ASIA LUVAN HAKIJAT. LUPAPÄÄTÖS Nro 104/12/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 104/12/1 Dnro PSAVI/137/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toiminnan olennaista muuttamista koskeva ympäristölupa, Sotkamo LUVAN HAKIJAT Korhonen Timo ja Marjatta Riihitie 2 as Sotkamo

2 2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 4 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 6 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 6 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 6 Lupahakemuksen täydennykset... 6 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 6 Lausunnot... 6 Muistutukset ja mielipiteet... 9 Hakijan kuuleminen ja vastine... 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Ympäristöluparatkaisu... 9 Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo ja lupamääräysten tarkistaminen PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 22

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Timo ja Marjatta Korhosen eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Sotkamon kunnan Ylisotkamon kylään tilalle Haavikko RN:o 765:408:10:58. Tilakeskuksen osoite on Riihitie 2 as 1, Sotkamo. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Nykyisellä toiminnalla on Sotkamon kunnan ympäristösuojelulain mukainen ympäristölupa, joka on myönnetty Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudeksi Tilalla on vuokrasopimukset 19,45 hehtaarin ja lannan luovutussopimukset 30 hehtaarin peltoalasta. Tila sijoittuu Kainuun maakuntakaavassa maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M). Lisäksi maakuntakaavassa tilan hallinnassa olevat pellot sijoittuvat Kajaani-Kuhmo-Vartius-käytävän (ok1) sisälle. Peltoja sijoittuu Sotkamon taajaman asemakaava-alueelle, Sotkamojärven-Varpuniemen ranta-asemakaava -alueelle (hyv ) ja Saijalahden rantaasemakaava-alueelle (hyv ). Osa pelloista sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (kk). Yleiskuvaus toiminnasta Tila on olemassa oleva maidontuotantotila, jonka toimintaa laajennetaan rakentamalla lypsykarjapihatto noin 90 metriä länteen nykyisestä navettarakennuksesta. Lypsykarjapihattoon voidaan sijoittaa 76 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 40 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lypsykarjapihaton valmistuttua nykyinen navettarakennus jää pois käytöstä. Nykyisessä navettarakennuksessa saa pitää voimassa olevan ympäristöluvan mukaan 30 lypsylehmää, 18 hiehoa, 2 lihanautaa ja 12 alle kuuden

4 kuukauden ikäistä vasikkaa. Sotkamon kunnan ympäristötarkastajan suorittamassa tarkastuksessa eläinsuojan toiminta on todettu myönnetyn ympäristöluvan mukaiseksi. Tilan vuosittainen tuotanto tulee olemaan laajennuksen jälkeen noin litraa maitoa ja kiloa lihaa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lanta käsitellään rakennettavassa lypsykarjapihatossa lietelantamenetelmällä. Eläinsuojan lietekuilut toimivat valutusperiaatteella ja lietekuilujen tilavuus on 569 m 3. Nykyisen navettarakennuksen läheisyydessä navetan eteläpuolella sijaitsee katettu 400 m 3 :n lietesäiliö, johon liete johdetaan valuttamalla nestepinnan alapuolelta. Lisäksi tilan käytössä on kattamaton 600 m 3 :n etälietesäiliö, joka sijaitsee peltoalueella noin 400 metrin etäisyydellä tilakeskuksesta luoteeseen. Etälietelietesäiliö täytetään pumppaamalla yläkautta. Lietesäiliöt jäävät edelleen käyttöön. Lypsykarjapihaton pohjoispuolelle rakennetaan kattamaton m 3 :n lietesäiliö. Rakennettavaan lietesäiliöön liete johdetaan valuttamalla nestepinnan alapuolelta. Lietesäiliöt ovat betonirakenteisia. Lypsykarjapihatossa on vasikoiden käyttöön tarkoitettua kuivitettua pintaalaa 32 m 2. Kuivikkeena käytetään kutteria ja turvetta. Kuivikealat tyhjennetään eläinsuojan lietekuiluun. Tilan käytössä ei ole kuivalantalaa. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan 250 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Lypsykarjapihaton sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan erilliseen umpisäiliöön. Lannan levitykseen on käytettävissä peltoa yhteensä 91,28 hehtaaria, josta omaa on 41,83 hehtaaria ja vuokrapeltoa 19,45 hehtaaria. Peltoalaa kasvatetaan raivaamalla uutta peltoa noin 5 hehtaaria kesän 2012 aikana, minkä jälkeen tilan omistuksessa ja hallinnassa on peltoa yhteensä 66,28 hehtaaria. Edellä mainittua uutta peltoa raivataan peruslohkon itäja länsipuolelle. Lisäksi tila on tehnyt lannan luovutussopimukset kahden tilan kanssa lannan levittämisestä yhteensä 30 hehtaarin peltoalalle. Kyseisillä lantaa vastaanottavilla tiloilla ei omia tuotantoeläimiä. Hakemuksen mukaan lanta levitetään pelloille viikkojen 19 ja 42 välisenä aikana. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleita eläimiä (1 kpl/v), muovia (1,2 t/v), jäte-öljyä (300 l/v), erilaisia ongelmajätteitä (0,1 t/v) pilaantunutta rehua (3 t/v) ja metalliromua (0,5 t/v). Kuolleet eläimet noutaa käsiteltäväksi Honkajoki Oy. Pilaantunut rehu varastoidaan ja kompostoidaan laakasiiloissa tai reunallisella betonilaatalla ennen pellolle levitystä. Ongelmajätteet ja metalliromu toimitetaan asianmukaisesti järjestettyihin keräyksiin. Tilalla on käytössä litran polttoainesäiliö. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita enintään noin 400 litraa, joita säilytetään konehallissa. Kasvinsuojeluaineita käytetään tilalla tarvittaessa ja niitä varastoidaan kaapissa konehallissa. Kasvinsuojeluaineita varastoitava määrä on vähäinen. 4

5 5 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Säilörehua valmistetaan vuodessa esikuivattuna noin tonnia. Säilörehu varastoidaan pyöröpaaleissa. Tilakeskuksessa on olemassa laakasiilo. Lypsykarjapihaton eläimistä lypsyssä olevat lehmät eivät laidunna, mutta ummessa olevat lehmät (noin 8 10 kpl) ja kantavat hiehot (noin 15 kpl) laiduntavat eläinsuojan pohjoispuolella sijaitsevalla laitumella. Nuoret hiehot (noin kpl) laiduntavat ns. pihalaitumella. Alle kuuden kuukauden ikäisiä vasikoita ei laidunneta. Eläimien laidunaika on noin neljä kuukautta vuodessa ja laidunala on yhteensä noin 5 hehtaaria. Laitumella on käytössä siirrettävää juottovaunu, joka täytetään vedellä päivittäin. Lisäksi laitumella on käytössä kahdesta kolmeen kiinteää juottoallasta, jotka täytetään vedellä tarvittaessa. Laitumella on viisi siirrettävää ruokintahäkkiä, jotka ovat käytössä vuorokautta vuodessa. Laitumella ei ole käytössä kiinteää ruokintapaikkaa. Tilan laiduntamiseen käytettävät alueet eivät rajoitu vesistöön. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto noin kerran kuukaudessa. Lisäksi tilalta tapahtuu välitysvasikan kuljetuksia kerran kuukaudessa ja teurasauto käy noin neljä kertaa vuodessa. Rehunkorjuun ja lannanlevityksen aikoina tilalla on normaalia enemmän liikennettä. Käyttöveden tila hankkii Juholankylän vesiosuuskunnalta. Talouskeskuksen jätevedet johdetaan maasuodatinjärjestelmään. Asutus ja maankäyttö Tilakeskus sijaitsee Sotkamon keskustasta noin 2,5 kilometriä itään koilliseen Ylisotkamon kylällä maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Toiminnan läheisyydessä sijaitsee kolme naapurin asuinkiinteistöä. Karttatarkastelun perusteella lypsykarjapihattoa lähin naapurin asuinrakennus (Komula) sijaitsee noin 240 metrin etäisyydellä eläinsuojasta itään. Seuraavat kaksi lähintä naapurin asuinrakennusta sijaitsevat noin 280 metrin etäisyydellä eläinsuojasta koilliseen ja 310 metriä eläinsuojasta kaakkoon. Eläinsuojan pohjoispuolelle rakennettava m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 280 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Tilakeskuksen kaksi asuinrakennusta sijaitsevat 155 metrin ja 210 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Nykyinen eläinsuoja, joka laajennuksen jälkeen jää pois käytöstä, sijaitsee noin 90 metriä lypsykarjapihatosta itään ja noin 110 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta (Komula). Nykyisen eläinsuojan yhteydessä sijaitseva 400 m 3 lietesäiliö, joka jää käyttöön, sijaitsee noin 150 metrin etäisyydellä lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Toiminta-alue peltoineen sijaitsee pääosin Pirttijärven Kaitainjärven vesistöalueella (59.821) ja sen Sotkamojärven valuma-alueella. Uusi eläinsuoja sijaitsee noin 480 metrin etäisyydellä Sotkamojärvestä. Lannanlevityspelloista peruslohkot 03364, 04758, ja sijaitsevat Hiukanharju Pöllyvaara -nimisellä vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Peruslohkot 04758, ja sijoittuvat pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Edellä mainittujen peruslohkojen yhteenlaskettu pinta-ala on 7,08 hehtaaria.

6 6 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan toiminnassa voi aiheutua jonkin verran ympäristöhaittoja, kuten hajuhaittoja lannan levityksen yhteydessä sekä pöly- ja meluhaittoja peltotöiden ja rehunkorjuunaikaan. Koska uusi eläinsuoja tulee sijaitsemaan laajennuksen jälkeen kauempana naapureiden asuinrakennuksista verrattuna nykyisen eläinsuojan sijaintiin, uudesta eläinsuojasta aiheutuva näköhaitta ei lisäänny naapurien asuinkiinteistöille. Tilalla tehdään pelastussuunnitelma, joka mukaan toimitaan häiriö- ja onnettomuustilanteissa. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemusta on täydennetty kopiolla voimassa olevasta ympäristölupapäätöksestä, kopiolla Sotkamon kunnan ympäristötarkastajan tekemästä tarkastusmuistiosta, arvioinnilla toiminnasta aiheutuvista ympäristöhaitoista sekä selvityksillä lannanlevityksestä, lannan varastoinnista ja kasvinsuojeluaineiden varastoinnista. Lisäksi hakemusta on täydennetty lannan levitykseen käytettävien peltojen sijaintitiedoilla ja tiedolla uuden peltoalan raivaamisesta kesällä Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Sotkamon kunnan virallisella ilmoitustaululla ja hakemusasiakirjat ovat olleet nähtävillä Sotkamon kunnanvirastossa kuulutusaikana Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Sotkamon kunnalta ja kunnan ympäristönsuojelu- ja kaavoitusviranomaisilta sekä Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) Kainuun ELY-keskus toteaa, että hakemuksen mukaiset peltojen peruslohkot sijaitsevat Sotkamon kunnan rakennusjärjestyksessä määritellyllä suunnittelutarvealueella. Peruslohkoja sijoittuu sekä Sotkamon taajaman asemakaava-alueelle, Sotkamojärven-Varpuniemen ranta-asemakaavaalueelle (hyv ) että Saijalahden ranta-asemakaava-alueelle (hyv ). Peruslohkot 04758, 04759, ja sijoittuvat asemakaava-alueelle, jolla asemakaavaa ei ole vielä toteutettu asemakaavan mukaisilla ratkaisuilla (AK, AO, Yv ja P -merkinnät ja katualueita). Kainuun ELY-keskuksen tietojen mukaan yleiskaavoitettuja alueita ei ulotu hakemuksen mukaisille peltolohkoille. Kainuun maakuntakaavassa hakemuksen mukaiset peltojen peruslohkot sijoittuvat Kajaani-Kuhmo-Vartius -käytävän (ok1) sisälle. Käytävän suunnittelumääräyksen mukaan Kajaani-Kuhmo-Vartius -käytävää kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen ja matkailun palveluihin sekä liikenne- ja kulttuuriympäristön laatuun. Maankäytön suunnitte-

7 lussa on otettava huomioon korkealuokkaisen maantieliikenteen ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle. Osa hakemuksen mukaisista peltojen peruslohkoista sijoittuu kaupunkikehittämisen kohdealueelle (kk). Suunnittelumääräyksen mukaan Aluetta kehitetään maakuntakeskuksena. Aluetta tulee kehittää valtakunnallisesti vetovoimaiseksi, yhteiskuntarakenteeltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoiseksi osaamisen, yritystoiminnan, kaupallisten palvelujen sekä matkailuja vapaa-aikapalvelujen alueeksi. Alueen kehittämisessä tulee kiinnittää erityistä huomiota kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen. Vesiliikennettä varten tulee varata riittävästi laituri- ja rantautumispaikkoja. Lisäksi osa peruslohkoista sijoittuu matkailun vetovoima-alueelle(mv) sekä pieneltä osin tärkeälle pohjavesialueelle. Asemakaava-alueelle sijoittuvien peltojen peruslohkojen voidaan tulkita sijoittuvan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueelle (A). Suunnittelumääräyksen mukaan Taajamatoimintojen alueen suunnittelussa hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota taaja-alueiden viihtyisyyteen, uudisrakentamisen sopeuttamiseen rakennettuun ympäristöön, kevyen liikenteen toimintamahdollisuuksiin ja liikenneturvallisuuteen. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja rakentamisessa on varmistettava, että alueella sijaitsevien kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeiden kohteiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvot säilyvät. Pohjavesialueen maankäyttöä, jolla muun muassa asemakaava-alueelle sijoittuvat peltojen peruslohkot ovat, ohjaa seuraava suunnittelumääräys: Pohjavesien pilaantumis- ja muuttumisriskejä aiheuttavat laitokset ja toiminnot on sijoitettava riittävän etäälle pohjavesialueista tai suojattava niin, että pohjavesialueen käyttökelpoisuus vedenhankintaan ei vaarannu. Alueella tulee huolehtia pohjavesien suojelun ja maa-ainesten ottotarpeiden yhteensovittamisesta. Alueena alueiden maankäyttöä ohjaa Kainuun maakuntakaavassa M -merkintä (maa- ja metsätalousvaltaiset alueet). Alueen suunnittelumääräyksen mukaan Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja lomaasumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn. Alueille voidaan perustaa yksittäisiä suojelualueita. Ilman erillisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta. Hakemuksen mukaisten peltojen peruslohkojen sijoittuminen tilakeskuksineen edellä mainituille Kainuun maakuntakaavassa esitetyille alueille ja vyöhykkeille suunnittelumääräykset huomioiden, Kainuun ELY-keskus ei näe hankkeen olevan ristiriidassa kaava- ja kaavan suunnittelumääräyksen suhteen kun huomioidaan pohjavesialueesta annettu suunnittelumääräys. Toiminta-alue vuokrapeltoineen sijaitsee merkittäviltä osin Pirttijärven- Kaitainjärven vesistöalueella (59.821) ja sen Sotkamojärven valumaalueella. Sotkamojärvi on tyypitelty pieneksi humusjärveksi (Ph) ja sitä voi luonnehtia reheväksi. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuoteen 2012 järvi on luokiteltu tyydyttävään ekologiseen ti- 7

8 laan. Luokittelutekijöistä sekä fysikaalis-kemialliset että biologiset laatutekijät (kasviplankton, vesikasvit ja syvänteen pohjaeläimet) ilmentävät tyydyttävää ekologista tilaa. Sotkamojärvessä on ollut toistuvasti virkistyskäyttöä rajoittavia sinileväkukintoja. Vesienhoitosuunnitelman osana olevassa toimenpideohjelmassa on esitetty kyseisen vesimuodostuman tilaa parantavia lisätoimenpiteitä. Sotkamojärvelle on laadittu kunnostussuunnitelma ja kunnostussuunnitelmassa esitettyjä vesistön tilaa parantavia toimia on myös toteutettu. Yhtenä suunnitelmassa esitettynä toimenpiteenä on valuma-alueella olevilta pelloilta tulevan kuormituksen vähentäminen. Lupahakemukseen liittyvän toiminnan vesistövaikutukset syntyvät lähinnä peltojen lannoituksista ja lannan levityksestä. Nykyisen toiminnan laajentaminen lisää lannan määrää ja riskiä pelloilta tulevan ravinnehuuhtouman kasvulle. Sotkamojärven valuma-alueella sijaitsee hakemuksen mukaisista peltojen peruslohkoista 03346, 03347, 03348, 03356, 03358, ja Lohkoista lähimpänä järveä sijaitsevat lohkot ja Kaikilla edellä mainituilla peruslohkoilla toiminnalta täytyy edellyttää tavanomaista tiukempaa vesiensuojelun tasoa eikä toiminnan laajentamisesta saa aiheutua lisää ravinnekuormitusta jo ennestään ylikuormitettuun vesistöön. Maatalouden vesiensuojelun lisätoimenpiteistä (suojavyöhykkeet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys, säätösalaojitus, vähennetty lannoitus sekä lannan jatkokäsittelyn tehostaminen) on kaikkien soveltuvien toimenpiteiden käyttömahdollisuus arvioitava toimenpidekohtaisesti ja edellytettävä luvassa toiminnalta. Hakemuksen mukaisista peltojen peruslohkoista pohjavesialueella sijaitsevia lohkoja ovat 03364, 04760, ja Pohjavesialueella oleville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, käsiteltyjä tai käsittelemättömiä jätevesiä, käsiteltyjä puhdistamo- ja sakokaivolietteitä, säilörehun puristenestettä eikä muutakaan orgaanista lannoiteaineita sisältäviä nesteitä. Edellä mainituista peruslohkoista lohko sijaitsee pohjavesialueen ulkorajan ja sen varsinaisen muodostumisalueen välisellä vyöhykkeellä. Kyseiselle peruslohkolle lietelantaa voidaan levittää vain silloin, jos pohjavesiselvityksillä pystytään osoittamaan, ettei levityksestä aiheudu riskiä pohjaveden laadulle. Toiminnassa syntyvä lanta, jätevedet ja säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviissä varastossa. Lannan varastointitilojen tulee olla riittävät. Lietesäiliön kattamisen tulisi ainakin myöhemmin rakennusteknisesti olla mahdollista, ellei kattamista edellytetä ympäristölupapäätöksessä. Lannan, toiminnassa syntyvien jätevesien ja puristenesteiden varastoinnissa ja käsittelyssä tulee huolehtia, ettei niistä aiheudu vaaraa pinta- ja pohjavesille eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta haju- tai muuta haittaa. Lannan levitykseen tulee olla käytettävissä eläinmäärään ja lannan ravinnesisältöön nähden riittävästi eloperäisillä lannoitteilla lannoitukseen soveltuvaa peltoalaa. Lupaehtoihin tulee sisällyttää määräykset lannan levityksestä ranta-alueilla. Lannan levityksessä on suositeltava käytettäväksi suoraan peltoon sijoittavaa menetelmää tai mullata välittömästi levityksen jälkeen. Lannan levitysajankohtaa ja -menetelmää valittaessa on otettava huomioon viihtyisyystekijät ja naapurustolle aiheutuva haitta. Luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikkojen kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelyjärjestelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnalle myönnettävän ympäristöluvan tulee sisältää riittävät määräykset jätteiden käsittelystä ja hyödyntämisestä sekä polttoaineista. Luvassa 8

9 Muistutukset ja mielipiteet tulee myös olla riittävät määräykset toiminnan tarkkailuun, kunnossapitoon, kirjanpitoon ja raportointiin. 2. Sotkamon kunta Hakijan kuuleminen ja vastine Sotkamon kunta puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Kunta toteaa, että toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle alueelle ja on tavanomaista suhteessa lähialueen maankäyttöön. Ympäristölupapäätöksessä tulee huomioida, että hakemuksen mukaisista pelloista peruslohkot 04758, 04759, ja sijaitsevat vahvistetun asemakaavan alueella. Peruslohkot on asemakaavassa merkitty rakennuskortteli-, puisto- ja katualueeksi. Lisäksi on huomioitava, että peruslohkot 06737, ja sijaitsevat vahvistetun ranta-asemakaavan mukaisella maa- ja metsätalousalueella sekä peruslohkot ja rajoittuvat Sotkamojärveen. Toimintaa koskevissa lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon vesiensuojelu ja tarpeelliset suojaetäisyydet, alueen virkistyskäyttö sekä alueelle kohdistuvat vesienhoitotavoitteet. Koska laajennuksen myötä tilan eläinmäärä ja lantavarastot kasvavat huomattavasti, laajennus voi lisätä hajuhaittoja alueella, kun otetaan huomioon toiminnan laajennus, sijainti ja etäisyys naapureista. Toiminnassa tulee olla valmius ottaa käyttöön hajuhaittoja ehkäiseviä keinoja, esimerkiksi lietesäiliöissä tulee olla kattamismahdollisuus. Polttonesteiden ja kemikaalien varastoinnissa tulee huomioida Sotkamon kunnan ympäristönsuojelumääräyksessä 12 :ssä annetut ohjeet. Säiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai ne tulee sijoittaa tiiviiseen suojaaltaaseen. Säiliön ja letkun tulee olla lukittavia. 3. Sotkamon kunta, ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa ympäristöluvan myöntämistä. Lausunto on yhtenevä Sotkamon kunnan lausunnon kanssa. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija on antanut vastineen Vastineessa hakija toteaa, että annetut lausunnot ovat hankkeelle myönteisiä. Lausunnoissa mainitut ehdotukset ja suositukset toimenpiteiksi ovat hyviä ja toteuttamiskelpoisia. 9 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Timo ja Marjatta Korhosen eläinsuojan toiminnalle Sotkamon kunnassa Ylisotkamon kylässä Haavikko nimisellä tilalla hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee.

10 10 Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti 1. Eläinsuoja ja lietesäiliö on sijoitettava ja rakennettava hakemuksessa esitettyjen piirustusten mukaisesti; asemapiirros , pohjapiirros (uudisrakennus) ja pohja- ja leikkauspiirros (lietesäiliö). 2. Eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 76 lypsylehmää, 44 hiehoa ja 40 vasikkaa (yhteensä 629 eläinyksikköä). Eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotto ei ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuottoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 3. Eläinsuojassa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säilörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojan pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään m 3. Eläinsuojan yhteyteen rakennettava m 3 lietesäiliö tulee täyttää altapäin ja se tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella. Kelluvaksi katteeksi käyvät esimerkiksi turve, leca-sora ja kelluvat kannet. Tilakeskuksessa oleva 400 m 3 lietesäiliö tulee pitää katettuna. Lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelta. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjattava mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. Pyöröpaalit tulee avata tiiviillä alustalla. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 4. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 5. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 74,66 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia.

11 Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 6. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Lähellä asutusta lietelantaa levitettäessä tulee lietelanta mullata välittömästi tai käyttää multaavaa levitintä. Muilla hakijan hallussa olevilla tai lantaa vastaanottavan tilan peltoalueilla ja muualle kuin kasvustoon levitetty lanta on mullattava mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. 7. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmenen metriä lähempänä vesistöä. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Jaloittelualue ja laiduntaminen 8. Jos eläinsuojien yhteyteen rakennetaan jaloittelualue, on ne varustettava tiivispohjaisella alalla, reunoilla ja jätevesien keräyskaivolla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa hyväksyt- 11

12 täväksi Kainuun ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. 9. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Laidunalueilla eläinten juotto- ja ruokintapaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Tarvittaessa juotto- ja ruokintapaikoilla tulee käyttää kuivikkeita kärpäs- ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Mikäli kiinteän juottopaikan ympäristö ei pysy kasvipeitteisenä, tulee niille rakentaa riittävästi tiivispohjaista alaa, jolle kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti ja varastoida tiivispohjaisella alustalla ennen peltoon levittämistä. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. Juottolaitteiden kuntoa on tarkasteltava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivosta. Jätteet ja varastointi 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit, voiteluaineet ja ongelmajätteet (uudessa jätelaissa (646/2011) vaaralliset jätteet) on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 11. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliön ja letkun on oltava lukittavia. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin sekä paloviranomaisen määräykset. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikat on tehtävä määräyksen mukaiseksi lokakuun 2013 loppuun mennessä. 12. Jätehuolto on hoidettava Sotkamon kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet, kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet, on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Öljyllä tai muulla kemikaalilla likaantunut maa-aines ja roiskeet on poistettava välittömästi ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Pilaantunut rehu on varastoitava laakasiilossa tai muulla tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. Tiivispohjaiselta alustalta ei saa syntyä ravinnevesivalumia ympäristöön. 12

13 13. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 14. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Kainuun ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot syntyneistä lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa syntyneistä jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. 15. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 16. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Kainuun ELY-keskukselle. 17. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 18. Uuden eläinsuojan valmistumisesta on ilmoitettava Kainuun ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. 13

14 14 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennusten tulisi ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen suosituksen mukaan sijaita vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Kokonaisuudessaan tilan toiminta laajenee edellisen ympäristöluvan 252 eläinyksiköstä hakemuksen mukaiseen 629 eläinyksikköön. Kyseessä oleva laajennus on 2,5-kertainen, mikä melkein vastaa uudelta eläinsuojalta vaadittavia suurempia etäisyyssuosituksia häiriintyvästä kohteesta. Korkein hallinto-oikeus on katsonut, että yli 2,5-kertainen laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista, jolloin toiminnan sijoittamiseen sovelletaan suurempia etäisyyssuosituksia. Laajennetun toiminnan eläinyksikkömäärän mukainen suurempi suositusetäisyys lähimpään häiriintyvään kohteeseen normaaliolosuhteissa on noin 240 metriä. Etäisyys uudesta eläinsuojasta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 240 metriä. Laajentaminen tilakeskuksessa suuntautuu myös poispäin naapureiden asuinrakennuksista. Uusien lantaloiden tulisi sijaita ympäristösuojeluohjeen mukaan vähintään 100 metrin etäisyydellä lähimmästä häiriintyvästä kohteesta. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettava lietesäiliö sijoittuu lähimmästä naapurin asuinrakennuksesta noin 280 metrin etäisyydelle. Kyseinen lietesäiliö on määrätty tarvittaessa katettavaksi vähintään kelluvalla katteella, mikäli hajuhaittoja ilmenee. Tilakeskuksessa on olemassa myös yksi kiinteällä katteella varustettu lietesäiliö, mikä on velvoitettu pitämään katettuna. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Eläinsuojan toiminnassa hajua aiheutuu muun muassa lannan varastoinnista, käsittelystä ja levittämisestä sekä eläinsuojan ilmanvaihdossa. Päätöksessä on annettu lannan varastointiin ja levittämiseen liittyviä hajujen vähentämistä koskevia sekä ympäristön pilaantumista ehkäiseviä määräyksiä. Laitumien juotto- ja ruokintapaikkojen hoito- ja sijoittumismääräyksillä vähennetään vesistöön ja pohjavedelle aiheutuvaa pilaantumisvaaraa sekä lähimmälle naapurikiinteistölle aiheutuvaa hajuhaittaa. Laiduntamispaineen säätelyllä turvataan laitumien pysyminen kasvipeitteisenä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan 2012 Sotkamojärven ekologinen tila on luokiteltu tyydyttäväksi.

15 Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Koska vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on vesien hyvä tila, on maatalouden vesistökuormitukseen, eläinsuojan toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan tarpeen kiinnittää erityistä huomiota. Lupapäätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat lupamääräykset. Vesistöjen varrelle on määrätty jättämään vähintään kymmenen metriä leveät suojakaistat, joille lietelantaa ei saa levittää. Luvan saajan hallinnassa oleville tärkeällä pohjavesialueella sijaitseville pelloille lietteen levitys on lupamääräysten mukaan kielletty. Lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojien ja lantavarastojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräykset 1 ja 2) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan, eläinsuojassa pesuvesien ja puristenesteen varastointia varten yhteensä m³ vuodessa. Ilman kiinteää katetta oleviin 600 m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöihin kertyvien sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan yhteensä 321 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu avolietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Lietesäiliöistä 600 m 3 pinta-ala on 214 m 2 ja m 3 :n pinta-ala 856 m 2. Tilalla on varastointitilaa kolmessa lietelantasäiliöissä yhteensä m 3. Lisäksi uudessa eläinsuojassa on lietekuilutilaa 569 m 3. Hakemuksessa esitetyt varastointitilavuudet ovat riittävät 12 kuukauden varastointitarvetta varten. Hajuhaittojen vähentämistä koskevat määräykset on annettu eräistä naapurussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin perusteella. Uuden eläinsuojan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö tulee tarvittaessa kattaa vähintään kelluvalla katteella hajuhaittojen vähentämiseksi. Nykyisen ja käytöstä poistuvan eläinsuojan yhteydessä olemassa oleva katettu 400 m 3 :n lietesäiliö on pidettävä katettuna. Täytettäessä lietesäiliö altapäin kuorettuu naudan lietelanta pinnasta ja muodostaa näin luonnollisen katteen lietelannan pintaan, mikä näin osaltaan vähentää lietesäiliöistä aiheutuvia hajuhaittoja. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. 15

16 Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 3) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 4) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä riittävästi peltoalaa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 5) Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Lannan levitys on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat riittävän leveät vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee ravinteiden ja lannan huuhtoutuminen vesistöön estää. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisaluetta ja niiden suojavyöhykkeitä. (lupamääräys 7) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jos lypsykarjapihaton yhteyteen rakennetaan jaloittelutarha, tulee niiden olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma tulee toimittaa valvontaviranomaisen hyväksyttäväksi. (lupamääräys 8) 16

17 Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Laidunalueiden juotto- ja ruokintapaikkoihin liittyvät velvoitteet on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä viihtyisyys- ja terveystekijät huomioiden. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 9) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen sekä öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla ongelmajätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. (lupamääräys 13) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 14) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 15) 17

18 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle muun muassa onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. Tilan liikenteestä aiheutuvaa pölyhaittaa voidaan estää esimerkiksi kastelemalla tai suolaamalla pölyävä tie. (lupamääräys 16) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 17) Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 18) 18 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kainuun ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 9 ja 16. Lannanvarastointitilojen rakenteisiin ja kunnossapitoon liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksessä 3. Tilakeskuksen uusi lietesäiliö on velvoitettu kattamaan tarvittaessa vähintään kelluvalla katteella. Lähimpänä naapureita sijaitseva lietesäiliö on velvoitettu pitämään edelleen katettuna. Lannan käsittelyyn ja levitykseen liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 5 7. Nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen luokitellulle pohjavesialueelle on kielletty. Vesistöön rajoittuvilla peltoalueilla on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joille ei saa levittää lantaa. Esitetyistä lisätoimenpiteistä peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä, säätösalaojituksesta ja vähennetystä lannoituksesta ei ole annettu luvan haltijalle velvoitteita, koska kyseisten toimenpiteiden tarpeellisuuden tai käyttökelpoisuuden arvioiminen vaatisi peltolohkokohtaista tarkastelua, mihin ympäristölupamenettelyssä ei ole mahdollisuuksia. Aluehallintoviraston mielestä ei ole tarvetta myöskään velvoittaa luvan haltijaa lannan jatkokäsittelyn tehostamistoimenpiteeseen. Jätteiden käsittely ja varastointi sekä polttoaineet on otettu huomioon lupamääräyksissä Luvan saaja on velvoitettu pitämään kirjanpitoa toiminnasta ja raportoimaan valvontaviranomaiselle vuosittain jätehuollosta, eläinmääristä sekä eläinsuojan muusta toiminnasta lupamääräyksen 14 mukaisesti. Kunnan lausunnossa esille tuodut kaava-alueilla sijaitsevat peltojen peruslohkot sekä Sotkamonjärveen rajoittuvat peltojen peruslohkot on otettu huomioon päätöksessä. Lannan levitykseen asutuksen läheisyydessä ja pelloilla vesistöjen varrella liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 6 ja 7. Peltojen peruslohkot 04758, ja 0476, jotka sijaitsevat