Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta Esittely
Neuvottelukunnan jäsenistö Puheenjohtaja: Pääsihteeri Jukka Pekkala, Suomen liikunta ja urheilu ry Varapuheenjohtaja: Toiminnanjohtaja Riitta Särkelä, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto ry Jäsenet: Apulaisosastopäällikkö Erja Tikka, ulkoasiainministeriö Kansliapäällikkö Tiina Astola, oikeusministeriö Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala, opetusministeriö Viestintäjohtaja Kaija Uusisilta, sisäasiainministeriö Hallitusneuvos Eija Koivuranta, sosiaali- ja terveysministeriö Finanssineuvos Marja Granlund, valtiovarainministeriö Yliarkkitehti Katri Tulkki, ympäristöministeriö Yhdistysrekisterijohtaja Kari-Pekka Helminen, Patentti- ja rekisterihallitus Apulaisjohtaja Anneli Kukkonen, Verohallitus Yhteysjohtaja Juha Viertola, Suomen liikunta ja urheilu ry Puheenjohtaja Ossi Heinänen, Suomen Nuorisoyhteistyö - Allianssi ry Puheenjohtaja Heikki Vaisto, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Puheenjohtaja Heikki Kukkonen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän kansalaisjärjestöteemaryhmä Pääsihteeri Kristiina Kouros Ihmisoikeusliitto ry Rehtori Björn Wallén, Svenska Studiecentralen Asiantuntija Hans Grahn, Elinkeinoelämän keskusliitto Osastopäällikkö Marja-Liisa Peltola, Keskuskauppakamari Professori Esa Konttinen, Jyväskylän yliopisto 2
Neuvottelukunnan organisoituminen käynnistysseminaari Säätytalolla 5. marraskuuta 2008 keväällä/kesällä 2008 yhteensä neljä kokousta Keskeisiä teemoja 2008 Organisoituminen Toimintasuunnittelu Visiotyöskentely Verotus Palvelujen yleishyödyllisyys 3
Jaostot ja työryhmät Pysyvät jaostot Työvaliokunta SLU, STKL, Allianssi, opm, stm, om Tutkimusjaosto pj. Aaro Harju Osallisuusjaosto vt. pj. Björn Wallén Verojaosto pj. Juha Viertola Määräaikaiset työryhmät Yleishyödylliset palvelut, pj. Riitta Särkelä Taloudelliset toimintaedellytykset, pj. Heikki Vaisto Demokratiapolitiikka, pj. Heikki Kukkonen 4
Ajankohtaisia teemoja 2008-2009 (1) Osallisuuden vahvistaminen Kanen kannanmuodostus oppilaskuntatoiminnan asemaan ja äänestysikärajan laskuun Osaamisen vahvistaminen (mm. järjestöjohdon koulutus) Heikommassa asemassa olevien osallisuuden vahvistaminen, esitys valmistellaan 2009 Kansalaisyhteiskuntaa koskevan tietopohjan vahvistaminen Tutkimusaloitteet (Suomen Akatemia, sektoritutkimuksen neuvottelukunta) Tietopohjan puutteiden tunnistaminen Selvitystyö kansalaisyhteiskunnan tilasta (toteuttaa Jyväskylän yliopisto) 5
Ajankohtaisia teemoja 2008-2009 (2) Yleishyödyllisyys Työryhmävalmistelu ja selvitystyö yleishyödyllisistä palveluista (hallituksen iltakouluun syksyllä 2008) Yleishyödyllisyyden käsitteen johdonmukainen käyttö Verotus Pysyvä jaosto ryhtynyt kartoittamaan järjestöverotuksen ongelmakohtia Kartoituksen pohjalta arvioidaan mm. lainsäädäntömuutosten tarpeet Teema hallituksen iltakouluun syksyllä 2008 Taloudelliset toimintaedellytykset Työryhmävalmistelu käyntiin syyskaudella 2008 Kartoitetaan järjestöjen avustuksiin ja varainhankintaan liittyviä kehittämistarpeita ja valmistellaan toimenpideesitykset 6
Ajankohtaisia teemoja 2008-2009 (3) Käynnissä olevan lainsäädäntötyön seuranta, mm. Yhdistyslainsäädäntö Arpajaislain uudistaminen Demokratiapolitiikka Om koordinoi valmistelutyötä 2008-2009 Kane osallistuu valmisteluun kansalaisyhteiskunnan vahvistamisen näkökulmasta 7
Ajankohtaisia teemoja 2008-2009 (4) Kansalaisyhteiskunnan tunnettuuden vahvistaminen, mm. Kuulemisen ja yhteistoiminnan kehittäminen Keskinäisen kehittymisen keskustelut ministeriökierros 8
Kansalaisyhteiskunnan visiokenttä toiminta jäsenistö ympäristö suhde poliittishallinnolliseen järjestelmään HYVINVOINTI tuottaa arvokasta sosiaalista pääomaa (=vuorovaikutus verkostot ja yhteisöllisyys) muodostaa arvoyhteisöjä (yhteiset arvot ja ideologiat yhdistävät ja sitouttavat toimintaan) luo turvallisuuden tunnetta - moniarvoisuus ja monikulttuurisuus tulisi olla luonteva osa toimintaa täydentää hyvinvointijärjestelmää INNOVATIIVISUUS tuottaa laadukkaita ja kilpailukykyisiä palveluita sekä synnyttää uusia osallistumisen muotoja kehittää tietoja, taitoja ja osaamista - kehittämisen tulisi olla pitkäjänteistä lainsäädännön ja rahoituksen tuki tärkeä uusien toimintamuotojen syntymiselle (mm verkkoyhteisöt, suora verkkoosallistuminen) yhteiskuntakriittinen voimavara. sparraaja OSALLISUUS perustuu omaehtoisuuteen muodostaa tuki- ja turvaverkkoja synnyttää kaveri- ja ystävyysverkostoja mahdollistaa vaikuttamisen omaan elämään ja itse tärkeänä pitämiinsä asioihin vastavoima rahan ja talouden vallalle 9