Kone- ja metallituoteteollisuuden pk-yritysten kilpailukyky Ilkka Niemelä Kilpailukykyä kustannustehokkaalla hankinnalla miten varmistetaan suomen pk-teollisuuden tulevaisuus? Alihankinta 2010,, Tähtien sali
Esityksen sisältö Teknologiateollisuus Suomessa Suhdannekuva ja toimintaympäristö Kustannuskilpailukyky heikentynyt Tuottavuusvertailuja Strategisia valintoja ja mahdollisuuksia 2
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 250 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien lähes 650 000 henkilöä eli runsaan neljäsosan Suomen koko työvoimasta. 3
Teknologiateollisuus Suomessa 2009 Elektroniikka- ja sähköteollisuus liikevaihto 20,5 mrd euroa henkilöstö 58 600 Metallien jalostus liikevaihto 6,0 mrd euroa henkilöstö 13 600 Kone- ja metallituoteteollisuus liikevaihto 25,0 mrd euroa henkilöstö 130 800 Tietotekniikka-ala liikevaihto 7,0 mrd euroa henkilöstö 53 200 4
Jäsenyritysten segmentointi Kansainväliset Suomessa Vahvat suomalaiset Kansainvälistyvät suomalaiset Pienet paikalliset Suomessa olevat yksiköt ovat osa kansainvälistä yritystä, jonka pääkonttori sijaitsee muualla kuin Suomessa, ulkomainen omistus > 50 % Yrityksen pääkonttori ja/tai juuret Suomessa, mutta toiminta on hyvin kansainvälistä ja osaamisalue laaja Suomalainen yritys, jolla on kansainvälistä liiketoimintaa ja/ tai kyky ja resurssit kasvaa kansainvälisesti Yritys toimii kotimaassa ja usein paikallisella tasolla. Toiminta on yleensä keskittynyttä tiettyyn osaamisalueeseen Osuus jäsenkunnasta 14 % (200 kpl), 17 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 1 % (11 kpl), 30 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 24 % (345 kpl), 35 % henkilöstöstä Osuus jäsenkunnasta 60 % (860 kpl), 17 % henkilöstöstä Tyypillinen yrityskoko 160 hlöä Tyypillinen yrityskoko 5 200 hlöä (kotim.) Tyypillinen yrityskoko 190 hlöä Tyypillinen yrityskoko 35 hlöä Esimerkkejä yrityksistä: ABB, AGCO, Fujitsu, IBM, Logica, Microsoft, Norilsk Nickel, STX Esimerkkejä yrityksistä: Cargotec, KONE, Konecranes, Metso, Nokia, Outokumpu, Rautaruukki, Tieto, Wärtsilä Esimerkkejä yrityksistä: Basware, Ensto, F-Secure, Halton, Hollming, Kemppi, Polar, Ponsse, Suunto, Vaisala Esimerkkejä yrityksistä: Hakaniemen Metalli, Hellmanin Konepaja, R. Vilppula & Co, Oulun Neon Oy 5
Erikokoisten yritysten osuus viennistä Työntekijöiden lkm Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005 6
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Muutos: 2009/2008, % 1-5,2010 / 1-5,2009, % -28 % +4 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 5/2010. Lähde: Tilastokeskus 7
Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Muutos: 2009/2008, % 1-5,2010 / 1-5,2009, % -44 % +55 % -3 % +2 % -24 % -7 % 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010-33 % +5 % *) Pl. telakat Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 5/2010. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2009: elektroniikka- ja sähköteollisuus 35 %, kone- ja metallituoteteollisuus 43 %, metallien jalostus 10 % ja tietotekniikka-ala 12 %. Lähde: Tilastokeskus 8
Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena Muutos yrityksittäin: 30.6.2010 / 30.9.2008 Keskiarvo: -38 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 9
Teknologiateollisuuden henkilöstö Tästä lomautusjärjestelyjen piirissä 20 000 Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 10
Teollisuuden kapasiteetin käyttöaste EU-maissa Pitkän aikavälin (1985-2007) keskiarvo 1985 1987 1989 1991 1993 1995 1997 1999 2001 2003 2005 2007 2009 Viimeinen havainto II/2010. Lähde: Eurostat 11
Maailmantalouden kasvun jakautuminen 2010e BKT:n kasvu 2010, % Kiina Intia Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +4,6 % Muu Aasia Venäjä Muu itäinen Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Amerikka Lähi-itä ja Afrikka Japani Länsi-Eurooppa Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2009, % Lähde: IMF (July 2010) 12
Kone- ja metallituoteteollisuus Henkilöstöstä 60 % työskentelee Suomessa. Myynnistä 70-80 % EU:n sisämarkkinoille ja lähialueille. Nopeasti kehittyvien talouksien kasvu ja kaupungistuminen jatkossakin kasvun moottorina. Yritysten läsnäolo näillä alueilla vahvistuu entisestään. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää t&k-investointien lisäämistä ja tuotannon automaatiotason nostoa. Investointituotteita: koneita, metallituotteita, kulkuneuvoja 13
Kone- ja metallituoteteollisuuden uudet tilaukset Suomessa Uudet tilaukset noin 40 % alle kriisiä edeltävän tason Milj. euroa, käyvin hinnoin 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 II,2010 / II,2009 II,2010 / I,2010 Muutos (vientiin): + 68 % + 25 % Muutos (kotimaahan): + 22 % + 24 % Muutos (yhteensä): + 54 % + 25 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeinen havainto II/2010 14
Suomen kustannuskilpailukyky* heikentynyt voimakkaasti Kustannuskilpailukyky heikkenee 1999,I=100 Kustannuskilpailukyky paranee 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto I/2010. Lähde: Euroopan keskuspankki 15
Työn tuottavuus* teknologiateollisuudessa Labour productivity* in technology industries *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. / *) Labour productivity is described as value added per hour worked. If productivity improves (curve rises) value added increases more than hours worked. Lähde: Tilastokeskus / Source: Statistics Finland 2.11.2009/mp 16
Työn tuottavuus* kone- ja metallituoteteollisuudessa Labour productivity* in mechanical engineering *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan jalostusarvoa työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), jalostusarvo lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. / *) Labour productivity is described as value added per hour worked. If productivity improves (curve rises) value added increases more than hours worked. Lähde: Tilastokeskus / Source: Statistics Finland 30.10.2009/mp 17
Tuottavuuden taso koneteollisuudessa 2007 Productivity Level in the Machinery Industry 2007 Euroa/Euros Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 2005 / Value added at fixed prices/working hours, PPP adjusted, at the price level in Finland 2005 Lähde / Source: EUKLEMS, ETLA R:\kvtalous\jpkv08gf.ppt 18.5.2010/jp 18
Tuottavuuden taso koneteollisuudessa Productivity Level in the Machinery Industry Euroa/Euros Kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, ostovoimakorjattuna, Suomen hintatasolla 2005 / Value added at fixed prices/working hours, PPP adjusted, at the price level in Finland 2005 Lähde/Source: EUKLEMS, ETLA r:\kvtalous\jpkv08af.ppt 18.5.2010/jp 19
Kone- ja metallituoteteollisuuden kustannusrakenne 2008* *) ennakkotieto vuodelle 2008 Lähde: Tilastokeskus / Teollisuuden alue- ja toimialatilasto, (TOL 2008) 2.11.2009/ mp 20
21
Yrityksen tilannearviointi Uudet tuotteet Panostukset tuotekehitykseen uudet sovellusalueet ympäristömyötäisyys elinkaaripalvelut brändi, muotoilu Yrityksen asema ja suunta Kumppanuudet ja verkostot Yritysostot ja järjestelyt Uudet liiketoimintamallit Uudet teknologiat Myynti- ja markkinointiosaaminen Nykyiset tuotteet Kysyntä puolittunut Alhaiset katteet Nykyiset asiakkaat Panostukset myyntiin Onko uusia myyntikanavia? Onko uusia asiakastoimialoja? Uusille markkina-alueille? Uudet asiakkaat 22
Millainen osatoimittajan tulevaisuus on? Erikoistuminen PROTOPAJAT Kasvattavat asiantuntemustaan valmistettavuudessa, mutta oma tuottavuuskehitys jää jälkeen. Vain vähäistä valmistusta. LUOVUTTAJAT Kuolevat konepajat ROHKEAT ERIKOISTUJAT Kasvavat ja kansainvälistyvät konepajat KAPASITEETIN TASAAJAT Eivät pysty hyödyntämään joustavan automaation mahdollisuuksia Tuotannolliset investoinnit 23
Mikä ero on alihankinnassa? Kone- ja metallituote Elektroniikan joukkotuotanto Toimipaikkoja yli 5000 alle 50 Avainasiakkaat 300-400 1-20 (1-5/yritys) Sarjakoko 1-1000 10 000-1 000 000 Tuotantofilosofia Asiakasräätälöinti Joukkotuotanto Tuotannon ohjaus Tilausohjautuva Ennuste/varasto-ohjaus Kilpailukykytekijä Joustavuus, ketteryys Suuruuden ekonomia Hinnat Kysyntä/tarjonta Voimakas hintaeroosio kulutuselektroniikassa Ostologistiikka Kotimainen verkosto 95% komponenteista ja + ostot ulkomailta materiaaleista ulkomailta 24
Pitkällä aikavälillä kysyntä kasvaa Maailman väkiluku kasvaa noin miljardilla vuoteen 2020 mennessä Kehittyvien maiden kasvu ja kaupungistuminen vetävät koneita ja laitteita tuotantoon ja infrastruktuuriin Teollisuuden palveluliiketoiminnalla saadaan kasvua ja suhdanteita tasaavaa liikevaihtoa myös kehittyneissä maissa Energian ja raaka-aineiden kysyntä kasvaa Ympäristömyötäisen teknologian kysyntä kasva Venäjän teollisuuden uudistuminen jatkuu kasvun koittaessa Suomalainen investointituotteiden yksittäis- ja piensarjavalmistus Euroopan markkinoille säilyttää tärkeän merkityksensä 25
Orgalime speaking for European engineering industries 130.000 Companies - >90% SMEs generating 1427 Bn Output 2009 (EU-27 est.) 28% of EU output of manufactured goods >33% of EU exports of manufactured goods Employing 10.6 million people The European Engineering Industries Association 26
Kiitos!