Kuntatyön näkökulma järjestöjen kanssa tehtävästä yhteistyöstä Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 1 19.12.2014
Vantaan kaupunki, Elina Lehto-Häggroth 25.8.2014
Hyvinvointiryhmän tausta ja saavutukset Vantaalla toiminut ylisektorinen Hyvinvointiryhmä (Hyry) 2000- luvun alusta lähtien Hyry ja Sito-soster-vapas yhdistettiin 2010 Kaupunginjohtaja nimesi Hyvinvointiryhmän 2012 Hyvinvointiryhmän kokoonpano ja toiminta uudistui 2013 Toimialojen yhteinen työ kehittynyt hyry-työskentelyn myötä (yhteiset prosessit, hankkeet, ym.) Vantaalla on ilmestynyt kuntalaisten hyvinvointia kuvaava hyvinvointikatsaus tai -kertomus vuosittain vuodesta 2002 lähtien Hyvinvointiohjelmien myötä on kehitetty monialaista ehkäisevää työtä ja vuorovaikutusta kuntalaisten kanssa Vantaan kaupunki, Elina Lehto-Häggroth 25.8.2014
Hyvinvointityöryhmän tehtävät Toimialojen yhteinen strategiatyö kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhteistyö taloussuunnittelun kanssa Kaupunkitasoisen hyvinvointiraportointityön johtaminen sähköinen hyvinvointikertomus Kaupunkitasoisten toimialojen yhteisten ohjelmien ja hankkeiden ohjaaminen HYVIS, AHVO, VIKSU ja Wampo Monialaisen hyvinvointityön ja prosessien kehittäminen Vantaan kaupunki, Elina Lehto-Häggroth 25.8.2014
JOKAISELLE LAPSELLE JA NUORELLE MAHDOLLISUUS HYVÄÄN ARKEEN HYVÄT TEOT HYVÄ TERVEYS YHDESSÄ ENEMMÄN VAHVA VANHEMMUUS ILOA HARRASTUKSISTA SYDÄMELLÄ SITOUTUEN TOIMINTAPERIAATE VARHAINEN TUKI JA YHTEINEN TYÖ TOIMIJAVERKOSTOT VANTAAN KAUPUNKI SEURAKUNNAT JÄRJESTÖT VANTAALAISET LAPSET, NUORET JA LAPSIPERHEET RAKENNE TOTEUTUS TEEMAVUOSITTAIN VASTUU VUOROVUOSIN SOSTER JA SIVI OHJAUSRYHMÄ HYRY
Vuoden HYVIS -palkinto! Ilmianna hyvä teko! Oletko tehnyt hyvän teon lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi tai tunnetko tahon, joka tekee tärkeää työtä lasten ja nuorten parissa? Ehdota HYVISpalkinnon saajaksi tekoa tai toimintaa, joka mielestäsi ansaitsee tulla palkituksi. HYVIS-palkinto luovutetaan hyvälle teolle, joka edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kiinnittämällä huomiota heidän vahvuuksiinsa.
HYVIS-palkintoraati Rasmus ja Alma, lasten asiantuntijaryhmä, Vantaan kaupunki Nora Viljaniemi, nuorisovaltuusto, Vantaan kaupunki Mika Jokinen, puheenjohtaja, VANVARY ry Johanna Sjöholm, toiminnanjohtaja, Nicehearts ry Terhi Viik, MLL, Aviapoliksen paikallisyhdistys Merja Rantala, nuorisotyönohjaaja, Vantaan seurakunnat Kati Tyystjärvi, lasten ja nuorten valtuutettu, Vantaan kaupunki Riikka Åstrand, lasten ja nuorten valtuutettu, Vantaan kaupunki Elina Lehto-Häggroth, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki Marjamaa Patrik, talousjohtaja, Vantaan kaupunki Juha-Veikko Nikulainen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki Heidi Nygren, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki Jukka T. Salminen, apulaiskaupunginjohtaja, Vantaan kaupunki
Viksun verkosto Viksun verkoston toimintamalli Viksun tekoja Viksun sisältö palvelulupaukset Viksun tapa toimia Viksun merkitys senioreille Seniorit Vantaan kaupungin toimialat Järjestöt Yhteisöt Seurakunnat Yritykset Viksun kustannusvastuut Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen Tiedottaminen ja viestintä Toimijoiden saattaminen yhteen Senioreiden hyvinvoinnin seuranta ja arviointi Tieto muuttaa asenteita Osallistumalla voi vaikuttaa Asuminen on elämänmakuista Ympäristö on esteetön Ennaltaehkäisevät palvelut edistävät hyvinvointia Uusi teknologia on käytössä Verkostot osallistavat Dialogi synnyttää luottamuksen Palvelumuotoilu: asiakasymmärrykseen perustuva innovointi ja kehittäminen Kampanjat nostavat puheeksi Nettisivut ja esitteet tekevät näkyväksi Viksun vaikutukset ja vaikuttavuus Seniorivaiheen haltuunotto Itsenäisen elämän mahdollistaminen Itsensä toteuttaminen Osallisuus ja mielekäs tekeminen Alueen yhteisöllisen toiminnan vahvistuminen Palvelut osana toimialojen budjetteja Viestintä vanhuspalvelujen budjetista Vantaan kaupunki/toimiala/osasto/esityksen tekijä Koordinointi vanhuspalvelujen Ikääntyneiden hyvinvointi lisääntyy Ikääntyneiden itsenäinen elämänvaihe on mahdollisimman pitkä Ikääntyneiden erityispalveluun tulemisen keski-ikä nousee 19.12.2014
Suunnitelma ikääntyneen Sisältö väestön tukemiseksi Raportointi valtuustolle vuosittain 1. Arvio ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilasta 2. Tavoitteet hyvinvoinnin tukemiseksi ja palvelujen kehittämiseksi. Toimenpiteet joilla kunta toteuttaa tavoitteet ja voimavarat jotka tarvitaan 3. Toimialojen vastuu eri toimenpiteistä 4. Miten toteutetaan monisektorista (kunta, yritykset, järjestöt, yhteisöt) yhteistyötä Vantaan kaupunki/toimiala/osasto/esityksen tekijä 19.12.2014
Väkivaltailmiön monitahoisuus ihmisoikeuskysymys. sukupuolten tasa-arvon kysymys. kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden kysymys. maailmanlaajuinen, kansallinen ja paikallinen ongelma, jossa kaikki liittyy lopulta kaikkeen. psykologiaa, lääketiedettä, sosiologiaa, juridiikkaa ja kriminologiaa. sen inhimillinen ja taloudellinen hinta on kova. kuitenkin myös ihmisen toimintaa. siihen on mahdollista vaikuttaa. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 10 19.12.2014
Väkivalta on määrällisesti ja laadullisesti sukupuolittunutta - naisiin kohdistuva väkivalta käsittää rikokset, joita kohdistuu suhteettoman paljon tyttöihin ja naisiin. Näitä rikoksia ovat etenkin seksuaalinen väkivalta, raiskaus ja perheväkivalta. - naisiin kohdistuva väkivalta onkin vakava ihmisoikeusongelma ja sekä kansainvälisen että kansallisen tasa-arvopolitiikan ykkösasioita. - useiden tutkimusten mukaan Suomi on naiselle erittäin väkivaltainen maa (n. 20 naista murhataan vuosittain Suomessa). - tuorein tutkimus (2012) on EU:n perusoikeusviraston FRA:n tekemä => Fyysistä ja/tai seksuaalista parisuhdeväkivaltaa 15-v:na tai sitä vanhempana kokeneista naisista 28 EU-maasta vain Suomi, Tanska ja Latvia kohoavat yli 30 %:n, ts. noin kolmasosa suomalaisista naisista on kokenut tällaista väkivaltaa. - naisiin kohdistuva väkivalta ei poistu sukupuolineutraalilla tai sukupuolisokealla toimintapolitiikalla. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 11 19.12.2014
Lähisuhde ja perheväkivalta Vantaan turvallisuussuunnitelman 2013 2016 mukaan perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyssä tarvitaan kaupungin kaikkien toimialojen, Vantaan seurakuntayhtymän ja järjestöjen yhteistoimintaa ja sitoutumista. Merkittäviä keinoja perhe- ja lähisuhdeväkivallan vähentämisessä ovat väkivallasta puhuminen ja tietoisuuden lisääminen väkivallan kohteiden (uhrien) oikeuksista ja mahdollisuuksista sekä väkivallan tekijöiden tukeminen oppia pois väkivaltaisen käytöksen malleista. Osaksi Vantaan turvallisuussuunnitelmatyötä on nimetty Perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisyn työryhmä. Tässä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan kokoamassa yhteistyöverkostossa ovat mukana sivistystoimi, Vantaan poliisi, Rikosuhripäivystys (Riku), Vantaan turvakoti ja Vantaan seurakuntayhtymä. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 12 19.12.2014
Näkökohtia perhe- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyön strategissa suunnittelussa STM:n ja Aluehallintoviraston antamien ohjeiden mukaan tulee huomioida seuraavat näkökohdat: perhe- ja lähisuhdeväkivallan yleisyyden kuvaaminen. perhe- ja lähisuhdeväkivallan ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen. ammattilaisten osaamisen turvaaminen. perhe- ja lähisuhdeväkivallasta kärsivien palvelujen järjestäminen. eri toimijoiden vastuun ja työnjaon määritteleminen. perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyön toteutuksen seuranta ja arviointi. Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 13 19.12.2014
Lähisuhde- ja perheväkivallan vastainen Kolme tasoa: 1) väkivallan ehkäiseminen ennen sen syntymistä; 2) väkivaltaisen käyttäytymisen riskitekijöihin kohdistuvat toimet; 3) väkivaltaa jo kokeneiden hoitoa ja asemaa parantavat toimet; UUDENLAINEN EHKÄISEVÄN TYÖN TOIMINTAKULTTUURI JA YMPÄRISTÖ! PÄÄPOINTIT * Jokaisella palvelujärjestelmän toimijalla on roolinsa ehkäisevässä ja korjaavassa työssä. * Väkivallan vastainen työ on sisällä rakenteissa, toimintamalleina asiakastyössä ja työntekijän arjen käytännöissä. 15.10.2013/Maija Uramo työ Vantaalla (suppilomalli) Suojaavien tekijöiden vahvistaminen Riskiryhmien tunnistaminen ja tukeminen Varhainen puuttuminen Kokonaisvaltainen, moniammatillinen apu tarpeen mukaan Väkivallan toistumisen ehkäisy Kaikki asiakkaat Riskiryhmät Väkivallan uhkaa tai ensimmäisiä ongelmia kokevat Väkivallan kokijat ja tekijät Väkivallan kokijat ja tekijät
Pitkän aikavälin vaikutus / vaikuttavuus: * perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa, mukaan lukien lasten kaltoinkohtelu, ehkäistään jo ennen sen syntymistä. * tunnistava, tukeva ja puuttuva työtapa on itsestään selvyys eripalveluissa ja on tosiasiassa jokaisella toimijalla käytössään. * väkivallan vastainen työ on sisällä rakenteissa, toimintamalleissa ja työntekijän arjen käytännöissä Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 15 19.12.2014
Nuorisoaseman yhteistyö järjestöjen kanssa Tietoa ja asiantuntijuuden syventämistä Terapiaa asiakkaille Tukihenkilömahdollisuus nuorille Toimintaa nuorille Liikaa pelaavien nuorten osalta yhteistyötä: EHYT ry Pelitaito projekti, Pelitalo, Suomen elektronisten urheiluliitto, Poikien talo Tyttöjen talolle ohjattu esim. raskaana olevia tyttöjä Nuorten turvatalo Vankien omaiset ry : tukihenkilöitä sekä terapiaa Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 16 19.12.2014
Ehkäisevä päihdetyö (EPT) Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jonka tavoitteena on edistää terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistämällä päihteettömiä elintapoja ehkäisemällä ja vähentämällä päihdehaittoja sekä lisäämällä päihdeilmiön ymmärrystä ja hallintaa. Ehkäisevän päihdetyön keinoin pyritään vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja.
Ehkäisevä päihdetyö (EPT) Ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan päihteitä koskeviin tietoihin ja asenteisiin päihdehaitoilta suojaaviin tekijöihin ja niiden riskitekijöihin päihteiden käyttöön ja käyttötapoihin. Päihteitä, joiden käyttöön ja haittoihin ehkäisevällä päihdetyöllä vaikutetaan, ovat alkoholi, huumausaineet ja tupakka. Myös lääkkeet, liuottimet ja muut aineet luokitellaan päihteiksi silloin kun niitä käytetään päihtymistarkoituksessa.
Tavoitteet Vantaan peruspalveluissa tehdään aktiivisesti ehkäisevää päihdetyötä osana perustehtävää ja päihteiden käytön varhainen puheeksiottaminen on osa toimintakulttuuria eri palveluissa Savuton Vantaa toteutuu käytännössä Toimijoilla on riittävästi tietoutta päihteistä ja menetelmistä (erilaiset materiaalit ja koulutukset) Koululaisten päihteidenkäyttö vähentyy (alkoholi, tupakka, nuuska, huumeet) ja vanhemmilla on tietoa ja menetelmiä päihdekasvatukseen Alueellinen moniammatillinen yhteistyö tiivistyy ja yhteistyöryhmillä on valmiudet toimia käytännön tilanteissa
Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 20 19.12.2014
Mikä toimii, mikä ei? Toimii vuorovaikutteiset kasvatusja tiedotusmenetelmät monialaiset interventiot paikallisyhteisöön saatavuuden rajoittaminen kohdennetut interventiot kohdistuminen sekä laillisiin että laittomiin päihteisiin Ei toimi tiedon jakaminen (yksin) joukkotiedotuskampanjat (yksin) pelotteluvalistus päihteiden käyttäjien leimaaminen ja diskriminointi hyvien vaihtoehtojen tarjoaminen (yksin)