ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 66/12/1 Dnro PSAVI/143/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 66/12/1 Dnro PSAVI/143/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupa, Posio LUVAN HAKIJA Karasti Pasi ja Taina Vanhalantie Perä-Posio

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Yleiskuvaus toiminnasta... 3 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 3 Jätteet ja varastointi... 4 Muut ympäristönsuojelunäkökohdat... 4 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 4 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 5 Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä... 5 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 5 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 5 Lausunnot... 5 Muistutukset ja mielipiteet... 6 Hakijan kuuleminen ja vastine... 7 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 9 Ympäristöluparatkaisu... 9 Lupamääräykset... 9 Eläinsuojan sijainti... 9 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 9 Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jaloittelualue ja laiduntaminen Jätteet ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 20

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Pasi ja Taina Karastin eläinsuojan toimintaa koskeva ympäristölupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijaitsee Posion kunnassa kylän keskustaajamasta noin 20 kilometriä luoteeseen Perä-Posion kylällä tilalla Akkala RN:o osoitteessa Vanhalantie 5, Perä-Posio. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a -kohdan perusteella eläinsuojalle, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on oltava ympäristölupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 75 lypsylehmän eläinsuojan toimintaa koskevassa asiassa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Alueella ei ole kaavaa. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukeen sopimuskaudesta 2007 eteenpäin. Yleiskuvaus toiminnasta Tilan maidontuotantoa laajennetaan ja uusi lypsykarjapihatto rakennetaan nykyisen navetan läheisyyteen niin, että eläinsuojia yhdistää niiden väliin rakennettava rehutila. Uuteen eläinsuojaan voidaan sijoittaa 77 lypsylehmää, 12 hiehoa ja 28 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Nykyinen navetta muutetaan niin, että siellä on paikat 42 hieholle ja kymmenelle 6 8 kuukauden ikäiselle vasikalle sekä kymmenelle alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Tilan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen on kiloa maitoa. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Uudessa navetassa on lietelantajärjestelmän. Lisäksi uudessa eläinsuojassa on poikima/hoitokarsinat, joissa on kestokuivikepohja. Kuivitetun alueen pinta-ala on 36 m 2 ja kuivikkeen paksuus 0,4 metriä. Nykyisessä navetassa on kuivikelantajärjestelmä, jossa on tilat 42 hieholle ja 20 vasikalle. Kuivikkeena käytetään kutterinpurua ja turvetta. Lypsykarjapihaton lietekuilut toimivat valutusperiaatteella. Uuden pihaton kaakkoispuolelle rakennetaan m 3 :n lietelantasäiliö. Lietesäiliö

4 4 täytetään altapäin. Lisäksi tilalla on käytössä vuokrattu 551 m 3 :n etälietelantasäiliö noin 15 kilometrin päässä tilasta. Lietesäiliöt ovat rakenteeltaan betonisia ja kattamattomia. Nykyisen navetan yhteydessä on 324 m 2 :n kattamaton kuivalantala ja 406 m 3 :n virtsasäiliö, jonne varastoidaan uudistuskarjanavetassa syntyvä lanta. Myös lypsykarjanavetan lehmien poikima/hoitokarsinnoiden kestokuivikepohjat tyhjennetään määräajoin kuivalantalaan. Maitohuoneen ja eläinsuojan muut pesuvedet, joita kertyy hakemuksen mukaan 427 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Uuden eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpikaivoon. Uudistuskarjan navetasta wc poistetaan käytöstä. Tilalla on lannanlevitykseen käytettävissä olevaa peltoa yhteensä 109 hehtaaria, josta omaa on 37 hehtaaria ja vuokrapeltoa 72 hehtaaria. Hakemuksen mukaan lannasta 60 % levitetään pellolle keväällä ja 40 % syksyllä. Jätteet ja varastointi Hakemuksen mukaan toiminnassa muodostuu seuraavia jätteitä: kuolleet eläimet (10 kpl/v), muovia (1,5 t/v), metalliromua (0,05 t/v), jäteöljyä (100 l/v), akkuja (1 kpl/v), loisteputkia (4 kpl/v) ja pilaantunutta rehua (1 t/v). Kuolleet eläimet haudataan Posion kunnan kaatopaikalle ja pilaantunut rehu levitetään lannoitteeksi pellolle. Jäteöljy ja muut ongelmajätteet toimitetaan kunnan ongelmajätekeräykseen, metallit ja muovi jätteenkeräykseen. Tilalla on litran polttoainesäiliö, jossa on laponesto, lukitus ja ylitäytönestin. Säiliö on suoja-altaassa. Säiliölle rakennetaan betoninen reunallinen suoja-allas ja katos. Lisäksi tilalla on muita öljytuotteita yhteensä noin 400 litraa, jotka säilytetään varastossa betonilaatalla. Muut ympäristönsuojelunäkökohdat Laajennuksen jälkeen eläimiä ei laidunneta uudesta eläinsuojasta. Nuorkarja, noin 60 eläintä, laiduntaa vanhasta navetasta päivisin noin neljän kuukauden ajan. Laidunalaa on kolme hehtaaria. Laitumet eivät rajoitu suoraan vesistöön. Eläinten juottaminen tapahtuu juottoaltaasta. Laitumella on pysyvä ruokintapaikka, jonka etäisyys vesistöstä on 50 metriä. Ruokintapaikkaa käytetään noin 120 päivää kesässä. Esikuivattua säilörehua valmistetaan laakasiiloihin pyöröpaaleihin tonnia vuodessa. Maidon keräily tilalta tapahtuu joka toinen päivä. Eläinkuljetus- ja rehuautot käyvät tilalla noin kerran kuukaudessa. Lannanajoa on keväällä ja kesällä. Tila saa käyttövetensä Perä-Posion vesiosuuskunnalta. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT), ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Liete ja virtsa johdetaan säiliöön nestepinnan alapuolelta, joten hajuhaitat ovat pienemmät kuin pumppaamalla siirretyllä lietteellä. Lannan levityksessä pyritään käyttämään parasta saatavilla olevaa tekniikkaa, jolla saadaan hajuhaitat vähäisiksi.

5 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö 5 Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella. Tilakeskuksen läheisyydessä noin metrin etäisyydellä sijaitsee useampia asuinkiinteistöjä. Karttatarkastelun perusteella lähimmät asuinkiinteistöt sijaitsevat suunnitellusta eläinsuojasta noin 170 metrin ja 280 metrin etäisyydellä itä-kaakossa ja noin 300 metrin etäisyydellä pohjoisessa. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tilakeskus ei sijaitse suojelualueilla tai luokitelluilla pohjavesialueilla, eikä näiden alueiden läheisyydessä. Toiminta-alue sijoittuu Koutajoen latva vesistöalueen Posiojärven valuma-alueelle (73.03). Tilakeskus sijaitsee Posionjärven Akanlahden rannalla. Eläinsuojasta on noin 150 metriä Akanlahteen. Vesistön ja navetan välillä on peltoalue, joka on eläinten laidunalueena. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Arvio toimintaan liittyvistä riskeistä Hakemuksen mukaan toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa ympäristölle. Tuotannossa syntyvät valumat ja lietteet johdetaan tiiviiseen säiliöön. Lietesäiliöt rakennetaan asianmukaisesti ja niiden kunnosta pidetään huolta. Lietelanta johdetaan navetasta säiliöön valuttamalla. Lietettä ajettaessa syntyy lyhytaikaista lietteen hajua, joka ei poikkea normaalista maaseudun hajusta. Lietettä ajettaessa huolehditaan ajokaluston kunnosta ja hyvästä hygieniasta. Lantaa ajettaessa noudatetaan nitraattiasetuksen ohjeita. Piha-alueet pidetään siisteinä. Toiminnasta ei aiheudu merkittävää meluhaittaa. Sekä uuteen että vanhaan eläinsuojaan asennetaan kiinteä palovaroitinjärjestelmä. Eläinsuojat varustetaan sammuttimilla ja paloposteilla ja hätänumero pidetään esillä. Vierailuja eläinsuojaan sallitaan vain rajoitetusti ja aina huolehditaan suojavarusteista. Kaikissa tilanteissa toimitaan ennaltaehkäisevästi ja mahdollisessa tautiepäilyssä otetaan yhteys kunnan eläinlääkäriin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Posion kunnan virallisella ilmoitustaululla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Posion kunnanvirastossa. Hakemusasiakirjoihin on voinut tutustua myös Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaista. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Posion kunnalta ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta. 1. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (Lapin ELY-keskus) Lapin ELY-keskus toteaa, että ympäristö ja luonnonvarat vastuualueen tiedossa ei ole mitään sellaisia seikkoja, jotka estäisivät ympäristöluvan myöntämisen hakemuksen mukaiselle toiminnalle. Toiminnan vesistö-

6 Muistutukset ja mielipiteet 6 vaikutukset kohdistuvat vesimuodostumaan Posionjärvi ( ), ja Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmassa Posionjärvi on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Nykykäytännön mukaisten toimenpiteiden on katsottu riittävän hyvän tilan ylläpitämiseksi. Maatalouden nykykäytännön mukaisia toimenpiteitä ovat ympäristötuen perustuen mukaiset toimenpiteet. Perustoimenpiteiden lisäksi viljelijät voivat valita kuormitusta vähentäviä ympäristötuen lisätoimenpiteitä. Eläinten tuottama lanta käytetään peltojen lannoitteeksi. Vesistöjä rehevöittävän fosforin huuhtoutumisriski nurmiviljelypelloilta riippuu maassa olevan helppoliukoisen fosforin määrästä sekä lannoitus- ja lannanlevityskäytännöistä. Huuhtoumariski on suurin rannan läheisyydessä olevilla pelloilla. ELY-keskus toteaa, että maataloudessa suurilla tuotantoyksiköillä lietteenlevitys maahan sijoittavalla kalustolla voidaan katsoa olevan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kaikki eläinsuojaan ja sen toimintaan liittyvät rakenteet tulee rakentaa ja mitoittaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (ohje MMMRMO C4) ja kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeiden mukaisesti. Lapin ELY-keskuksen ympäristö- ja luonnonvarat yksikköön tulee tehdä eläinsuojan valmistuessa ilmoitus vähintään kuukausi ennen eläinsuojan käyttöönottoa ja ELY-keskukselle tulee varata tilaisuus tarkastaa rakennelmat ennen niiden käyttöönottoa. Lannan levitykseen käytettävissä olevista ulkopuolisten omistamista peltoaloista tulee olla kirjalliset sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. 2. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristölupahakemuksessa on esitetty jätteiden osalta tieto, että muovit toimitetaan kierrätykseen Posion kunnan hyötyjäteasemalle. Ympäristönsuojeluviranomainen huomauttaa, että Posion kunnan hyötyjäteasemalla ei oteta vastaan kierrätysmuoveja, joten paalimuovien kierrätys tulee järjestää jollakin muulla tavoin. Hyötyjäteasemalla otetaan vastaan kuitenkin maatalouden ongelmajätteitä. Lupamääräyksissä tulee ottaa huomioon, että pilaantunut rehu tulee varastoida kuivalantalassa tai tiiviillä alustalla ja kompostoida ennen peltoon levittämistä. Tapio Määttä toteaa muistutuksessa, ettei ympäristölupaa tulee myöntää hakemuksen mukaisesti, koska suunnitteilla olevasta tuotantolaitoksesta tulisi olemaan naapurustolle ja ympäristölle vakavaa haittaa. Nykyinen ja suunnitteilla oleva tuotantolaitos sijaitsee rinteessä, joka viettää suoraan Akanlahteen. Määttä huomauttaa, että Akanlahti on pahasti saastunut, ja saastumisen on aiheuttanut maatalouden ja porotalouden päästöt. Rovaniemen ELY-keskuksen tekemän tutkimuksen mukaan Akanlahden vesi on selkää vain 10 cm pinnasta (mittaus valkoisella testilevyllä). ELY keskuksen mukaan vesiensuojelun kannalta on tärkeää estää saastuneen veden sekoittuminen Posionjärveen ja sitä kautta Kitkajärveen. Veden sekoittuminen voidaan estää sulkemalla Koivusalmi ja pitämällä Hannussalmi kiinni. Muistuttaja toteaa, että nykyään tiedostetaan maatalouden aiheuttamat vesistöongelmat. Aiemmin on ollut tapana rakentaa navetat vesistöjen äärelle, mutta tämän hetken tietämyksen mukaan se olisi ympäristörikos. Muistuttaja ehdottaa, että viranomaiset tutustuisivat Akanlahden vesistön nykytilaan suorittamalla kesällä katselmuksen

7 Hakijan kuuleminen ja vastine 7 paikalle. Kesäisin vesi haisee pahalle ja siinä kelluu vaahtoa, joka on todennäköisesti virtsaa. Akanlahti ei kestä enää lisäkuormitusta. Nykytilanne on jo erittäin hälyttävä. Suunnitelman mukaan 2442 m 3 :n lietelantasäiliö ja 406 m 3 :n virtsasäiliö tulisi myös sijaitsemaan samanlaisessa maaperässä ja rinteessä. Säiliön pettäessä olisi kyseessä ympäristökatastrofi. Hakemuksesta ei käy ilmi, miten on varauduttu vahingon varalta. Myös avolantala on ongelmallinen rinnemaastossa ja kyseisessä maaperässä. Muistuttaja esittää, että ympäristön ja vesistön suojelun vuoksi tuotantolaitos tulisi sijoittaa kuivalle kankaalle. Muistuttaja ehdottaa, että hakija sijoittaisi tuotantolaitoksen omistamalleen paremmin toimintaan soveltuvalle paikalle, noin 520 metriä nykyisestä suunnitellusta sijoituspaikasta lounaaseen (mukana karttakuva ehdotetusta paikasta). Muistuttaja toteaa, että kyseinen paikka olisi turvallisempi sijoitusvaihtoehto suurelle laitokselle. Kuiva sorakangas suodattaisi paremmin toiminnasta aiheutuvat päästöt. Muistuttaja toteaa, että paikka olisi myös kauempana vesistöstä ja näin ollen vesistön saastuminen estyisi. Tuotantolaitos sijaitsisi myös kauempana asutuksesta ja tämä poistaisi myös melu- ja hajuhaittoja. Nykyaikaisella tekniikalla eläinten valvontaa voidaan suorittaa myös kauempaa, esim. kameravalvonnalla. Muistuttaja toteaa, että kokonaan uuden ja nykyaikaisen tuotantolaitoksen rakentaminen paikkaan, jossa sillä olisi myös jälleenmyyntiarvoa, olisi turvallisempi ja taloudellisempi vaihtoehto siinä tilanteessa, jos laitoksen joutuisi myymään. Meluhaitasta muistuttaja huomauttaa, että hakijalla on käytössä latokuivuri, jonka aiheuttama melusaaste on jo nyt sietämätöntä, koska latokuivuri on päällä 24 tuntia vuorokaudessa. Sijoittamalla tuotantolaitos ja latokuivuri esitettyyn toiseen sijoituspaikkaan, myös meluongelma ratkeaisi. Muistuttaja toteaa, että pellot, joille lietelanta levitetään, ovat enimmäkseen avo-ojitettuja suopeltoja, joista viemärit johtavat vesistöön. Muistuttaja esittää, että pellot salaojitetaan, jolloin päästöt olisivat huomattavasti pienemmät. Muistuttaja myös huomauttaa, että huomiota tulisi kiinnittää tilalla olevaan porotarhaan, joka sijaitsee rinnemaastossa ja aiheuttaa päästöjä. Aluehallintovirasto on varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista ja muistutuksesta. Hakija on antanut vastineen Vastineessa hakija yleisesti huomauttaa, että muistutuksessa esille tuotu seikka Akanlahden saastumisesta on ylimitoitettua, ja toteaa, että porotarhasta on pintavesien mukana valunut nesteitä Akonlahteen, mutta navetan päästöjä vesistöön ei ole valunut. Lantalassa on vaatimusten mukainen suojakynnys ja lantalan valumisesta on huolehdittu, sadeaikana on oltu erityisen huolellisia ylivalumisen suhteen. Olemassa olevat lantala ja virtsasäiliö ovat rakenteellisesti tiiviit ja hyväkuntoiset. Hakija toteaa vastineessa, että muistutuksessa esitetyllä toimenpiteellä sulkea Akanlahti, olisi vaaralliset seuraukset, eikä siihen pitäisi mennä. Juuansaareen (jossa muistuttaja asuu) johtavalla tielinjalla on aikoinaan tukittu Hannunsalmi, ja tällä toimenpiteellä on ollut suuri merkitys Akanlahden vedenlaatuun ja virtauksiin. Hakija ihmettelee, miksi salmeen ei ole rakennettu rumpua, vaan tienteon yhteydessä on tukittu vesiväylä ja näin muutettu veden luonnollista kulkureittiä. Hakija toteaa vastineessa, että

8 8 kun porotalouden päästö Akanlahteen loppuu, olisi järkevää aukaista suljettu vesiväylä, jotta veden luontainen vaihtuminen palautuisi. Hakija toteaa, että rakennettava lietelantasäiliö, vaikka sijoittuu ylärinteeseen, tullaan rakentamaan nykymääräysten mukaisesti. Säiliö rakennetaan MMM:n ennakkohyväksytyistä elementeistä (K40-1) ja saumoissa käytetään K60-1 juotosbetonia, joka on käytännössä kutistumatonta. Säiliön rakenne on mitoitettu siten, että säiliön ympärillä olevan soratäytön aiheuttama vastapainetta lietteen paineelle ei ole huomioitu rakennelaskelmissa. Näin ollen säiliön ollessa maahan upotettuna jäätymisen estämiseksi, betonirakenteet on mitoitettu reilusti varmoiksi. Säiliön pohja varustetaan salaojituksella, jotta mahdollisen pohjavedenpaineen vaikutuksesta keväisin säiliön pohja ei vaurioidu. Salaojitus varustetaan salaojakaivolla, jolloin voidaan varmistaa, ettei säiliö vuoda. Lähimmän lietesäiliön täyttäminen tapahtuu valuttamalla pinnan alta, joten täyttövaiheessa ei tule ylivuotoja. Etäsäiliö täytetään pumppaamalla. Lietteen levitys tapahtuu nykyaikaisella kalustolla. Lopullinen säiliön rakennuspaikka tullaan valitsemaan maaperätutkimusten perusteella. Hakija toteaa, että nuorkarjan laidunalueella tullaan käyttämään ohjeen mukaista suojaetäisyyttä vesistöön. Vesistön lähellä olevilla kaltevilla peltolohkoilla lannoitusta ja lannanlevitystä ei ole suoritettu enää vuosiin. Vastineen mukaan latokuivurin käyttö lopetetaan toiminnan laajentamisen myötä. Kuivaheinän tekoon tarvittavat peltoalueen siirtyvät jatkossa lypsykarjan rehun tuotantoon. Latokuivuria on käytetty kuivaheinän kuivatukseen, ja kuivaheinä on myyty hevosharrastajille. Niinpä muistutuksessa kuvattu toiminnasta aiheutuva melu poistuu laajennuksen myötä. Hakija toteaa, että muistuttajan asuinkiinteistö sijaitsee eläinsuojasta noin 800 metrin etäisyydellä itä-kaakossa. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelä lounais suunnasta, joten haju- ja meluhaitat eivät voi aiheuttaa merkittävää haittaa. Muistuttajan ehdottama vaihtoehtoinen sijoituspaikka eläinsuojalle noin 400 metrin etäisyydellä nykyisestä tulisi olemaan huono toiminnan logistiikan kannalta, koska nuori karja jäisi näin vanhaan navettaan, ja tämä aiheuttaisi ongelmia mm. rehunjaon ja eläinten siirtelyn kannalta. Kokonaan uuden tuotantorakennuksen rakentaminen ei ole taloudellisesti järkevää, vaan kaikki hyödynnettävissä olemassa oleva rakennuskanta on järkevää hyödyntää. Toteutuksessa on huomioitava myös pankin ja ELYkeskuksen rahoituspuolen kanta. Suunnitellussa kokonaisuudessa rehunjaon automatisointi voidaan hyödyntää sekä lypsykarjapihatossa että nuorkarjan navetassa, koska rehutila tulee sijaitsemaan eläintilojen välissä. Hakijan mielestä suunniteltu uuden navetan sijoituspaikka on logistisesti hyvä ottaen huomioon karjan siirtelyn ja rehunjaon, eikä sijoituspaikka aiheuta kohtuutonta melu- tai hajuhaittaa. Maaperän kannalta molemmat sijoituspaikat ovat sopivia ja määräysten mukaisella rakentamisella eläinsuojista tulee tiiviitä. Peltojen salaojitus on mahdollista tulevaisuudessa, sillä salaojitus parantaa myös peltojen käyttöä ja tuottoa. Salaojitus ei kaikilla pelloilla ole kuitenkaan toimiva ratkaisu.

9 9 Hakija huomauttaa, että porotarha tullaan poistamaan nykyisestä sijaintipaikasta, ja se tullaan siirtämään muistutuksessa ehdotettuun navetan rakentamispaikkaan. Hakijan mielestä maaseutu on tärkeä pitää asuttuna ja elinvoimaisena, ja maataloustuotanto yhtenä osana maaseutua. Toimiva tila hyödyttää koko kyläseutua, tiet pysyvät kunnossa ja aurattuna talvisin ja lähiruokaa on saatavilla. Hakija huomauttaa, että Lapin ELY-keskuksen ja Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen mielestä esteitä luvan myöntämiselle ei ole. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Eläinsuojan sijainti Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää Pasi ja Taina Karastille ympäristöluvan eläinsuojan toimintaan Posion kunnan Perä-Posion kylällä Akkala tilalla. 1. Akkala (RN:o ) nimiselle tilalle sijoittuvaan päivätyn asemapiirroksen osoittamaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 77 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 48 vasikkaa (yhteensä 660 eläinyksikköä). Uusi lietelantasäiliö on sijoitettava päivätyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely 2. Eläinsuojissa muodostuva lietelanta ja toiminnassa muodostuvat pesuvedet sekä säiliörehun puristeneste on varastoitava vesitiiviiksi rakennetuissa varastoissa. Eläinsuojien pohjarakenteiden ja lannanvarastointitilojen on oltava vesitiiviitä ja täyttää rakenteeltaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden vaatimukset (MMM-RMO C4). Lietelannan, navetan pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja lietesäiliöön kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastotilaa on oltava käytettävissä vähintään m 3. Eläinsuojan yhteydessä oleva lietesäiliö tulee täyttää altapäin. Kuivikepohjan varastointitilaa on oltava vähintään 458 m 3. Lantalassa tulee olla kolmella sivulla vähintään 0,5 metrin korkuiset reunat. Neljännellä reunalla on oltava vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska ja sen ulkopuolella kuormauslaatta niin, että lanta nesteineen ei valu lantalan ulkopuolelle. Virtsan varastointitilaa on oltava vähintään 192 m 3. Eläinsuojan katolta kertyvät sade- ja sulamisvedet on johdettava lannan varasto- ja käsittelytilojen ulkopuolelle. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lannanvarastointitilojen kuntoa ja viivytyksettä korjata mahdolliset niistä havaitut puutteet ja vauriot. Lantavarastot on tyhjennettävä ja tarkastettava perusteellisesti vuosittain. Säilörehun puristeneste on otettava talteen ja käytettävä lannoitteena. 3. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä

10 10 orgaanisen aineksen (BHK 7 ) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Käymälävesiä ja saostuskaivolietteitä ei saa levittää peltoon ilman asianmukaista käsittelyä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen 4. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 79 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Luvan saajan hallussa olevista lannanlevityspeltoaloista on oltava ajantasaiset vuokra- ym. sopimukset ja ne on tarvittaessa esitettävä valvontaviranomaiselle. Lannan peltolevityksessä on noudatettava maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Lannan levitysmäärissä on lisäksi otettava huomioon maaperän viljavuustutkimukset, lannan typpi- ja fosforipitoisuudet sekä ravinnetarve. 5. Lietelannan kuormaus ja kuljetus on hoidettava tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei lietettä tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen. Lanta on ensisijaisesti hyödynnettävä lannoitteena pellolla siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa teiden varrella asuville asukkaille ja muille teiden käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan lietettä tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan levitys on hoidettava siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 6. Lietelanta tulee levittää ensisijaisesti keväällä ja kesällä kasvukauden aikaan. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitellulla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, puristenesteitä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle

11 11 vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. Jaloittelualue ja laiduntaminen 7. Eläinsuojan yhteyteen lupakaudella mahdollisesti rakennettava jaloittelualue tulee rakentaa niin, että ympäristön valumavesien kulkeutuminen jaloittelualueelle estyy, eikä jaloittelualueelta ei pääse valumaan lantaisia vesiä jaloittelualueen ulkopuolelle. Tämä tulee tehdä joko sijoittamalla jaloittelualue muuta maanpintaa korkeammalle tai estämällä valumavesien pääsy alueelle reunoilla tai kaivettavalla ojalla. Suunnitelma jaloittelutarhasta ja sen jätevesien käsittelystä tulee toimittaa Lapin ELY-keskukseen vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamista. Eläimiä laidunnettaessa laiduntavan karjan määrä tulee sopeuttaa laidunalueen pinta-alaan, jottei ylitetä alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti. Laidunalueet tulee pitää hyvässä kunnossa ja laidunpaine tulee pitää kohtuullisena eroosion välttämiseksi. Eläinten pysyvä ruokintapaikka tulee perustaa tiiviiksi ja varustaa katoksella. Lanta ruokintapaikoilta tulee poistaa säännöllisesti. Eläinten juottopaikat tulee olla järjestetty siten, etteivät ne aiheuta epäsiisteyttä eivätkä haju- ja terveyshaittaa. Eläimiä ei saa laiduntaa alle 50 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista, eikä alle kymmenen metrin etäisyydellä vesistöstä. Jätteet ja varastointi 8. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja ongelmajätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne. 9. Polttoainesäiliöiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä polttoaineen varastointiin. Polttoainesäiliöiden alustan sekä tankkauspaikan alustan on oltava tiiviitä. Polttonestesäiliöt on sijoitettava katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustettava ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteilla. Suojaallasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliöt ovat vuodonilmaisulla varustettuja kaksoisvaippaisia säiliöitä. Säiliöiden sijoittelussa on huomioitava riittävät suojaetäisyydet vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. 10. Jätehuolto on hoidettava Posion kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet (nykyisin vaarallinen jäte), kuten loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjunta-aineet on toimitettava sellaiseen vaarallisten jätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa.

12 12 Pilaantunut rehu on varastoitava tiivispohjaisella alustalla ennen sen hyödyntämistä lannoitteena pelloilla. 11. Kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi asianmukaisen luvan saaneeseen käsittelylaitokseen. Poikkeuksellisissa tapauksissa ne voidaan hävittää muulla kunnaneläinlääkärin hyväksymällä tavalla. Syrjäisillä alueilla, johon Lapin maakunta kuuluu, voidaan kuolleet eläimet kunnaneläinlääkärin luvalla haudata maahan. Eläimiä ei saa haudata pohjavesialueelle, vedenottamon suoja-alueelle, alle 250 metrin etäisyydelle kaivosta tai vesistöön viettävästä rinteestä, eikä alueelle, jota tullaan kyntämään tai kaivamaan pian hautaamisen jälkeen. Kuolleiden eläinten varastointia on vältettävä. Mikäli ruhoja varastoidaan tilalla pidempiaikaisesti, on varastoinnin tapahduttava jäähdytetyssä varastotilassa. Lyhytaikainen varastointi tulee hoitaa tiiviillä alustalla ja peitettynä. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset 12. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta on toimitettava Lapin ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: tiedot eläinmääristä tiedot muodostuneista lantamääristä tiedot lannan levitysaloista ja vastaanottosopimuksista tiedot toiminnassa muodostuneista jätteistä sekä niiden käsittelytavat ja toimituspaikat tiedot kuolleiden eläinten määristä, toimituspaikoista ja -ajoista sekä käsittelytavoista tiedot toiminnassa tapahtuneista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista 13. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään tai vesiin tai muu syy aiheuta joko välittömästi tai välillisesti vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle tai ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. 14. Häiriö- ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Lapin ELY-keskukselle. 15. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 16. Eläinsuojan laajennuksen valmistumisesta on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle viimeistään kuukausi ennen sen käyttöönottoa ja varattava valvontaviranomaiselle mahdollisuus rakenteiden tarkistamiseen. Tuotannon lisääntymisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Lapin ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.

13 RATKAISUN PERUSTELUT 13 Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan sijainti Aluehallintovirasto katsoo, että hakemuksen ja asetettujen lupamääräysten mukainen eläinsuojan toiminta sekä luvanhakijan asiantuntemus täyttävät laissa asetetut ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu haja-asutusalueelle, jolla karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Eläinmäärän ja eläinaineksen koostumuksen perusteella tilalla on nykyisin 285 eläinyksikköä. Laajennuksen jälkeen eläinyksikkömäärä tilalla olisi 666 ey. Näin ollen eläinmäärän ja eläinaineksen koostumuksen perusteella lasketun eläinyksiköiden mukaan kysymys ei ole yli 2,5 -kertaisesta laajennuksesta, mikä katsottaisiin uudeksi toiminnaksi. Ympäristöministeriön Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen mukaan pienten tai keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 metriä. Etäisyys eläinsuojarakennuksesta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 170 metriä. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinsuojatoiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan Posionjärvi, joka valuma-alueelle toiminta sijoittuu, on luokiteltu ekologiselta tilaltaan hyväksi. Vesimuodostumaan kuuluva Akanlahti, jonka läheisyydessä tilakeskus sijaitsee, on kuitenkin ihmisen aiheuttamin toimenpitein melkein suljettu lahti ja veden vaihtuvuus on todella hidasta, mistä osaltaan johtuu veden todennäköisesti huonompi laatu verrattuna itse Posionjärven vedenlaatuun. Koska maatalous on yleisesti vesistöjen tilaan vaikuttava kuormitustekijä, on maatalouden vesistökuormitukseen mm. eläinsuojien toimintaan ja peltojen viljelytekniikkaan, on tarpeen kiinnittää erityistä huomiota, jotta vesien tila Akanlahdessa ei entisestään heikkene. Lupapäätöksessä on annettu mm. lannanlevitystä ja eläinten laiduntamista koskevat lupamääräykset ja selvitetty, että toiminnanharjoittajalla tulee olemaan käytettävissä riittävä peltoala lannanlevitykseen. Lupamääräyksessä 16 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Lupamääräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan eläinsuojan toiminnan ja lannanvarastointisäiliöiden sijoittaminen hakemuksessa esitettyihin paikkoihin. Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien nautaeläinten eläin-

14 14 määrien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksen pohjapiirustuksissa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 1) Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Lannan varastointitilojen mitoitus perustuu valtioneuvoston asetukseen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2003). Päätöksen 4 :n mukaan lietelannan varastotilojen tulee olla niin suuria, jotta niihin voidaan varastoida 12 kuukauden aikana kertynyt lanta ja muut säiliöihin johdettavat nesteet. Tilalla tarvitaan säiliötilavuutta lietelannan ja pesuvesien sekä puristenesteen varastointia varten yhteensä m³. Kattamattomiin lietesäiliöihin kertyvä sade- ja sulamisvesien varalle varastotilavuutta tarvitaan 245 m³. Sade- ja sulamisvesien määräksi on arvioitu lietesäiliöiden pinta-ala x 0,3 m. Tilalla on lietelannan varastointitilaa lietelantasäiliöissä yhteensä m 3. Laskelmien mukaan varastointitilaa lietelannan, navetassa syntyvien pesuvesien, säilörehun puristenesteen ja avosäiliöihin kertyvien sadevesien 12 kuukauden varastointiin tarvitaan tilalla yhteensä m 3. Kuivikelannan varastointitilavuutta tarvitaan tilalla yhteensä 426 m 3. Avolantalaan kertyvien sade- ja valumavesiä varteen tarvitaan lisäksi varastointitilavuutta 32 m 3. Sade- ja sulamisvesien määräksi on lisäksi arvioitu avolantalan pinta-ala x 0,1 m. Ns. kekolisäys huomioon ottaen kuivalantalatilavuutta on riittävästi. Hajuhaittojen syntymistä eläinsuojan ympäristössä vähennetään täyttämällä lietesäiliö nestepinnan alapuolelta. Varastointitilojen tulee olla vesitiiviitä pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Säilörehun puristenesteen hallitsematon pääsy ympäristöön tulee estää pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Tarkkailemalla säännöllisesti lannanvarastointi- ja johtamisrakenteita ja tyhjentämällä säiliöt vuosittain voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. (lupamääräys 2) Eläinsuojien yhteydessä olevien sosiaalitilojen wc-vesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Jos sosiaalitilojen wc-vesiä käsitellään paikan päällä, on katsottu tarpeelliseksi, että ympäristöön wc-vesistä aiheutuvaa kuormitusta on vähennettävä vähintään yhtä paljon, kun vastaavia asuinkiinteistöjen asumisjätevesien kuormitusta vaaditaan vähennettävän valtioneuvoston hajajätevesistä annetun asetuksen (209/2011) mukaisesti. (lupamääräys 3) Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lannan hyödyntämisellä lannoitteena pelloilla tarkoitetaan lannan käyttöä siten, ettei peltoja ylilannoiteta eikä ylilannoituksesta tai virheellisenä ajankohtana suoritetusta levityksestä aiheuteta ravinteiden huuhtoutumisriskiä. Peltopinta-alavaatimus perustuu karjanlannan keskimääräiseen fosforisisältöön ja siitä saatavan fosforilannoituksen tasoon sekä ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta antamaan ohjeeseen. Lannanlevitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää, 3,5 hiehoa tai 11 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa kohden. Hakijalla on lannanlevitykseen käytettävissä 109 hehtaaria peltoa. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. (lupamääräys 4)

15 15 Lannan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 5) Jättämällä vesistöjen ja valtaojien varsille lannoittamattomat vyöhykkeet estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy vesistöön. Lanta tulee levittää sulaan, lumettomaan maahan suorien ravinnehuuhtoumien ehkäisemiseksi. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Muokkaamalla maa mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa lannan levityksestä tai levittämällä lanta kasvustoon vähennetään ilmakehään aiheutuvaa typpikuormitusta ja naapureille lannan levityksestä aiheutuvaa hajuhaittaa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Pohjavesialueella tarkoitetaan pohjavesialueiden muodostumisalueita ja niiden suojavyöhykkeitä. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä peltoa pohjavesialueella, on ympäristöluvassa katsottu tarpeelliseksi antaa kyseiset määräykset, mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. (lupamääräys 6) Jaloittelualue ja laiduntaminen Jaloittelualue tulee olla rakenteeltaan asianmukaisesti toteutettu siten, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja päästöt pintavesiin voidaan ehkäistä. Mahdollisen jaloittelualueen asianmukaisen toteutuksen varmistamiseksi suunnitelma jaloittelualueen toteutuksesta tulee toimittaa valvontaviranomaisen tarkastettavaksi. Laiduntamisesta on annettu määräys ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen ehkäisemiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laidunalueen pysyvien ruokintapaikkojen rakenteista on annettu vesistön pilaantumisen estämiseksi. Ruokintapaikkojen tiivispohjaisuudella tarkoitetaan vähintään asfaltin tai maabetonin veroista tiivistä pintarakennetta. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympäristössä ja rantavedessä on annettu pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. (lupamääräys 7) Jätteet ja varastointi Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. (lupamääräykset 8 ja 9) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti jätteen sisältämä energia. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan

16 16 vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 10) Tilalla kuolleiden eläinten asianmukaisella hävittämisellä varmistetaan ympäristöhygienian yleisten vaatimusten täyttyminen sekä ehkäistään mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle. Eläinperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Syrjäisillä alueilla eläinperäisen jätteen hautaaminen on kunnaneläinlääkärin luvalla mahdollista. Eläinten hautaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön asetusta eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta ja hävittämisestä (1192/2011). (lupamääräys 11) Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset Toiminnanharjoittajan kirjanpito- ja raportointivelvoite eläinsuojan toiminnan osalta on annettu viranomaisen tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saamiensa tietojen perusteella viranomainen voi seurata toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. Lannan vastaanottosopimuksien kirjaamisella ja raportoimisella varmistetaan, että myös lannan vastaanottosopimuksen tehneet käsittelevät ja levittävät lantaa voimassa olevien säännösten mukaisesti. Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) edellyttää vähintään viiden vuoden välein tehtävää lanta-analyysia. (lupamääräys 12) Luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toimista, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Ympäristönsuojelun tason ylläpitäminen ja mahdollisimman tehokkaiden haittojen torjuntakeinojen soveltaminen edellyttävät päästöjen ja ympäristövaikutusten jatkuvaa seurantaa ja ympäristönsuojelutoimien kehittämistä. Mikäli ympäristönsuojelun tavoitteita ei saavuteta tai toiminnasta syntyy ennalta arvaamattomia ympäristövaikutuksia, toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. (lupamääräys 13) Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeuksellisissa tilanteista on määrätty viranomaisten tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisten annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Määräys välittömiin torjuntatoimenpiteisiin ryhtymisestä päästöjen torjumiseksi on annettu välittömän pilaantumisen ehkäisemiseksi ja poikkeuksellisista päästöistä aiheutuvien haittojen minimoimiseksi. Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan toiminnasta vastaavan on tehtävä ilmoitus valvontaviranomaiselle mm. onnettomuudesta, tuotantohäiriöstä aiheutuvasta päästöstä tai syntyvästä jätteestä, josta voi aiheutua välitöntä tai ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa. (lupamääräys 14) Parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen kautta voi tulla mahdollisuuksia vähentää päästöjä olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Luvan haltijalla on yleinen selvilläolovelvollisuus mm. toimintansa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista kotieläintalouteen on tarkasteltu Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa "Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa, SY564". (lupamääräys 15)

17 17 Käyttöönottoilmoituksen avulla varmistetaan toiminnan lupamääräysten mukainen toteuttaminen ja näin helpotetaan valvontaa. Toiminnan olennaista muutosta koskevan ilmoitusvelvollisuuden perusteella varmistetaan tiedonkulku ympäristöviranomaiselle niin, että ilmoituksen perusteella voidaan tarkastella muutoksen vaikutuksia voimassaoleviin lupamääräyksiin ja arvioida mahdollisen uuden ympäristöluvan tarvetta. (lupamääräys 16) VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Lapin ELY-keskuksen lausunnossa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 4 7. Peltoalueilla, jotka rajoittuvat vesistöön, on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joihin lietelantaa ei saa levittää. Eläinsuojien ja lannanvarastointitilojen rakenteisiin liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 2 ja 7. Lupamääräyksessä 4 on otettu huomioon ELY-keskuksen lausunnossa esitetty vaatimus, että vuokra- ym. sopimukset lannanlevityspeltoaloista ovat ajan tasalla ja esitettävissä valvontaviranomaiselle tarvittaessa. Lupamääräyksessä 15 on määrätty parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta. Luvan saaja on velvoitettu ilmoittamaan valvontaviranomaiselle eläinsuojan valmistumisesta mahdollista tarkastamista varten lupamääräyksen 16 mukaisesti. Posion kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa huomautettu asia muovien vastaan oton puuttumisesta Posion kunnassa on otettu huomioon lupamääräyksessä 10, jonka mukaan jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa jätteitä. Jätteitä ei saa polttaa. Edelleen lupamääräyksessä 10 on otettu huomioon ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetty vaatimus, että pilaantunut rehu tulee varastoida tiiviillä alustalla ja kompostoida ennen peltoon levittämistä. Muistutuksessa esille tuodut vesiensuojeluun liittyvät asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä 4 7. Vesien pilaantumisen estämiseksi peltoalueille, jotka rajoittuvat vesistöön, on määrätty jätettäväksi kymmenen metrin levyiset suojakaistat, joihin lietelantaa ei saa levittää tai jossa eläimet eivät saa laiduntaa. Aluehallintovirasto ei ole esittänyt eläinsuojan sijoituspaikkaa muutettavaksi toisaalle, vaan katsoo, että nykyisellä tiiviillä rakentamisella ja eläinsuojan huolellisella hoidolla ja käytöllä toiminta voidaan sijoittaa hakijan esittämään paikkaan. Eläinsuojan ja lannanvarastointitilojen rakenteet on määrätty tehtäväksi maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden mukaisesti. Muistutuksessa esitetty latokuivurin käytön aiheuttama meluhaitta tulee poistumaan eläinsuojan laajennuksen myötä. Samoin porotarha on laajennuksen myötä siirtymässä toisaalle kauemmaksi vesistöstä. Edellä esitetyn perusteella aluehallintovirasto on katsonut, että muistutuksessa esitetty katselmuksen pitäminen ei tuo asian ratkaisemiseen mitään lisäarvoa. Lisäksi aluehallintoviraston näkemyksen mukaan Akanlahden heikko veden laatu aiheutuu osaksi siitä, että veden vaihtuvuus lahdessa on erittäin hidasta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa aikaisempaa lupaa tai ympäristön-

18 Lupamääräysten tarkistaminen 18 suojelulain 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä peruuttaa luvan valvontaviranomaisen aloitteesta. Lupaviranomainen voi määrätä, että lupa raukeaa, jos luvan mukaista toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden (5) vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Luvan saajan on viimeistään vuoden 2022 kesäkuun loppuun mennessä jätettävä Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä hakemukseen vaadittavien muiden selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja mahdollisuuksista eläinsuojan toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Hakemuksessa tulee olla selvitykset toiminnan laajuudesta ja käytössä olevista ympäristönsuojeluratkaisuista. Hakemuksessa on lisäksi esitettävä eläinsuojan toimintaa koskeva kirjanpito vuodelta PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta on asetusta luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 6, 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45, 52 59, 81, 96 ja 100 :t Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 16 19, ja 30 :t Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/93) 4, 6 ja 15 :t Jätelaki (646/2011) 149 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Lupa-asian käsittelymaksu on euroa.

19 19 Lasku lähetetään Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Perustelut Alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan ympäristöluvan käsittelymaksu on euroa. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) 7 :n 2 momentin mukaan suoritteesta, jota koskeva asia on tullut vireille ennen asetuksen voimaantuloa, peritään maksu asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan. Hakemuksen vireille tullessa maksuun sovellettiin aluehallintoviraston maksuista annettua valtioneuvoston asetusta (1145/2009), jonka liitteenä olevan maksutaulukon mukaan alle 150 lypsylehmälle tarkoitetun eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Oikeusohje Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009) Valtionneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 (1572/2011)

20 MUUTOKSENHAKU 20 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Juha Anttila Seija Schroderus-Härkönen Päätöksen tekemiseen on osallistunut ympäristöneuvos Juha Anttila. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Seija Schroderus-Härkönen. Tiedustelut: asian esittelijä, puh tai SSH/hh Liite Valitusosoitus Päätös Tiedoksi Hakija Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat Posion kunta Posion kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus