Loppuraportti: 25.1.2017
Loppuraportti i Tiivistelmä Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman perustaksi tehtiin nuorille suuntautunut kyselytutkimus, jonka pohjalta muotoutuivat ohjelman hyötytavoitteet nuoruuteen ja aikuistumiseen liittyviltä osaalueilta. Elinvoimana Nuoret -festarilla hyötytavoitteet puettiin julkilausuman muotoon; nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat, kaikille nuorille turvataan mahdollisuus mielekkääseen vapaa-ajantoimintaan, nuorten asunnottomuus ja työttömyys vähenee sekä nuorten henkinen ja hengellinen kasvu tukevat nuoren persoonallisuutta. Näistä neljä ensimmäistä nousivat sellaisiksi tavoitteiksi, joista syntyi projekteja ja toimenpiteitä. Koko kehitysohjelman toiminnan ajan Espoo on parantanut ja hipoo lähes täydellisyyttä koulutustakuun toteuttamisessa. Kaikille peruskoulunsa päättäneille nuorille on kyetty tarjoamaan 2. asteen koulutuspaikka tai täydentävää ja valmentavaa koulutusta. Samalla Omnian ammatillisen koulutuksen keskeytykset ovat vähentyneet ja tutkintojen läpäisyprosentti on noussut yli kymmenellä prosentilla. Matalankynnyksen kerhotoimintojen määrä kouluissa ja liikunta- ja nuorisopalveluissa on kasvanut tasaisesti ohjelmakauden ajan. Liikunnallista elämäntapaa ja hyvinvointia on edistetty WAUkerhoissa ja Stadium Sports Camp -leiritoiminnoissa. Kehittyvä Harrastushaku -sivusto antaa tulevaisuudessa lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen tietoa asuinalueiden harrastustoimintamahdollisuuksista. Erityisen maininnan ansaitsee nuorten pitkäaikaisasunnottomuuden väheneminen sekä päihteettömän kriisiasuntolan avaaminen syksyllä 2016. Kiitoksen ansaitsevat ne nuoret, jotka haastavasta elämäntilanteestaan huolimatta osallistuivat Nuoret Arjen keskiössä -projektiin ja suunnittelivat tulevaisuuden asuntoja ja asumisympäristöjä. Erittäin vaikeassa työllisyystilanteessa on käynnistetty projekteja ja toimenpiteitä, joilla yhteistyöverkostojen kautta on satoja nuoria ohjattu koulutukseen, työllisyyteen ja lisäksi heille on annettu sosiaalisia valmiuksia arjen haasteista selviämiseen. ESR-rahoitteinen Ohjaamo Espoo on verkostoitunut Etsivän nuorisotyön, Vamos Espoon, Monik ry:n Urax-hankkeen, aikuissosiaalityön, TE-toimiston ja nuorisopalveluiden kanssa, jotta nuorten sujuva ohjaaminen tarpeiden mukaan olisi mahdollista. Keväällä 2017 toiminnot sijoittuvat toistensa lähelle Leppävaaraan, jolloin nuorten asiointi helpottuu entisestään. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman iloisena päätöksenä voidaan pitää Youth Beyond the Borders -pilotin loppujuhlia Helinä Rautavaaran museolla. Nuoret Vamos Espoosta, Keskuspuiston ja Omnian ammattioppilaitoksista esittelivät eri taidelaitosten kanssa luomiaan esityksiä, joista huokui aktiivisuus ja kantaaottavuus. Viimeisessä kokouksessaan nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä totesi, että vastaavanlaista ohjelmaa, joka paneutuu 16 29-vuotiaiden nuorten hyvinvointiin, tarvitaan jatkossakin, koska asetetut hyötytavoitteet ovat yhä ajankohtaisia ja tavoiteltavia.
Loppuraportti ii SISÄLLYS 1 OHJELMAN TOTEUTUS... 1 1.1 YLEISKUVAUS OHJELMASTA JA SEN ETENEMISESTÄ... 1 1.2 OHJELMAN ORGANISAATIO... 2 1.3 TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET, RAHOITUS JA RESURSSIT... 3 2 OHJELMAN TULOKSET HYÖTYTAVOITTEITTAIN... 3 2.1 HYÖTYTAVOITE 1: NUORTEN HYVINVOINTI LISÄÄNTYY JA MAHDOLLISUUDET JATKO-OPINTOIHIN PARANEVAT... 3 2.2 HYÖTYTAVOITE 2: TURVATAAN KAIKILLE NUORILLE MIELEKÄS VAPAA-AJANTOIMINTA SOSIOEKONOMISISTA TAI MUISTA LÄHTÖKOHDISTAAN HUOLIMATTA... 5 2.3 HYÖTYTAVOITE 3: NUORTEN ASUNNOTTOMUUS VÄHENEE... 7 2.4 HYÖTYTAVOITE 4: NUORTEN TYÖTTÖMYYS VÄHENEE... 8 3 JOHTOPÄÄTÖKSET OHJELMAN ONNISTUMISESTA JA KESKEISET OPIT... 11 4 JATKONÄKYMIÄ JA KEHITYSIDEOITA OHJELMAN KOHDEALUEELLA... 11 LIITTEET 12
Loppuraportti 1 1 Ohjelman toteutus 1.1 Yleiskuvaus ohjelmasta ja sen etenemisestä Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tavoitteena oli kehittää ja vahvistaa nuorten ennaltaehkäiseviä palveluita ja edistää heidän hyvinvointiaan. Yhtenä kärkitavoitteena oli tukea nuorisotakuun toteutumista Espoossa. Ohjelmalla oli vahva sidos Espootarinan päämääriin ja varsinkin tavoitteeseen: Espoolaiset ovat aktiivisia ja omatoimisia huolehtien itsestään, läheisistään ja lähiympäristöstään, mutta kukaan ei jää tukea vaille, mikäli omat voimat eivät riitä. Ohjausryhmä teetti Fountain Parkilla kyselytutkimuksen nuorille hyvästä arjesta, mikä osaltaan vahvisti kehitysohjelman tavoitteiden valintaa. Kehitysohjelman hyötytavoitteet hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 10.6.2013 ja ohjelmasuunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman hyötytavoitteet liittyivät nuoren itsenäistymisen tukemiseen: 1. Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatko-opintoihin paranevat. 2. Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajan toiminta sosioekonomisista ja muista lähtökohdista huolimatta. 3. Nuorten asunnottomuus vähenee. 4. Nuorten työttömyys vähenee. Kehitysohjelman toteutusvaihe alkoi varsinaisesti vuoden 2014 alusta, jolloin toteutettavat projektit ja toimenpiteet käynnistyivät. Ohjelman hyötytavoitteet pysyivät koko toiminnan ajan samoina, mutta toimintaympäristön muutokset, kuten nuorisotyöttömyyden kasvu, lainsäädännölliset muutokset sekä turvapaikan hakijamäärän äkillinen kasvu, ovat vaikuttaneet ohjelman toimenpiteisiin ja varattujen määrärahojen käyttöön. Tehtävien painotukset hyötytavoitteittain tarkentuivat vuosittain hyväksytyssä toimintasuunnitelmassa, jossa huomioitiin myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset ja niiden vaikutukset tulosyksiköiden toimintaan ja kehittämisprojekteihin. Näitä muutoksia olivat mm. oppilashuoltolaki, sosiaalihuoltolaki sekä 2. asteen koulutukselliset muutokset, kuten nuorten aikuisten osaamisohjelmat ja uusien ammatilliseen koulutukseen valmentavien koulutusten alkaminen (Valma ja Telma). Kehitysohjelman tuloksista ja hyötytavoitteiden toteutumisesta on raportoitu kaupunginhallitukselle ja valtuustolle kaksi kertaa vuodessa samanaikaisesti seuranta I:n kanssa elokuussa ja tilinpäätöksen ennakkotiedon kanssa tammikuussa omana prosessinaan ja asianaan. Kehitysohjelmien ohjausryhmien yhteiskokoukset järjestettiin vuosittain kahdesti, elosyyskuussa ja tammi-helmikuussa. Yhteiskokousten sisältö annettiin ohjelmien tilannekatsauksena tiedoksi kaupunginhallitukselle ja valtuustolle yhteiskokouksen jälkeen. Lisäksi Nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelmat ovat järjestäneet yhteisen seminaarin ja kaksi kehittämis- ja seurantakokousta nuorten osallisuuden edistämisestä.
Loppuraportti 2 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä teki ohjelman lopetuspäätöksen raportin hyväksymiskokouksessa 25.1.2017. 1.2 Ohjelman organisaatio Kehitysohjelman organisointi ja tehtävät määriteltiin ohjelmakuvauksessa, joka hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 16.12.2013. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä on koostunut kaupunginhallituksen nimeämistä luottamushenkilöistä, kaupunginjohtajan nimeämistä toimialojen ja tulosyksiköiden edustajista sekä asiantuntijajäsenistä. Toimintakaudella ohjausryhmään ovat kuuluneet seuraavat henkilöt: Luottamushenkilöt: Martti Hellström, puheenjohtaja Henrik Vuornos, varapuheenjohtaja Anitra Ahtola Heli Halava Mikael Eriksson Paula Ekström (2013), Robin Paul (2014 2015) ja Topias Lankinen (2016), nuorisovaltuuston edustajat Asiantuntija- ja työntekijäjäsenet: Sampo Suihko, omistaja Kaisu Toivonen / Harri Rinta-aho Jere Kunnas Teemu Haapalehto Said Aden (2015 alkaen) Anna Maija Josefsson / Päivi Jouttimäki Merja Nordling (2014 alkaen, vuonna 2013 ohjelmapäällikkönä) Sirpa Jylkkä / Hilkka Koukkunen, Uudenmaan TE-toimisto Heli Holm, viestintävastaava Viula Pakka, ohjelmapäällikkö (2014 alkaen). Ohjausryhmä kokoontui ohjelman suunnitteluvaiheessa noin kaksi kertaa kuukaudessa. Projektitoimintojen ja toimenpiteiden käynnistyessä ohjausryhmä on kokoontunut kerran kuukaudessa arvioimaan toimintojen etenemistä. Nuorten elinvoimaisuus - kehitysohjelman projekteilla ja toimenpiteillä on ollut omat ohjausryhmänsä ja ne ovat joko nivoutuneet osaksi tulosyksikköjen toimintaa tai hallinnoitu verkostotahojen toimesta (ks. liite). Ohjausryhmä on käsitellyt mm. seuraavia asiakokonaisuuksia: vuosittaisen toimintasuunnitelman ja siihen liittyvät rahoituspäätökset
Loppuraportti 3 suunnitelman muutoksista aiheutuvat toimenpiteet ja niiden rahoitus (esim. turvapaikanhakijoille suunnattu toiminta) asiantuntijoiden ja projektipäälliköiden esittelyt hyötytavoitteiden toimenpiteiden etenemisestä päätti ja järjesti verkostoitumisseminaareja nuorten kanssa toimiville tahoille toteutti tutkimuksia ja kartoituksia sekä hyväksyi valtuustolle annettavat seurantaraportit. 1.3 Toteutuneet kustannukset, rahoitus ja resurssit Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma on käyttänyt ohjelmakaudella projekteihin ja toimenpiteisiin yhteensä 283 135 euroa. Määrärahaa on käytetty projektien omarahoitusosuuksiin, tutkimuksiin ja kartoituksiin sekä tapahtumien ja seminaarien järjestämiseen. Henkilöstömenot ovat kuuluneet kehitysohjelman toimenpiteisiin osallistuneiden tulosyksiköiden määrärahoihin. Suurimmat projektit ja hankkeet on rahoitettu poikkihallinnollisesti tai projektit, kuten Tajua Mut! ja Ohjaamo Espoo, ovat saaneet ulkoista rahoitusta. Suurimmat kaupungin ulkopuoliset rahoittajat ja yhteistyötahot ovat olleet Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra), opetus- ja kulttuuriministeriö, Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Uudenmaan TE-toimisto sekä verkostotahoista Helsingin Diakonissalaitos (Vamos Espoo) ja koululutuskuntayhtymä Omnia ja Nuorisoasuntosäätiö. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman yhteistyötahot ovat mm. hallinnoineet projekteja ja vastanneet niiden raportoinneista mm. rahoittajille. 2 Ohjelman tulokset hyötytavoitteittain 2.1 Hyötytavoite 1: Nuorten hyvinvointi lisääntyy ja mahdollisuudet jatkoopintoihin paranevat Nuorten hyvinvoinnin kehittyminen rakentuu itsenäistymis- ja osallistumismahdollisuuksista sekä sosiaalisista verkostoista, jotka tukevat nuoren pyrkimyksiä. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tavoitteena on ollut seurata ja tukea niitä toimenpiteitä ja projekteja, joilla hyvinvointia edistetään. Espoossa on onnistuttu hyvin peruskoulun päättävien nuorten koulutustakuun toteuttamisessa. Kaikille nuorille on onnistuttu osoittamaan peruskoulun jälkeen 2. asteen koulutuspaikka tai vaihtoehtoisesti tarjoamaan koulutuspaikkaan valmistavaa koulutusta. Koulutuspaikkojen ulkopuolelle on vuosina 2015 2016 jäänyt alle kymmenen nuorta. Vuonna 2016 espoolaisnuorista n. 70 % jatkoi lukioon ja 30 % ammatilliseen koulutukseen. Etsivä nuorisotyö on ollut yhteydessä niihin nuoriin, jotka eivät ole hakeneet koulutuspaikkaa. Vuonna 2016 espoolaisnuoria oli asiakkaina 688, joista 204:lle tehtiin etenemissuunnitelma ja jotka olivat ohjaajiin tiiviimmin yhteydessä. Suurin osa nuorista oli 16 24-vuotiaita, joista ammatillisen koulutuksen keskeyttäneitä oli 40 ja lukiokoulutuksen keskeyttäneitä 4. Näistä nuorista miehiä oli 121 (lähde: Omnia).
Loppuraportti 4 Nuorten aikuisten yksilöllistä kouluttautumista ammattiuralle ovat helpottaneet mm. Omniassa ja muissa ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetyt nao-koulutukset eri ammattialoille sekä syksystä 2015 lähtien ammattiin valmentavat Valma- ja Telmakoulutukset. Nuorten hyvinvoinnin kehittymistä oli tarkoitus mitata kouluterveyskyselyn avulla, mutta valitettavasti ao. tutkimus epäonnistui vuonna 2015 ja vertailutietoja ei vuoteen 2013 saatu kiusaamisesta, koetusta hyvinvoinnista ja terveydentilasta tai harrastuneisuudesta ja ystävyyssuhteista. Kuitenkin voidaan olettaa, että espoolaisnuorten tulokset myötäilevät valtakunnallisia tuloksia, joiden perusteella nuorten tupakointi on vähentynyt ja raittiiden nuorten määrä lisääntynyt. Sen sijaan nuuskan käyttö on yhä edelleen kasvanut, varsinkin pojilla, jotka opiskelevat ammatillisissa oppilaitoksissa. Samansuuntainen tulos on laittomien huumeiden kokeilemisessa. Espoossa toteutettiin syksyllä 2016 suomenkielisille 8. luokkalaisille nuoren hyvinvointikartasto -kysely. Kyselyssä pyydetään nuoria arvioimaan liikennevaloilla omaa hyvinvointiaan mm. päihteiden, ihmissuhteiden, fyysisen aktiivisuuden ja terveyden eri osa-alueilla. 80 % nuorista ilmoitti, että heillä on hyvät suhteet läheisiinsä ja ystäviinsä. Punaista liikennevalon rastitti 17 % nuorista, jolloin läheiset ihmissuhteet eivät ole kunnossa ja nuori kokee olevansa yksinäinen (lähde: sosiaali- ja terveystoimi). Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman keskeisenä projektina tähän hyötytavoitteeseen on ollut Tajua Mut! -projekti (liputusmenetelmä), jonka avulla tunnistetaan tukea tarvitsevat lapset ja nuoret jo varhaisessa vaiheessa. Projekti liittyy valtakunnalliseen Sitran ja opetus- ja kulttuuriministeriön tukemaan kehitystyöhön ja Espoolla on ollut suuri rooli mm. tietojärjestelmän hankinta- ja kehitystyössä (Espoo on tietojärjestelmän kansallinen omistaja). Vuonna 2016 otettiin käyttöön yhden käyttökerran toimintatapa, jolloin yksi liputus riittää tukiprosessin käynnistämiseen. Uuden toimintamallin on jo voitu havaita lisäävän käytettävyyttä ja tuen saannin nopeutumista. Tajua mut! on myös mukana Pyydä apua -painikkeen pilotoinnissa (sotet / perhetyö), jossa nuori voi myös itse jättää yhteydenottopyynnön. Tämäkin hanke on osa kansallista kehitystyötä. Toimintamalli on edistänyt poikkihallinnollista yhteistyötä, sillä mukana ovat useat sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen toimijatahot sekä lisäksi mallin ovat ottaneet käyttöönsä Espoon seurakunnat, poliisi, SVEPS, Vamos, Tyttöjen talo, SPR:n Nuorten turvatalo sekä kaupungin ulkopuolisista kouluista ja oppilaitoksista Omnia, Espoon kristillinen koulu ja Steinerkoulu ja lisäksi useat harrastustoimintaa tarjoavat organisaatiot. Koulutettuja henkilöitä on yli 3000. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tavoitteena on ollut lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia osallistua oman toimintaympäristönsä kehittämiseen ja samalla auttaa nuorten kanssa toimivia tahoja verkostoitumaan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nuoret ovat osallistuneet ja antaneet mielipiteensä erilaisissa tutkimuksissa (esim. Sujuva arki -kysely, Nuorisotakuun kartoitus -hanke), seminaareissa (Nuorten osallisuus -seminaari) ja projekteihin (Paikalla-hanke, Nuoret arjen keskiössä -hanke). Nuorten kanssa toimiville tahoille verkostoitumismahdollisuuksia ja tilaisuuksia (mm. Yhteistyöllä parempaan ja Monialainen yhteistyö ja espoolaisnuorten hyvinvointi -seminaarit). Osallisuutta parantavia toimenpiteitä ja kehittämishankkeita on käynnistetty yhdessä nuorisovaltuuston ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelman kanssa. Nuorten tyttöjen kokema fyysinen uhka on yksi kouluterveystutkimuksessa noussut huoli, joka ammattioppilaitoksissa opiskelevilla on säilynyt noin 20 %:ssa ja
Loppuraportti 5 lukiolaistytöillä noussut n. 10 %:sta 15 %:iin. Syksyllä 2016 aloitettiin yhteistyö Kalliolan Nuoret ry:n Tyttöjen talon kanssa, jossa aloitettiin nuorten äitien toimintaryhmiä ja kokoamaan (yksilöohjaukset) väkivaltaisten tyttöjen ryhmää. Toiminnot liittyvät valtakunnalliseen Maria Akatemian Keijun Varjo -hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja ja työtapoja ryhmänohjaukseen ja yksilötyöhön. Espoosta mukana ovat lisäksi lastensuojelu- ja neuvolatoiminnot. Hanke jatkuu vuonna 2017. KatuMetro-tutkimuksen Paikalla-hankkeen osaa toteutettiin Espoossa vuoden 2016 syksyllä, ja sen tarkoituksena on löytää ja testata menetelmiä, joilla lisätään nuorten osallisuutta asuinalueidensa kehittämisessä. Espoossa mukana olivat nuorten elinvoimaisuus ja Osallistuva Espoo -kehitysohjelmat, nuorisovaltuusto, tekninen ja ympäristötoimi ja nuorisopalvelut. Hankkeen toteutti Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja kohteeksi otettiin Karakallio. Hankkeen loppuraportti valmistuu keväällä 2017. Hyötytavoitteen toteutumisen ennustaminen luotettavasti ei ole mahdollista. Yhteiskunnan taloudelliset olosuhteet heijastuvat nuoriin ja heidän perheisiinsä ja vaikuttavat sekä sosiaaliseen ympäristöön että mahdollisuuksiin itsensä kehittämiseen ja opiskeluun. Ohjelman projekteilla on kuitenkin pyritty lieventämään näitä vaikutuksia ja mahdollistamaan erilaisten nuorten osallistuminen ja kuuleminen. Espoo on pystynyt tarjoamaan kaikille peruskoulun päättäneille nuorille koulutuspaikan ja ohjelmakauden aikana Omnian ammatillisten perustutkinto-opiskelijoiden läpäisyprosentti on yli 10 % aina 74,2 %:iin (lähde: Omnia). 2.2 Hyötytavoite 2: Turvataan kaikille nuorille mielekäs vapaa-ajantoiminta sosioekonomisista tai muista lähtökohdistaan huolimatta Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tavoitteena oli vaikuttaa siihen, että jokaisella espoolaisnuorella olisi mahdollisuus itseään kiinnostavaan harrastukseen. Kehitysohjelman alkuvaiheessa hyötytavoitteen toimenpiteiksi valikoituivat ns. harrastustakuukortti ja Nuorten Areena, mutta näistä luovuttiin, koska ne eivät olleet taloudellisesti toteuttamiskelpoisia. Valtuustokauden aikana hyötytavoitteeseen vaikuttivat taloudellisen tilanteen muutokset, jota entisestään heikensivät vanhempien mahdollisuuksia tukea lastensa harrastuksia. Vuonna 2015 toteutetussa kuntapalvelututkimuksessa 17 % vastaajista ilmoitti, että heillä ei ole varaa omiin tai lastensa harrastuksiin. Harrastuskortin sijaan liikunta- ja nuorisopalveluissa alkoi kartoitus jo olemassa olevista harrastusmahdollisuuksista ja näiden sijoittamisesta Harrastushaku.fi-sivustolle. Tämän sivuston kautta saadaan espoolaisten lasten ja nuorten sekä heidän vanhempiensa tietoisuuteen kaupungissa olevat toimintamahdollisuudet eri asuinalueilla. Harrastushaun käyttö on kasvanut hiljalleen ja maaliskuussa 2017 alkaa ensimmäinen mittava markkinointi sekä käyttäjille että ilmoittajille ulkomainontana, somessa, busseissa jne. Tällä hetkellä uusittuun versioon on nuoriso- ja liikuntapalveluiden lisäksi tunnukset 19 ulkopuolisella harrastustoiminnan tarjoajalla. Useimmat esim. kaupungin eri toimipisteiden ja mm. nuorisoyhdistysten toiminnot ovat edullisia tai jopa maksuttomia. Lisäksi kaupungin toimijat, kuten koulut, kirjastot ja liikunta- ja nuorisopalvelut ovat lisänneet matalankynnyksen kerhotoimintoja ja tukea niille yhdistyksille ja seuroille, jotka järjestävät lapsille ja nuorille toimintaa.
Loppuraportti 6 Sivistystoimen eri tulosyksiköiden tarjoamat harrasteryhmät: Ryhmätoiminto Ryhmien määrä Osallistujien määrä Harrastusryhmät 701 50 143 Vertaisryhmät 27 152 Pop in - Pop out -ryhmät 178 Ryhmistä ei ole laskettu osallistujia Sisältö Koulujen, kirjastojen, liikunta- ja nuorisopalveluiden kerhotoiminnot, jotka ovat pitkäkestoisia ja joissa lapset ja nuoret ovat jäseninä (ystävyyssuhteet, sosiaalinen verkosto) Tuen antaminen ryhmän jäsenille yhteisestä aiheesta ja ammatillisella ohjauksella (esim. päihteet, yksinäisyys) Toiminta antaa virikkeitä harrastuksiin. Lyhytkestoisiin toimintoihin ei synny jäsenyyttä. Vuoden 2016 tilastotilanne 20.1.2016, lähde sivistystoimen tulosyksiköt Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikutti ryhmätoimintojen tarpeen kasvamiseen. Vuoden 2015 lopussa turvapaikanhakijoita oli Espoossa yhtensä 1 643 (+ 91 kirjoilla Espoon ryhmäkodissa, mutta sijoitettuna muualla). Alaikäisiä yksin maahan tulleita lapsia ja nuoria oli 395 (+94) ja perheen kanssa tulleita lapsia noin 100. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma tuki heille järjestettyjä taide- ja musiikkityöpajoja sekä liikuntailtojen järjestämistä. Tässä työssä mukana olivat 09 Human rights, Espoon kuvataidekoulu, Rytmimusiikkikoulu Tauko ja Espoon Tyttöjen Talo. Liikuntailtoja on vielä järjestetty syksyllä 2016, mutta tarve on vähentynyt. Vuoden 2016 lopulla turvapaikanhakijoita oli Espoossa noin 1050 ja alaikäisille nuorille on varattu 100 paikkaa mm. ryhmäkodeista. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmaan kuuluvat Stadium Sports Camp -liikunta- ja elämysleirit alkoivat kesällä 2015 Leppävaaran urheilupuiston alueella. Leireillä annetaan lapsille ja nuorille virikkeitä eri liikuntalajien harrastamiseen ja samalla ne ovat antaneet kesätyöpaikkoja koululaisille ja alan opiskelijoille. Leirit oli suunnattu 11 14- vuotiaille, ja espoolaisille nuorille tarjottiin myös maksuvapautuspaikkoja (n. 10 % paikoista). Vuonna 2015 leireille osallistui 303 nuorta ja vuonna 2016 433 nuorta ja kesätyöpaikkoja oli lähes 100. Uutena toimintona olivat päiväleirit, jotka suunnattiin 6 10-vuotiaille. Stadium Sports Camp -leirien toteutuksessa ovat olleet mukana liikuntaja nuorisopalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut, Omnia, Laurea ja useat espoolaiset liikuntaseurat. Yhteistyö jatkuu edelleen vuonna 2017, mutta leiritoimintojen pääpaino siirtyy päiväleireihin ja ne suunnataan 6 12-vuotiaille ja liikunnassaan soveltamista tarvitseville nuorille. Myös markkinoinnin pääpaino siirtyy Espooseen ja pääkaupunkiseudulle. Vuoden 2016 syksyllä Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma tuki Espoon Icehearts ry:tä toiminnan laajentamisessa ja tyttöryhmien aloittamisessa. Icehearts ry:n toiminta on pitkäkestoista ja osallistujat valitaan yhteistyössä opetus- ja sosiaalitointen kanssa tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista.
Loppuraportti 7 Syksyllä 2016 pilotoitiin Youth Beyond the Borders -hanketta, jonka tavoitteena oli taiteen menetelmin tukea nuorten fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia edellytyksiä arjen toiminnoissa. Samalla he tutustuivat opiskelukaupunkinsa kulttuuritarjontaan. Hanketta hallinnoi Helinä Rautavaaran museo ja mukana olivat Esittävän taiteen koulu Esko, Tanssiteatteri Glims & Gloms ja Sarjakuvakeskus. Pilotissa oli mukana 16 25-vuotiaita oppilaita Valma- ja Telma-koulutuksista Omnian ja Keskuspuiston ammattioppilaitoksista sekä vapaa-ajalla Vamos Espoon toiminnassa mukana olevia nuoria. Hanke tuotti ennakkomateriaalia laajempaa projektia varten, johon haetaan rahoitusta vuonna 2017. Hyötytavoitteen toteutumista on vaikeaa arvioida, koska tällä hetkellä ei ole käytössä tilastotietoja siitä, miten lapset ja nuoret itse kokevat pääsevänsä harrastuksiin (kouluterveystutkimus). Yllä olevat luvut kertovat lähinnä siitä, miten paljon kaupungin eri toimijat ovat kyenneet tarjoamaan matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksia ja kerhotoimintoja. Kehitysohjelmakaudella opetushallituksen rahoittamia kerhotoimintaa on pystytty laajentamaan ja liikuntapalveluissa on lisätty Wau-kerhotoimintaa, johon osallistui jo 2 500 lasta ja nuorta. Kaupungin tarjoamien palveluiden lisäksi lapset ja nuoret hyödyntävät liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen ja seurakuntien sekä yksityisten yrittäjien tarjoamia palveluita. 2.3 Hyötytavoite 3: Nuorten asunnottomuus vähenee Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman tavoitteena oli seurata ja selvittää nuorten asunnottomuuteen liittyviä syitä ja edistää niitä menetelmiä, joilla asunnottomuutta saadaan vähennettyä. Itsenäistyvän nuoren asunnottomuudella on vaikutukset hänen kouluttautumiseensa ja työelämään siirtymiseen. Espoossa nuorten tilastollinen asunnottomuus väheni vuoteen 2015 saakka, mutta se kääntyi hienoiseen nousuun vuoden 2016 aikana. Nuorten asunnottomuus on usein myös tilastoilta piilossa, koska asunnon puuttuminen ei välttämättä näy hakijoina vaan viivästyttää irtautumista vanhempien kodista. Lisäksi muuttoliike maan sisällä ja maahanmuutto ovat kasvattaneet asuntojen tarvetta. Positiivista on, että Espoossa on kyetty vähentämään nuorten pitkäaikaisasunnottomuutta. Nuorten asunnottomuus Espoossa vuosina 2013 2016: Asunnottomat/ vuosi Alle 25-vuotiaat asunnottomat josta pitkäaikaisasunnottomia 2013 2014 2015 2016 150 159 136 144 37 70 45 25 Lähde: Espoon aikuissosiaalityö / Ara Espoossa on kehitysohjelman toiminnan aikana kehitetty aktiivisesti toimenpiteitä asunnottomuuden poistamiseksi: Espoo on aloittanut uutena toimintana välivuokrausta pilotoivan hankkeen yhteistyössä Y -säätiön kanssa. Välivuokrauksella pyritään saamaan asuntoja yksityisiltä vuokramarkkinoilta ensisijaisesti alle 30-vuotiaille.
Loppuraportti 8 Espoo on lisännyt nuorten ja aikuisten tuetun asumisen palveluvalikoimaa allianssimallilla alle 30-vuotiaille. Espooseen on perustettu päihteetön kriisimajoituspiste, joka avautui syksyllä 2016. Espoo on varannut kolme tonttia nuorten asumiseen (yhteensä 200 asuntoa); Friisinmäki (2017), Suviniitty (2016) ja Holmanpuisto II (2017). Asumiskoordinaattori antaa Ohjaamo Espoossa nuorille asumisneuvontaa ja järjestää asunnonhakuinfoja. Kehitysohjelmaan kuuluneen Nuoret arjen keskiössä -projektin tuotokset ovat vaikuttaneet asunto-ohjelman toteutumiskohteisiin (Suviniitty), ja osallistavalla menetelmällä tuotetut ideat sekä menetelmä ovat jatkossakin suunnittelijoiden käytössä. Projektissa eri kulttuuritaustaiset ja eri elämäntilanteessa olevat nuoret suunnittelivat yhteistyössä ammattilaisten kanssa asumisyhteisöjä ja asuinympäristöä syksyn 2014 aikana neljässä työpajassa. Kussakin työpajassa oli 33 43 osallistujaa, joista nuoria oli 14. Ammatillisista organisaatioista mukana olivat mm. tekninen ja ympäristötoimi, sosiaali- ja terveystoimi, Alkuasunnot oy ja Nuorisoasuntoliitto, joka vastasi käytännön järjestelyistä. Hyötytavoitteen toisena toimenpiteenä oli edistää adhd- ja asperger-nuorten tuettua asumista Espoossa. Oma Väylä -hankkeessa keskeisinä toimijoina olivat Kela ja Espoon kaupungin sosiaali- ja terveystoimi, joka avusti nuorten kuntoutujien rekrytoinnissa. Hanke oli suunnattu 18 35-vuotiaille ja sen toteutti neuropsykiatriakeskus ProNeuron. Kuntoutusjaksoille osallistui 37 espoolaisnuorta. Syksyllä 2014 Espooseen saatiin valtakunnallinen asunnottomuusseminaari ja sen yhteyteen nuorten alaseminaari Koti 2025 oivalluksia nuorten asumiseen. Seminaarissa syntyneet toimenpide-ehdotukset (21 kpl) vaikuttivat Aune 2016 2019 - ohjelmaan (Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpideohjelma). Seminaarin järjestivät Espoon eri toimialat, ympäristöministeriö, Ara ja Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke. Pienempänä yhteistyöhankkeena painettiin Omaan kotiin -opasta yhteistyössä Nuorten asuntoliiton ja Marttaliiton kanssa. Opas jaettiin 2. asteen oppilaitoksiin, aikuissosiaalityön toimipisteisiin, työpajoille sekä eri projektien toimipisteisiin. Opas antoi aikuistumisikäisille nuorille tietoa itsenäisestä asumisesta ja siihen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Lisäksi opasta hyödynnettiin koulutustilaisuuksissa. Espoossa on tehty useita toimenpiteitä ja suunnitelmia nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisemiseksi ja poistamiseksi. Erityisen positiivista on pitkäaikaisasunnottomien nuorten vähentyminen ja erityisryhmien valmentaminen itsenäiseen asumiseen. 2.4 Hyötytavoite 4: Nuorten työttömyys vähenee Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman suunnitelman mukaisesti hyötytavoitteena oli nuorisotakuun toteutumisen tehostaminen Espoossa ja nuorisotyöttömyyden vähentäminen yhteistyössä eri toimijatahojen kanssa. Erityistä huomiota haluttiin kiinnittää mm. maahanmuuttajataustaisiin nuoriin ja romaninuoriin. Osaltaan valtakunnalliset nuorten aikuisten osaamisohjelmat ja myöhemmin ammattiin
Loppuraportti 9 valmistavat Valma- ja Telma-koulutukset ovat antaneet nuorille yksilöllisiä polkuja ammattiin ja työllisyyteen. Myös Ohjaamo Espoon palvelut on tarkoitettu kaikille nuorille. Vuoden 2013 lopussa nuorisotyöttömyys lähti voimakkaaseen kasvuun ja hienoinen laskusuunta alkoi kesällä 2016: 15 29-vuotiaat työttömät nuoret Espoossa 2013 2016 Vuosi / Ikäryhmä 15 19 v. 20 24 v. 25 29 v. yhteensä 31.12.2013 239 861 1068 2168 31.12.2014 289 1135 1334 2758 31.12.2015 302 1146 1503 2951 30.12.2016 246 1141 1487 2874 Lähde: Tem.fi Lisäksi positiivista on se, että peruskoulun varassa olevien työttömien määrä on laskenut tasaisesti. Vuonna 2013 heitä oli 608 ja marraskuun lopussa 2016 577 nuorta. Sen sijaan työttömänä olevien ylioppilaiden määrä on vuosittain hienoisesti kasvanut (v. 2013 233 ja 2016 375 nuorta). Hyötytavoitteen eteenpäin viemiseksi suunniteltiin nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti, jossa keskityttiin 17 29-vuotiaiden työllistymistä ja opiskelua tukevien ja valmentavien palveluiden kartoittamiseen. ESR-rahoitteisen projektin toteuttamista hallinnoi Omnia, joka myös osallistui kehitysohjelman kanssa projektin rahoittamiseen. Projektin päätösseminaari pidettiin 23.9.2014 ja kartoitusprojektin seurauksena yhteistyössä Omnian ja Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa tehtiin hankehakemus (ESR 2015 2018) ohjaamotoiminnan käynnistämiseksi Espoossa. Ohjaamo on osa työja elinkeino, opetus- ja kulttuuri sekä sosiaali- ja terveysministeriön valtakunnallista kehittämistoimintaa, jonka tavoitteena oli luoda paikallisesti toimiva nuorten matalan kynnyksen palvelumalli, jolla vahvistetaan nuorten koulutukseen ja työmarkkinoille pääsyä riippumatta heidän lähtötilanteestaan. Ohjaamo Espoo avasi ovet nuorille syksyllä 2015. Pääkaupunkiseudun ohjaamot suunnittelivat toimintojen sisältöä ja seurantaa yhdessä. Ohjaamo Espoossa on kehitetty matalan kynnyksen tiimityötä ja samalla ohjattu nuoria koulutukseen, työllisyyteen ja itsenäistymiseen. Projektihenkilöstön lisäksi ohjaamossa työskentelee aikuissosiaalityön asumiskoordinaattori, Uudenmaan TE-toimiston ja terveydenhuollon henkilöstöä sekä nuorisopalveluiden ohjaajia. Ohjaamo tekee läheistä yhteistyötä Vamos Espoon, Espoon tyttöjen Talon, Etsivän nuorisotyön (Omnia), Uraxhankkeen sekä Espoon kaupungin tulosyksiköiden kanssa. Näiden tahojen kanssa on myös kehitetty yli 16-vuotiaiden matalankynnyksen toimintamallia, jossa nuoret saisivat tarvitsemaansa tukea ja ohjausta yhdestä paikasta. Tämä toiminta käynnistyy keväällä 2017 yhteisissä tiloissa Leppävaaran alueella. Valtakunnalliset ESR-rahoitteiset ohjaamohakkeet päättyvät keväällä 2018, jolloin hankkeiden sisällöllinen ja rahoituksellinen jatko valtionhallinnon osalta selviää. Arvioinnin tekee valtakunnallinen Kohtaamo-hanke, jota johdetaan Jyväskylän Elykeskuksesta.
Loppuraportti 10 Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelma tuki Vamos Työ -projektin aloittamista, joka kohdistui pääasiassa 16 29-vuotiaisiin palveluiden ulkopuolella oleviin nuoriin ja joille annettiin intensiivistä tukea ja sosiaalista kuntoutusta. Projekti tavoitti toimintansa aikana lähes 300 nuorta, joista 74 % ohjautui työhön tai koulutukseen. Osa nuorista jatkoi vastaavanlaisessa palvelukokonaisuudessa, ja projekti siirrettiin normaalin yhteistyörahoituksen piiriin vuonna 2015. Maahanmuuttajataustaisten nuorten mahdollisuuksia työllistymiseen parannettiin tukemalla Urax-hanketta, jota hallinnoi Monik ry. Sen tavoitteena on tarjota 18 29- vuotiaille nuorille tukea työpaikan löytämiseen avoimilta työmarkkinoilta ja tarvittaessa nuoria ohjataan myös elämänhallinnallisissa asioissa. Hanketta tukevat Uudenmaan TE-toimisto sekä Espoon ja Helsingin kaupungit. Hanke jatkuu vuoden 2017 ajan. Espoossa on sekä poikkihallinnollisella yhteistyöllä että rakentamalla kumppanuuksia kolmannen sektorin toimijoiden kanssa saatu aikaan toimenpiteitä ja projekteja, jotka antavat nuorille reittejä koulutukseen ja työllistymiseen. Vaikka toimintojen yksittäisiä vaikutuksia työttömyyslukuihin on vaikea arvioida, voidaan olettaa, että toimintatavalla on ollut nuorisotyöttömyyden kasvua hidastava vaikutus: Ohjaamo Espoossa on ollut projektiaikana (2015 2016) yhteensä asiakkaana 726 nuorta ja käyntikertoja on ollut 4 264. Nuorista avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön on sijoittunut 149 nuorta, työkokeiluun 111 ja kesätöihin 86 nuorta. Nuorten työpajoissa (Omnia) oli vuonna 2016 246 espoolaisnuorta, joista 53 oli Espooseen sijoitettuja turvapaikanhakijanuoria (v. 2015 223 nuorta). Vamos Espoossa on toimintansa aikana tavoitettu 832 nuorta, joista aktiivisessa työskentelyssä on vuoden 2016 aikana ollut 279, vuoden 2016 aikana käyntikertoja on ollut 6 575. Lisäksi Vamos Espoossa suoritti 9 nuorta peruskoulun päätökseen. Svenska Produktionsskolanin (SVEPS) työpajoissa oli vuonna 2016 54 ruotsinkielistä espoolaisnuorta (vuonna 2015 57). Urax-hankkeessa oli vuonna 2016 46 maahanmuuttajataustaista espoolaisnuorta, joista 26 sijoittui avoimille työmarkkinoille tai palkkatuettuun työhön ja 10 nuorta työkokeiluun. Etsivän Nuorisotyön (Omnia) asiakkaina oli 688 espoolaisnuorta. 204 nuorelle tehtiin yksilöllinen etenemissuunnitelma, jonka etenemistä seurattiin intensiivisemmin. Kun yhteiskunnan taloudellinen tilanne paranee, koulutetut nuoret pääsevät hyvin avoimille työmarkkinoille, mikä näkyi tilastollisissa luvuissa jo kesäkuussa 2016. Erityistä huolta aiheuttavat kuitenkin ne nuoret, joiden kouluttautuminen ja työllistyminen on haastavaa ammatillisten opintojen tai jatkokoulutuksen keskeytymisen takia ja jotka tarvitsevat pitkäaikaista sosiaalista kuntoutusta. Näiden nuorten työttömyys kääntyy usein pitkäaikaistyöttömyydeksi.
Loppuraportti 11 3 Johtopäätökset ohjelman onnistumisesta ja keskeiset opit Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman hyötytavoitteet olivat laajoja ja kattoivat hyvin nuorten elämäntilanteeseen ja itsenäistymiseen liittyvät aiheet. Ohjelman projekteissa ja toimenpiteissä onnistuttiin rakentamaan laaja-alaisesti monialaista ja poikkihallinnollista yhteistyötä, joka näkyy hyvinvointiin, asumiseen ja työllistämiseen liittyvissä projekteissa ja toimenpiteissä. Keskeisenä oppina voidaan ehkä pitää sitä, että poikkihallinnollisuuden lisäksi tämä kehitysohjelma verkostoitui vahvasti kaupungin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tämä verkostoituminen hyödyttää nuoria ja heille suunnattujen palveluiden kehittämistä. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman projektien ja toimenpiteiden toteutuksissa on ollut mukana tulosyksikköjä kaikilta Espoon kaupungin toimialoilta ja lisäksi kumppaneita valtionhallinnosta, koulutusorganisaatioista, seurakunnista ja kolmannelta sektorilta. Lisäksi poikkihallinnollista yhteistyötä on tehty Osallistuva Espoo - kehitysohjelman ja nuorisovaltuuston kanssa lasten ja nuorten osallisuuden kehittämisessä. Tästä oppina on se, että kehitysohjelmien välistä yhteistyömahdollisuuksia ja tarpeita kannattaa kartoittaa jo ohjelmakauden alkuvaiheessa. Harrastustoimintaa koskevan hyötytavoitteen seuranta tilastollisesti osoittautui lähes mahdottomaksi, koska harrastustoimintaa tarjoavien tahojen määrä on laaja ja yhteistä mittaria ei tarjonnalle ole. Tulevaisuudessa, hyvin toimiessaan, harrastushakusivusto tuo esille alueittain kaupungin eri tulosyksiköiden, seurakuntien, liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjen sekä yksityisten yritysten tarjoamat mahdollisuudet. Toimenpiteet ja projektit, joissa nuoret ovat olleet mukana toimimassa ja antamassa palautetta kehittämishankkeisiin, ovat olleet onnistuneita. Nuorten mielipiteet ovat vaikuttaneet kartoituksissa, projekteissa ja yhteisissä kehittämisseminaareissa. Erityisen maininnan ansaitsevat ne nuoret, jotka haastavasta elämäntilanteestaan huolimatta osallistuivat asunnottomuuden ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman toimintakausi osui keskelle toimintaympäristössä vellovaa muutosta. Erittäin vaikea työllisyystilanne ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttivat hyötytavoitteisiin ja samalla toimintojen sisältöihin kohdistui lainsäädännöllisiä ja organisatorisia muutoksia. Näitä olivat mm. sosiaalihuolto- ja lastensuojelulain muutokset, oppilashuoltolaki, rakenteiden uudistuminen nuorille aikuisille suunnatuissa koulutuksissa ja sote-uudistus. Sen vuoksi jatkossa olisi hyvä, että kehitysohjelmien suuntaa ja ohjelmasuunnitelmaa voitaisiin tarkistaa esimerkiksi puolivälissä ja kohdentaa tarpeen vaatiessa uudelleen. 4 Jatkonäkymiä ja kehitysideoita ohjelman kohdealueella Vaikka nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelmalla on onnistuttu ylläpitämään nuorisopoliittista keskustelua ja käynnistämään toimenpiteitä nuorten tukemiseksi, ovat ohjelman hyötytavoitteet yhä edelleen ajankohtaisia. Tulevaisuudessa esimerkiksi vieraskielisten 0 17-vuotiaiden määrä kasvaa yli 30 % vuoteen 2030 mennessä. Tällöin haastavaksi tulee koulutustakuun ylläpitäminen ja huolehtiminen kaikkien tasa-arvoisista mahdollisuuksista osallistua yhteiskunnan toimintaan. Vieraskielisten nuorten syrjäytymisriski on viisinkertainen kantaväestöön verrattuna.
Loppuraportti 12 Kehitysohjelman toimintakaudella on syntynyt useita erilaisia verkostoja, jotka ovat seuranneet mm. nuorisotakuun toteutumista ja lasten ja nuorten elinolojen kehittymistä Espoossa. Näitä verkostoja ollaan rakentamassa uudestaan ja yhteistä koordinaatiota ollaan lisäämässä. Yhä edelleen nuoret 16 29-vuotiaat ansaitsevat oman erityishuomionsa ja hyvinvoinnin seurantansa, koska nuorten itsenäistymisen epäonnistuminen on kallista sekä yhteiskunnalle että nuorelle itselleen. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmä toivoo, että nuoret huomioidaan seuraavalle kaudelle päätettävissä kehitysohjelmissa ja että eri toimijoiden välistä koordinaatiota lisätään. Nuorten elinvoimaisuus -kehitysohjelman ohjausryhmässä ei ollut edustajaa teknisestä ja ympäristötoimesta, jonka läsnäolo olisi tuonut lisäarvoa asumiseen liittyvän hyötytavoitteen toimenpiteiden suunnitteluun. Lisäksi ohjausryhmän kokoonpanoa voisi tarkistaa siinä vaiheessa, kun toimenpiteet ja projektit on valittu, jolloin ryhmään valikoituisi kaupungin työntekijöistä ne, joilla on vastuuta ja valtaa toimenpiteiden toteuttamiseksi. Erityisesti sosiaali- ja terveystoimen eri yksiköiden edustusta olisi voitu vahvistaa eri palvelualueilta. Kehitysohjelman ohjausryhmä olisi voinut vahvemmin toimia esimerkiksi nuorisovaltuuston puheenjohtajiston vaikuttamisfoorumina, jolloin yhteistyö nuorisovaltuuston kanssa olisi entisestään vahvistunut. Positiivista on se, että nuoret vaikuttivat osallistumalla projekteihin, seminaareihin ja että jokaisen hyötytavoitteen kohdalla heidän mielipiteitään kuultiin. Ohjelmakaudella on käynnistetty useita kehitysprojekteja, joista saatuja tuloksia ja siirtymistä käytäntöön voidaan arvioida myöhemmin. Näiden toimintamallien säilymiseen tulevat vaikuttamaan myös tulevat sosiaali- ja terveystoimea ja työvoimahallintoa koskevat uudistukset. Uudistusten jälkeen voidaan arvioida, mitkä monialaiset ja moniammatilliset toiminnot säilyvät ja minkälaisiksi verkostot muotoutuvat. Liitteet
Loppuraportti 1 Liite 1 Ohjelman projektit ja toimenpiteet Projektin/toimenpiteen nimi Tajua Mut! -projekti Projektipäällikkö/ vastuutaho Sampo Anttila /Sito /Liikunta- ja nuorisopalvelut Nuorten Arki - kysely Merja Nordling 2013 Elinvoimana Nuoret - festari Nuorten tyttöjen ja äitien ryhmät (väkivallan ehkäiseminen) Toteutusajankohta 12 /2013-12 /2015 (siirtyi osaksi nuorisopalveluiden toimintaa) Hyötytavoite, johon liittyy Hyötytavoite 1 Hyötytavoitteet kokonaisuudessaan Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Toimintamalli (liputus), jolla nuori saa tukea varhaisessa vaiheessa. Useita organisaatioita ja tulosyksiköitä mukana: sito, sotet, seurakunnat, harrastus- ja kulttuurijärjestöt, Kela, TE-toimisto ja poliisi. Liittyy osaksi valtakunnallisia kehittämishankkeita ja on tehokkaasti yhteistyössä mm. Pyydä apua - projektin kanssa. Tuotti taustamateriaalia hyötytavoitteiden toimenpiteiden ja projektien suuntaamiseen. Merja Nordling 2013 Hyötytavoite 1 Eri toimijatahojen verkostoituminen. - Maria Wikberg (Espoon Tyttöjen Talo) / Viula Pakka syksy 2016-2017 Hyötytavoite 1 Nuorten tyttöjen ja nuorten äitien väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäiseminen ja tuen antaminen yksilöja ryhmätoiminnoissa. Liittyy valtakunnalliseen Keijun Varjo - hankkeeseen, jossa kehitetään ohjauksen menetelmiä ja toimintamalleja. Kustannukset Espoolle Projektiajalta kustannukset Espoolle 250 000 (Sitra ja OKM 500 000 ). Vuonna 2016 siirtynyt tulosyksikköön ja Sitra ja OKM rahoittavat yhä kansallista kehittämistä eri kunnissa. - 9 450
Loppuraportti 2 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Nuorten Osallisuus -työseminaarit Viula Pakka ja Mari Immonen 4/2015-9/2016 Hyötytavoite 1 Nuorten osallisuuteen liittyvistä kehittämistoimenpiteistä sopiminen ja niiden seuranta yhteistyössä nuorisovaltuuston, oppilaskuntien edustajien ja tulosyksiköiden kanssa. n. 300 Monialainen yhteistyö ja espoolaisnuorten hyvinvointi -seminaari Viula Pakka 11.11.2015 Hyötytavoite 1,2,3 ja 4 Nuorten kanssa toimivien tahojen seminaari ja verkostoitumistilaisuus. Asiasisältönä olivat mm. työllisyys, hyvinvointi sekä yhteisten projektien esittelyt. Mukana 120 henkilöä: sotet, sito, TE-toimisto, srk, projektit, poliisi jne. n. 2 000 Paikalla-hanke Humak Sari Höylä / Espoon toimijat: Nuorisovaltuusto, Viula Pakka, Mari Immonen, Tero Luukkonen, Anna- Maria Suihko 2015-2016 Hyötytavoite 1 Nuorten osallistaminen toimintaympäristönsä kehittämiseen, Kohdealueena Karakallio Hanke kuuluu KatuMetrotutkimuksiin, josta rahoitus Stadium Sports Camp -leirit Liikunta - ja nuorisopalvelut / Martti Merra / Nina Grönmark 2015 - Hyötytavoite 2 Liikunnalliset kesäleirit lapsille ja nuorille. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistäminen. Nuorten elinvoimaisuuskehitysohjelma n. 8 000 + liikuntaja nuorisopalveluiden käyttämät resurssit
Loppuraportti 3 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Harrastushaku.fi Liikunta- ja nuorisopalvelut / Susanna Kilappa 2015 - Hyötytavoite 2 Harrastuhausta nuoret ja vanhemmat löytävät helposti asuinalueensa toiminnan ja mahdollisuudet. Sisältyy liikunta- ja nuorisopalveluiden toimintaan. Lasten ja nuorten matalan kynnyksen harrastustoimintojen lisääminen Koulujen kerhotoiminnan lisääminen / Kaisu Toivonen, Liikunta- ja nuorisopalvelut, Martti Merra 2014 - Hyötytavoite 2 Tarjotaan matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksia, jotka ovat kaikkien lasten ja nuorten saavutettavissa. Sisältyy tulosyksikköjen talousarvioon + erillisrahoitukset opetus- ja kulttuuriministeriöltä Youth Beyond the Borders -pilotti Helinä Rautavaara Museo / Tiina Kasvi / Viula Pakka syksy 2016 Hyötytavoite 1 ja 2 Vahvistetaan taiteen ja kulttuurin keinoin nuorten toimijuutta ja osallisuutta. 12 000 Turvapaikanhakijanuorten ja -perheiden vapaa-ajan toiminta Human Rights 09, Espoon kuvataidekoulu ja Rytmimusiikkikoulu Tauko syksy 2015 - syksy 2016 Hyötytavoite 1 ja 2 Vapaa-ajan toiminnan järjestäminen ja kotoutuminen. 41 000 Nuoret Arjen Keskiössä -projekti Nuorisoasuntoliitto Nina Kaksonen/ aikuissosiaalityö Anna- Maija Josefsson ja Viula Pakka 2015 Hyötytavoite 3 Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy ja yhteistyö 2 500, lisäksi organisaatioiden omaa rahoitusta
Loppuraportti 4 Projektin/toimenpiteen nimi Projektipäällikkö/ vastuutaho Toteutusajankohta Hyötytavoite, johon liittyy Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Kustannukset Espoolle Valtakunnallinen asunnottomuusseminaari ja Koti 2025 - oivalluksia nuorten asumiseen -ajatushautomo Anna- Maija Josefsson, Nina Kaksonen ja Viula Pakka 24.10.2015 Hyötytavoite 3 Ajatushautomo tuotti kehittämisideoita nuorten asunnottomuuden ehkäisyohjelmaan (Aune) Kehitysohjelman osuus 3 400 Oma Väylä - hanke Anna-Maija Josefsson / Kela 2015-2016 Hyötytavoite 3 Kuntoutusmalli adhd /add- tai aspergerin oireyhtymä -nuorille, joka antaa valmiuksia itsenäiseen asumiseen. - Omaan kotiin - opas Niina Kaksonen /Anna- Maija Josefsson ja Viula Pakka 2015 Hyötytavoite 3 Nuorille laaja opas tiestä omaan asuntoon ja siihen liittyvistä vastuista, sopimuksista ja velvollisuuksista. Laaja jakelu lukioihin, ammattioppilaitoksiin, sotetin toimipisteisiin jne. Lisäksi hyödynnettiin koulutustilaisuuksissa. n. 3 000 Nuorten asumiskoordinaattori Anna-Maija Josefsson 2015 Hyötytavoite 3 Asumisneuvonta ja ohjaus Ohjaamo Espoossa Opetus- ja kulttuuriministeriön erillisrahoitus Nuorisotakuun palvelujärjestelmän kartoitusprojekti ja siihen liittyvä loppuseminaari Sirkku Reponen (Omnia) 2014 Hyötytavoitteet 1,2,4 Nuorten näkemykset palvelujärjestelmästä, palvelujärjestelmän asiakasohjautuvuus ja pohjatyö Ohjaamo Espoo -hankkeelle. n. 4 000
Loppuraportti 5 Projektin/toimenpiteen nimi Pääkaupunkiseudun koulutus- ja nuorisotakuun selvitysprojekti Vamos Työ -hanke Projektipäällikkö/ vastuutaho Vantaan kaupunki koordinoi / Espoosta Sirkku Reponen, Viula Pakka, Teemu Haapalehto Vamos Espoo /Minna Latonen Toteutusajankohta Ohjaamo Espoo Pekka Räsänen / Omnia 2015-2018 Urax-hanke Kesätyöllistämishanke 2016 Huderra Assefata /Monik ry Ohjaamo Espoo /Liikuntapalveut Hyötytavoite, johon liittyy 2014 Hyötytavoitteet 1 ja 4 2014-15 Hyötytavoite 1 ja 4 Hyötytavoitteet 1,2,3 ja 4 2016-2017 Hyötytavoite 1 ja 4 kesä 2016 Hyötytavoite 4 Lyhyt kuvaus tuotoksista/tuloksista Pääkaupunkiseudun yhteistyön kehittyminen ohjaamo-hankkeisiin Nuorten sosiaalinen kuntoutus ja työllistäminen. Matalankynnyksen tukea nuorille koulutukseen, työllistymiseen ja arjen hallintaan. Maahanmuuttajataustaisten nuorten ohjaaminen työmarkkinoille. Opiskelijoiden ja työttömien nuorten kesätyöllistäminen Kustannukset Espoolle ESR-rahoitteinen, ei Espoon rahoitusta. 11 143 ESR-rahoitus, Espoon omavastuuosuus sisältyy työllisyyssopimuksen budjetointiin. 18 566 + vuoden 2017 rahoitus sivistys- ja sosiaalitoimesta. 21 600