, uniikit kalliit erikoistuotteet aidossa vaujesati saavutettavassa luontoympäristössä Tallennettuasi vastauksesi, pääset jatkamaan vastaamista suoraan II osioon tästä: Horisontaaliset, kaikkia aloja palvelevat teemat TAUSTATIEDOT (pakollinen) 14. Alue 1 = Koillis-Suomen alueen edustaja 2 = muu alue n=11, A=1.55, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 15. Taustaorganisaatio

1 = yritys 2 = muu n=11, A=1.64, M=2.00, Q1=1.00, Q3=2.00 16. Vastaaja 1 = nainen 2 = mies n=11, A=1.82, M=2.00, Q1=2.00, Q3=2.00 II HORISONTAALISET, KAIKKIA ALOJA PALVELEVAT TEEMAT PIEN- JA PERHEYRITTÄJYYDEN VAHVISTAMINEN Koillis-Suomen alueella on useita kansallisesti ja kansainvälisesti tunnettuja huippuluokan perheyrittäjiä. Tämä on tullut ilmi Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella. Alueella on valtion tai pörssiyhtiöiden työpaikkoja suhteessa vähemmän kuin suurissa keskuksissa. Perheyrittäjyys on siten alueen ylivoimatekijä. Perheyrittäjyys myös alueella on ylisukupolvista, monissa keskeisimmissä alueen yrityksissä on tehty sukupolvenvaihdoksia. Fakta on fakta tulkinnasta riippuen. Perheyrittäjyyskin voi näyttäytyä erilaiselta katsojasta riippuen. On kuitenkin syytä pysähtyä pohtimaan jaettua käsitystä tästä teemasta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia alueelle. Mistä perheyrittämisessä on pohjimmiltaan kysymys? Onko kysymys materiaalisista vai henkisistä arvoista ensisijaisesti? Onko kysymys pohjimmiltaan vastuunottamisesta? Onko väärin, että aktiivisuudesta palkitaan? Mikä on perheyritysten alueisiin sitoutuneisuus verrattuna esim. pörssiyhtiöihin? Mikä on perheyrittäjyyden todellinen yhteiskuntavastuu? Voivatko kunnat ratkaista kaikkia alueen haasteita? Millaisessa ilmapiirissä perheyrittäjyys kehittyy ja voimistuu? Mikä on meidän itse kunkin vastuu perheyrittäjyyden parantamiseksi? Perheyrittäjät alueella itse kokevat, että kyseessä on kova työ ja hyvä elämä. 17. Miten ymmärrät perheyrittäjyyden olemuksen? Mikä merkitys perheyrittäjyydellä on Koillis-Suomen alueelle? Perheyrittäminen voi olla perheen elämänmuoto, Perheyrityksessä voi työskennellä useiden sukupolvien edustajia. Nuoremmilla edustajilla on hyvä koulutus tai ovat kouluttautumassa. Perheyrityksellä on usein jo jatkumo turvattuna omasta takaa. Perheyrittäjyydellä ei taida olla alueella sen suurempaa roolia tai osuutta yrittäjyydestä kuin muillakaan alueilla Suomessa. Luulen. testi TSTI Perheyrittäjät ovat yhteiskuntavastuullisia, paikkakuntaansa sitoutuneita ja kehittämishaluisia. He haluavat panostaa paikkakuntalaisten työllisyyteen, eli arvot ovat kaikin puolin kohdallaan pörssiyhtiöihin verrattuna. pienyritystoiminta tulee kasvamaan ja siinä erityisesti perheyrittäjät ovat merkittävässä roolissa. perheyrityksiä tulee olemaan kaikilla aloilla, ei vain matkailu ja luontotaloudessa. omaehtoinen selviytyminen ja pärjääminen tulee voimistumaan Suuri merkitys. Yrittäjyyden pohja alueella. Yllättävän vahva pohja, pitäisi selvittää tarkemmin taustoja miksi juuri meillä on näin ja sen pohjalta miettiä, onko tästä meille keihäänkärjeksi Perheyrittäjyys on perheen ja suvun ylisukupolvista yrittäjyyttä ja vastuuta yrityksen ja sen tuotteiden kehittämisestä. Ensisijainen mekitys Koillis-Suomelle. Perheyrittäjyys on perheen ja suvun ylisukupolvista yrittäjyyttä ja vastuuta yrityksen ja sen tuotteiden kehittämisestä. Ensisijainen mekitys Koillis-Suomelle. Pilottihaastatteluissa esitetyistä toimintatapaan liittyvistä heikoista signaaleista selvästi eniten kannatusta sai pien- ja perheyrittäjyyden vahvistaminen. Teema on päätetty nostaa tässä esille omalla otsakkeellaan / alateemallaan, jotta se saisi paremman huomioarvon. Yrittämisen olemukseen kuuluu riskinotto. Pienyrityksiä on pidetty talouden uudistusten ja innovaatioiden lähtökohtana. Riskinotto mahdollistaa uusiutumisen. 18. Arvioi, millaista riskinottoa pitäisi Koillis-Suomen alueella sen asukkaiden ja toimijoiden keskuudessa eniten vahvistaa. Anna painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä, 5=erittäin tärkeä) 1. Henkistä riskinottoa (omien tottumusten ylittäminen) n=8, A=4.38, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00

2. Sosiaalista riskinottoa (tosiasian hyväksyminen, että kaikki eivät välttämättä arvosta tekoa, jotta itse pitää tärkeänä) n=8, A=4.00, M=4.00, Q1=3.00, Q3=5.00 n=8, A=3.75, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 3. Taloudellista riskinottoa Perustele vastauksesi. Omien tottumusten vaihtaminen voisi näkyä vaikka pidempinä liikkeiden aukioloaikoina vilkkaimpina turistikausina. Sosiaalista riskinottoa kannattaisi vahvistaa, mutta ei liene ongelma, koska yrittäjät ovat aina positiivisesti omanlaisiaan yksilöitä. Tosin toisten kateus saattaa vähän vaikuttaa.taloudellista riskinottoa ei oikein pysty ulkopuolinen vahvistamaan. Jos yrityksellä ei ole kasvunhaluja eikä tarvetta, ei siihen ulkopuolisella ole sanottavaa. Tähän liittyvät yrittäjän päätökset ovat aina rationaalisia omalta kannaltaan ja se pitää muidenkin hyväksyä. Uskalluksen puute ja "helpommalla pääseminen" ovat esteitä kehittymiselle. Riittää kunhan saa leivän pöytään -ajattelu heikentää muuten hyvien yritysten kasvumahdollisuuksia. Yrittäminen voidaan nähdä portaittaisena prosessina. Tämän ajattelun mukaan esimerkiksi kasvuyrittäjyyttä ei synny, jos edellisiä portaita ei ole riittävästi vahvistettu (VNK 12/2006). 19. Kuinka tärkeitä on kiinnittää huomiota seuraaviin painopistealueisiin pien- ja perheyrittäjyyden vahvistamiseksi Koillis-Suomen alueella? Anna painoarvo 1-5, jossa 1=vähän tärkeä, 5=erittäin tärkeä) n=8, A=3.63, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 1. Vastuunottamiskoulutus n=8, A=3.75, M=4.00, Q1=3.00, Q3=4.00 2. Projektioppiminen (esim. kouluissa)

n=8, A=3.88, M=4.00, Q1=3.75, Q3=4.00 3. Itsensä työllistäminen (mm. osakkuuden kautta yhtiössä) n=8, A=2.75, M=2.50, Q1=2.00, Q3=3.00 4. Franchising toiminnan vahvistaminen (vrt. esim. Koti-Pizza -malli) n=8, A=4.38, M=4.00, Q1=4.00, Q3=5.00 5. Oman yrityksen perustamisen tukeminen n=8, A=4.13, M=4.50, Q1=3.75, Q3=5.00 6. Kasvuyrittäjyyden tukeminen (mm. kans.väl. tukeminen) n=8, A=3.38, M=3.00, Q1=3.00, Q3=4.00 7. Sarjayrittäjyyden hyödyntäminen n=8, A=3.88, M=4.00, Q1=3.50, Q3=5.00

8. Mentoroinnin vahvistaminen Perustele vastauksesi. Vastuunottamishalukkuutta tai - uskallusta on tai ei ole - ei sitä koulunpenkiltä eikä konsultilta saa. Muutoin kannatan kaikenlaista yrittäjyyden edistävää toimintaa. Tsti Alue janoaa ja tarvitsee yrittäjyyttä, työllistämistä, uusia työpaikkoja ja veroeuroja. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin yrittäjyyden raju lisääminen rohkeilla uusilla toimintatavoilla. Alueen talous kangistuu seuraavan 20-30 vuoden aikana merkittävästi jos uutta yrittäjyyttä ei luoda riittävästi. Tästä hyvä vientituote muille alueille. Yrittäjyyttä voidaan pitää myös kulttuurellisena kysymyksenä (ei välttämättä kokonaan persoonaan liittyvänä, tästä esimerkkinä mm. erilaiset yrittäjyyskulttuurialueet Suomessa, joita on selitetty mm. elinkeinorakenteella ja suurteollisuuden tai julkisen toiminnan vaikutuksilla). 20. Mikä asia tai toimi vaikuttaisi eniten positiivisen yrittäjyyskulttuurin voimistumiseen alueella? Toimivien yritysten huomiointi siinä samalla kuin alueelle yritetään saada uutta yritystoimintaa. Yrittäjyyden pitäminen jatkuvasti esillä eri medioissa ja toiminnasta kertominen. Menestyksestä kertominen herättää vain kateutta, sitä ei kannata juuri kertoa. koulutus,uskonvahvistaminen ja tukitoiminta Kateuden väheneminen. Yrittäjien keskinäisen verkottumisen lisääminen ja yhtenäinen viestintä Sen osoittaminen esimerkein, kuinka paljon työtä vaatii menestyminen yrittäjänä = kateellisuuden vähentäminen. Sen osoittaminen esimerkein, kuinka paljon työtä vaatii menestyminen yrittäjänä = kateellisuuden vähentäminen. Kokonaisvaltainen prosessi yrittäjyyskasvatukseen, innostukseen ja yrittäjätoimintaan. YES - hanke ylä-asteella, NG - hanke aloittaville ja nykyinen Kasvuohjelma kasvua hakeville yrityksille, tähän lisäksi vielä joku "BIG - FIRM TO KUUSAMO", se että miten saisimme houkuteltua isoja esim. IT - ja ICT alan yrityksiä Kuusamoon. Työntekijät ja osaajat ratkaisevat tämän asian, joten pitäuisi miettiä miten saisimme houkuteltua IT - tai ICT alan työntekijän Kuusamoon? 100 meganen laajakaista kotiin? "Limukka etu - nörteille kolmeksi vuodeksi" jos muuttaa Kuusamoon? Ne voivat olla hyvin pieniä satsauksia taloudellisesti mutta tiettyihin kohderyhmiin erittäin ratkaisevia. Tämän tyyppisiä asioita kannattaisi selvittää, että mitä ihmiset haluavat asuinpaikaltaan. Tehdä selvitys, tutkimus mikä profiloisi esimerkiksi minkalaisia ihmisiä meillä käy aktiivisesti Rukalla laskemassa rinteitä, esim. minkä ikäinen, perhettä?, ammatti?, työpaikka?, toimiala?, varallisuus jne, Sen jälkeen lähtisimme aktiivisesti rummuttamaan "valmista konseptia" niin muuttaville työntekijöille kuin työnantajille kun tiedämme heidän tarpeet!!!!! YHTEISTYÖKULTTUURI, ARVOT JA TAHTOTILA Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella todettiin, alueen kehittämisen uskotaan olevan mahdollista ja sitä kaikki vastaajat myös toivoivat. Toisaalta todettiin että yhteistyökulttuuri on tärkeä asia. 21. Mitä haasteita ja mahdollisuuksia näet Itä-Lapin Koillismaan yhteistyöllä? Miksi yhteistyötä tehdään? Onko yhteistyön panostaminen ylipäätään järkevää? (mikä on esim. voimien kokoamisen, kansainvälisen markkinoinnin, tiedon välittämisen ts. jottei tarvitsisi keksiä pyörää uudelleen, Barentsin alueen, verkostojen, kaivostoiminnan, matkailun jne. merkitys) Molemmat alueet ovat kuihtuvia alueita, jos ei mitään yritetä tehdä. Ko. alueilla on myös yhteiset vahvuudet, joita pitäisi nyt yhdessä vahvistaa ja markkinoida. Nyt yhteistyökumppanit pitäisi hakea kauempaa, koska tässä tilanteessa isot kuppaavat heti pienemmät ja kateuksissaan unohtavat pienemmät alueet heti tilaisuuden tullen. Osaamisen puute ja väestön ikääntyminen on alueella valtava onglema siihen verrattuna, mitä uusia mahdollisuuksia voitaisiin hydyntää, jos olisi innokasta ja innovatiivista porukkaa tämän kokoinen alue täynnä. pien- ja perheyritykset eivät voi tehdä itse ja erikseen sellaisia satsauksia joita tarvitaan vaikkapa matkailijoiden saamiseksi tai alueen imagon kohottamiseksi. eikä useinmiten tietotaitokaan riitä. yhteistyö on välttämätöntä. On vaikea toimia niin, että kaikki osapuolet hyötyisivät. Toiminta-alue on hajanainen ja toimintaa on niin monella eri tasolla. Esim. Savukoskella matkailu on vielä "lapsen kengissä" kun Kuusamossa on edetty paljon pidemmälle. keskeisillä elinkeinoaloilla (matkailu, alkutuotanto, puu) toimintakenttä ja intressit samta, yhteistyö näillä alueilla tärkeää Yhteistyön kulttuurin luominen on ensimmäinen edellytys Koillis-Suomen kehitymiselle kasvualueeksi. Eikä se maksa mitään. Yhteistyön kulttuurin luominen on ensimmäinen edellytys Koillis-Suomen kehitymiselle kasvualueeksi. Eikä se maksa mitään. Kuntapäättäjien kankeus ja rohkeuden puute lähteä tekemään ennakkoluulotonta ja uudenlaista yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa. Pelätään että tuo "naapuri menestyy" ja me jäädään "rannalle". Radikaali-innovaattorina, kouluttajana ja sijoittajana tunnettu Risto Linturi on käyttänyt vertausta Muurahaiset löytävät nopeasti uudet ruokapaikat tehokkaan informaationvälityssysteeminsä kautta 22. Millainen on paras- ja toimivin informaationvälityssysteemi Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämiseksi? Millaisia organisatorisia, teknisiä tai yhteityötapoihin liittyviä uusia innovaatioita tarvitaan?

Tiedottaminen eri kanavia käyttäen paikallislehdistä sähköiseen mediaan. Säännöllinen tiedottaminen - sama mistä puhutaan, kunhan alueesta ja alueen asioista puhutaan! Yleinen ja säännöllinen tiedottaminen kaikille halukkaille sähköpostilla tai kehitysyhtiön ja kuntien kotisivuilla. Nykyinen tiedottaminen kehitysyhtiöstä on katkonaista: tiedotetaan silloin kun muistetaan. Muurahaisanalogiaa muistuttuva. Muurahaisanalogia ok. Jonkinlainen sähköinen työpöytä sisäiseen verkostoitumiseen, muuten kaikki aika menee siihen, että väki huristelee erittäin epäekologisesti pitkin kairoja. Toki täytyy porukkaa oppia tuntemaankin, että saadaan asiat hoidettua. Teemakohtaiset yhteistyöryhmät voisivat olla yksi ratkaisu. Ja kerran vuodessa kunnon kehittämispäivät, jossa katsotaan, mitä on vuodessa saatu aikaan kukin tahoillaan ja mitä on suunnitteilla seuraavaksi vuodeksi. Tiedonvaihto, mielipiteiden kerääminen ja suunnitelmiin vaikuttaminen pitäisi saada kohtuu ison porukan kesken toimimaan, ettei koko touhu jää pienen joukon sisäpiiripuuhasteluksi, jolloin ei synny luottamusta eikä käytännön tuloksia. uudet mediat, konsteja on jo nyt paljon käytössä, keskustelupalstat, omat sisäiset verkot, jne Toimiva laajakaista kaikkiin talouksiin. Netti tiedottaminen. yrittäjäpohjainen yhtiö matkailumarkkinointiin koko alueelle Sähköiset kehittämisverkostot, mutta myös tavanomaiset kontaktit toimijoiden kesken. Sähköiset kehittämisverkostot, mutta myös tavanomaiset kontaktit toimijoiden kesken. Koko ja isomman alueen kattava elinkeinoyhtiö jolla tarpeeksi resursseja, osaajia ja ammattilaisia alueen vienninn, markkinoinnin ja uusien elinkeinojen luomiseen! Tälle täysi tuki kaikilta kunnilta ja päättäjiltä sekä rutkasti rahoitusta, Voitaisiin puhua mielummin "Kasvu - yhtiöstä" Kulttuuri-sanan takana voidaan sanoa olevan itsestäänselvyydeksi muotoutuneet arvot. Tästä lähtökohdasta katsottuna kulttuuria voidaan muuttaa pohtimalla tietoisesti toimintaan vaikuttavia arvoja. 23. Valitse seuraavista 3 tärkeintä arvoa, joihin Koillis-Suomen elinkeinostrategia toteutuksen yhteistyö tulisi perustua. (Mainitut arvot ovat nousseet 1. haastattelukierroksella, 2.11. Posion work shopissa ja mm. aiemmissa muissa mm. valtakunnallisissa innovaatioympäristöselvityksissä esille.) 1 = Avoimuus ja verkottuminen 2 = Epäonnistumisten ja onnistumisten hyväksyminen 3 = Innostus ja rohkeus voimavarana 4 = Itsensä ylittäminen 5 = Kokeilujen ja rohkean riskinoton arvostaminen 6 = Sosiaalinen riskinotto 7 = Suoraselkäisyys, rehellisyys ja luottamus 8 = Taloudellinen riskinotto 9 = Toiminnan korkea ambitiotaso 10 = Uusien kontaktien hakeminen 11 = Vapauden ja vastuun arvostus uuden luomisen ja huippuosaamisen käynnistäjänä 12 = Vastuun ottaminen, voimaantuminen ja uusien alkujen arvostaminen 13 = Yritystoimintaan sijoittamisen kannustaminen 14 = Ystävällisyys 15 = Muu, mikä? n=25, A=5.24, M=3.00, Q1=2.00, Q3=8.00 Perustele vastauksesi. Avoimuudella ja verkottumisella saadaan mm.luottamusta aikaan. Uusia kontakteja tarvitaan sekä uutta yritystoimintaa entisten lisäksi. Arvot pitäisi olla kaikkien ymmärrettyjä ja läheisiä. Riskiksi nousee liian ylevät ja utopistiset arvot, joita ei alueen toimijat eikä asukkaat tunne omikseen. Myös ulkopuolisille pitää antaa kuva "tavallisesta" alueesta, jonne on helppo tulla eikä tarvitse olla muuta kuin on. TUTKIMUKSEN, TUOTEKEHITYKSEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Osaaminen ja koulutusperustan vahvistaminen Delfoi-paneelin 1. haastattelukierroksella nostettiin esille pilottihaastattelun tuottamista heikot signaalit aihioista etenkin Alueelliset koulutusstrategiat, ja joustavien koulutusjärjestelmien kehittäminen niin, että opiskelu voi tapahtua työpaikoilla työn ohessa (sis. myös akateemisen oppisopimuksen), ja Osaamis- ja koulutustarpeiden ennakointi elinkeinostrategian pohjalta. Esille nousi myös tärkeänä kysymyksenä jatkokoulutuspaikkojen järjestäminen nuorille alueella. 24. Kuinka tärkeitä ovat mm. seuraavat kysymykset alueen koulutuksen kehittämiseen liittyen. Anna painoarvo 1-5, (1=ei tärkeä, 2=vähän tärkeä, 3=jonkin verran tärkeä, 4=melko tärkeä, 5=erittäin tärkeä) Ammatillisen koulutuksen yhteistyön vahvistaminen n=6, A=3.67, M=4.00, Q1=2.50, Q3=4.75

n=6, A=4.17, M=4.50, Q1=4.00, Q3=5.00 Ammattikorkeakouluyhteistyön vahvistaminen n=9, A=4.00, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00 Eri koulutusasteiden yhteistyö Internet-oppimisympäristöjen hyödyntäminen, tarpeen mukaan eri paikkoihin ja tilanteisiin notkistuva koulutusjärjestelmä n=6, A=4.17, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.75 n=6, A=3.67, M=4.00, Q1=3.25, Q3=4.00 Kaivostoiminnan tulevat tarpeet n=6, A=3.17, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.00 Lukioasteen yhteistyön vahvistaminen n=6, A=4.17, M=4.00, Q1=4.00, Q3=4.00

Matkailun ja muiden elinkeinojen kansainvälistyminen n=6, A=3.50, M=3.00, Q1=3.00, Q3=3.75 Muun tutkimuslaitosyhteistyön vahvistaminen n=6, A=4.17, M=4.50, Q1=4.00, Q3=5.00 Oppisopimustoiminnan hyödyntäminen n=6, A=2.50, M=2.50, Q1=2.00, Q3=3.00 Peruskoulukysymykset n=6, A=2.17, M=2.00, Q1=2.00, Q3=2.75 Urheiluopistoyhteistyö n=6, A=3.33, M=3.50, Q1=2.25, Q3=4.00 Vapaan sivistystyön järjestelmien hyödyntäminen (kesäyliopisto, avoin yliopisto, kansanopistot, kansalaisopistot, urheiluopistot))