1 LUPAPÄÄTÖS Nro 143/12/1 Dnro PSAVI/87/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 21.12.2012 ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Sotkamo LUVAN HAKIJA Koskelan maitotila Anssi Sirviö Jokikyläntie 11a 88600 Sotkamo
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista hätätilanteissa... 6 Arvio käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 7 Muistutukset ja mielipiteet... 8 Hakijan kuuleminen ja vastine... 8 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 8 Ympäristöluparatkaisu... 8 Lupamääräykset... 8 Eläinsuojan sijainti... 8 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 9 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 10 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 10 Jätteet ja varastointi... 11 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 12 Muut määräykset... 12 RATKAISUN PERUSTELUT... 12 Luvan myöntämisen edellytykset... 12 Lupamääräysten perustelut... 14 Eläinsuojan sijainti... 14 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 14 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen... 15 Jaloittelualue ja laiduntaminen... 16 Jätteet ja varastointi... 16 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 17 Muut määräykset... 17 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 17 Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen... 18 Luvan voimassaolo... 18 Lupamääräysten tarkistaminen... 18 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 19 LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN... 19 SOVELLETUT OIKEUSOHJEET... 19 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 19 Ratkaisu... 19 Perustelut... 19 Oikeusohje... 19 MUUTOKSENHAKU... 20
3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Anssi Sirviön eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 2.8.2012. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu 12 kilometriä Sotkamon keskustaajamasta koilliseen Sotkamon kunnan Ylisotkamon kylään Koskelan tilalle, RN:o 765-408-268-0 osoitteeseen Jokikyläntie 11a, 88600 Sotkamo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Nykyisellä toiminnalla ei ole ympäristölupaa. Tilalla on kirjalliset vuokrasopimukset 47 hehtaarin peltoalasta sekä lannanluovutussopimuksia 40 peltohehtaarin osalta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi 2007 2013. Tila ei sijaitse asema- eikä yleiskaava-alueella. Tila sijoittuu Kainuun maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetulle alueelle. Toiminta Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi lypsykarjapihatto nykyisestä eläinsuojasta noin 100 metriä etelään. Tilan nykyinen eläinsuoja korjataan nuorkarjan käyttöön. Lisäksi entinen laakasiilo on muutettu kylmäpihatoksi nuorkarjan pitämiseen. Kylmäpihatossa on kuivikepohja. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan eläinpaikat 100 lypsylehmälle, 43 hieholle ja 25 vasikalle. Tilalla on tällä hetkellä 35 lypsylehmää, 18 hiehoa ja 10 vasikkaa. Tilan vuosittainen tuotanto on laajennuksen jälkeen noin 1,1 miljoonaa litraa maitoa.
4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään tilalla lietelantamenetelmällä. Poikivat lehmät ja nuorkarjasta 15 eläintä ovat kuivikepohjalla kylmäpihatossa. Kuivitetun alueen pinta-ala on noin 160 m 2 ja kuivikepohjan reunojen korkeus 0,50-0,80 metriin riippuen rakennuksesta ja karsinasta. Kuivikkeen paksuus on enimmillään 0,8 metriä. Kuivikepohjan reunat ja lattia ovat betonia. Kuivikkeena käytetään olkea, turvetta, kutteria ja purua. Lietekuilut toimivat valuttamalla ja rakennettavan ja nykyisen eläinsuojan yhteydessä olevat lietesäiliöt täyttyvät nestepinnan alapuolelta. Asemapiirroksen mukaan uusi 2 500 m 3 :n betoninen lietelantasäiliö on suunniteltu sijoitettavaksi noin kymmenen metrin etäisyydelle olemassa olevien eläinsuojarakennusten ja suunnitellun eläinsuojan välissä olevaa valtaojaa, ojan eteläpuolelle. Uusi avolantala on suunniteltu sijoitettavaksi uuden lietelantasäiliön viereen kuuden metrin päähän ojasta. Olemassa olevan eläinsuojan yhteydessä sijaitsee noin 200 m 3 :n lietelantasäiliö. Lisäksi nykyisestä eläinsuojasta noin 40 metriä etelään aiemmin mainitun valtaojan eteläpuolella on 1 150 m 3 :n betoninen lietelantasäiliö. Lietesäiliön viereen on suunniteltu rakennettavaksi aiemmin mainitut uudet lannanvarastointitilat. Tilan hallinnassa on myös 240 m 3 :n etäsäiliö lannanlevityspeltojen yhteydessä. Näin lietelannan varastointitilaa on yhteensä noin 4 070 m 3. Lietesäiliöt ovat betonisia ja kattamattomia. Kuivikepohjat tyhjennetään 2 4 kertaa vuodessa uuden eläinsuojan läheisyyteen rakennettavaan 86 m 2 :n betoniseen avolantalaan. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan 300 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan laajennuksen jälkeen umpisäiliöön. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille toukokuun ja syyskuun puolivälin välisenä aikana. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 110 hehtaaria, josta omaa on 23 hehtaaria ja vuokrapeltoa 47 hehtaaria. Lisäksi hakijalla on lannanlevityssopimuspeltoa 40 hehtaaria. Liete levitetään multaimella varustetulla lietevaunulla. Hakijan mukaan hajuhaitat ovat tällöin huomattavasti pienemmät kuin pintalevityksellä ja ravinteet saadaan paremmin hyödynnettyä. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä enintään seuraavasti: kuolleita eläimiä (6 kpl/v), muovia (400 kg/v), jäteöljyä (300 l/v), akkuja ja muita vaarallisia jätteitä vuodesta riippuen vaihtelevia määriä ja pilaantunutta rehua (100 m 3 /v). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Jätemuovit ja jäteöljyt sekä muut vaaralliset jätteet viedään Sotkamon lajitteluasemalle. Pilaantunut rehu levitetään peltoon keväisin. Tilan polttoaine varastoidaan 2 000 litran polttoainesäiliössä, jossa on laponestolaite. Polttoainetta käytetään noin 5 000 6 000 litraa vuodessa. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 450 litraa, joita säilytetään konehallissa korjaamotilassa. Tilalla käytetään kasvinsuojeluaineita mahdollisimman vähän ja niitä hankitaan vain tarpeen mukaan. Jos kasvinsuojeluaineita jää varastoon, niitä säilytetään lämpökeskuksen päällä olevassa lämpimässä varastossa. Rehunsäilöntään tila käyttää biologisia säilöntäaineita.
5 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Uuteen eläinsuojaan tulee painovoimainen ilmanvaihto. Samalla myös nykyisen navetan ilmanvaihto paranee, kun navetta kunnostetaan nuorkarjalle, joka ei tuota niin paljon hajuja ja lämpöä kuin lypsylehmät nykyisessä navetassa. Säilörehua valmistetaan vuodessa esikuivattuna noin 2 000 tonnia aumaan ja 200 tonnia pyöröpaaleihin. Puristeneste johdetaan aumakentältä lietesäiliöön. Jos tämä ei ole rakennusteknisesti mahdollista, rakennetaan aumakentälle oma puristenestekaivo, joka tyhjennetään pumppaamalla lietesäiliöön. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Teuras- ja välityseläinten kuljetuksia tapahtuu tarpeen mukaan. Tilan tuottamat rehut ajetaan sulan maan aikaan ja ostorehut toimitetaan tilalle noin kerran kuussa ympäri vuoden. Hakemuksen mukaan laajennuksen jälkeen laidunnetaan vain ummessa olevia lehmiä ja nuorkarjaa. Tilalla on käytössä Matikkajoen varressa noin 1,8 hehtaarin laidunalue. Eläimet saavat juomavetensä siirrettävistä muovisista juomakaukaloista. Lisäksi laitumiin liittyvillä hiekkakentillä on kiinteät juomakupit, joissa on kiinteät vesilinjat. Käyttöveden tila hankkii Jokikylän vesiosuuskunnan yhteiskaivosta. Lisäksi tila liittyy Soidinvaaran vesiosuuskuntaan. Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Asutus ja maankäyttö Toiminta tulee sijoittumaan 12 kilometriä Sotkamon keskustaajamasta koilliseen Sotkamon kunnan Ylisotkamon kylään Korpikylän alueelle Koskelan tilalle. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista seutua. Jokikylän alueella on useita asuinkiinteistöjä. Karttatarkastelun perusteella lähimmät asuinkiinteistöt tulevat sijaitsemaan suunnitellusta eläinsuojasta noin 240 metriä pohjois-koilliseen ja 310 metriä lounaaseen sekä 370 metriä etelään. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä valuma-alue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Tilan hallinnassa olevia peltoja ei sijaitse luokitelluilla pohjavesialueilla. Eläinsuojan paikalta ei ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja. Toiminta vuokrapeltoineen sijaitsee Oulujärven vesistöalueen Kiimasjärven 59.82 ja Sumpsanjoen valuma-alueella 59.84. Tilakeskus sijaitsee Matikanjoen rannalla. Suunnitellusta eläinsuojasta on etäisyyttä Matikanjokeen noin 80 metriä. Nykyisen ja suunnitellun eläinsuojan välissä sijaitsee Matikanjokeen laskeva valtaoja. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakijan mukaan tilan toiminnan laajentaminen vaikuttaa ympäristöön lähinnä aiempaa suurempina liikennemäärinä, koska toiminnan laajentuessa rehu- ja lantamäärät kasvavat. Toisaalta suurempi käytössä oleva lantamäärä vähentää ostolannoitteiden käyttöä. Uuteen eläinsuojaan rakennettava painovoimainen ilmastointi vähentää melu- ja hajuhaittaa ja energian kulutusta. Myös nykyisin käytössä olevan
navetan ilmanvaihdon teho paranee, kun nuorkarja ei tuota niin paljon poistettavia hajukaasuja tai lämpöä kuin nykyisin navetassa oleva lypsykarja. Laajennuksen yhteydessä rakennettava kuivalantala poistaa lantapattereiden teon tarpeen peltojen äärelle. Kuivalantalassa voidaan myös varastoida ruokintapöydiltä jäävä rehujäte. Hajuhaittaa voi esiintyä ainoastaan lietesäiliön sekoituksen ja lietteen ajan aikana. 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä ja toimista hätätilanteissa Tilalla on käytössä sähkökatkojen varalta traktorikäyttöinen varageneraattori ja laajennuksen yhteydessä harkitaan automaattisen varavoimajärjestelmän hankkimista. Käyttöveden tila saa sekä Jokikylän että Soidinvaaran vesiosuuskunnilta ja mahdollisesti kunnan vesijohtoverkostosta. Tilalla on myös oma porakaivo. Tulipaloja ehkäistään palotarkastuksilla ja riittävällä alkusammutuskalustolla sekä rakentamisen yhteydessä materiaalivalinnoilla. Lämmön tila saa omasta hakelämpökeskuksesta, jonka mitoitus tullaan tarkistamaan myöhemmin. Arvio käyttökelpoisen tekniikan soveltamisesta Hakijan mukaan lietteen levityksessä on käytössä multaava lietevaunu, jolloin lietteen levityksen aikaiset hajuhaitat ovat lähes olemattomat hajalevitykseen verrattuna. Samalla ravinteiden hyväksikäyttö paranee huomattavasti. Uuden lypsykarjapihaton painovoimainen ilmanvaihto ei tarvitse poistepuhaltimia, jolloin sekä eläinsuojan sisätilat että eläinsuojan ympäristö pysyvät meluttomina. Ilmanvaihdosta ei myöskään aiheudu pistekuormitusta eläinsuojan poistokaasuista. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on 16.3.2012 täydennetty tiedolla eläinsuojan pesuvesien määrästä. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Sotkamon kunnan virallisella ilmoitustaululla 5.10. 5.11.2012. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Sotkamon kunnanvirastossa. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sotkamon kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta.
7 Lausunnot 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Kainuun ELY-keskus toteaa, että yleis- ja asemakaavojen puuttuessa maankäyttöä ohjaa Kainuun maakuntakaava 2020. Kainuun maakuntakaavassa hankealue sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle, jonka suunnittelumääräyksen mukaan maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Edelleen maankäyttöä suunnitellessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Lisäksi maakuntakaavassa tilan kohdalle on osoitettu perinnemaisemakohde, Jokikylän puronvarsilaidun. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan kohteiden suunnittelussa tulee turvata kohteen kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilyminen. ELY-keskus toteaa, että tilalla oleva perinnemaisemakohde on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi kohteeksi ja kohteella on voimassa maatalouden ympäristötuen erityistukisopimus (LUMA-sopimus) vuoteen 2012 saakka. ELY-keskus toteaa, että hakemusasiakirjojen mukaan suunniteltu rakentaminen ei ole päällekkäin erityissopimuksessa olevan alueen kanssa. Hankealue jää maakuntakaavassa kehittämismerkinnällä osoitetulle Kajaani-Kuhmo-Vartius käytävän sisäpuolelle ja hankealueen länsipuolelle on osoitettu moottorikelkkareitti, mutta maakuntakaava ja kaavamääräykset eivät aseta esteitä hankkeelle. Eläinsuojan läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita tai suojelualueita eikä alueelta ole tiedossa uhanalaisten lajien esiintymispaikkoja. Eläinsuojan toiminta-alue vuokrapeltoineen sijaitsee Kiimasjärven (59.82) ja Sumsanjoen valuma-alueella. Vallitseva vesistökuormitus alueella on maa- ja metsätalouden ja haja-asutuksesta peräisin olevaa hajakuormitusta. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2015 Iso-Kiimanen kuuluu suppean aineiston perustuvan luokituksen mukaan hyvään ekologiseen tilaan. Levähaittarekisterin tietojen mukaan Iso- Kiimasessa on kerran esiintynyt runsas sinileväkukinta. Vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa toiminta-alueelle ei ole esitetty maatalouden lisätoimenpiteitä. Hakemuksen mukaan toiminnassa kokeiltavaa suorakylvöä ja multaimen käyttöä lannan levityksessä voidaan pitää vesiensuojelun kannalta kannatettavana. ELY-keskus huomauttaa, että lannanlevityksestä on huomioitava riittävät suojavyöhykkeet vesistöihin. Lietelantaa, virtsaa tai muita jätevesiä ei saa levittää pohjavesialueelle. Lannanlevitykseen soveltuvaa pelto-alaa tulee olla riittävästi. Lietesäiliön kattamiseen tulisi ainakin myöhemmin olla rakennusteknisesti mahdollista, ellei kattamista edellytetä nyt valmisteilla olevassa lupapäätöksessä. Vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata ja soveltuvin osin ottaa käyttöön kehiteltyä lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin sekä lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa. Lannanlevitykseen soveltuvaa peltoa tulee olla käytettävissä riittävästi ja lannan varastointitilat tulee olla riittävät. Kaivoihin tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet myös laidunalueelta. Laidunalueet tulisi pitää kasvipeitteisinä.
Ympäristövaikutusten seuraamiseksi toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tietoja toiminnasta, muiden muassa tietoja eläin- ja lantamääristä sekä jätehuollosta vuosittain valvontaviranomaiselle sekä ilmoittaa välittömästi ELY-keskukselle pilaavista häiriö- tai muista poikkeuksellisista tilanteista. 2. Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että eläinsuojan sijaintipaikka on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta ja soveltuu siten kyseisen toiminnan harjoittamiseen. Eläinsuojan sijaintialueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa. Eläinsuojan teknisissä ratkaisuissa sekä lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksissa ja peltolevityksessä on sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa sekä noudatettava nitraattiasetusta. Lausunnossa huomautetaan, että jätehuollossa tulee noudattaa Kainuun jätehuollon kuntayhtymän antamia jätehuoltomääräyksiä ja polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnissa tulee noudattaa Sotkamon kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä. Lisäksi lupamääräyksiä annettaessa tulee ottaa huomioon, että osa lannanlevitykseen käytettävistä pelloista sijaitsee vesistön rannalla. Lausunnossa todetaan, että tilan toiminnasta ei ole tullut valituksia Sotkamon kunnan ympäristönvalvontaan. 3. Sotkamon kunnanhallitus Sotkamon kunnanhallitus yhtyy kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausuntoon ja lisäksi toteaa, että puoltaa ympäristönlupahakemusta. 8 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on 6.11.2012 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen Kainuun ELY-keskuksen ja Sotkamon kunnan lausunnoista. Hakija on 7.11.2012 ilmoittanut, ettei katso tarpeelliseksi antaa vastinetta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Anssi Sirviön eläinsuojan toiminnalle Sotkamon kunnassa Ylisotkamon kylän Koskela nimisellä tilalla (RN:o 765:408:268:0) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti 1. Eläinsuojan ja lietesäiliön sijoittamisessa ja rakentamisessa on noudatettava seuraavia hakemuksen liitteenä olevia piirroksia: - asemapiirros MK 1:500, päivätty 8.6.2012, muutettu täydennyksen yhteydessä 13.12.2012;
- pohjapiirros (nykyinen navetta nuorkarjalle) MK 1:100, päivätty 6.6.2012, - pohjapiirros ja leikkaus (lypsykarjanavetta) MK 1:100, päivätty 6.6.2012, - pohjapiirros ja leikkaus (lietesäiliö) MK 1:100, päivätty 6.6.2012 ja - pohjapiirros ja leikkaus (kuivalantala) MK 1:100, päivätty 6.6.2012 Uusi asemapiirros, jossa kyseinen muutos on toteutettu, tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen kahden kuukauden päästä siitä, kun päätös on saanut lainavoiman. Lietteiden valuminen valtaojaan tulee estää rakentamalla suojapenger. 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 100 lypsylehmää, 43 hiehoa ja 25 vasikkaa (yhteensä 781 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään 3 962 m 3. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava 2 500 m 3 lietesäiliö tulee täyttää altapäin ja se tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Kuivikepohjan varastointia varten on oltava tiivispohjaista lantalatilavuutta vähintään 159 m 3. Lantaloissa tulee olla kolmella sivulla vähintään 0,5 metrin korkuiset reunat. Neljännellä reunalla on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella kuormauslaatta niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle. Mahdollinen neste on imeytettävä kuivikkeisiin. Nestevalumat lantalan ulkopuolelle tulee estää. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. 9
10 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 92 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan haltijan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lietelantaa levitettäessä tulee lietelanta mullata välittömästi tai käyttää multaavaa levitintä. 7. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Mikäli eläinsuojien yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on se varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelualueesta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa
Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 9. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten väliaikaiset juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Tarvittaessa juotto- ja ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita kärpäs- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Eläinten pääsy vesistöön tulee estää. Jätteet ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi lokakuun 2013 loppuun mennessä. 12. Luvan haltijan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti. Jätehuolto on hoidettava Sotkamon kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 13. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa tai erillisessä kylmäsäilytyskontissa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. 11
12 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 16. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojan toiminta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ja luvanhakijoiden asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset.
Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinmäärän ja eläinaineksen koostumuksen perustella tilan toiminta laajenee Koskelan maitotilalla nykyisen toiminnan 286 eläinyksiköstä hakemuksen mukaiseen 781 eläinyksikköön. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus eläinyksiköissä laskettaessa vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen sovelletaan suurempia etäisyyssuosituksia kuin silloin, jos laajentaminen on pienempää. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan uusien eläinsuojien tulisi sijaita 200 500 metrin etäisyydellä lähimmästä asutuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Laajennetun toiminnan eläinyksikkömäärän mukainen suositusetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen normaaliolosuhteissa on noin 240 metriä. Karttatarkastelun perusteella etäisyys uudesta eläinsuojasta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 240 metriä ja toiseksi lähimpään noin 310 metriä. Laajentaminen tilakeskuksessa suuntautuu myös poispäin lähimmän naapurin asuinrakennuksesta, jolloin toiminnan painopiste siirtyy kauemmaksi lähimmästä naapurista. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan uusi lantavarasto tulee sijoittaa vähintään 100 metrin etäisyydelle lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Hakemuksen täydennyksen mukaan uusi lietesäiliön ja avolantala on suunniteltu sijoitettavaksi noin 35 40 metrin etäisyydelle valtaojasta. Rakentamalla suojapenger, jolla voidaan estää lietteiden suorat valumat valtaojaan, voidaan lupa lietesäiliön ja avolantalan rakentamiseen esityksen mukaisesti antaa. Lisäksi uusi rakennettava lietesäiliö sijoittuu lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta myös noin 240 metrin etäisyydelle, kun se sijoitetaan lupamääräyksen 1 mukaisesti. Kyseinen lietesäiliö on määrätty tarvittaessa katettavaksi vähintään kelluvalla katteella, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä sekä eläinsuojan ilmanvaihdossa. Päätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Suunniteltu lietesäiliö ja avolantala on lisäksi vesiensuojelusyistä määrätty rakentamaan kauemmaksi nykyisen ja suunnitellun eläinsuojan välillä olevasta valtaojasta kuin mitä hakemuksen liitteenä olevan asemapiirroksen mukaan on suunniteltu. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminta ei myöskään sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Iso-Kiimasen ekologinen tila on suppeaan vedenlaatuaineistoon 13
perustuvan luokituksen mukaan luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan. Koska vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvä tila, on maatalouden vesistökuormitukseen, eläinsuojan toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset. Vesistöjen varrelle on määrätty jättämään vähintään kymmenen metriä leveät suojakaistat, joille lietelantaa ei saa levittää. Lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 14 Lupamääräysten perustelut Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Eläinsuojan sijainti Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen niin, että lupa voidaan myöntää. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. Hakemuksen täydennyksen mukaan uusi lietesäiliö ja avolantala on suunniteltu sijoitettavaksi noin 35 40 metrin etäisyydelle valtaojasta. Suojapenger on määrätty rakennettavaksi vesiensuojelusyistä. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, eläinsuojan pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä 3 962 m³ vuodessa. Lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 407 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on varastointitilaa neljässä lietelantasäiliöissä yhteensä 4 070 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan tilalla yhteensä arviolta 159 m 3. Laskennallisesti on otettu huomioon, että kuivikepohjalla oleva nuorkarja tuottaa vuodessa lantaa 10 m 3 /eläin. Hakemuksen mukaan kestokuivikepohja tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa, jolloin toinen tyhjennys tehdään lantalaan ja toinen suoraan pellolle. Avolantalaan kertyvien sadeja valumavesiä varteen tarvitaan lisäksi varastointitilavuutta 8,6 m 3. Sadeja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolantalan pinta-ala x 0,1 m. Kuivalantaloiden pinta-ala on yhteensä 86 m 2. Kun otetaan huomioon lantalan ns. kekolisäys ja se, että pihattotyyppinen kestokuivikepohja voidaan huo-
mioida ainakin osaksi kuivalantalatilana, on tilalla riittävästi kuivalannan varastotilavuutta. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 4) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 29.6.2009 antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Lietelannan levitys on sallittu vain multaavalla levittimellä tai multaamalla välittömästi hajuhaittojen ehkäisemiseksi, koska sen katsotaan olevan parasta käyttökelpoista tekniikkaa lietelannan levityksestä aiheutuvien hajuhaittojen torjunnassa. Sijoittamalla lietelanta maahan tai multaamalla se heti vähennetään myös kiintoaine- ja ravinnekuormitusta vesistöön. Multaavalla levittimellä tarkoitetaan myös levitintä, jolla liete sijoitetaan kasvustoon. (lupamääräys 6) Lannan levitys on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin eh- 15
käisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 7) 16 Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos eläinsuojan yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee sen olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 8) Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä ja rantavedessä on annettu pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 9) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätelaki (646/2012) on uudistunut ja tullut voimaan 1.5.2012. Samalla jätteisiin liittyvä terminologia on muuttunut uuden jätelain myötä. Jätelain 13 :n mukaan jätteestä ja jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle, roskaantumista, yleisen turvallisuuden heikentymistä taikka muuta näihin rinnastettavaa yleisen tai yksityisen edun loukkausta. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 8 :n mukaan jätehuollossa kaikessa toiminnassa on noudatettava etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmistettava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Jätelain 120 :n mukaan luvan haltijan on seurattava ja tarkkailtava järjestämäänsä jätehuoltoa säännöllisesti ja suunnitelmallisesti, jotta toiminta täyttää jätelain vaatimukset ja valvontaviranomainen saa toiminnan valvomiseksi tarpeelliset tiedot. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, vähennetään niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristön pilaantumista. (lupamääräys 12) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 13)
17 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 14) Muut määräykset Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tilan liikenteestä aiheutuvaa pölyhaittaa voidaan estää esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla pölyävä tie. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 9 ja 16. Vesistöön rajoittuvilla peltoalueilla on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joille ei saa levittää lantaa. Suunniteltu lietelantasäiliö ja avolantala on määrätty sijoitettavaksi alkuperäistä suunnitelmaa kauemmaksi nykyi-
sen ja uuden eläinsuojan välissä olevasta valtaojasta. Lietelannan levityksessä on määrätty käytettäväksi multaavaa levitintä tai multaamaan lietelanta välittömästi. Lannanvarastointiin liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Tilakeskuksen uusi lietesäiliö on velvoitettu kattamaan tarvittaessa vähintään kelluvalla katteella. Lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Lupamenettelyssä on selvitetty, että toiminnassa on käytettävissä riittävä peltopintaala lannan levitykseen. Nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen luokitellulle pohjavesialueelle on kielletty. Laiduntamiseen liittyvät lupamääräykset on otettu huomioon lupamääräyksessä 9. Toiminnan vuosittaisesta raportoinnista sekä ilmoitusvelvollisuudesta mahdollisissa ympäristöä pilaavista häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa on annettu lupamääräykset 14 ja 16. Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuodut eläinsuojan ja lannanvarastointitiloja koskevat parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3, 5 ja 6. Jätehuoltoon liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 10, 12 ja 13. Polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnissa on huomioitu Sotkamon kunnan ympäristösuojelumääräyksessä 12 :ssä annetut ohjeet lupamääräyksissä 10 12. Vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 9 ja 16. Kunnanhallituksen vaatimuksiin aluehallintovirasto viittaa edellä kunnan ympäristönsuojelunviranomaisen vaatimuksista lausuttuun. Luvan voimassaolo ja lupamäärä ysten tarkistaminen 18 Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristönsuojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 marraskuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta 2021.