HELSINGIN YLIOPISTON KANSSA JÄRJESTETTÄVÄT PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUKSET Alla ilmenee tiedot Helsingin yliopistossa toteutettavien psykoterapeuttikoulutusten sisältövaatimuksista sekä koulutusohjelmien rakenne. Näitä tietoja arvioidaan ja niistä neuvotellaan uutta koulutusohjelmaa suunniteltaessa. Psykoterapeuttikoulutus tähtää tavoitteelliseen terveydenhuollon ammatilliseen toimintaan ja koulutusohjelman tulee sisällöllisesti vastata sitä terveydenhuollon aluetta, joka kyseessä olevan koulutusohjelman kohderyhmäksi esitetään. Koulutusohjelman rakenteen ja sisällön kuvauksesta on tultava ilmi, kuinka se kohdentuu esitetyn psykoterapiamenetelmän pääasiallisen kohderyhmän hoitoon. Koulutusohjelman tulee käsitellä sitä terveydenhuollon aluetta, jolla menetelmää on tarkoitus käyttää. Koulutusohjelman tulee hyödyntää kyseessä olevalta alueelta viimeisintä tutkimustietoa ja toisaalta käsitellä psykoterapiaa osana terveydenhuoltoa. Koulutuksen tulee sisällöllisesti (sekä teoria- että menetelmäopetuksen että kirjallisuuden osalta) antaa riittävät valmiudet psykoterapeutiksi esitetyssä kohderyhmässä. Mikäli koulutusohjelman sisällössä ei ole esitetty opetusta, joka vastaisi kohderyhmää tai kohderyhmä on niin laaja, ettei ole todennäköistä, että koulutusohjelman sisällöt vastaisivat riittävästi kaikkiin kohteena olevien ryhmien hoitoon, pitää ohjelman sisältöjä hioa eteenpäin. Psykoterapiasuuntauksesta johon koulutusohjelma perustuu, tai siinä käytetyistä menetelmistä, tulee olla tieteellisesti pätevää tutkimusta. Koulutusohjelman tulee täyttää seuraavat teoreettisen suuntauksen/suuntausten vähimmäiskriteerit: 1) Psykoterapiasuuntauksen taustateoriat luovat johdonmukaisen perustan käsityksille mielenterveyden häiriön kehittymiseen ja ilmentymiseen liittyvistä tekijöistä. Taustateorioiden keskeiset elementit eivät ole yhteen sovittamattomia psykologisen ja psykiatrisen nykytiedon kanssa. Taustateorioista voidaan johtaa koeteltuja työtapoja, joiden avulla tavoitteena oleva psykoterapeuttinen muutos toteutetaan. 2) Psykoterapiasuuntauksessa käytetyistä menetelmistä on olemassa niitä tukevaa, pätevää tutkimusta mielenterveyden häiriöiden hoidossa ja niiden toimivuudesta suomalaisessa terveydenhoidossa on kokemusta. Koulutusohjelmasta arvioidaan mm vaikuttavuustutkimuksen pätevyyttä menetelmien pätevyyden (mm. terapeuttien koulutuksen, otoskoon, vertailuryhmän, satunnaistamisen, arviointimenetelmien) ja löydösten yleistettävyyden perusteella. PSYKOTERAPEUTTIKOULUTUSOHJELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ 1. Koulutusohjelman (vähintään 60op) yleistiedot 1.1. Psykoterapeuttikoulutusohjelman nimi ja laajuus opintopisteissä 1.2. Koulutusohjelman vastuukouluttaja, joka on samalla koulutusohjelman edustaja sen ohjausryhmässä (ja hänen varajäsenensä) sekä sen muut mahdolliset jäsenet (sekä heidän varajäsenensä). Koulutusohjelman vastuuhenkilön tehtäviin kuuluu muun muassa:
Laatii koulutusohjelman kuvauksen (ennen koulutuksen alkua) ja vuosittain toteutettavan opetussuunnitelman Vastaa opiskelijavalinnan, koulutusohjelman ja opetussuunnitelman toteuttamisesta sekä seurantatietojen toimittamisesta yliopistolle (vastuuhenkilö seuraa koulutuspäivien toteutumista olemalla esimerkiksi itse läsnä sekä keräämällä ja käsittelemällä palautetta) On vastuussa opintosuoritusten arvioinnista (seminaaripäivät ja etätehtävät, opinnäytetyö yhdessä yliopiston vastuuhenkilön kanssa) sekä seuraa opiskelijoiden opintojen edistymistä. 1.3. Muut koulutusohjelmassa käytetyt kouluttajat Kouluttajilta ja työnohjaajilta edellytetään 1) VET-pätevyyttä tai 2) VET-pätevyyttä ja kouluttajapätevyyttä opetettavassa psykoterapiamenetelmässä. Kouluttajien CV:tä edellytetään, mikäli kyseessä on yliopistolle uusi kouluttaja. Koulutusyhteisöt sitoutuvat ensisijaisesti käyttämään ko kouluttajia koulutusohjelmassaan. Kaikilta kouluttajilta on pyydettävä kirjallinen lupa käyttää heidän sekä mahdollisesti käytettävissä olevien työnohjaajien nimiä osana koulutusohjelmaa. Helsingin yliopisto saattaa olla yhteydessä esitettyihin kouluttajiin tai työnohjaajiin. 1.4. Jos koulutuksen järjestäjinä on useita yhteisöjä, kunkin tahon rooli ja tehtävä on perusteltava 1.5. Opiskelijaryhmän koko: Opiskelijaryhmän minimilaajuus, mikäli ryhmän koko jää tämän alle koulutusta ei toteuteta taloudellisen kannattavuuden ja/tai pedagogisen toimimattomuuden takia, sekä opiskelijaryhmän maksimikoko 1.6. Koulutusohjelman aloitusaika (kk/vvvv) sekä pituus (lukukautta/vuotta). Koulutusohjelman pituuden tulee kattaa opiskelijan kaikkiin sen osiin tarvitsema aika, eli mikäli koulutusohjelman teoriaopetus on suunniteltu rajoittuvan ensimmäiselle kolmelle opintovuodelle mutta koulutuspsykoterapia jatkuu vielä neljäntenä vuonna, on koulutusohjelman pituus tällöin neljä vuotta. 1.7. Koulutusohjelman koulutustilat: Ehdotetaanko käytettäväksi omia vai yliopiston tiloja. 2. Opiskelijavalinta Opiskelijavalinta psykoterapeuttikoulutukseen tapahtuu kolmivaiheisesti. Opiskelijavalinnan käynnistyessä Helsingin yliopisto tarkistaa hakijoiden hakukelpoisuuden täyttymisen (VNA 1120/2010 kriteerit; opiskelijavalinnan ensimmäinen vaihe). Hakija on hakukelpoinen, kun hänen haun perusteena oleva tutkinto sekä työkokemus täyttävät asetuksen terveydenhuollon ammattihenkilöstä säädökset sekä muut lainsäädännön ohjaamat opiskelijaksi ottamisen kriteerit. Kun hakijat on todettu hakukelpoisiksi psykoterapeuttikoulutukseen, osallistuu hän koulutusohjelmittain määriteltävään henkilökohtaisen soveltuvuuden arviointiin, jonka kriteerit koulutusyhteisön tulee esittää. Opiskelijavalinnan kolmannessa vaiheessa vastuukouluttaja(-t) esittävät valittuja opiskelijoita Helsingin yliopistolle hyväksyttäväksi. Opiskelijavalinnoista tulee esittää seuraavat kohdat: 2.1. Opiskelijoiden koulutusohjelmakohtaiset valintakriteerit koulutusohjelmaan:
Strukturoitu pisteytysmalli, jolla soveltuvuusarviointi toteutetaan. Mallista on ilmettävä arvioitavat tiedot (esimerkiksi soveltuva työkokemus) kuvauksineen, niiden painoarvo arvioinnin kannalta sekä poissulkukriteerit, jolloin opiskelija ei voi tulla valituksi ohjelmaan. Soveltuvuuden arvioinnissa tulee huomioida hakijan todellinen mahdollisuus harjoittaa psykoterapeuttista potilastyötä opintojensa aikana. Mikäli hakijalta edellytetään ennen koulutusta aloitettua ja/tai jo suoritettua koulutuspsykoterapiaa, tulee se tuoda esille sekä esittää kriteerit käydyn terapian hyväksymiselle (terapeutin pätevyys sekä aikaväli, jolloin terapia on käyty). 2.2. Henkilökohtaisen soveltuvuuden arvioinnin tapa sekä arvioijat: arvioinnin tavat (esimerkiksi kirjallinen esittely itsestä, CV, haastattelu) sekä arviointiprosessin kulku (esimerkiksi ennakkotehtävä ja haastattelu) tulee esittää. Soveltuvuuden arvioinnissa käytettyjen välineiden tulee olla tieteellisesti päteviä ja arvioinnissa tulee huomioida sitä koskevat eettiset näkökulmat. Kun opiskelijat on hyväksytty koulutusohjelmaan, tulee koulutusyhteisön tuoda yliopistolle tiedoksi, mikäli havaitsee opiskelijan syyllistyvän yliopistolain 43a mukaiseen opintooikeuden rajaamista tai peruuttamista koskeviin rikkeisiin. Menettelytavoista kyseisen tilanteen ilmetessä sovitaan erikseen. 3. Koulutusohjelman (vähintään 60 op) rakennetta ja sisältöä koskevat kriteerit Koulutusohjelman vähimmäislaajuus on 60op (VNA 1120/2010, 2a) (1op = 27 työtuntia). Koulutusohjelma tulee suunnitella vähintään 3 vuoden (6 lukukauden) mittaiseksi (myös siis pidemmät koulutusohjelmat ovat mahdollisia) niin, että opiskelija voi suorittaa sen työn ohella. Helsingin yliopisto suosittaa, että koulutusohjelmien laajuudessa pyrittäisiin lähelle asetuksen mukaista minimilaajuutta. Koulutusohjelmien tulee sisältää alla vähimmäislaajuudeltaan mainitut opintokokonaisuudet. Opetusohjelman rungosta tulee ilmeta eri alla lueteltuihin opintokokonaisuuksiin sisältyvät opintojaksot (=koulutus- tai seminaaripäivät, yms. lähiopetuspäivät) ja niiden sijoittuminen eri lukukausille. Aloitettaessa koulutusohjelma opintojaksojen tarkat päivämäärät tarkistetaan ja sovitaan vuodeksi kerrallaan niin, että seuraavan lukukauden päivämäärät ovat opiskelijoiden tiedossa keskimäärin puolivuotta ennen niiden toteutumista. Koulutusohjelmassa on ilmettävä opintojaksojen laajuus opintopisteissä, opetusmuodot (esim. luento-opetus, seminaari) sekä kontaktiopetuksen ja opiskelijan oman työn osuus/opintojakso, kirjallisuus, opiskelijoiden suoriutumisen arviointitavat ja vastuuopettajat (esimerkki alla). Eri opintokokonaisuuksien opintojaksojen kuvauksista on ilmettävä, mitkä ovat kunkin opintojakson oppimistavoitteet ja toteutustavat sekä kuinka toteutustavat tukevat oppimistavoitteiden saavuttamista. Opintojaksojen sisältökuvausten, oppimistavoitteiden ja kirjallisuuden tulee vastata toisiaan ristiriidattomasti ja niillä tulee olla selkeä suhde koko koulutusohjelman sisältöön. Koulutusohjelman toteuttamisessa on hyvä huomioida lähiopetuksen toteuttaminen tiiviisti siten, että opiskelijoiden koulutukseen matkustaminen ja poissaolot työstä minimoituvat. Myös verkkopohjaista opetusta on hyvä pohtia osana kokonaisuutta ja siitä on hyvä neuvotella ja ideoida yliopiston suunnittelijan kanssa. OPINTOJAKSO X: Psykoterapian perusteet 3 op
Osaamistavoitteet: Jakson suoritettuaan opiskelija - ymmärtää X psykoterapian teoreettisen taustakehyksen psyyken kehityksestä - ymmärtää X psykoterapian teoreettisen mallin psykoterapian kohteena olevien häiriöiden muodostumisesta ja niiden hoidosta - yms. Tuntimäärä ja laajuus: Seminaari- ja menetelmäopetusta 2 x 8 t = 16 t (kaksi kontaktiopetuspäivää) Kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä ja muuta omatoimista opiskelua 38 t yhteensä 65 t., 3 op. Opetuksen toteuttamistavat Saavuttaakseen oppimistavoitteet, opiskelija suorittaa - Ennakkotehtävät, niiden purku ryhmässä sekä seminaariin osallistuminen ja siitä tehty oppimispäiväkirja Kirjallisuus: Arviointitavat: Hyväksytty/ Hylätty Vastuuopettajat: Teoreettisen ja menetelmäkoulutuksen tulee muodostaa suunnitelmallinen ja prosessinomainen yhtenäinen kokonaisuus, jossa teorian ja menetelmien lisääntyvä hallinta ovat vuorovaikutuksessa opiskelijan henkilökohtaisten taitojen ja itsen tuntemisen kehittymisen kanssa. Koulutuksen tulee sisältää ko. psykoterapiasuuntaukselle spesifien sisältöjen lisäksi opetusta psykoterapioille yhteisistä tekijöistä, muista psykoterapiasuuntauksista sekä psykoterapiatutkimuksen erilaisista metodologioista. Pääasiassa pitkien psykoterapioiden koulutusohjelmissa tulee käsitellä menetelmän soveltamista myös aikarajallisissa terapioissa, joka tukee menetelmän soveltamista terveydenhuollossa. Opintokokonaisuudet: 3.1.Teoriakoulutuksen opintokokonaisuus (ml menetelmäkoulutus) vähintään 34 op: Teoriakoulutuksesta teoriaseminaareja ja kliinisiä seminaareja on vähintään 12 opintopistettä (sisältäen kontaktiopetusta vähintään 300 tuntia) ja niihin integroituvaa muuta teoria- ja menetelmäopiskelua 22 opintopistettä. Seminaariopetuksesta saa olla luento-opetusta korkeintaan 30 tuntia (10 %). Teoriakoulutuksen muu kuin lähiopetus muodostuu mm.: Teoria- ja menetelmäopiskeluun valmistautuminen, kirjallisuuteen perehtymistä, välitehtäviä, verkkomuotoinen opiskelu ja pienryhmät sekä muuta omatoimista, koulutusohjelmaan sisältyvää opiskelua. Koko koulutusohjelmassa esitetystä sisällöstä tulee olla kirjallista materiaalia. Kirjallisuuden osalta edellytetään vähintään 3000 sivua keskeistä ko. psykoterapia suuntausta, sen tieteellisiä perusteita ja tuloksellisuutta sekä psykoterapian yleistä teoriaa käsittelevää kirjallisuutta. Kirjallisuuden tulee vastata sen yhteyteen esitetyn opintojakson sisältöä ristiriidattomasti ja koko koulutusohjelmassa esitetystä sisällöstä tulee olla myös kirjallista materiaalia. Kirjallisuuden on oltava ajantasaista ja vastata tasoltaan yliopistollisessa opetuksessa käytettävää kirjallisuutta (esimerkiksi kansainväliset vertaisarvioidut artikkelit), mutta voi sisältää myös suuntauksen klassikoita. Kirjallisuus tulee esittää opintojaksokohtaisesti sivumäärineen.
Muun kuin lähiopetuksen toteuttamisessa ja muun muassa materiaalien jakamisessa on hyvä hyödyntää verkko-oppimisympäristöä. Koulutusyhteisöt ovat velvollisia tuottamaan verkkoon laitettavat opiskelumateriaalit ja ylläpitämään oppimisalustoja opetusohjelman mukaisesti. 3.2.Työnohjauksen opintokokonaisuus: psykoterapeuttisen potilastyön (vähintään 300 t) työnohjausta vähintään 12 op (vähintään 120 tuntia työnohjausta, työnohjauksen opintopistemäärän laskemisessa käytetään kerrointa 2,7 työnohjaustuntia kohti). (Työnohjaukseen valmistautuminen huomioidaan laskennallisesti opiskelijan aikaa vievänä seuraavasti 1h + 1,7 tuntia kutakin työnohjaustuntia kohden.) Työnohjauksen toteuttamistavat (yksilö- vai ryhmätyönohjaus, työtapa, ryhmäkoko, tuntimäärä ja laajuus opintopisteinä sekä esitys mahdollisesti käytettävissä oleviksi työnohjaajiksi) on ilmettävä esityksestä. Työnohjauksen tulee kulkea prosessin omaisesti yhdessä koulutushoitojen toteutumisen kanssa. 3.3. Koulutuspsykoterapian opintokokonaisuus: koulutuspsykoterapiaa vähintään 4 op (vähintään 80 tuntia koulutuspsykoterapiaa, koulutuspsykoterapian opintopistemäärän laskemisessa käytetään kerrointa 1,35 koulutuspsykoterapiatuntia kohti). Koulutuspsykoterapian toteuttamistapa (yksilö- vai ryhmäterapia) ja vähimmäistuntimäärä (myös laajuus opintopisteinä) on tultava ilmi. Koulutuspsykoterapian laajuus tulee olla sen mukainen, että se on mahdollista suorittaa koulutuksen aikana. 3.4.Opinnäytetyön opintokokonaisuus: edellä mainittuja opintokokonaisuuksia integroiva opinnäytetyö, jonka laajuus on vähintään 10 op. Opinnäytetyö on esim. johonkin ko. psykoterapiasuuntauksen erityiskysymykseen laaja-alaista perehtymistä vaativa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteita noudattava kirjallinen tuotos. Opinnäytetyön ohjaa koulutusyhteisön kouluttaja, sen arvioinnista vastaa ohjaaja yhdessä yliopiston nimeämän vastuuhenkilön kanssa. Yliopistolla on opinnäytteen kriteerit, jotka kouluttajien tulee huomioida ja ne saa tarvittaessa yliopistolta. 3.5. Miten opiskelijan opintojen edistymistä seurataan ja kuinka usein seuranta tapahtuu? (esimerkiksi henkilökohtaisen opintosuunnitelman lukukausittain tapahtuvan tarkastamisen avulla tai kehityskeskustelujen avulla). Seurannan tapa ja frekvenssi tulee esittää. 3.6. Miten opiskelijoiden poissaoloja opetuksesta esitetään korvattavaksi ja mikä on maksimi poissaolon määrä, jotta koulutus voidaan katsoa suoritetuksi hyväksyttävästi? Korvaavuuskäytännöistä neuvotellaan erikseen, mikäli ne merkittävästi poikkeavat yleisistä linjoista. 3.7. Miten asetuksen (VNA 1120/2010, 2a) edellyttämä osaamisen osoittaminen näytöllä tapahtuu ja minkälainen näyttö soveltuu osaamisen osoittamiseksi tässä opetusohjelmassa? Yliopistolla on yhteiset näytön kriteerit, joilla pyritään valtakunnallisesti yhteneviin käytäntöihin. Koulutusohjelmien opintojaksoista tulee pitää päiväkirjaa, josta voidaan todeta, ketkä ovat osallistuneet opintojaksoihin, mitä koulutuspäivissä on käsitelty ja mitä opetusmenetelmiä on
käytetty. Nämä seurantatiedot tulee toimittaa yliopiston yhteyshenkilölle kuukauden kuluessa pidetystä seminaarista. Opintojaksoista tulee lisäksi kerätä opiskelijapalaute, joka käsitellään koulutusohjelmakohtaisissa yliopiston ja koulutusyhteisön yhteisen ohjausryhmän kokouksissa lukukausittain. Yliopisto kerää koulutettavilta yleistä palautetta lukukausittain. Yliopisto järjestää kaikille psykoterapeuttikoulutukseen osallistuville opiskelijoille yhteiset viiden opintopisteen laajuiset opinnot. Nämä yhteiset opinnot tulevat koulutusohjelman minimilaajuuden (60op) lisäksi ja ne ajoittuvat pääsääntöisesti kahden ensimmäisen opiskeluvuoden ajalle. Opinnot sisältävät seuraavat kokonaisuudet: A. Psykoterapiatutkimuksen menetelmät (psykoterapiatutkimuksen kehityskulku, vaikuttavuusja prosessitutkimukset, laadullinen tutkimus) (2 op) B. Mielenterveyden häiriöt (neurobiologinen tausta, diagnosointi, lääkehoito, muut hoitomuodot ja ennuste)(2 op) C. Yhteinen integroiva seminaari eri terapiasuuntausten koulutettaville (potilastapausten tarkastelu) (1 op) 4. Koulutusohjelman talousarvio Suunniteltaessa uuden koulutusohjelman käynnistämistä, neuvotellaan myös taloudesta. Neuvotteluissa pyritään huomioimaan päällekkäiset toiminnot yliopiston ja koulutusyhteisöjen välillä ja pääsemään koulutuksen mahdollisimman taloudelliseen toteuttamiseen. 5. Koulutusohjelmien hallinto ja opetus yliopistolla Yliopisto vastaa useista koulutusohjelmien ja yliopiston opetukseen hallinnointiin liittyvistä toimista, jotka käydään läpi uutta koulutusohjelmaan suunniteltaessa (mm. markkinointi, opiskelijoiden opintosuoritusten rekisteröinti ja arkistointi ja todistukset, opiskelijoiden lukukausimaksujen periminen, käyttötunnukset). Koulutusohjelmille sovitaan koulutusohjelmakohtainen Johtoryhmän nimeämä vastuuhenkilö (psykologian, psykiatrian tai lasten ja nuorten psykiatrian oppiaineesta), joka yhdessä koulutusohjelman vastuuhenkilön tai henkilöiden, sekä koulutusohjelman opiskelijoiden keskuudestaan valitseman edustajan (opiskelijavalinnan jälkeen) kanssa muodostaa koulutusohjelmakohtaisen ohjausryhmän.